1) Inventoi arvosi. Ajanhallinta on pohjimmiltaan arvojen hallintaa: minkä ympärille haluan kalenterini rakentaa? Millainen tekeminen elämässäni tuottaa iloa, ylpeyttä, tyytyväisyyttä – tunnetta siitä, että ponnistelen itselleni tärkeiden asioiden eteen? Arvojen mukainen ajankäyttö ei tee elämästä helpompaa, mutta sanomattomasti tyydyttävämpää. Ihmisen hyvinvoinnin peruselementtejä on tiivis yhteys arvojen ja toiminnan välillä. Siksi ajankäyttö kannattaa virittää tämän yhteyden ympärille.
2) Älä multitaskaa. Multitaskaus eli useamman asian tekeminen yhtä aikaa on paitsi mahdotonta, myös suoraan sanottuna tyhmää. Tutkimukset osoittavat, että työteho laskee noin 40 prosenttia, kun yritämme tehdä useita asioita samanaikaisesti. Haluatko heittää lähes puolet päivän työstä roskiin? Luultavasti et. Kokeile esimerkiksi viikon ajan, mitä tapahtuu, jos keskityt vain yhteen asiaan kerralla. Saatko enemmän asioita aikaan?
3) Rajat kiinni. Ulkoistamme vastuuta ajankäytöstämme muille ihmisille, organisaatiolle tai epämääräisille tahoille kuten ”suoritusyhteiskunnalle”. Muut käyttävät aikaasi kyllä mielellään ja loputtomasti, mutta jos et halua sen tapahtuvan, joudut ottamaan vastuun kalenteristasi. Se tarkoittaa vaikeaa ei-sanan opettelua. Kieltäytyminen tuntuu pahalta, koska joudumme aiheuttamaan muille pettymyksiä ja pelkäämme oman statuksemme ja arvostuksemme laskevan (”muut ajattelevat, että yritän lusmuilla”). Ikävät tunteet täytyy kuitenkin ottaa vastaan ja kieltäytyä niistä huolimatta. Tästä ei tule helppoa ehkä koskaan, mutta oman ajan ottaminen palkitsee pidemmän päälle.
4) Suunnittele. Lähes kolme neljäsosaa suomalaisista ajatustyöläisistä ei suunnittele työpäiväänsä lainkaan. Tyypillinen perustelu on muun muassa se, että ”ei ne suunnitelmat kuitenkaan toteudu, aina tulee jotain muuta”. Mutta tuleeko ”muuta” itse asiassa juuri siksi, että et hahmota itsekään, mitä tärkeitä asioita päivässä pitäisi olla, jolloin listalle voi ottaa mitä vain?
5) Riehu ja rauhoitu. Saat ajankäytöstä eniten irti, kun rytmität vaikeaa ja helppoa. Joka päivä pitää tehdä jotain vaikeaa – kehitymme rajoilla – mutta sen vastapainona päivässä pitää olla myös suvantoja, jolloin ei tehdä mitään maailman kannalta hyödyllistä. Kun vaativat hetket ja tauot rytmittävät päivää, hyvä vire kestää pidempään ja aivot tykkäävät. Fyysisen statuksen muuttaminen toimii pieninäkin annoksina: venyttely, pieni kävely, nokoset – mikä tahansa muu toiminta kuin koneen tuijottaminen.
6) Minkä pienen muutoksen voin tehdä heti? Muutos on hidas ja usein turhauttava matka, joka on aloitettava jostain. Mieti, mikä olisi pienin tai helpoin mahdollinen askel muuttaa ajankäyttöä fiksumpaan suuntaan. Voitko esimerkiksi listata heti kaksi tärkeintä asiaa, jotka haluat saada tänään aikaiseksi?
7) Mitä haluaisit? Hyvän ajankäytön määrittely lähtee paitsi arvojen inventoinnista myös omien tavoitteiden määrittelystä. Jos nykyinen tapasi käyttää aikaa ei ole mielestäsi paras mahdollinen, mitä toivoisit tilalle? Millainen olisi arkesi, jos se toimisi ajankäytön näkökulmasta ihanteellisesti? Mitä tarkemmin pystyt määrittelemään hyvän ajankäytön teesit, sitä helpompi sinun on löytää keinoja, joilla toteuttaa se. ”Vähemmän kiirettä” ei ole tavoite. ”Haluan päivääni kaksi tuntia, joiden aikana en multitaskaa” on.
8) Entäs se netti? Suomalainen aikuinen katselee älypuhelintaan eri arvioiden mukaan 60, jopa 220 kertaa päivässä. Jos sinulla on tunne, että et oikein tiedä, mihin aikasi imeytyy, tarkkaile kännykän käyttöäsi jonkin aikaa. Täytätkö kaikki siirtymät ja tauot kännykän katselulla? Vievätkö somet ja sovellukset sitä aikaa, jonka voisit käyttää arvojesi mukaisiin asioihin? Somessa ja sovelluksissa ei ole mitään pahaa, paitsi jos ne vievät tilaa siltä, mikä on tärkeämpää.
9) Lakkaa puhumasta kiireestä. Kiire on selitysten kuningas. Minkä hyvänsä laiminlyönnin voi selittää kiireellä. Skarppaa ja lakkaa hokemasta kiirettä. Hermostutat sillä itseäsi ja muita. Sinulla on tarpeeksi aikaa, kun pidät huolen siitä, että olet etukäteen varautunut tehtävistä suoriutumiseen. Jätä kalenteriin tilaa yllätyksille, anna suunnitelman hengittää. Hengitä itsekin.
10) Mieti, kuka olet ilman kiirettä. Kiire voi kasvaa osaksi identiteettiä, jolloin siitä tulee iso riski hyvinvoinnille. Vääränlainen suorittaminen alkaa väsyttää ja tekemisestä katoaa ilo, jos yrität osoittaa kiireisyydellä tärkeyttäsi tai ostaa hyväksyntää. Välillä on terveellistä miettiä, kuka olet, jos kiire yhtäkkiä loppuisi.
Teksti: Anna Perho
Anna Perho valmentaa Suomen Ekonomien jäseniä ajanhallintaan Antisäätäjä-koulutuksissa, joita järjestetään eri puolilla Suomea. Katso lisätietoa tapahtumakalenteristamme.