Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma

Aula Research Oy toteutti Suomen Ekonomien toimeksiannosta kyselytutkimuksen yli 55-vuotiaiden jäsentensä parissa. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää jäsenten kokemuksia ikäsyrjinnästä sekä heidän näkemyksiään eri keinoista parantaa yli 55-vuotiaiden työmarkkina-asemaa.

Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä 22.9.–5.10.2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 1785 henkilöä kohderyhmässä olleesta 7549 yli 55-vuotiaasta jäsenestä, joten vastausprosentti oli 24. Tässä tiivistelmässä on kuvattuna kyselyn keskeisimmät löydökset.

Ikäsyrjintä työnhaussa

Kyselyn vastaajista 13 % kertoi olevansa tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita. Heiltä kysyttiin, ovatko he kokeneet tulleensa syrjityksi työnhaun yhteydessä korkeamman iän perusteella. Jopa 80 % vastanneista kertoi kokeneensa ikäsyrjintää työnhaun yhteydessä (kuvio 1).

Ikäsyrjintää kokeneilta kysyttiin jatkokysymyksenä, millä tavalla he ovat kokeneet tuleensa syrjityksi työnhaussa. Suurin osa heistä (87 %) koki tulleensa syrjityksi haastatteluvalinnoissa siten, etteivät he saaneet haastattelukutsuja hakiessaan osaamistaan vastaaviin työpaikkoihin. Hieman alle puolet (43 %) kertoi, etteivät olleet edenneet hauissa odotetulla tavalla. Kysymyksen avoimissa kommenttikentissä monet kertoivat head hunterin tai muun rekrytoijan sanoneen suoraan, että hakija on tehtävään liian vanha.

Ikäsyrjintää työnhaussa kokeneilta kysyttiin, mistä he itse uskovat ikään perustuvan syrjinnän johtuvan työnhaussa. Lähes joka neljäs kysymystä kommentoineista 163 vastaajasta epäili syyksi asenneongelmaa joko työnantajan tai laajemmin koko suomalaisen yhteiskunnan tasolla. Muita esitettyjä syitä olivat mm. se, että vanhempia työnhakijoita pidetään kalliimpina kuin nuoria, tai että nuoret rekrytoijat pitävät kokeneempaa henkilöä uhkana omalle asemalleen. Moni myös uskoi työnantajien pelkäävän vanhempien työnhakijoiden fyysisen kunnon romahtamista ja työkyvyttömyyseläkkeen maksumieheksi joutumista.

Yli 55-vuotiaat jäsenet luottavat omaan osaamiseensa

Kaikilta työssä olevilta ja työnhakijoilta kysyttiin erilaisten väittämien kautta heidän omaa arviotaan työnhakuun ja työntekoon liittyvistä ominaisuuksistaan (kuvio 2). Vahvimmin yli 55-vuotiaat jäsenet kokivat, että heillä on korkea työmoraali ja että heille on kertynyt työuransa aikana yrityksille arvokasta osaamista (99 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä molempien väittämien kanssa). Vastaajista 90 % koki myös omaksuvansa sujuvasti uusia teknologioita. Sen sijaan työnhakutaitojen ja ammatillisten verkostojen osalta noin joka viides koki hieman epävarmuutta.

Ikäsyrjinnän kokemukset työpaikoilla

Kaikilta vastaajilta kysyttiin, ovatko he kokeneet tulleensa syrjityksi nykyisessä tai viimeisimmässä työpaikassaan korkeamman iän perusteella. Vastaajista 26 % vastasi tähän myöntävästi (kuvio 3).

Niiltä, jotka eivät ole kokeneet ikäsyrjintää työpaikallaan, tiedusteltiin mahdollisia syitä tähän. Suurin osa (53 %) kysymystä kommentoineista yli 800 vastaajasta uskoi sen johtuvan siitä, että työnantaja arvostaa heidän osaamistaan, ammattitaitoaan ja asiantuntemustaan. Vajaa kolmannes kertoi työpaikan arvojen, asenteiden ja yrityskulttuurin ehkäisevän ikäsyrjintää. Lähes joka viides toi esiin, että henkilöstön ikärakenne ja etenkin se, että johto itse koostuu yli 55-vuotiaista, on syynä ikäsyrjinnän puutteelle. Kysymystä kommentoineista 4 % kertoi työpaikalla käytössä olevista ohjelmista, pelisäännöistä, käytännöistä ja toimenpiteistä, joilla ehkäistään ikäsyrjintää.

Syrjintää kokeneilta vastaajilta puolestaan kysyttiin, kenen taholta syrjintää on koettu, missä tilanteissa sitä on koettu, ja onko syrjintä ollut toistuvaa vai kertaluonteista. Suurin osa ikäsyrjintää kokeneista (68 %) kertoi kokeneensa sitä johdon taholta. Oman esihenkilön taholta ikäsyrjintää kertoi kokeneensa 47 % vastaajista, työkaverin taholta 24 %. Alainen, yhteistyökumppani ja asiakas mainittiin kukin alle 5 prosentissa vastauksista.

Kuvio 4 osoittaa, että ikäsyrjintää on koettu hyvin monissa eri tilanteissa, mutta useimmin rekrytointi- tai nimitystilanteessa.

Suurimmassa osassa tapauksista (66 %) ikäsyrjintä oli ollut toistuvaa. Kertaluontoista ikäsyrjintä oli ollut joka neljännessä tapauksessa.

Työpaikoilla esiintyneen ikäsyrjinnän syiksi epäiltiin pitkälti samoja syitä kuin edellä esitetyt syyt työnhaun yhteydessä tapahtuneen ikäsyrjinnän taustalla. Suurin osa (57 % kysymystä kommentoineista 370 vastaajasta) uskoi ikäsyrjinnän johtuvan asenneongelmasta iäkkäämpiä kohtaan. Muita mahdollisia syitä esitettiin selvästi harvemmin. Esimiesten kokemaa uhkaa omalle asemalleen epäili 14 % kommentoijista, nuorten pitämistä osaavampina työntekijöinä epäili 13 %. Joka kymmenes kommentoijista uskoi, että yrityksissä halutaan yksinkertaisesti tehdä niin sanottuja nuorennusleikkauksia.

Ikäsyrjintää työpaikallaan kokeneista joka kolmas on ottanut asian puheeksi työpaikallaan kollegoidensa, esimiehensä, johdon, HR-osaston tai muun tahon kanssa. Heiltä kysyttiin tarkemmin, mitä vaikutusta asian esiin nostamisella oli ollut. Suurin osa (59 %) kertoi, ettei sillä ollut mitään vaikutusta. Vastaajista 7 prosenttia kertoi tulleensa irtisanotuksi. Joidenkin kohdalla asiaa oli vähätelty, joidenkin kohdalla kauhisteltu. Varsinaisiin toimenpiteisiin ikäsyrjinnän lopettamiseksi oli ryhdytty hyvin harvoin.

Työnantaja oli puuttunut tiedossaan olevaan syrjintään vain kahdessa prosentissa tapauksista, eli käytännössä vain muutamassa yksittäistapauksessa (kuvio 5). Syrjintää työpaikallaan kokeneista 57 % kertoi pohtineensa työpaikan vaihtamista tai työsuhteen päättämistä ikäsyrjinnän vuoksi.

Havainnot ikäsyrjinnästä työpaikoilla

Siinä missä ikäsyrjinnän kohteeksi työpaikallaan oli itse joutunut 26 % vastaajista, 25 % kertoi havainneensa työpaikallaan muihin kuin itseensä kohdistuvaa ikäsyrjintää (kuvio 6). Korkeammasta iästä johtuvaa syrjintää oli havaittu monissa eri tilanteissa, useimmin irtisanomistilanteessa tai YT-prosessissa (54 % ikäsyrjintää työpaikollaan havainneista 306 vastaajasta valitsi tämän vaihtoehdon). Ikäsyrjintää havainneista neljä prosenttia kertoi työnantajan puuttuneen tilanteeseen.

Työssä olevilta vastaajilta tiedusteltiin, onko heidän työpaikalleen luotu pelisäännöt ikään perustuvaan syrjintään liittyviä tilanteita varten esimerkiksi osana tasa-arvo- tai yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Vajaa kolmannes vastaajista kertoi, että pelisäännöt on luotu. Vajaa puolet (46 %) puolestaan kertoi, että pelisääntöjä ei ole luotu. Loput 23 % eivät osanneet sanoa, onko pelisääntöjä luotu vai ei.

Vastaajista 89 % on sitä mieltä, että kaikilla työpaikoilla pitäisi olla nollatoleranssi ikään perustuvan syrjinnän suhteen.

Keinot yli 55-vuotiaiden työssä pysymisen edistämiseksi

Vastaajista vajaa kolmannes (29 %) kertoi, että heidän työpaikallaan edistetään yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työssä pysymistä nykyistä pidempään (kuvio 7). Näiltä vastaajilta tiedusteltiin tarkemmin, mitä keinoja työpaikoilla on käytössä. Erilaisista käytössä olevista keinoista kertoi liki 300 vastaajaa. Päällimmäisenä työssä pysymisen edistämisen keinona jäsenet kokevat työnantajan osoittaman arvostuksen ja kannustuksen jatkaa työssä mahdollisimman pitkään. Näin kokee neljäsosa kysymystä kommentoineista.  Lähes joka neljäs kertoi myös, että heidän työpaikallaan on mahdollisuus joustoihin ja työtaakan keventämiseen (mm. osa-aikatyöhön siirtymällä), tai että käytössä on ennakoiva työterveyshuolto. Muita useasti mainittuja keinoja olivat mm. koulutus ja mahdollisuus osaamisen ylläpitoon sekä tehtävien mukauttaminen ja mielekkäiden tehtävien löytäminen.

Keinot yli 55-vuotiaiden työmarkkina-aseman parantamiseksi

Jäsenistä 84 % pitää yli 55-vuotiaisiin kohdistuvaa syrjintää ongelmana suomalaisessa työelämässä. Kyselyn avoimissa kommenttikentissä moni kertoi tietävänsä tuttavapiirissään useita ikäsyrjinnän tapauksia, vaikkeivat olisikaan itse joutuneet työelämässä ikäsyrjinnän kohteeksi. Kaikkein eniten ikäsyrjintää koetaan esiintyvän yli 55-vuotiaiden työnhaussa. Työttömäksi jäävällä yli 55-vuotiaalla nähdään olevan hyvin heikot mahdollisuudet työllistyä enää uudelleen.

Vastaajia pyydettiin valitsemaan heidän mielestään kannatettavat yhteiskunnalliset toimet yli 55-vuotiaiden työmarkkina-aseman parantamiseksi (kuvio 8).

Selvästi suosituin yhteiskunnallinen toimenpide jäsenten näkökulmasta on yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työnantajan maksaman palkan sivukulujen alentaminen. Vastaajista 76 % kannattaa tätä. Toiseksi suosituin keino on työkykyyn ja työhyvinvointiin panostaminen. Yli puolet vastaajista kannatti myös työnantajille annettavaa palkkatukea yli 55-vuotiaiden palkkaamiseen sekä yli 55-vuotiaiden osaamisen kehittämistä. Julkisuudessa paljon esillä ollut työttömyysturvan lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken poistaminen ei saa juurikaan kannatusta. Sitä kannattaa vain 11 % vastaajista. Eläkeputken poistoa vastustavat jäsenet uskovat, että se vain heikentäisi yli 55-vuotiaiden taloudellista asemaa sen sijaan että se parantaisi heidän työmarkkina-asemaansa. Tulosten perusteella yli 55-vuotiaat jäsenet toivovat työnantajille tarjottavan ennen kaikkea kannusteita yli 55-vuotiaiden palkkaamiseen. Kannusteita pidetään toimivampana keinona yli 55-vuotiaiden työmarkkina-aseman parantamiseksi kuin sanktioita tai rajoituksia.

Vastaajat antoivat jonkin verran palautetta siitä, ettei kysymyksenasettelussa ollut otettu huomioon viimeisen työnantajan riskiä työkyvyttömyyden kohdatessa ja työnantajan joutuessa maksamaan työkyvyttömyyseläkettä/sairauseläkettä.

Tämä vaihtoehto jätettiin tietoisesti pois seuraavasta syystä:

Ennen nykyistä maksuluokkamallia työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyi suurilla työnantajilla ns. omavastuumaksu, jossa työnantaja sai käytännössä laskun työntekijälle myönnetystä työkyvyttömyyseläkkeestä. Perustyökyvyttömyysmaksu oli ikäsidonnainen siten, että iäkkäämpien työeläkemaksu oli korkeampi. Malli on lopetettu 15 vuotta sitten, mutta se on säilynyt mielikuvissa ja asenteissa, mikä näkyy tässäkin tutkimuksessa. Vanhemmalla työntekijällä voi olla merkitystä lähinnä kaikkein korkeimmassa maksuluokassa oleville suuryrityksille, joilla on paljon kyseisiä eläketapauksia, eli työkyvystä huolehtiminen on ollut syystä tai toisesta heikompaa.

Jäähdyttely- ja eläkeasiat

Tällä hetkellä johtotehtävissä työskenteleviltä kysyttiin, olisivatko he valmiita siirtymään johtotehtävistä asiantuntijatehtäviin työuran loppupäässä, vaikka se tarkoittaisi palkan alentumista. Yli puolet (61 %) johtotehtävissä työskentelevistä olisi tähän valmis valmis.

Työssä olevilta jäseniltä kysyttiin, voisivatko he harkita työnteon jatkamista kokoaikaisella eläkkeellä ollessaan (kuvio 10). Jopa 73 % kertoi voisivansa harkita työnteon jatkamista jossain muodossa, joko kokopäivätyössä, osa-aikatyössä, tilapäisesti sijaisuuksia tehden tai yrittäjänä. Noin viidennes vastaajista ei haluaisi jatkaa työntekoa missään muodossa kokoaikaisella eläkkeellä ollessaan.

Jo eläkkeelle jääneiltä jäseniltä kysyttiin, mitkä asiat olisivat saaneet heidät mahdollisesti pysymään pidempään työelämässä. Kysymystä kommentoi 130 eläkkeelle jäänyttä jäsentä. Heistä joka kolmas uskoi, että työnantajan tai johdon parempi asennoituminen ja parempi työilmapiiri olisi saanut heidät pysymään työelämässä pidempään. Joka neljäs koki myös, että kevennetty työkuorma, erilaiset joustot ja mahdollisuus osa-aikatyöhön olisivat saaneet heidät pysymään työssä pidempään. Muita mainittuja seikkoja olivat mm. se, että itselle olisi löytynyt mielekkäitä tehtäviä, se ettei olisi tullut irtisanotuksi tai että olisi löytänyt itselleen sopivan työn. Neljä prosenttia kysymystä kommentoineista kertoi, että parempi terveys olisi mahdollistanut työssä pysymisen pidempään.

Lopuksi

Kyselytutkimus tuotti paljon tärkeää tietoa yli 55-vuotiaiden jäsenten syrjintäkokemuksista ja näkemyksistä liittyen omaan työmarkkina-asemaansa ja sen edistämiseen. Suomen Ekonomit kiittää kaikkia vastaajia selvitykseen käyttämästään ajasta.

Aula Research toteutti Suomen Ekonomien toimesta kyselytutkimuksen myös yksityisellä sektorilla toimivien yritysten johdolle. Kyselyssä selvitettiin työnantajien asenteita ja arvoja liittyen yli 55-vuotiaiden työllistämiseen, sekä kartoitettiin mm. työnantajien näkemyksiä keinovalikoimasta yli 55-vuotiaiden työmarkkina-aseman parantamiseksi. Tutkimuksen tiivistelmän voi lukea täältä.

Jos sinulla herää kysyttävää tästä selvityksestä, vastaamme kysymyksiin mielellämme.

Annika Rinne

Projektivastaava, Aula Research Oy
annika.rinne@aularesearch.fi

Riikka Mykkänen

Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit
riikka.mykkanen@ekonomit.fi