Kilpailukieltosopimuksessa työnantaja ja työntekijät sopivat, ettei työntekijä saa mennä työsuhteen päättyessä töihin kilpailijalle tai perustaa omaa kilpailevaa yritystä.
Kilpailukielto saa enimmillään kestää kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä. Jos työntekijä saa kilpailukiellon ajalta kohtuullisen korvauksen, kilpailukielto voi olla korkeintaan vuoden mittainen. Yli vuoden mittainen sopimus on siis lähtökohtaisesti mitätön vuoden ylittävältä ajalta.
Lain mukaan kilpailukiellolle pitää olla erityisen painava syy. Sellainen voi olla esimerkiksi aito suojan tarve, joka johtuu työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksien säilyttämisestä tai siitä, että työnantaja on järjestänyt työntekijälle erityisen arvokasta koulutusta. Käytännössä perusteet sopimukselle täyttyvät usein johtavassa asemassa olevien työntekijöiden kohdalla.
Kilpailukielto tulee voimaan, kun työntekijä irtisanoutuu tai työnantaja irtisanoo hänet henkilöön liittyvästä syystä. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Sopimus raukeaa esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja päättää työntekijän työsuhteen taloudellisista ja tuotannollisista syistä.
Kilpailukiellosta saa korvauksen
1.1.2022 kilpailukieltoa koskeva lainsäädäntö muuttui siten, että työnantajan on maksettava työntekijälle korvaus kilpailukiellon sidonnaisuusajalta. Enintään kuusi kuukautta kestävässä kilpailukiellossa korvaus on 40 prosenttia palkasta ja tätä pidemmissä kilpailukielloissa 60 prosenttia palkasta. Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia alhaisemmasta korvauksesta kuin laissa on säädetty. Korvausvelvollisuus ei myöskään edellytä nimenomaista sopimista, vaan työnantajalle syntyy siihen velvollisuus suoraan lain perusteella, kun kilpailukieltosopimus on solmittu.
Lakimuutos vaikuttaa takautuvasti jo solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin. Vuoden siirtymäajan jälkeen, eli 1.1.2023 alkaen, työnantaja on velvollinen maksamaan korvauksen työntekijälle myös ennen lain voimaantuloa sovitun kilpailukiellon sidonnaisuusajalta.
Siirtymäaikana työantaja voi varautua korvausvelvollisuuteen ja irtisanoa tarpeettomaksi katsomansa kilpailukieltosopimukset ilman irtisanomisaikaa.
Muutos ei koske sellaisia ennen lain voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia, joiden perusteella on maksettu tai alettu maksaa voimassa olevan lain mukaista kohtuullista korvausta yli kuuden kuukauden rajoitusajalta.
Kilpailukiellon rikkomisesta seuraa sakko
Kilpailukiellon yhteydessä sovitaan yleensä sen rikkomiseen liittyvä sakko. Sakko voi olla korkeintaan työntekijän kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Se voi tulla maksettavaksi, vaikka entiselle työnantajalle ei aiheutuisi minkäänlaista konkreettista vahinkoa.
Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus
Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen, jos se arvioi, ettei kilpailukiellolle ole enää tarvetta.
Irtisanomisaika on vähintään kolmasosa kilpailukieltosopimuksen rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Jos rajoitusajaksi on sovittu esimerkiksi kolme kuukautta, työnantajan irtisanomisaika on kaksi kuukautta. Vuoden kestävässä kilpailukiellossa irtisanomisaika on vähintään kolmasosan eli neljä kuukautta.
Työnantajalla ei siis ole oikeutta irtisanoa sopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsuhteen. Työnantajan on siten arvioitava kilpailukiellon tarpeellisuutta jo ennen kuin työsuhteen päättymisajankohta on tiedossa.
Salassapitosopimus hyvä vaihtoehto kilpailukiellolle
Työnantaja voi turvata liikesalaisuutensa kilpailukieltosopimuksen sijaan esimerkiksi salassapitosopimuksella. Se sopii moneen tilanteeseen paremmin kuin kilpailukielto. Salassapitosopimus estää tiedon siirtymisen, mutta ei työntekijöiden siirtymistä.
Ekonomien vaikuttamistyö tuotti tulosta: Lakimuutoksella turhat kilpailukiellot pois
Ennen vuotta 2022 työnantajan ei tarvinnut maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellon sidonnaisuusajalta. Kilpailukiellot olivat yleistyneet voimakkaasti ja vaikeuttaneet korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden liikkuvuutta työmarkkinoilla. Joka toisella ekonomillakin oli työsopimuksessaan kilpailukielto, vaikka sille harvoin oli lain tarkoittamaa erityisen painavaa syytä.
Lakimuutoksen tarkoituksena on rajoittaa turhien kilpailukieltojen tekemistä, sillä korvauksen myötä työnantajan kannattaa tarkasti arvioida kilpailukiellon tarve. Lisäksi korvauksen porrastamisella ohjataan työnantajia tekemään lyhyempiä kilpailukieltosopimuksia.
Suomen Ekonomit otti tavoitteekseen lain uudistamisen vuonna 2017, kun työsuhdejuristit alkoivat kiinnittää huomiota kilpailukieltojen yleisyyteen. Tavoitetta edistettiin pitkäjänteisesti useita vuosia yhdessä Akavan ja sen jäsenliittojen kanssa, kunnes maan hallitus viimein teki syksyllä 2021 esityksen lakimuutoksesta ja se astui voimaan seuraavana vuonna.
Lue myös:
Kysyttävää?
Työsopimusta tekemässä? Hyödynnä juristien tarkistuspalvelu
Kun olet tekemässä uutta työsopimusta, suosittelemme tarkistuttamaan sopimuksen juristilla ennen allekirjoittamista.