Suomen yhteiskunnalliset rakenteet sekä yritysten ja julkisen ja kolmannen sektorin työnantajien rekrytointikäytännöt eivät riittävästi tue työperäistä maahanmuuttoa. Emme ole vielä aivan ymmärtäneet, miten tärkeästä asiasta on kyse, Ekonomien erityisasiantuntija Ted Apter sanoo.
Työyhteisöjen kansainvälistyminen on Suomessa jo monella alalla pitkällä. Helsingissä yli puolet uusista perustettavista yrityksistä on ulkomaalaisten perustamia.
”Useat tutkimukset osoittavat, että monimuotoisen tiimin innovaatiokyky ja tuottavuus nousevat huomattavasti verrattuna täysin suomalaiseen tiimiin”, Apter toteaa.
Esimerkiksi Kanadassa ja Sveitsissä on ymmärretty monimuotoisen työvoiman merkitys ja luotu maahanmuuttoon toimivia prosesseja. Näitä samoja prosesseja tarvitaan myös Suomeen.
Vaikuttamista tehdään keskustelujen ja kumppanuuksien kautta
Kansainvälisten osaajien työllistyminen ja kasvuyritysten houkuttelu Suomeen ovat Suomen Ekonomeille tärkeitä tavoitteita. Ne hyödyttävät korkeakoulutettua jäsenistöä ja samalla laajasti koko suomalaista yhteiskuntaa.
Konkreettisina tekoina asian edistämiseksi Ekonomit on liittynyt Inklusiiv-organisaation kannattajajäseneksi ja aloittanut yhteistyön
International Working Women of Finland (IWWOF) -järjestön kanssa.
Vuonna 2019 perustettu Inklusiiv jakaa tietoa monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta sekä inklusiivisuudesta ja auttaa organisaatioita muuntamaan sen toiminnaksi.
IWWOF on Suomessa työskentelevien korkeasti koulutettujen naisten verkosto, jossa on noin 5 000 jäsentä.
”Nämä kumppanuudet avaavat meille paljon hienoja mahdollisuuksia”, Ted Apter iloitsee.
Mitä kansainväliset jäsenet sanovat?
Suomen Ekonomit teki loppukeväästä 2021 kyselyn kaikille jäsenille, joiden palvelukielenä on englanti.
Vastaajia oli 24 eri maasta.
Neljä viidestä vastaajasta oli asunut Suomessa vähintään viisi vuotta tai kauemmin.
Vastaajista 86 % oli työsuhteessa, 4 % yrittäjänä ja 7 % työttömänä.
Neljä viidestä koki olevansa koulutustaan vastaavassa työssä.
Vastaajia pyydettiin kuvailemaan, mitkä tekijät olivat vaikuttaneet eniten siihen, olivatko he itse löytäneet koulutustaan vastaavan työn. Avovastauksissa korostuivat verkostot, Suomessa opiskelu ja onni tai sattuma. ”Partially luck, partially networking”, kiteytti eräs vastaaja.
Yleisellä tasolla vastaajat pitivät tärkeimpinä tekijöinä paikallisten kanssa verkostoitumista (80 % vastaajista), kielitaitoa (70 % vastaajista) sekä muiden kansainvälisten osaajien kanssa verkostoitumista (56 % vastaajista).
Liiton palveluista tärkeimpinä pidettiin palkkaneuvontaa, tiedon jakamista Suomen työmarkkinoista sekä työnhaun tukemista. Suomen Ekonomit tarjoaa näitä kaikkia palveluita myös englanniksi. Tutustu esimerkiksi Palkkatutkaan jäsensovelluksessa, englanninkielisiin työelämäkursseihin sekä työnhaun palveluihin.
60 % vastaajista näki itsensä ehdottomasti työskentelemässä Suomessa vielä viiden vuoden päästäkin. 30 % vastasi ehkä, ja loput 10 % arvelivat jättävänsä Suomen.