Vuoden 2020 aikana Suomen Ekonomit ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus toteuttivat Ekonomien osaamistarpeet -tutkimushankkeen. Tutkimushankkeen tuloksena syntyi kuva siitä, kuinka ekonomin koulutus ja työelämän tarpeet kohtaavat tällä hetkellä, ja millaisia muutoksia työelämässä ennakoidaan tapahtuvaksi. Tutkimus liittyy työn murroksesta käytyyn keskusteluun ja jatkuvan oppimisen teemaan. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen Ekonomien jäsenille suunnatun kyselyn sekä haastattelujen avulla jäsenkunnan näkemyksiä tulevaisuuden työelämän muutoksista ja kauppatieteen maisterien osaamistarpeista.
Miten kauppatieteilijän työ muuttuu tulevaisuudessa?
Kauppatieteiden maisterin tutkinto säilyy hyvänä perustutkintona, jolla voi tavoitella erilaisia työtehtäviä. Toisaalta moneen tehtävään tärkein kriteeri on mikä tahansa korkeakoulututkinto koulutusalaan katsomatta. Kilpailu työpaikoista kovenee, koska kauppatieteilijät kilpailevat useiden eri alojen tutkinnon suorittaneiden kanssa samoista generalistialojen työpaikoista.
Kysyntää on sekä moniosaajille että erikoistuneille. Työntekijä voi hyötyä monipuolisesta osaamisesta ja laajasta ymmärryksestä oman työtehtävän ympärillä. Toisaalta on mahdollista menestyä myös syvällisellä erikoistumisella.
Työura pilkkoutuu tulevaisuudessa lyhyempiin työsuhteisiin ja aikaisempaa useampaan työpaikkaan tai -tehtävään. Kyselyyn vastaajat ennakoivat, että pysyvistä työsuhteista tulee entistäkin harvinaisempia.
Yrittäjyyden osuus tulee kasvamaan työurien katkonaisuuden vuoksi, mutta yrittäjämäisyys saattaa tulla osaksi myös työsuhteisia asiantuntijatehtäviä. Tätä voi kuvata myös verkostomaiseksi työtavaksi, jolloin työt ovat monipuolisia kokonaisuuksia erilaisista tehtävistä ja töitä tehdään mahdollisesti monille työnantajille.
Osaamista tulee päivittää jatkuvasti
Oman osaamisen ajantasaisuudesta huolehtimisen tärkeys kasvaa entisestään. Muutostahti on nopeutunut, joten osaaminen vanhenee nopeammin. Osaamista tulee tarkastella suhteessa oman alan trendeihin ja omiin uratavoitteisiin. Oman alan kehityssuuntien seuraaminen mahdollistaa tulevaisuuteen orientoituneen oman osaamisen suunnittelun.
“—— Vauhti on ollut kovaa ja entisillä perustaidoilla ei enää nykymaailmassa pärjää. Pitää pysyä koko ajan mukana muutoksessa. Vain muutos on pysyvää”
Pehmeät arvot, yhteistyötaidot ja palautuminen korostuvat digitaalisten taitojen ohella
Tutkimuksessa selvitettiin tulevaisuudessa tärkeitä olevia osaamisia ja ominaisuuksia. Tärkeiksi osaamisiksi ja ominaisuuksiksi erilaisten digitaalisten taitojen ohella nousivat esimerkiksi yhteistyö- ja kommunikointitaidot sekä pehmeät arvot ja empaattisuus.
Tutkimukseen osallistuneet arvioivat, että pehmeät arvot tulevat nousemaan tulevaisuudessa vastapainona kilpailulle, kiireelle ja paineille. Sekä kyselyssä että haastatteluissa toistuneita pehmeitä arvoja olivat empatia ja luottamus työntekijöiden ja työnantajan keskuudessa. Pehmeät arvot kuuluvat kaikkeen toimintaan työpaikalla johtamisesta vuorovaikutukseen. Työntekijät tulevat edellyttämään työltä inhimillisempää ja yhdenvertaisempaa kohtelua.
Hyvinvoinnin ylläpito ja työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen ovat myös keskeinen osa työelämää; työstä palautumiselle on osoitettava riittävästi aikaa, jotta työkyky säilyy. Työelämän vaatimukset ja loppuunpalamisen vaara tulivat myös haastatteluissa ja kyselyssä esiin.
Osaamisen kehittäminen työpaikalla
Kyselyssä selvitettiin osaamisen kehittämisen käytäntöjä vastaajien työpaikoilla. Puolella kyselyn vastaajista on suunnitelma osaamisen kehittämisestä työpaikalla.
Tutkittavien mukaan työpaikan yhteiset koulutukset ovat yleisin osaamisen kehittämisen muoto. Tutkittavien työnantajat tukevat osaamisen kehittämistä usein siten, että oppiminen tapahtuu työajalla tai työnantajan kustannuksella, mutta tästä on myös poikkeavia käytäntöjä. Kaikille työntekijöille yhteiset koulutukset ovat kyselyn vastaajien työpaikoilla yleisin työnantajan kustannuksella tai työajalla toteutettava kouluttautumismuoto. Kohdennettua yksilöllistä kouluttautumista tarjotaan vuosittain tai harvemmin. Yhteisten koulutusten lisäksi osaamista voi kehittää esimerkiksi kehittämishankkeiden, yhteistyöverkostojen tapaamisten, tutkintojen, kurssien ja osa-aikaisen itseopiskelun kautta.
Tutkimuksen teki Suomen Ekonomit ry:lle Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr:n tutkijat Aino Suomalainen ja Jukka-Pekka Jänkälä.