Akava selvitti kilpailukieltojen yleisyyttä vuonna 2017. Tuolloin 45 prosentissa uusia työsopimuksia oli kilpailukieltoehto. Alun perin tarkoitus on kuitenkin ollut, että kilpailukieltoja voitaisiin käyttää vain hyvin harvoissa tilanteissa, silloin kun siihen on erityisen painava syy.
– Tilanne on muuttunut muutaman vuoden aikana huonosta yhä huonommaksi. Jäseniltämme saaman palautteen mukaan uusissa työsopimuksissa jo useammalla kuin kuudella kymmenestä on kilpailukielto kirjattu työsopimukseen. Tämä on käytännössä muuttanut korkeakoulutettujen työmarkkinat jähmeiksi ja hankaloittanut liikkuvuutta ja rekrytointeja, sanoo yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski Akavasta.
Kilpailukieltojen käytön rajoittamista on aiemmin selvittänyt asiantuntijoina varatuomari Jukka Ahtela ja Aalto-yliopiston taloustieteen ryhmä professori Matti Liskin johdolla.
– Asiantuntijat ovat ehdottaneet, että kilpailukieltojen käyttöä rajattaisiin säätämällä työnantajalle lakisääteinen kompensaatiovelvollisuus kilpailukiellon käytöstä. Asiantuntijaselvitysten pohjalta tämä vaikuttaa olevan ainoa toimiva keino. Näin toimitaankin keskeisissä kilpailijamaissamme EU:ssa. Selvitykset on nyt tehty ja on aika tehdä tehokkaita toimenpiteitä. Odotamme, että työministeri Timo Harakka asettaa työryhmän laatimaan ehdotukset lakiin perustuvan korvauksen säätämisestä työsopimuslakiin. Lisäksi on lisättävä sanktioita kilpailukieltoehtojen perusteettomasta käytöstä, Vuorenkoski ehdottaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 19.9.2018 työryhmän selvittämään kilpailukieltosopimusten muutostarpeet. Työryhmä luovutti muistion ministeriölle 14.8.2019. Muistioon sisältyy kaksi lausumaa. Muistio on työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.
https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-327-449-5
Varatuomari Jukka Ahtelan selvitys: