Mitkä ovat perimmäiset syyt, jotka ennakoivat kauppatieteiden maistereiden työllistymistä? Mitkä ovat suurimmat erot työurassa, työtilanteessa ja tyytyväisyydessä, kun aineistoa tarkastellaan koulutusyksiköittäin? Miten keskipalkka on kehittynyt? Miten houkuttelevia tohtoriohjelmat ovat? Miksi valmistuminen viivästyy? Mitä muuta yllättävää nousee esiin aineistosta?

Näihin kysymyksiin hain vastauksia datasta, joka oli kerätty vuosina 2020–2022. Kävin läpi pitkittäisaineistoa, joka kattaa sekä vastavalmistuneiden että jo viisi vuotta työelämässä olleiden kauppatieteiden tutkinnon suorittaneiden palautteet maamme kymmenestä yliopistosta. Näitä selvityksiä on tehty säännöllisesti jo parikymmentä vuotta. Selvityksestä tekee ainutlaatuisen se, että raportti yhdistää näistä molemmista kolme viimeisintä tutkimusaineistoa kokonaisdatasarjaksi.

Ensimmäisenä kohderyhmänä olivat vuosina 2015–2017 valmistuneet, joiden työuraa seurattiin viisi vuotta valmistumisen jälkeen eli vuosina 2020–2022. Viisivuotisseurannassa vastausdata oli 2823. Toisen kohderyhmän muodostivat vuosina 2020–2022 valmistuneet. Vastavalmistuneiden vastausdata oli 5035.

Kyky sanoittaa oma osaaminen edistää työllistymistä

Kauppatieteiden maisterit työllistyvät eniten suuriin ja pieniin sekä keskisuuriin yrityksiin taloudellisiin yleistehtäviin. Tyypillisimmät työkuvaukset olivat rahoituksen, taloushallinnon, suunnittelun, kehityksen, hallinnon, johdon tai esihenkilön tehtävät. Vastavalmistuneista joka neljäs oli saanut työpaikan yrityksen kotisivujen kautta. Seuraavaksi tärkeimmät tavat työllistyä olivat pro gradu -tutkielman teko työnantajalle ja työskentely samassa organisaatiossa opintojen aikana.

Kyky kertoa omasta osaamisesta nousi vastaajien keskuudessa tärkeimmäksi koetuksi tekijäksi työllistyä. Seuraavaksi tärkeimmiksi koetut tekijät olivat muu kokemus sekä tutkinnon aineyhdistelmä.

Kuilu koulutuksen ja työelämän välillä

Koulutuksen ja työelämän vaatimusten välillä on merkittäviä eroja. Kauppatieteiden maisterit kokevat, että yliopistokoulutus ei anna riittäviä valmiuksia stressinsietoon, neuvottelutaitoihin eikä esihenkilö- ja johtamistaitoihin. Toisaalta teoreettinen osaaminen, kielitaito ja viestintätaidot ovat alueita, joissa maisterit kokevat kehittyneensä huomattavasti opintojen aikana. Eroja on myös koulutusyksiköittäin: esimerkiksi joidenkin yliopistojen vahvuudet painottuvat maineeseen ja kansainväliseen osaamiseen, kun taas tohtoriopintojen houkuttelevuus vaihtelee yksiköittäin.

Yllättävä havainto on, että mitä pidempään maisterit ovat työelämässä, sitä enemmän heitä alkaa kiinnostaa yrittäjyys. Yrittäjyys tulee houkuttelevammaksi jo viiden vuoden työkokemuksen jälkeen, vaikka sen suosio on vähäistä vastavalmistuneiden keskuudessa. Vastavalmistuneet toivovat enemmän yhteistyötä yritysten kanssa, käytännön opetusta ja yhteyksiä työelämään. Jatkossa osaamista halutaan kehittää sosiaalisissa, ajattelun, tiedon yhdistämisen, tietoteknisissä, esiintymisen, käytännön, johtamisen ja itsensä johtamisen taidoissa.

Keskipalkka nousee viiden työkokemusvuoden jälkeen

Palkkakehitys on nouseva viiden työkokemusvuoden jälkeen. Vastavalmistuneiden bruttopalkan mediaani on 3320 euroa, kun taas viisi vuotta valmistumisen jälkeen mediaani on 4900 euroa. Sukupuolten väliset palkkaerot näkyvät, sillä miesten palkkataso nousee viiden vuoden kuluessa korkeammaksi kuin naisten. Suurimmat keskipalkat ovat yrittäjillä, ammatinharjoittajilla ja suurissa yrityksissä työskentelevillä. Maantieteellisesti kansainväliset työmarkkinat ja pääkaupunkiseutu tarjoavat korkeampia keskiansioita kuin muu Suomi.

Joka neljäs miettii tohtoriohjelmaa, kolme sadasta hakee

Tohtoriohjelmat eivät houkuttele suurinta osaa vastavalmistuneista. Vain 3,4 prosenttia suunnittelee jatko-opintoja, kun taas 26,9 prosenttia pohtii asiaa. Vastavalmistuneista 59,8 prosenttia kertoi opintojen viivästyneen.

Opintojen viivästyminen johtuu yleisimmin työskentelystä opintojen ohella ja opinnäytetyön viivästymisestä. Naisilla opinnot viivästyvät useammin kokopäivätyön, opiskelumotivaation puutteen ja opetusjärjestelyjen vuoksi, kun taas miehillä syynä ovat useammin osa-aikainen työskentely, koronapandemia ja sairaudet.

Jatkossa lisää työelämäyhteyksiä

Tulokset osoittavat, että kauppatieteellistä koulutusta tarjoavat yliopistot ovat onnistuneet tarjoamaan vahvaa teoreettista pohjaa ja hyviä työelämävalmiuksia. Toisaalta kehityskohteina ovat muun muassa toimeksiantogradut ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Nämä ovat kauppatieteiden maistereiden toivelistalla.

Yliopistojen on tärkeää tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa, jotta ne voivat tarjota kilpailukykyisempää koulutusta tulevaisuudessa. Tulosten pohjalta kehittämiskohteina ovat yhteistyön lisääminen elinkeinoelämän kanssa esimerkiksi tarjoamalla entistä tiiviimmin toimeksiantogradujen mahdollisuutta. Tämä tukee myös nopeaa työllistymistä valmistumisen jälkeen. Stressinsietokyky-, neuvottelu- ja johtamistaitoihin on panostettava opetuksessa. Sparrausta on vahvistettava oman osaamisen sanoittamisessa, viestintätaidoissa ja sosiaalisen median taidoissa. Opintojen viivästymistä on ehkäistävä akateemista ohjausta kehittämällä.

Raportin tekijä: Marko Karttunen