Työsuojelu velvoittaa työnantajaa ehkäisemään työhön liittyviä vaaroja ja haittoja. Asiantuntijatyössä, kuten ekonomeilla, työsuojelun tärkeimmät tavoitteet liittyvät työn henkisiin tekijöihin ja niiden turvaamiseen. ”Tällaisia ovat muun muassa liiallisen kuormituksen ehkäisy, riittävä perehdyttäminen ja epäasialliseen kohteluun puuttuminen”, kertoo Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan erityisasiantuntija Riikka Sipilä.

Hyvä perehdyttäminen on kaikkien etu

Työsuojelu pohjautuu hyvään ja riittävään työhön perehdytykseen. Työnantajan on työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen perehdytettävä työntekijä riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin ja työssä käytettäviin työvälineisiin.

Sipilä muistuttaa, että uuden työntekijän ei tarvitse osata kaikkea. ”Jos itse yrittää selvitä ja oppia, voi tulla virheitä ja normaaliin työvauhtiin pääseminen hidastuu. Hyvä perehdyttäminen on ehdottomasti kaikkien etu. Uutena työntekijänä opeteltavia asioita on valtavasti eikä kaikkea voi kerralla omaksua. On hyvä sopia heti alussa keneltä voi kysyä neuvoa, jotta kynnys avun pyytämisen on matalalla”.

Liiallinen työmäärä ja johtamisongelmat rasitteena

Yleisiä kuormituksen aiheita ekonomien työtehtävissä ovat liiallinen kiire ja suuri työmäärä, johtamisongelmat, epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ja tuen puute. Kuormitusta voi aiheuttaa myös ristiriidat omien arvojen ja työtehtävien välillä. Erityisesti nuorilla kuormitusta aiheuttaa tulevaisuuden epävarmuus. Moni opiskelija uupuu.

”Olisikin erittäin tärkeää oppia jo opiskelujen aikana hallitsemaan liiallista kuormitusta. Terveyttä pidetään yleisesti tärkeimpänä asiana, mutta arjessa moni toimii kuitenkin toisin ja työprojekti tai tentti laitetaan jatkuvasti oman hyvinvoinnin edelle. Omaa jaksamista ja hyvinvointia on tärkeä seurata aktiivisesti.”

Miten ehkäistä kuormitusta?

1. Pysähdy säännöllisin väliajoin miettimään, miten sinä voit?
2. Oletko kuormittunut? Mistä liiallinen kuormitus johtuu? Jos on kiire, mistä se johtuu? Mitä voit itse tehdä asialle ja missä tarvitset apua?
3. Koetko riittämättömyyttä? Tunnetko, että odotukset itseäsi kohtaan ovat suuret, mutta on pärjättävä, kun muutkin pärjäävät? Pohdi, mistä nämä odotukset tulevat ja kuinka paljon näistä odotuksista on itse itsellesi asettamiasi?
4. Kiireessä asioita ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Onkin hyvä miettiä, mikä on riittävän hyvä taso. Jos neuvoisit kaveria, mitä sanoisit hänelle?
5. Hae rohkeasti apua, jos omat keinot eivät riitä. On tärkeää, ettet jää yksin, vaan keskustelet asiasta jonkun kanssa.
   

Miten työpaikoilla tuetaan työhyvinvointia?

Työssä sekä myös opiskeluissa on tärkeää kokea työn hallinnan tunnetta, arvostusta ja kokemusta tasapuolisesta kohtelusta.
Työpaikoille tarvitaan yhteiset pelisäännöt, jotta työntekijät tulevat kohdelluksi oikeudenmukaisesti.

Välineitä hyvinvoinnin tukemiseen on paljon, muun muassa:

• työajanseuranta: Onko työ mitoitettu oikein? Joudutaanko tekemään koko ajan pidempää päivää?
• työn ja muun elämän yhteensovittaminen: etätyö, työaikajoustot, sairaan lapsen hoitopalvelu
• mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan
• erilaiset työhyvinvointiedut: liikuntasetelit
• rakenteet ja käytänteet, jotka tukevat hyvinvointia: läpinäkyvät palkkausjärjestelmät ja etätyökäytännöt

Mitä teen, jos kohtaan epäasiallista kohtelua?

Tärkeintä on ottaa asia puheeksi. Monilla työpaikoilla on toimintaohjeet tällaisten tilanteiden varalle. Useasti kyse voi olla myös väärinymmärryksestä ja avoin keskustelu kokemuksesta on tärkeää ”hei, mitä tarkoitit, kun sanoit…”.

Toisinaan on kuitenkin tilanteita, joihin on puututtava heti, kuten häirintä tai uhkailu. Työnantajalla on velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun. Tällaisissa tilanteissa kannattaa hakea apua ja kääntyä työpaikallasi esimerkiksi henkilöstöedustajan puoleen.