Kokemukset ikäsyrjinnästä lisääntyvät selvästi, kun 55 vuoden ikä ylittyy. 50–54-vuotiaat vastaajat olivat kokeneet iäkkäämpiä vähemmän syrjintää niin työpaikoilla kuin työnhaussa, mutta osasivat jo odottaa sitä. Kun vastaajilta kysyttiin, kuinka todennäköisenä he pitävät ikäsyrjinnän riskiä omalla kohdallaan, todennäköisimpänä sitä piti juuri 50–54-vuotiaat. Heistä 51 % vastasi riskin olevan jokseenkin tai erittäin todennäköinen.
Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel pitää vääjäämättömänä, että kokemukset ikäsyrjinnästä ja sen riskeistä vaikuttavat työmarkkinoiden dynaamisuuteen.
”Vaikka moni onkin miettinyt työpaikan vaihtamista, niin se voidaan nähdä riskinä. Jos vaihtamisen mahdollisuuteen ei iän takia uskota tai se ei yrityksistä huolimatta onnistu, jämähdetään. Se johtaa helposti motivaation vähenemiseen. Omaa osaamista ei enää kehitetä, tuottavuus laskee ja lopulta muutosneuvottelujen aalto pyyhkäisee yli.”
Työpaikoilla syrjivät johto ja pomo – tärkeä auttava taho lähes hyödyntämättä
Nykyisessä tai viimeisimmässä työpaikassa syrjintää oli korkeamman iän perusteella kokenut 21 % vastaajista. Tyypillisimmin ikäsyrjintä liittyi mahdollisuuteen edetä uralla, arvostuksen saamiseen sekä rekrytointi- ja nimitystilanteisiin.
Ne, jotka olivat kokeneet syrjintää, olivat kokeneet sitä eniten johdon (69 %) ja oman esihenkilön (56 %) taholta. Työkaveri oli ollut syrjijänä joka neljännen kohdalla. 68 % vastaajista kertoi syrjinnän olevan toistuvaa.
Vain joka kolmas ikäsyrjintää kokenut oli ottanut asian puheeksi työpaikallaan. Asian esille nostaneista 62 % kertoi, ettei sillä ollut mitään vaikutusta. Ainoastaan 6 % ilmoitti, että asia selvitettiin ja sovittiin.
”Tutkimus osoitti, että ikäsyrjinnästä puhuminen suoraan työnantajan kanssa ei auttanut. Samalla selvisi, että henkilöstön edustajia ei juurikaan hyödynnetty syrjintätilanteiden selvittämisessä”, Salokannel kertoo.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän, mutta se ei ole onnistunut estämään ongelman syntymistä. Sellaisenaan laki ei Salokanteleen mukaan tuo myöskään ratkaisua tilanteeseen.
”Luottamusmies- tai valtuutettu sekä työsuojeluvaltuutettu ovat työpaikoilla sitä varten, että he auttavat työntekijöitä ja työyhteisöä haastavissa tilanteissa. Tätä järjestelmää kannattaisi hyödyntää tehokkaammin. Siitä olisi varmasti hyötyä myös työnantajille.”
Työnhaku työttömänä on ikäsyrjinnän kipukohta
Kaikista yli 50-vuotiaista vastaajista 38 % oli kokenut tulleensa syrjityksi työhaussa korkeamman iän perusteella.
Erityisesti ikäsyrjintää olivat kokeneet työttömät työnhakijat. Heistä peräti 84 % koki tulleensa syrjityksi työnhaun yhteydessä.
Salokanteleen mielestä tiedon liikkuminen työttömyysturvaa ja työllistymispalveluja tarjoavien toimijoiden välillä pitäisi saada nyt kuntoon. Tällä hetkellä työttömyyskassalla ei ole oikeutta ilmoittaa ammattiliiton jäsenen lomautuksesta tai työttömyydestä liitolle. Liitto saa tiedon, jos jäsen kertoo sen itse.
”Työuran katkoksiin pitäisi saada apua nopeasti, jotta ongelma ei pitkity. TE-palvelut eivät pysty tarjoamaan työtä hakeville yli 55-vuotiaille ekonomeille juurikaan apua työllistymisen edistämiseksi. Me pystymme, ja siihen olisi myös resursseja”, Salokannel kertoo.
Neljässä vuodessa ei muutosta parempaan
Suomen Ekonomit selvitti 50–68-vuotiaiden jäsentensä kokemuksia ikäsyrjinnästä elokuussa 2024. Kyselyyn vastasi 1 965 kauppatieteilijää. Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy.
Tulokset eivät olleet juurikaan muuttuneet vuoteen 2020 verrattuna, jolloin tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran. Silloin se oli suunnattu yli 55-vuotiaille ekonomeille.
Merkittävin muutos koski työttömiä työnhakijoita. Vuoden 2020 tutkimuksessa yli 55-vuotiaista työttömistä työnhakijoista 80 % oli kokenut ikäsyrjintää työnhaussa. Vuonna 2024 luku oli 88 %.
Lisätietoja:
