Yrittäjyys on monelle ekonomille jossain vaiheessa uraa realistinen vaihtoehto. Myös ne jäsenet, jotka eivät itse ole yrittäjiä, suhtautuvat yrittäjyyteen yleensä myönteisesti. Yrittäjyyden edistäminen ja yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttaminen onkin Ekonomeille luontevaa. Sitä varten on Ekonomien kasvuyrittäjyysohjelma vaikuttamistyön ohjenuoraksi.
Suomessa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on merkittävä työllistävä vaikutus. Globaalin finanssikriisin (2008–2011) jälkeen parisataa kasvuyritystä loi jopa 28 prosenttia uusista työpaikoista.
”Kasvuyrityksillä on suuri rooli tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisessa. Hyvin toimiva yritysekosysteemi on koko Suomen etu. Se luo työtä ja hyvinvointia meille kaikille”, sanoo erityisasiantuntija Ted Apter. Hän toimii Suomen Ekonomien erityisasiantuntijana ja on työstänyt kasvuyrittäjyysohjelmaa Ekonomien yrittäjyystyöryhmän kanssa.
Ekonomit on aktiivisesti mukana luomassa pelisääntöjä, jotka toimivat kannustavasti yritys- ja työelämässä, joka monimuotoistuu nopeasti.
”Osaamme kehittää ratkaisuja, jotka luovat uutta yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Haluamme toimia jäsentemme intressien puolesta, mutta olla myös rakentamassa uutta kasvua koko yhteiskunnalle”, Apter sanoo.
Visiona maailman houkuttelevin paikka kasvuyrityksille
Ekonomien kasvuyrittäjyysohjelma tähtää siihen, että Suomeen syntyisi uusia työpaikkoja kasvuyrityksiin. Keinot tähän ovat moninaiset.
Tärkeää on esimerkiksi kannustavampi verotusjärjestelmä ja paremmin ennustettavissa oleva sääntely-ympäristö. Lisäksi tarvitsemme selvästi enemmän kovan tason ulkomaisia startupeja sijoittumaan ja sijoittamaan Suomeen.
Tarvitsemme enemmän kovan tason ulkomaisia startupeja sijoittumaan ja sijoittamaan Suomeen.
Myös yrittäjäksi lähtemisen kynnystä voisi madaltaa alentamalla henkilökohtaisia riskejä. Työelämän turvalla on vielä Suomessa iso ero palkansaajan ja yrittäjän välillä.
”Visionamme on tehdä Suomesta vuoteen 2030 mennessä maailman houkuttelevin paikka perustaa paikallisesti ja globaalisti merkittäviä yrityksiä, työskennellä niissä ja sijoittaa kasvuyritysliiketoimintaan”, Apter sanoo.
Osaavan työvoiman saatavuus on yksi suurimmista haasteista. Suomen työikäisten määrää rokottavat väestön vanheneminen, syntyvyyden lasku ja yksi OECD-maiden korkeimmista aivovuodoista ulkomaille. Tarvitsemme kipeästi toimia kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi ja uuden kasvun rakentamista.
Uusimman Nuorisobarometrin mukaan useampi kuin kolme neljästä nuoresta uskoo, että yrittäjyys yleistyy tulevaisuudessa. Lisäksi useampi kuin kaksi kolmesta kokee, että yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikessa työssä. Yli puolet nuorista haluaisi kokeilla yritystoimintaa jossain vaiheessa uraansa. Siksi yrittäjävalmiuksien kehittymiselle tulee tarjota enemmän mahdollisuuksia perusasteen koulutuksesta lähtien.
Näin Ekonomien kasvuyrittäjyysohjelma edistää asioita konkreettisesti
Keinoja on monia, tässä muutama tärkeimmistä:
- Viemme näkyvästi kasvuyrittäjyysagendaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.
- Tarjoamme korkeakouluille englanninkielisiä työelämäkursseja sekä tietoutta Suomen työelämästä. Näin autamme kansainvälisiä osaajia integroitumaan suomalaiseen työelämään.
- Vaikutamme uusien rahoitusväylien helpottumisen puolesta.
- Tarjoamme Startup markkinointi ja myynti -moduulia osana Myyntikoulua.
- Vahvistamme mentorointia ja kehitämme uusia muotoja liiketoimintaosaamisen tukemiseen.
Konkreettinen esimerkki kasvuyrittäjyysohjelman toiminnasta on vaikkapa kohdassa neljä mainittu vaikuttaminen uusiin rahoitusväyliin.
”Finanssikriisin aikana valtio ei tukenut kasvuyrityksiä kriisirahoituksella ulkomaisen pääoman poistuessa. Nyt koronakriisin aikana tehtiin toisin. Olimme mukana vaikuttamassa siihen, että Teollisuussijoitukseen kanavoitiin yhteensä 250 miljoonaa euroa rahoitusohjelmiin, jotka tekevät pääomasijoituksia startupeihin ja kasvuyrityksiin”, Apter sanoo.
Lue lisää Ekonomien kasvuyrittäjyysohjelmasta.
Teksti: Eve Tarkkonen & Ida Levänen
Kuva: Konsta Linkola
Lue myös:
6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä
Estä syrjintä ja tee työpaikasta turvallinen – monimuotoinen työyhteisö kukoistaa