Työehtosopimus eli TES on työntekijäjärjestön ja työnantajajärjestön välinen sopimus työehdoista. Sopimukset ovat usein toimialakohtaisia ja sidottu palkansaajan tehtävätasoon.
Työehtosopimuksessa sovitaan yleensä esimerkiksi seuraavista asioista:
- palkankorotukset
- työajat
- lomat
- lomarahat
- palkallinen sairausloma
- palkalliset perhevapaat
- henkilöstön edustusjärjestelmä
Monet rahalliset edut tuntuvat itsestäänselviltä – ovathan työntekijät nauttineet niistä jo pitkään. Ne voivat kuitenkin poistua, jos työehtosopimuksia ei enää tehdä. Paljonko edut ovat rahana?
Työehtosopimuksessa sovittavat asiat koskevat kaikkia, jotka kuuluvat kyseisen sopimuksen piiriin. Eri henkilöstöryhmille on usein omat sopimuksensa. Ekonomeihin sovelletaan pääsääntöisesti ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksia. Työehtosopimus voi olla myös yrityskohtainen, jolloin sitä noudatetaan tietyn yrityksen henkilöstöön.
Työehtosopimus on siis kollektiivinen sopimus ja eri asia kuin työsopimus, joka on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus työsuhteeseen liittyvistä ehdoista, kuten palkasta.
Miksi työehtosopimus on tärkeä?
- Työehtosopimus turvaa työehdot
Työehtosopimus helpottaa työntekijän asemaa työehdoista neuvotellessa. Kun osa asioista on jo sovittu TESissä, kaikkea ei tarvitse sopia itse työsopimuksessa. Työehtosopimusta huonommista ehdoista ei voi sopia, mutta paremmista ehdoista sen sijaan voi. - Työehtosopimus on lakia kattavampi
Monet hyvät edut, kuten lomarahat, palkan yleiskorotus ja palkalliset perhevapaat, tulevat työehtosopimuksista, eivät laista. Niitä ei siis saa automaattisesti. Edut voivat myös poistua, jos työehtosopimuksia ei enää tehdä. - Työehtosopimus on avain paikalliseen sopimiseen
Paikallisen sopimisen edellytykset sovitaan työehtosopimuksissa. Laki antaa mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen varsin rajallisesti. Jos valtakunnallisista työehtosopimuksista luovutaan, mahdollisuus paikalliseen sopimiseen supistuu. - Työehtosopimus tukee henkilöstöä
Luottamusmiesjärjestelmä perustuu työehtosopimukseen. Luottamusmiehen oikeudet ja edellytykset edustaa henkilöstöä ovat paljon vahvemmat ja laajemmat kuin lakiin perustuvan luottamusvaltuutetun.
YTN ja JUKO neuvottelevat akavalaisten – myös ekonomien – työehtosopimukset
Edunvalvonta on joukkuelaji. Siksi korkeasti koulutettuja työntekijöitä edustavat järjestöt ovat yhdistäneet voimansa. Näin ovat syntyneet Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO.
YTN neuvottelee yksityisellä sektorilla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset, joita sovelletaan pääsääntöisesti ekonomeihinkin.
YTN on solminut ylemmille toimihenkilöille noin 30 valtakunnallista ja yrityskohtaista työehtosopimusta, jotka koskevat yli 170 000 asiantuntijaa ja esihenkilöä. Esimerkiksi rahoitusalan, tietoalan, teknologiateollisuuden, ICT-alan ja Finnveran työehtosopimusten piirissä on paljon myös ekonomeja.
JUKO puolestaan neuvottelee valtion, kuntien, yliopistojen ja kirkon palveluksessa olevien akavalaisten työehtosopimukset. Näiden sopimusten piiriin kuuluu noin 200 000 akavalaista.
Suomen Ekonomien asiantuntijat ja juristit toimivat YTN:n ja JUKO:n kautta eri toimialoilla ja ovat mukana muun muassa työehtosopimusneuvotteluissa. Näin myös ekonomien ääni saadaan kuuluville neuvottelupöydissä sekä esihenkilöiden ja asiantuntijoiden edunvalvonnassa yleisesti.
Kaikilla ei ole työehtosopimusta
Ekonomeista noin puolet työskentelee aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta ylemmille toimihenkilöille. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi vakuutusala, tilintarkastus- ja konsultointiala, kaupan ala ja elintarvikeala.
Työehtosopimuksettomilla aloilla työsuhteen ehdot määräytyvät lainsäädännön ja yritysten toimisääntöjen perusteella. Osalla aloista muilla henkilöstöryhmillä on oma työehtosopimus ja näillä aloilla ylempiin toimihenkilöihin noudatetaan usein soveltuvin osin työntekijöiden tai toimihenkilöiden työehtosopimusta. Muun henkilöstöryhmän työehtosopimuksen soveltamisesta ylempiin toimihenkilöihin sovitaan yleensä henkilön työsopimuksessa.
Mikä on yleissitova työehtosopimus?
Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että kaikkien alalla toimivien yritysten pitää noudattaa työehtosopimusta riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai kuuluvatko yrityksen työntekijät ammattiliittoon. Kaikilla alalla toimivilla yrityksillä on siis vähintään samat työehdot.
Yleissitovuutta arvioi riippumaton Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta, joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Yleissitovuuden arviointiin vaikuttaa sopimuksen valtakunnallisuus, alakohtaisuus ja edustettavuus.
Suurin osa työehtosopimuksista on yleissitovia. Jos TES ei ole yleissitova, niin se on normaalisitova. Se tarkoittaa, että sopimus koskee ainoastaan sopimuksen solmineita osapuolia. Osapuolia voivat olla työnantajan puolelta esimerkiksi yritys tai työnantajaliitto ja työntekijöiden puolelta esimerkiksi henkilöstöyhdistys tai ammattiliitto. Esimerkiksi yrityskohtaiset TESit ovat normaalisitovia.
Voiko työehtosopimuksesta poiketa?
Omassa työsopimuksessa voi aina sopia työehtosopimusta paremmista työehdoista, mutta ei huonommista. TESin ehdoista voi poiketa myös paikallisella sopimuksella. Työntekijöiden puolesta neuvottelee ja sopii TESin mukainen henkilöstöedustaja, kuten luottamusmies tai yhteyshenkilö. TESissä on sovittu, mistä asioista ja miten voidaan sopia toisin. Erona työsopimukseen, paikallisella sopimuksella voidaan sopia myös TESin kirjauksia huonommista ehdoista.
Työehtosopimukset
Kaikki YTN:n solmimat työehtosopimukset löydät täältä.
Kaikki Suomessa solmitut yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlex-tietokannasta.
Työehtosopimukseen ja toimialoihin liittyvissä kysymyksissä sinua auttavat:
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi(at)ekonomit.fi
Kaikki toimialat ja työmarkkinatoiminta yleisesti
Elintarvikeala
Finanssiala (rahoitus + vakuutus)
ICT-ala
Kaupan ala
Teknologiateollisuus
Tietoala
Tilintarkastus- ja konsultointiala
Julkinen sektori
Kunta, valtio, kirkko
Yliopistosektori
