Joskus, tai useinkin, elämä ja työ on väsyttävää. Moni meistä kokee erityisesti loman kynnyksellä, että loma tulee tarpeeseen. Tilastojen mukaan on faktaa, että mielen pahoinvointi ja kuormittuneisuus on kasvanut, vaikka niin sanottujen vakavien mielenterveyden ongelmien määrä on pysynyt vakiona.

Mutta milloin väsymys on normaalia? Entä milloin pitää olla huolissaan? Entä olenko uupunut vai kenties masentunut?

Mitä eroa on väsymyksellä ja uupumuksella?

WHO:n mukaan uupumus on aina työperäistä ja johtuu pitkäkestoisesta, huonosti johdetusta kroonisesta työstressistä.

Uupumuksen taustalta löytyvät usein seuraavat tekijät:

• Pitkään kestänyt jakso (kuukausia tai vuosia), johon on kuulunut liikaa töitä, ylipitkiä työviikkoja ja ylirasitusta
• Palauttava aika on jäänyt aivan liian vähälle
• Kohtuuttomat aikataulut ja tiukat deadlinet
• Vähäinen tai puuttuva yhteistyö, kannustus ja tuki esihenkilöltä
• Epäreilu, luottamusta tuhoava kohtelu töissä

Väsymykseen auttaa uni ja lepo. Kun on uupunut, mikään lepo tai uni ei poista väsymystä.

Kun ihminen on väsynyt, ystävien seura, harrastukset, mukava tekeminen ja lepo yleensä piristävät.

Uupumuksessa uni ja lepo eivät poista kokonaisvaltaista väsymystä. Väsymys valtaa yhä suurempaa elintilaa, myös viikonloppuisin. Väsymys voi tuntua selkäytimessä asti. Silti ihminen sinnittelee usein viimeiseen asti.

Pohdi omaa väsymystilaasi – oletko väsynyt? Tokeneeko väsymys unella ja levolla?

Väsyneen, uupuneen ja masentuneen eri sävyt synkästä mustaan

Kun on väsynyt maailma näyttää synkältä. Kun on uupunut, maailma näyttää vielä synkemmältä. Masentuneena maailma voi näyttää suorastaan mustalta.

Väsyneen mieli virkistyy levossa ja palauttavien tekemisten myötä. Uupumuksen käsikirjoituksessa keskeistä roolia näyttelee stressi. Näyttämölle pääsevät tuolloin myös aivot. Evoluution kehityksen myötä aivot ylireagoivat pelkoon ja vaaraan. Ei siis ihme, että uupunut ihminen näkee kaikkialla uhkia ja vaaroja. Uupunut ihminen on pessimistinen. Katastrofiajattelu ja mustavalkoisuus ovat hänelle tyypillisiä. Elämän ja työn ilo ja mielekkyys katoaa.

Uupumuksella on yhtymäkohtia masennukseen, vaikka tutkimuksen mukaan ne ovat eri asioita. Masentuneen maailman mustuus on vielä synkempää ja kokonaisvaltaisempaa.

Uupumuksen myötä ihminen kyseenalaistaa erityisesti ammatillista osaamistaan. Masentunut kyseenalaistaa itseään ja arvoaan laajemmin. Masentuneen elämästä löytyy usein myös muita masennusta laukaisevia kuormitustekijöitä työn lisäksi.

Sama pää töissä ja kotona – mistä lähteä remontoimaan elämää ja taltuttamaan väsymystä tai uupumusta?

Ihminen on aina kokonaisvaltaisesti läsnä jokaisessa hetkessä. Stressaantunut mieli on stressaantunut mieli, olkoon syy työssä tai arjessa ja ihmissuhteissa.

Kun väsynyt tai jo uupunut lähtee remontoimaan elämäänsä, muutos työn tekemisessä on erinomainen alku, muttei usein riittävä. Useimmiten on tarpeen katsoa myös sisäänpäin.

Uupunut (tai uupumisriskissä oleva) ihminen on usein suorittaja. Suorittamisen taustalla löytyy usein vaativa sisäinen katse, jolle mikään tekemisen tapa tai taso ei meinaa millään riittää. Aina löytyy lisää töitä, joita olisi pitänyt tehdä valmiiksi. Aina löytyy jotain parannettavaa.

Oletko väsynyt, uupumusriskissä tai ehkä jo uupunut? Pohdi näitä harjoituksia ja teemoja.

Ensimmäinen harjoitus: Miltä työntekosi näyttää? Katso filmipätkää itsestäsi.

Kuvitellaan vähän. Mieti miltä tyypillinen hektinen hetki työssä näyttää. Kuvaa se itsellesi ikään kuin katsoisit tilannetta videokameran linssin takaa.

Katso ensin ”ulkoinen filmi”.

• Miten tilanteet yleensä etenevät? Miten lähdet toimimaan erilaisissa tilanteissa, vaikkapa vuorovaikutuksessa?
• Miten päädyt tekemään liian paljon/pitkään töitä? Tai liian intensiivisesti? Keitä muita tilanteessa on läsnä? Mitkä asiat ohjaavat päätöksentekoa ja toimintaasi?

Katso seuraavaksi ”sisäinen filmi”.

• Käy tilanne uudelleen läpi, mutta mieti tällä kertaa mitä ajattelit ja tunsit eri tilanteissa.
• Miten reagoit muiden pyyntöihin, sähköpostiviesteihin? Entä miten reagoit sisäisesti mahdollisiin ristiriitatilanteisiin?

Ymmärrys johtaa muutokseen. Oman toiminnan, ajatusten ja tunteiden analysointi on hyvä tapa aloittaa muutos. Ilman juurisyiden ymmärtämistä on vaikea korjata oikeita asioita. Pahimmillaan päädymme vain korjaamaan vääriä asioita ja jopa vahvistamaan käyttäytymismalleja, joista haluaisimme itse asiassa eroon. Laadimme listoja ja odotuksia itsellemme, missä meidän pitäisi taas suoriutua entistä paremmin. Ja päädymme moittimaan itseämme yhä uudelleen sisäisen vaatijamme säestämänä.

Toinen harjoitus: Mitä asioita voin tehdä toisin?

Muutos rakennetaan yleensä pienistä palasista, mutta yksi pikavinkki on erityisen arvokas: hyvät yöunet rakennetaan päivän aikana.

On aivan olennaista ymmärtää, että yöunen laatu on kiinteässä yhteydessä päiväsaikaiseen vireystilaan. Jos haluat nukkua levollisen yön päivään kannattaa rakentaa pieniä palautumishetkiä, jolloin saat katkaistua ylivireyden hetket. Tähän voi riittää 5 minuutin happihyppely tai hengitysharjoitus. Kukin löytää juuri itselleen sopivan rauhoittumisen tavan.

Jos huomaat, että työpäiviä leimaa hektisyys ja ylivireys, mieti mitä voit tehdä toisin joka päivä?

• Tarkista kalenteristasi, montako taukoa olet pitänyt tällä viikolla työpäivän aikana. Entä viime viikolla? Mitä havaitset – pidätkö huolta tauoista vai lipsutko?
• Pohdi hetki, mikä estää taukojen, happihyppyjen pitämisen päivän aikana.
• Aikatauluta kalenteriin säännöllisiä taukoja – toista esimerkiksi viikon ajan. Mitä havaitset verrattuna aiempaan? Huomasitko eroa työpäivien aikana tai yöunessa?

Missä juuri sinä olet tällä hetkellä oman jaksamisesi kanssa? Missä vahvuutesi ja haasteesi ovat? Millainen olet ihmissuhteissa? Entä millainen suhde sinulla on itseesi? Kannattaisiko antaa itsellesi hetki ja tehdä mielen check, eräänlainen säännöllinen syväluotaus siihen, miten sinä voit elämän eri osa-alueilla?