”Muistikuvani ovat hyvin selkeitä. Olin alle 10-vuotias, kun tietoisesti päätin sulkea itseni pois maailmasta, joka pelotti. Äitini ja mummini ovat kumpikin selvännäkijöitä ja heillä kummallakin on ollut enkelikokemuksia, joista he ovat puhuneet avoimesti. Itse kuitenkin päätin katkaista yhteyden siihen tietoisuuteen, jota emme näe.
Kun 28-vuotiaana ylitin ARC-purjehduskilpailun maaliviivan Karibialla oman luokkansa voittaneessa suomalaisveneessä, olin pitkän purjehdusurani merkittävimmän saavutuksen äärellä. Elämäni päämäärä oli ollut hyvin selvä: voittaminen.
Olin valmistunut vuonna 2002 Helsingin kauppakorkeakoulusta ja syöksynyt vauhdikkaalle uralle pankki- ja vakuutusmaailmaan. Vaativan kilpapurjehduksen lisäksi työskentelin haastavissa johtotehtävissä IF-vakuutusyhtiössä.
Nykyisin käytän itsestäni titteliä hyvinvointiyrittäjä ja valontaiteilija. Kirjoitan kirjoja enkeleistä, teen hoitoja ja meditaatiotallenteita, järjestän koulutuksia sekä retriittejä ja maalaan tauluja enkeleiden ja valon maailman kanssa.
Tämä tapahtui, kun uskalsin kysyä itseltäni kysymyksiä. Aloin purkaa lukkojani ja pelkojani, ja selvänäkökykyni palautui.
Kaikki se, mitä olen tehnyt aiemmin, on tarpeellista nykyisessä työssäni. Edellinen työnantajani IF tuki hienosti uusia suuntiani. Nyt työni on opastaa ihmisiä näkemään valo itsessään. Tarvitsemme rinnalla kulkijoita. Siinä minä pystyn auttamaan. Avaamaan ovia. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla valita, kulkeeko näistä raollaan olevista porteista.
Koen meidän kaikkien synnyinoikeutenamme voida hyvin ja elää runsaudessa. Tämä sisältää myös rahallisen runsauden. Näkökulma on aivan toinen kuin egosta lähtevä rahan ja menestyksen tavoittelu.
Elämme ääri-ilmiöiden ajassa. Monilla on herännyt vastakkainasettelun sijaan kiinnostus lempeämpään yhteistyöhön muiden kanssa. Kirjani ja kurssini kiinnostavat erityisesti ihmisiä, joilla on sisäinen tunne ja kokemus, jolle he haluavat vahvistusta.
Esiinnyn myös paljon yrityksissä. Erään firman pikkujouluissa kävin pitämässä enkelimeditaatiota. Niille, jotka pitävät tätä hörhöilynä, sanoisin, että vihamielinen suhtautuminen on vain pelkoa ja tietämättömyyttä. Mieli on rajallinen instrumentti, joka voi viedä harhaan. Tarvitsemme kehon ja sydämen viisautta.
Kysy säännöllisesti, mitä sinulle kuuluu.
Missä ovat sitten faktat väittämieni todisteeksi? Kysyisin takaisin, miten voit todistaa olevasti elossa? Miten todistat elämän? Vai onko tämä kaikki vain unta?
Neuvoni muutosta hakevalle ihmiselle olisi: pysähdy ja kuuntele. Kysy säännöllisesti, mitä sinulle kuuluu, ettet vain suorita ja juokse paikasta toiseen. Mikä lisäisi hyvinvointiasi, mikä toisi sinulle iloa? Miten priorisoisit ajankäyttöäsi, että löytäisit enemmän iloa elämääsi?
Lopulta kysymys kuuluu: elätkö?”
Teksti: Eeva-Kaisa Tarkkonen
Kuva: Vesa Laitinen
Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2019.
Lisää luettavaa:
”Halusin tehdä jotain, jolla on suurempi tarkoitus”
Antero Vartia on päättänyt taistella hyvän puolella