Kun kännykkä soi yllättäen kesken luennon Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2017, Santeri Kangas päätti vastata. Hän oli laittanut kesätyöhakemuksia sinne tänne, ja nyt häntä pyydettiin haastatteluun Outotecille.
”Kun puhelu oli loppu, minun piti googlata, mitä Outotec tekee”, Kangas hymyilee.
Hänelle tarjottiin harjoittelupaikkaa varaosatiimissä. Haastattelussa hahmottui, että työ on hyvä sisäänajo- ja näköalapaikka koko yrityksen toimintaan.
Toisen kesätyörupeaman jälkeen hänelle tarjottiin paikkaa yrityksessä. Tällä hetkellä hän työskentelee Senior Deployment Managerina, ja yritys on nykyisin nimeltään Metso Outotec.
”Toimin käytännössä tuotelinjan ja markkina-alueen välissä. Jos meille tulee kehityshankkeita, systeemimuutoksia, prosessikehitystä tai liiketoiminnallisia ongelmia, niin fiksaan asioita projektimuodossa, tai jos tiettyyn tilanteeseen tarvitaan tukea, selvitän, mitä sille voisi tehdä”, hän kuvailee.
”Olin työhaastattelussa insinöörien kanssa ainoana kauppisopiskelijana, eli erotuin kyllä”
Teknologiateollisuus ry:n mukaan toimiala tulee tarvitsemaan tämän vuosikymmenen aikana noin 13 300 uutta osaajaa joka vuosi. Heistä korkeakoulutettuja tulee olemaan noin 60 prosenttia.
Osaamispulssi.fi -sivusto kerää päivittyvää tietopankkia teknologiateollisuuden tarvitsemasta osaamisesta. Parhaillaan ala hakee osaamista esimerkiksi liiketoiminnan kehittämisessä, muutosjohtamisessa, tuotehallinnassa, myynnissä, kiertotalousosaamisessa sekä ihmisten johtamisessa.
Turun kauppakorkeassa opiskellut Ira Silvendoin haki kesätyöpaikkaa vuonna 2017 Valmet Automotivelta. Hän tiesi yrityksen pintapuolisesti, koska se on hänen kotiseutunsa suurimpia työllistäjiä.
”Olin työhaastattelussa insinöörien kanssa ainoana kauppisopiskelijana, eli erotuin kyllä – kuten ehkä myös sillä, että olin kova puhumaan käsilläni. Satuin kysymään, tarvitsisitteko työvoimaa HR-puolelle”, Ira Silvendoin muistaa.
Silvendoin opiskeli markkinointia, mutta opintojen aikana hänelle tuli tunne, ettei haluakaan työkseen edistää jonkun sellaisen tuotteen myyntiä, jota kukaan ei tässä maailmassa tarvitse.
”Ehkä se oli naiivi ajatus, ja vielä kovin kapea käsitys markkinoinnista. Etsin silloin omaa paikkaani yhtäältä kovan kapitalismin, ja toisaalta humaanien, pehmeämpien arvojen välillä. Sitten keksin, että vastaus voisi olla HR: Sen ytimessä ovat ihmiset, jotka lopulta tekevät yrityksen tuloksen. Opiskelijana en vielä alasta paljon tiennyt, mutta halusin kuitenkin kokeilla”, hän muistaa.
Loppu onkin historiaa, koska henkilöstöhallinto teknologiateollisuudessa tarjosi hänelle juuri sopivan kehittymispaikan. Tällä hetkellä hän toimii Valmet Automotivella henkilöstöjohtajana.
“Jos kysytään, oliko teknologiateollisuus mielessäni jo opiskeluaikoina, niin ei ollut. Alaa leimaa käsitys, että täytyy varmaan rakastaa tekniikkaa, jotta voisi viihtyä siellä.”
”Jos kysytään, oliko teknologiateollisuus mielessäni jo opiskeluaikoina, niin ei ollut. Alaa leimaa käsitys, että täytyy varmaan rakastaa tekniikkaa, jotta voisi viihtyä siellä. Hirveää sanoa, mutta minua ei kyllä juuri tekniikka kiinnosta”, hän sanoo.
Kaikenlaisia tutkintoja ja taustoja tarvitaan
Vesi ja öljy, vai miten se nyt menikään, kun kuvaillaan ekonomien ja insinöörien yhteiseloa. mielikuva ei voisi olla kauempana totuudesta, Metso Outotecin Kangas sanoo.
”Käytännön työssä ei juuri huomaa, mikä kenenkin tutkinto on. Voi käydä niin, että kun ajattelee, että hän on KTM, niin hän onkin DI, ja toisinpäin. Jos et tule toimeen insinöörin kanssa, niin sitten et tule ylipäätään ihmisten kanssa toimeen”, hän sanoo.
Työssä tarvitaan kaikenlaisia taustoja, kulttuureja ja kokemuksia parempaa lopputulosta varten.
Kangas on huomannut, että työssä tarvitaan kaikenlaisia taustoja, kulttuureja ja kokemuksia parempaa lopputulosta varten. Hän kokee, että omista opinnoistaan hänellä on ollut työelämässä eniten hyötyä lukuisista ryhmätöistä, koska yhteistyö on hänen töissään keskeistä. Vaihto-opiskelijoiden kanssa hän oppi, miten muiden kulttuurien kanssa toimitaan hyvin yhteen.
Lisäksi Kangas mainitsee erikseen tietojärjestelmätieteet ja tulevaisuudentutkimuksen: Tietojärjestelmien kokonaisuuksien ja osien yhteyksien ymmärtäminen on ollut hyödyllistä. Tulevaisuudentutkimus taas antoi näköalaa moniin mahdollisiin tulevaisuuksiin.
”Olen huomannut, että olen hyvä asioiden havainnollistamisessa, on se sitten asia, ongelma tai laajempi kokonaisuus. Pystyn pilkkomaan asiakokonaisuuden pienempiin palasiin ja löytämään sieltä sen ydinsanoman, joka pitää viestiä monille ihmisille. Onko se sitten kaupallista osaamista, insinööriosaamista, vai mitä?”, hän miettii
Maanläheinen kulttuuri teki vaikutuksen
Valmet Automotiven yrityskulttuuri yllätti positiivisesti Silvendoinin, vaikka se silloin vielä kumpusikin leimallisesti miesinsinöörin ajattelumaailmasta.
Korkeakouluilla on kehittämisen paikka siinä, miten opiskelijoille esitellään muitakin toimialoja, kuin omalle alalle perinteisiä.
”Huomasin, että yrityskulttuuri oli tosi maanläheinen. Se sopi itselle. Jos tänne olisi tullut puku päällä ja salkku kourassa, niin se ei ehkä olisi oikein istunut tähän maailmaan”, hän miettii.
Sekä Silvendoin että Kangas ovat samaa mieltä sen suhteen, että korkeakouluilla on kehittämisen paikka siinä, miten opiskelijoille esitellään muitakin toimialoja, kuin omalle alalle perinteisiä. Myös teknologiateollisuudella on ekonomeille paljon annettavaa.
”Tiedolla johtaminen on uusi musta meille ja monelle muulle yritykselle, siksi data-analysointi liikkeenjohdolle on keskeistä. Toimitusketju on meille elinehto, ja sen johtamiseen voi opinnoissa erikoistua. Klassisesti meillä on paljon ekonomeja töissä talousosastolla, kuten myös HR:ssä, asiakasprojekteissa ja asiakasrajapinnassa. Yritys elää projekteista, enkä näe estettä, etteikö ekonomi voisi kasvaa esimerkiksi projektipäällikkötehtäviin”, Silvendoin miettii.
Hänen mielestään kauppatieteellisen koulutuksen ehkä tärkein anti on, että ihmisellä on liiketaloudellinen ajattelumaailma ja kyky ajatella laajasti.
”Meillä on tänä päivänä monia kymmeniä ekonomeja töissä”, Silvendoin sanoo.
Teksti: Mari Schildt
Santeri Kankaan kuva: Vesa Laitinen
Vahvaa ekonomiosaamista tarvitaan teknologiateollisuudessa
Teknologiateollisuus ry:n Osaamispulssi-projektissa selvisi, että alalla on teknologian syväosaamisen lisäksi pulaa ekonomien vahvoista osaamisalueista, kuten johtaminen, kiertotalous, liiketoiminnan muutostilanteet ja asiakaslähtöisyys.
Suomen Ekonomit tarttui asiaan, ja on nyt Tekniikan Akateemiset TEKin ja Insinööriliiton lisäksi mukana etsimässä ratkaisuja teknologia-alan yritysten osaaja- ja osaamispulaan.
Yhteistyön yksi muoto tänä syksynä on Ekonomien jäsenten mahdollisuus testata Teknologiateollisuuden Futureproof-sovellusta. Sovelluksen avulla uramahdollisuuksien hahmottamiseen tulee uusi pelillinen tapa.
”Ekonomien osaamiselle on selkeää tilausta. Jäsentemme etu on, että tuemme heidän työllistymistään teknologiateollisuuden tehtäviin ja toisaalta myös teemme näkyväksi ekonomiosaamisen merkityksen teknologiayrityksille” summaa Suvi Eriksson, Ekonomien urapalveluiden johtaja.
Löytyisikö teknologiateollisuudesta sinun paikkasi? Testaa uutta sovellusta
Tule testaamaan Futureproof-sovellusta ja voit voittaa 100 euron SuperLahjakortin! Ilmoittaudu testiryhmään viimeistään tiistaina 20.9.2022.
Futureproof on mobiilisovellus, joka tarjoaa sinulle helpon tavan hahmottaa nykyosaamistasi ja peilata sitä teknologia-alan työpaikoissa tarvittavaan osaamiseen.
