Tunne on tuttu monelle hoitovapaalla olevalle vanhemmalle: Takana on pitkä rivi vuosia lasten kanssa kotona, ja paluu työmarkkinoille jännittää. Tältä tuntui myös espoolaisesta Anni Rantalasta viime keväänä, kun hän kymmenen kotiäitivuoden ja vuoden opintojen jälkeen aloitteli työnhakua.

”Saimme lapset sen verran tiheään, etten missään välissä ehtinyt palata töihin. Teimme tietoisen päätöksen, että minä hoidan nyt muutaman vuoden kodin ja lapset ja mieheni käy töissä.”

Ensimmäiselle äitiyslomalleen Rantala oli siirtynyt Eduskunnasta määräaikaisen työsuhteen jälkeen. Samaa työpaikkaa ei enää ollut odottamassa, vaan edessä oli työnhaku pitkän tauon jälkeen.

Keväällä ja kesällä Rantala lähetti hakemuksia ja pääsi muutamiin haastatteluihin. Kesän lopulla hän kuitenkin tunsi, että omat hakutaidot olisi syytä päivittää.

”Ajattelin, että tarvitsen neuvoja siihen, miten pystyn erottumaan positiivisesti massasta ja kääntämään puutteet CV:ssä edukseni.”

Karsimista ja kohdentamista

Elokuussa hän varasi Suomen Ekonomeilta ajan CV:n ja työhakemuksen täsmäsparraukseen.

”Kerroin vähän taustaani ja pyysin apua. Halusin saada CV:n ja hakemuksen nykyaikaisempaan ja parempaan muotoon. Sain Ekonomeilta ihan mahtavaa palvelua ja apua.”

Uravalmentaja Noora Wellingin kanssa käydyt keskustelut auttoivat Rantalaa kohdistamaan hakupaperinsa paremmin juuri tiettyyn työpaikkaan. Myös turhan tuntuista tietoa karsittiin.

Hyödyllisintä Rantalalle oli apu, jota hän sai osaamisensa kuvaamiseen, kun takana oli pitkä tauko työelämästä.

”Sain lapset niin nuorena, että työkokemukseni olivat vielä melko vähäiset. Pelkillä papereilla minun oli vaikea kilpailla.”

Kymmenen vuoden aikana Rantala oli saanut neljä lasta, joten perheen pyörittämisen taitoja oli kertynyt kosolti. Haasteena oli nyt saada työnantaja vakuuttumaan siitä, ettei ammattiosaaminen ole kotivuosien aikana kadonnut, vaan sen lisäksi osaamispakkiin on kertynyt uusia, myös ekonomin työssä tarpeellisia taitoja.

”Olin käyttänyt sellaisia ilmaisuja, että olin äitiyslomilla ja hoitovapailla. Noora Welling vinkkasi, että lomat ja vapaat tuovat helposti mieleen jotain sellaista, että on vain loikoillut kotona, vaikka tosiasiassa perheen arjen hoitaminen on aika kovaa työtä.”

Rantala mietti sanamuotoja kuvaamaan paremmin sitä, mitä hän oli viimeiset kymmenen vuotta tehnyt. Kuvauksen ytimeksi tuli ”perheen arjen organisoija ja toiminnanjohtaja”.

”Olen hoitanut aikatauluja ja tehnyt arjen toimivaksi. Työelämässäkin pitää nykyisin olla aika itseohjautuva ja osata järjestää aikatauluja, huolehtia, että hommat tulee tehtyä. Ja kyllä nämä vuodet ovat kasvattaneet myös paineensietokykyä ja kärsivällisyyttä.”

Hyödyllisiä harjoituksia

Anni Rantala oli varautunut siihen, että työnhaku voisi kestää pitkään. Pian sparrauksen jälkeen hän lähetti työhakemuksen kiinnostavaan avoinna olevaan paikkaan. Kutsu työhaastatteluun tulikin nopeasti.

”Olin iloisesti yllättynyt. Otin uudestaan yhteyttä Ekonomeihin ja varasin toisen ajan haastattelusparraukseen.”

Treenihaastattelu toteutettiin etänä, kuten todellinenkin haastattelu. Rantala kertoo, että vastausten harjoittelu auttoi paljon, koska hän ei ollut pitkään aikaan ollut työhaastattelussa.

Paperien parantamisesta ja harjoituksista oli hyötyä, sillä Rantala sai toivomansa paikan asiantuntijana Uudenmaan TE-toimiston yritys- ja rekrytointipalveluissa. Työhön paluu on etänäkin tuntunut mukavalta.

”Se on iso mutta hyvin mieleinen elämänmuutos. Työssäkäynti on tavallaan ihan omaa aikaa, vaikka olenkin kotona töissä. Mieheni ei voi tehdä etätöitä, ja lapset ovat koulussa ja päiväkodissa. Täällä on harvinaisen hiljaista, kuulee pakastimen hurinan.”

Kannustuksella on merkitystä

Anni Rantala suosittelee sparrausta kaikille työtä etsiville. Ulkopuolinen osaa nähdä asiat toisin kuin itse näkee.

”Uskon, että sain Nooran neuvoilla parannettua hakemustani ja CV:täni paljon. Ulkopuolinen osaa myös antaa rakentavaa palautetta siitä, miten näyttäisin paremmalta työnantajan silmissä. Tärkeää on osoittaa, että on kiinnostunut oppimaan uutta ja motivoitunut juuri siitä työpaikasta.”

Anni Rantala kiittää myös uravalmentajan positiivista palautetta: silläkin on merkitystä, että joku valaa uskoa töiden löytymiseen. Rantala ei usko, että kymmenen kotivuoden aikana olisi mitenkään menettänyt uramahdollisuuksiaan.

”Vuosien varrella kävi joskus mielessä, miten tässä enää koskaan pääsee takaisin työelämään. Mutta ajattelin, että asioilla on tapana järjestyä. Nyt edessäni on melkein kolmekymmentä työvuotta. Siinä ajassa ehtii vielä uraa luomaan.”

Teksti: Arja Kuittinen 

Kuvat: Vesa Laitinen 

Lue myös:

Mistä löytäisin uskalluksen muutokseen? Näin uravalmentaja neuvoo

Työnhaku yli 50-vuotiaana on oma taiteenlajinsa – näin onnistut

Haen työtä pitkästä aikaa, mutta mistä aloittaa? Näin uravalmentaja neuvoo