Ekonomien palkat

Selvitämme ekonomien palkkoja ja niiden kehittymistä joka vuosi. Marraskuussa 2023 ekonomijäsenten mediaanipalkka oli 5 603 euroa kuukaudessa ja keskiarvopalkka ilman tulospalkkiota 6 383 euroa kuukaudessa. Mediaanipalkka nousi edellisvuodesta 3,8 prosenttia ja keskiarvopalkka 4,3 prosenttia.

Ekonomien mediaanipalkka yksityisellä sektorilla oli 5 800 euroa, järjestösektorilla 5 800 euroa, valtiolla 5 200 euroa ja kunnalla työskentelevillä 5 200 euroa kuukaudessa. Helsingin talousalueella mediaanipalkka oli 6 000 euroa ja muualla Suomessa 5 179 euroa kuukaudessa.  

Kauppatieteilijöiden alkupalkka oli 3 725 euroa kuukaudessa. Se oli vain 0,7 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2022. Alkupalkalla tarkoitetaan kyselyvuonna valmistuneiden kauppatieteilijöiden palkkaa kyselyhetkellä. 

Palkkatutkan avulla voit haarukoida palkkatasoa muun muassa kokemuksen, paikkakunnan ja toimialan perusteella. Palkkatutkan datana on käytetty tuoreimman palkkatasotutkimuksen tietoja.

Palkkatrendit

Olemme selvittäneet 5 olennaisinta palkkatrendiä, jotka kauppatieteilijöiden ja työnantajien on hyvä tietää vuonna 2023.

Trendit ovat:

• Trendi 1: Palkka jyräsi merkityksellisyyden
• Trendi 2: Naiset pyytävät palkankorotusta siinä missä miehet, mutta palkkatasa-arvo laahaa pahasti
• Trendi 3: Vaatimukset palkka-avoimuudesta kovenevat
• Trendi 4: Työehtosopimuksen yleiskorotus on pitänyt pintansa
• Trendi 5: Tämän verran kauppatieteilijöille maksetaan

Palkkatasa-arvo

Joka neljäs vuosi palkkatutkimuksesta tehdään palkkaeroanalyysi, jolla selvitetään ekonominaisten ja -miesten välisiä palkkaeroja. Tuorein analyysi on tehty lokakuussa 2021 kerätystä aineistosta.

Miesten ja naisten välinen palkkaero on kuitenkin edelleen yksi keskeisimmistä tasa-arvo-ongelmista Suomessa, myös kauppatieteilijöiden keskuudessa.  

Näin palkka muodostuu

Palkan muodostumiseen vaikuttaa kolme tekijää: mitä työtä tehdään, miten se tehdään ja kuinka hyvin päästään tuloksiin. Kun ymmärtää mistä eri osista palkka koostuu, voi helpommin myös vaikuttaa sen suuruuteen. 

1. Työn vaativuus ja palkka 

Työn vaativuuteen perustuva palkanosa kertoo siitä, mitä työssä tehdään ja miten vaativa tehtävä on. Käytännössä se voi tarkoittaa työn arvioimista esimerkiksi siten, onko kyse asiantuntijatyöstä vai sisältyykö siihen lisäksi esimiesvastuuta, budjettivastuuta, asiakkuuksia tai kansainvälisiä tehtäviä. 

On helppo allekirjoittaa ajatus, että vaativasta työstä kuuluu saada parempaa palkkaa kuin vähemmän vaativasta. Sen sijaan eri tehtävien vaativuutta suhteessa toisiinsa voi olla vaikea arvioida. Tätä helpottamaan voidaan rakentaa erilaisia pisteytyksiä tai luokitteluja. Palkka tulisi aina tehtävien muuttuessa arvioida uudelleen. 

2. Suoriutumisen vaikutus palkkaan 

Henkilökohtainen palkanosa kertoo työntekijän pätevyydestä, esimerkiksi työkokemuksesta, osaamisesta ja suoriutumisesta. Tähän palkanosaan työntekijä voi vaikuttaa omalla toiminnallaan, esimerkiksi kehittämällä osaamistaan. 

Henkilökohtaista suoriutumista arvioidaan yleensä esihenkilön kanssa käytävässä kehitys- tai palkkakeskustelussa, jollainen olisi hyvä käydä vähintään kerran vuodessa. Hyvin tehdystä työstä kuuluu saada parempaa palkkaa kuin ei niin hyvästä suoriutumisesta. Palkkakeskustelua varten kannattaakin valmistautua huolellisesti ja miettiä perusteluja mahdolliselle palkankorotukselle. 

3. Tulospalkka

Edellisten lisäksi on mahdollista saada myös tulospalkkiota, joka on peruspalkkaa täydentävä osa ja perustuu ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Kaikkiin tehtäviin se ei sovellu. Tulospalkkausjärjestelmät ovat yleensä työpaikka- tai yrityskohtaisia.  

Tulospalkkioon liittyvistä tavoitteista kannattaa pyrkiä neuvottelemaan säännöllisesti esihenkilön kanssa. Työmotivaation kannalta on tärkeää, että tavoitteet ovat selkeät ja niiden saavuttaminen on mahdollista. 

Motivoiko palkka?

Työradion Rahan takii -jaksossa ohjelmistotalo Sysartin toimitusjohtaja Petri Mäenpää ja Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Riikka Sipilä pohtivat, minkälaista on nykyaikainen palkitseminen. Juontajina Riikka Mykkänen ja Perttu Pölönen.

Palkka perustuu sopimiseen 

Yksityisellä sektorilla ekonomien palkat perustuvat pääsääntöisesti työnantajan ja työntekijän välille solmittuun sopimukseen. Palkka voi perustua myös työehtosopimukseen, mikä on yleistä etenkin julkisella sektorilla. Lisäksi yrityksissä voi olla käytössä erilaisia palkkausjärjestelmiä, jotka ohjaavat palkanmuodostusta. 

Kannattaakin selvittää, miten työpaikalla on linjattu palkkapolitiikka eli yleisiä palkkaan ja palkitsemiseen liittyviä periaatteita, ohjeistuksia ja toimintatapoja. On hyvä muistaa, että palkasta voi aina neuvotella. 

Vinkkejä palkkakeskusteluun

Palkkakeskusteluun pätevät samat periaatteet kuin neuvotteluihin yleensä. Neuvottelussa on kaksi tasavertaista neuvottelijaa, jotka pyrkivät molempia tyydyttävään ratkaisuun. Hyvä valmistautuminen ja realistisesti mitoitettu palkkapyyntö ovat lähtökohtia onnistuneelle palkkakeskustelulle.

Analysoi työtehtäväsi ja tilanteesi

• Onko sinulle tullut uusia ja vaativampia työtehtäviä, projekteja tai onko vastuusi lisääntynyt?
• Onko osaamisesi syventynyt joillakin alueilla ja miten ja se vaikuttaa työhösi?
• Oletko vaikuttanut parempaan tulokseen, tuottavuuteen, voittoon?
• Miten olet vaikuttanut työyhteisössäsi yhteistyön sujuvuuteen?
• Miten olet vaikuttanut yrityksen tavoitteiden saavuttamiseen?
• Teetkö paljon ylitöitä ja korvataanko ne jotenkin?
• Mistä on sovittu? Mistä palkitaan? Mikä on tehtävän palkkataso?
• Mitä tavoitteita sinulle on asetettu ja miten olet niissä onnistunut?
• Onko yrityksessäsi ollut uudelleenjärjestelyjä ja ovatko ne vaikuttaneet tehtäviisi?

Pohdi henkilökohtaista kehittymistäsi ja muutostoiveitasi

• Onko sinulla tietoja tai taitoja, joita et voi työssäsi hyödyntää? Onko työnantajasi niistä tietoinen?
• Mitä uusia työtehtäviä haluaisit ottaa tai mitkä tehtävät voisit mahdollisesti siirtää muille?
• Oletko valmis ottamaan lisää vastuuta?
• Mieti yrityksen, yksikkösi ja tehtäväsi tavoitteita. Miten voisit edistää näitä entistäkin paremmin?

Aseta palkkakeskustelulle tavoite

• Asteta tavoite palkankorotukselle tekemäsi valmistelutyön ja tiedonhankinnan pohjalta.  
• Vertaile tilannettasi myös kollegojen ja yrityksen yleiseen palkkakehitykseen.
• Päätä tavoitetaso ja alin taso, johon voit tyytyä.  
• Mieti myös vaihtoehtoisia ratkaisuja, jos et saa tavoitepalkkaasi. Olisiko jokin koulutus, mahdollisuus osallistua mentorointiin tai vaikkapa entistä joustavampi työaika sinulle rahan arvoisia vaihtoehtoja.
• Suunnittele perustelut huolellisesti ja varmista, että ne ovat linjassa työnantajan työnantajan tarpeiden kanssa.
• Mieti myös, miten työnantaja hyötyy palkankorotuksestasi ja valmistaudu työnantajan esittämiin mahdollisiin vasta-argumentteihin.
• Kirjaa tavoitteesi, vaihtoehtoiset ratkaisusi ja perustelusi.

Muistilista palkkakeskusteluun  

• Kuvaa työsi ja vastuusi lyhyesti.
• Kerro, kuinka olet saavuttanut tavoitteesi ja kehittynyt työssäsi.  
• Kerro, kuinka kehittymisesi ja toimintasi on hyödyttänyt työnantajaasi.  
• Kerro omista tavoitteistasi.
• Kuuntele työnantajasi näkemyksiä työpanoksestasi.
• Kiinnitä huomiota myös niihin asioihin, joita työnantaja ei kommentoi.
• Kun olette yksimielisiä toimenkuvastasi ja saavutuksistasi, esitä palkkapyyntösi.
• Perustele viestisi asiallisesti, älä sekoita perusteluihin henkilökohtaista talouttasi.
• Tarvittaessa tuo esiin kilpailevien yritysten ja toimialan vertailutietoa.
• Jos ette pääse yhteisymmärrykseen, pyydä työnantajalta ratkaisuehdotuksia. Esittele myös omat vaihtoehtoiset ratkaisusi.
• Varmista, että lopputulos todetaan ja kirjataan niin selvästi, ettei kumpikaan osapuoli jää siitä epätietoiseksi.
• Keskustelun jälkeen arvioi neuvottelu ja sen tulokset

Millainen on sopiva palkkapyyntö?

Hanki hyvät taustatiedot, kun asetat palkkapyyntöä työnhakutilanteessa. Usein palkkapyyntö merkitään jo työhakemukseen. Silloin on hyvä olla käytössä kaikki mahdollinen tieto alan palkkatasoista ja työnantajan palkkapolitiikasta.

Palkkatutkasta voit tarkistaa, että palkkapyyntösi on oikeassa haarukassa. Myös uravalmentajamme sparraavat palkkapyynnön määrittelyssä.

Kun työnhaku etenee, palkka nousee keskusteluun ennemmin tai myöhemmin. Palkkapyyntöä kannattaa perustella tehtävien vaativuuden, sitovuuden ja kokemuksen mukaan.

Varmista nämä ennen kuin puhut kuukausipalkasta

• Minkälaisia henkilökohtaisia tavoitteita tässä tehtävässä on ja miten niitä seurataan?
• Miten itsenäinen tehtävä on, millainen tulosvastuu, kenelle raportoidaan?
• Mihin palkkaus perustuu, mikä sen rakenne on?
• Millainen mahdollinen bonus- tai tulospalkkausjärjestelmä tehtävässä on käytössä?
• Millainen tulosvastuu on, mistä vastataan itsenäisesti, kenelle raportoidaan?
• Mitä muuta palkkaan ja työaikaan sisältyy? Työajan seuranta, joustava työaika, korvataanko matkustukseen käytetty aika, entä ylityöt?
• Millaisia luontoisetuja työnantaja tarjoaa, esimerkiksi auto, puhelin, ruoka, terveyspalvelut?
• Onko alallasi ylemmille toimihenkilöille voimassa oleva työehtosopimus?Jos alallasi ei ole työehtosopimusta ylemmille toimihenkilöille, sinun pitää neuvotella itse myös niissä sovittavista asioista.

Varmista, että tiedät nämä, jos tehtävääsi ei sovelleta työehtosopimusta

• Milloin palkkoja korotetaan, kuinka usein ja millä periaatteilla (Esimerkiksi yleisen linjan mukaan joka lokakuun alusta)?
• Maksetaanko lisiä?
• Korvataanko ylityöt?
• Mitä mahdollinen kiinteä ylityökorvaus tarkoittaa?
• Kuinka monta työtuntia sen oletetaan vastaavan?
• Kuinka usein kiinteän ylityökorvauksen suuruus tarkistetaan?
• Korvataanko työasioissa matkustamiseen käytetty vapaa-aika?
• Maksetaanko lomarahat?
• Kuinka vanhempainvapaan korvaukset määräytyvät?
• Onko palkallinen mahdollisuus hoitaa sairasta lasta kotona?