Vuosi 1991. Parikymppinen Martin Paasi kaasuttelee kohti Raaseporia. Autoon hän nousi suoraan Hankenin pääsykokeista ja on nyt matkalla Dragsvikiin, jossa hänen on määrä aloittaa asepalveluksensa.
Kuluneen kevään aikana kotona vanhemmat ovat tehneet avioeroa. Samaan aikaan nuori mies on lukenut sekä ylioppilaskirjoituksiin että pääsykokeisiin. Ja samalla yrittänyt tehdä pesäeroa voimakastahtoiseen isäänsä.
Kun Paasi seuraavana aamuna herää kasarmilla, hänestä tuntuu siltä kuin olisi mennyt mankelin läpi mutta selvinnyt. Sen jälkeen mies on mennyt mankelin läpi uudelleen ja uudelleen, mutta matka on jatkunut aina yhtä kokemusta viisaampana.
Siunaus ja kirous
Suomen Ekonomien tuoreen puheenjohtajan Martin Paasin, 49, tarinaan mahtuu huippuhetkiä mutta myös pohjakosketuksia. Miehen ehdoton rehellisyys ja suoruus ovat matkan varrella osoittautuneet vuoroin siunaukseksi, vuoroin kiroukseksi.
Kiroukselta suoruus tuntui esimerkiksi silloin, kun Paasi oli juuri saanut ensimmäisen työpaikkansa meklarina Handelsbankenilta. Muutaman viikon jälkeen hän ymmärsi, ettei meklarin työ ollutkaan häntä varten.
Miehen henkilökohtainen budjetti oli tuolloin sillä mallilla, että yksikin kuukausi ilman palkkaa olisi aiheuttanut ongelmia. Kaikesta huolimatta Paasi päätti kertoa työhön liittyvistä ajatuksistaan esihenkilölleen osakevälitystiimissä. Esihenkilö tarttui häntä olkapäästä ja sanoi: ”Kiitos! Hienoa, kun tulit kertomaan.” Puolen vuoden kuluttua hänelle löytyi talon sisältä uusi työ varakkaiden yksityishenkilöiden salkunhoitajana.
Paasi on silloiselle esihenkilölleen kiitollinen, kuten on monille muillekin, joita on saanut matkansa varrella kohdata.
Paasi ei olisi halunnut heti uransa alkumetreillä vaihtaa jatkuvasti työpaikkaa. Mutta kun jokin on pielessä, sitä on pakko muuttaa. Se ei ole hänelle valinta vaan kohtalo.
Uusia haasteita
Salkunhoitajana edessä olivat uudenlaiset haasteet: Paasin olisi pitänyt neuvoa sijoittamisessa ihmisiä, jotka olivat jo onnistuneet luomaan itselleen miljoonaomaisuuden.
– Todellisuudessa sen olisi kuulunut mennä päinvastoin.
Päivänvaloon pääsi Paasin erityinen taito: kyky nähdä, miten asiat olisi järkevintä tehdä siitä huolimatta, miten ne on tähän saakka tehty.
Myös seuraavassa työpaikassaan Helsingin pörssin pääanalyytikkona Paasi vastasi isosta kokonaisuudesta: pörssin julkaisemien indeksien julkaisemisesta ja sijoitussalkkujen attribuutioanalyyseista. Helsingin pörssistä hankkimallaan kokemuksella hän onnistui viimein saamaan työn yrityksestä, jonne oli jo monta kertaa lähettänyt hakemuksen, Seligson & Co Rahastoyhtiöstä.
Vihdoin päivänvaloon pääsi Paasin erityinen taito: kyky nähdä, miten asiat olisi järkevintä tehdä siitä huolimatta, miten ne on tähän saakka tehty. Paasi on hyvä yksinkertaistamaan.
Seligsonin kulttuuriin kuului, että kuka tahansa saattoi tuoda esiin idean ja lähteä toteuttamaan sitä, jos se todettiin toteutuskelpoiseksi. Heti alkajaisiksi hän muokkasi yrityksen liiketoimintajärjestelmän uuteen uskoon.
– Viisastelijat saattaisivat olla Seligsonin silloisesta yrityskulttuurista montaa mieltä, mutta minulle se sopi kuin nenä päähän.
Kulttuuria kuvaa myös keskustelu, joka käytiin eräässä Seligsonin kokouksessa. Silloin pohdittiin, pitäisikö yhtiön perustaa Suomen ensimmäinen sijoitusrahasto, jolla voi käydä kauppaa pörssissä.
– Kukaan ei tiennyt, miten se tehdään, koska kukaan Suomessa ei ollut tehnyt sellaista aikaisemmin. Minulle sanottiin, että sinä saat tehdä sen, ota selvää ja hoida asia. Tämän tyyppinen työskentelytapa oli hyvin innoittava.
”Opin, että raha-asioita pitää miettiä”
Helsingissä syntynyt Paasi asui elämänsä ensimmäiset seitsemän vuotta Laivurinkatu 33:ssa Helsingin Ullanlinnassa. Sen jälkeen perhe muutti Kirkkonummelle.
Äidin puolelta suomenruotsalainen poika kävi koulunsa ruotsin kielellä.
– Olen aina ollut ylpeä siitä, että sain varttua pulkka- ja majaiän böndellä. Minulla oli vanhempia kavereita, joilta opin monia kädentaitoja.
Martinin isä oli arkkitehti ja äiti anestesiasairaanhoitaja. Lahjakas isä oli arkkitehdin urallaan saanut toteuttaa merkittäviäkin toimeksiantoja, kuten Finlandia-talon piirtämisen Alvar Aallon toimistolla. Siitäkin huolimatta perheen tulotaso oli Martinin sanoin ”keskipalkkainen miinus”.
Perhetaustasta johtuu myös se, että Martin aikoinaan päätyi opiskelemaan rahoitusta. Isä olisi toivonut pojasta arkkitehtia, ja ala kiinnosti poikaakin. Mutta koska Martin oli koko ikänsä saanut kuunnella keskustelua rahanpuutteesta, hänen tapansa yrittää välttää sama kohtalo oli hakeutua opiskelemaan rahoitusta.
– Jälkeenpäin ajateltuna se oli kyllä aika kökköä ajattelua. Mutta se, että meillä oli niin hemmetin tiukkaa, opetti, että raha-asioita pitää miettiä. Jos niitä ei mieti, ei lopulta muuta mietikään.
Rahoituksen opiskelu oli siihen aikaan suosittua. Opiskelijoita myös pudotettiin rankalla kädellä pois. Huonosti tehdystä työstä annettiin rankkaakin palautetta.
Paasin kaltaista jääräpäätä se haastoi tekemään parhaansa – kunnes isä meni ja kuoli aivosyöpään. Onneksi isä ja poika olivat ehtineet sovitella välinsä kuntoon ennen sitä.
Lontoolaisten investointipankkien edustajat kävivät koululla säännöllisesti etsimässä uusia lupauksia. Koskaan Martin ei tullut valituksi.
Opinnoissa alun tsemppaaminen muuttui uhmaksi: Martin pyrki pääsemään kursseista läpi mahdollisimman pienellä vaivalla.
Samaan aikaan lontoolaisten investointipankkien edustajat kävivät koululla säännöllisesti etsimässä uusia lupauksia. Joka kerta Paasi täytti hakemuksen päästäkseen niihin töihin. Koskaan hän ei tullut valituksi.
– Jos joku olisi kertonut, että he pudottavat pois kaikki, joilla ei ole huippuarvosanat, olisin panostanut opintoihin aivan toisella tavalla. Tällainen itsestäänselvyys ei vain siinä elämäntilanteessa tullut mieleeni.
Martin Paasi puhuu suoraan
Heikoista arvosanoistaan huolimatta Paasi lähti valmistuttuaan rakentamaan uraansa. Vasta Seligsonilla hän tunsi, että sai viimein olla oma itsensä ja tulla sellaiseksi ihmiseksi, joka hän on tänäkin päivänä. Asioista puhuttiin niiden oikeilla nimillä, ja asiakkaille kerrottiin, miten asiat oikeasti ovat.
Seligsonin jälkeen urapolku jatkui Ruotsissa, jonne hänet rekrytoitiin räjähdysmäisesti kasvaneen sijoitusyhtiön toimitusjohtajaksi.
– Heillä oli ongelmia, joita lähdin ratkomaan. Kävelin ovesta sisään, katselin fiksun näköisiä ruotsalaisia ja mietin kauhuissani, pitäisikö minun olla heille pomo. Pian kävi ilmi, etteivät he ymmärtäneet puoliakaan siitä, mitä mielikuva heistä antoi ymmärtää.
”Työttömyys on kuin lihamylly. Se syö sisältä päin, kunnes itseluottamus murenee.”
Kun Paasi aloitti ruotsalaisessa yrityksessä, siellä työskenteli 67 henkilöä. Kun hän lopetti, heitä oli 43. Silti firman tulos oli kasvanut 800 miljoonaan kruunuun. Se oli iso juttu kolmekymppiselle toimitusjohtajalle.
– Henkilöstöä vähennettiin, koska asioita tehtiin koko ajan fiksummin ja tehokkaammin. Toimintaperiaatteeni oli ”don´t work harder, work smarter”.
Ruotsin komennuksen jälkeen Paasi piipahti helsinkiläisen Amanda Capitalin toimitusjohtajana, mutta yhteistä säveltä hallituksen kanssa ei kuitenkaan löytynyt. Paasi sai potkut.
– Sen jälkeen olin aikuisten oikeasti työttömänä. Se oli aivan hanurista. Työttömyys on kuin lihamylly. Se syö sisältä päin, kunnes itseluottamus murenee.
Jälkikäteen Paasi näkee, että Siperia kuitenkin opetti tälläkin kertaa.
– Jokainen hyvä tai huono kokemus on mahdollisuus. Ihmiselle, jolla ei ole ollut vastoinkäymisiä, ei ole suotu samanlaista mahdollisuutta oppia. Vastoinkäymiset tuovat perspektiiviä.
250 000 kuulijaa
Vuonna 2014 Martin Paasi aloitti uuden työn Nordnetin talousasiantuntijana. Osake- ja rahastovälitysyritys käynnisti myös uuden podcastin, Rahapodin, jota Paasi isännöi viikoittain kollegansa Miikka Luukkosen kanssa.
Nyt podilla on kuukausittain noin 250 000 kuulijaa.
– Roolini Nordnetilla on poikkeuksellinen. Käyn julkista yhteiskuntakeskustelua yksityissijoittajien enkä niinkään Nordnetin intressit mielessä.
Vuoden 2021 aikana Martin Paasi on myös tullut tutuksi uusille yleisöille Suomen Ekonomien Taloudentekijät-podcastissa, jota hän juontaa yhdessä Ekonomien hallituksessa istuvan Katarina Naumasen kanssa.
Ekonomien hallitukseen Paasin ajoi järkyttävän suuri huoli Suomen talouden tilanteesta ja tulevaisuudesta sekä vilpitön halu auttaa ja huolehtia yhteisistä asioista.
– Suomen Ekonomeissa on valtava määrä huipputalenttia töissä. Ekonomeissa tuotetaan jäätävän paljon neutraalia, faktavetoista tietoa, jota käytetään asiakeskeisten neuvottelujen pohjana jäsenten hyväksi.
Liiton jäsenmäärä ei ole Paasin mielestä kehittynyt riittävästi. Hänestä hallituksen pitäisikin löytää keinot siihen, miten liitto voisi olla vielä merkityksellisempi jäsenilleen.
– Nyt on tärkeää selvittää, mitä nykyiset ja potentiaaliset jäsenet haluavat meiltä. Mutta myös nostaa katse nykyisestä tekemisestämme siihen, mitä me voisimme tehdä. Muuten on riskinä, että teemme Nokiat.
Martin Paasi näkee Suomen Ekonomit myös talouden tekijöinä. Siihen porukkaan mahtuisi kuitenkin myös muita kuin ekonomeja.
– Näin faktaan perustuva, asiakeskeinen tekeminen hyödyttäisi nykyistä suurempaa joukkoa. Pohdittava kysymys kuuluukin: Voiko ja kannattaako jäsenyyttä tulevaisuudessa rajoittaa pelkästään ekonomeille?
Juttu on julkaistu Ekonomi-lehdessä 2/2021.
Teksti: Sanna Sarenius
Kuvat: Aleksi Poutanen
Lue myös:
Martin Paasi Ekonomien puheenjohtajaksi
Hallitusammattilainen Tuija Soanjärvi: ”Hallituspaikka antoi metsään uuden näkökulman”
Toimitusjohtaja Amel Gaily: ”Kova tahti ei saa olla pysyvä tila”