”Johdan Suomen suurinta yksityistä sahatavaran tuotanto- ja jalostusyritystä, Versowood Oy:tä. Siirryin perheyrityksemme johtoon vuonna 2006, vain muutama kuukausi kauppatieteiden maisteriksi valmistumiseni jälkeen. Minulle oli itsestäänselvyys jatkaa perheyritystä. Olen pienestä pitäen pyörinyt sahoilla ja työkoneiden parissa.
Astuin isäni jalanjäljille, mutta olen halunnut rakentaa ja kehittää yritystä eteenpäin.
Yritysostot ja muuttuvan maailman mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat kantaneet Versowoodia vaikeidenkin suhdannetilanteiden yli.
Toimitusjohtajuuteni aikana olemme yli tuplanneet liikevaihdon. Pidän onnistumisena myös sitä, että olemme saaneet toimintaamme laajennettua esimerkiksi pakkauspuolelle. Tämä tasaa sahateollisuuden voimakkaita suhdannevaihteluita. Myös globaalin myynnin kasvu on ollut meille tärkeää. Erityisesti Kiinassa olemme saavuttaneet hyvän aseman.
Jos sahabisnekseen lähtee, tiedossa on varma vuoristorata-ajelu: lakista saa pitää kiinni niin alamäessä kuin ylämäessäkin. Ala on herkkä talouden sykleille. Kun suhdanne kääntyy huonommaksi, on muistutettava työntekijöitä katsomaan eteenpäin. Puolen vuoden päästä mennään taas todennäköisesti kohti parempia aikoja.
Puu on loistava rakennusaine ja taipuu lähes mihin vain. Sahatavaran kilpailevat materiaalit ovat teräs ja betoni. Uskon, että näemme tulevaisuudessa enemmän maanläheistä ja lämmintä puurakentamista myös julkisissa hankkeissa.
Myös globaaleja kasvumahdollisuuksia on paljon. Suomalainen puu on maailman laadukkainta – toki raaka-aine on täällä myös maailman kalleinta. Hinta ei kuitenkaan ole enää määräävä tekijä, nykyään ymmärretään ja arvostetaan muitakin aspekteja. Puu on esimerkiksi aika turvallinen materiaali, jos mietitään vaikkapa sisäilmaongelmia. Aasiassa puuta arvostetaan estetiikan lisäksi myös sen elastisuuden takia – erityisesti maanjäristysalueiden rakennuskohteissa. Puun paino-lujuussuhde on myös hyvä: puu on kevyttä verrattuna esimerkiksi betoniin.
Metsäsektori on mielestäni toimiala, jota Suomen pitäisi pitää kuin kukkaa kämmenellä. Ala tuo yli kaksikymmentä prosenttia Suomen vientituloista, ja kasvu on hyvin todennäköistä. Työllistämisvaikutus etenkin maakunnissa on edelleen suuri, vaikka toki automatisointia tapahtuu.
Miten pystymme keskustelemaan laaja-alaisesti ja faktat huomioiden metsäteollisuuden tulevaisuudesta? On hienoa, että luontoarvot ovat nousussa ja metsiä halutaan suojella. Me emme Versowoodilla tietenkään vastusta tätä kehitystä. Toivosin sen huomioimista, että Suomessa tehdään jo nyt – ja on tehty vuosikymmeniä – kestävää metsänhoitoa verrattuna muuhun maailmaan.
Totta kai Suomen metsäteollisuus haluaa pitää metsistä hyvää huolta, jotta puita olisi vielä enemmän tulevaisuudessa. Suomessa jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan keskimäärin neljä taimea. Meillä metsä kasvaa koko ajan enemmän kuin sitä käytetään. Toinen tärkeä asia on huolehtia kansainvälisestä kilpailukyvystä. Tällä hetkellä Suomen puumarkkina ei toimi täysin optimaalisesti kokonaisuutena, niin että kaikki ketjussa pärjäisivät.
Suomalaisen puun hinnan tulee olla kilpailukykyinen. Logistiikka meiltä maailmalle maksaa aika paljon, samoin muun muassa käsistä karanneet sähkönsiirtomaksut. Valtiovallan pitäisi huolehtia siitä, että emme ainakaan itse infra-asioita sössimällä heikennä kilpailukykyämme.
Tällä alalla toimiessa tutuksi tulee elämässä keskeinen oppi: Ei kannata jäädä ruopimaan paikalleen, aina on katsottava eteenpäin ja uskottava tulevaan.”
Teksti: Eeva-Kaisa Tarkkonen
Kuva: Lauri Rotkonen
Juttu on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2020
Lue myös
Mirva Matikka: ”Luonnon kunnioittamisen lisäksi partio on opettanut hyvää johtajuutta”
Yrittäjä Maiju Vohlonen tarjoaa stressaantuneille metsäterapiaa: ”Moni on eksyksissä itsestään”