Työelämään on tulossa korkeasti koulutettujen joukko, joka on jo valmiiksi uupunut, stressaantunut ja masentunut.
Suomen Ekonomien hyvinvointitutkimuksessa kävi ilmi, että kauppatieteiden opiskelijat voivat psyykkisesti huonommin kuin työikäiset ekonomit. Jopa 36 % opiskelijoista on tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä omaan psyykkiseen hyvinvointiinsa. Työikäisillä vastaava luku oli 27 %.
“Vastavalmistuneet odottavat työnantajilta todella paljon tukea hyvinvoinnilleen. Kauppatieteiden opiskelijat pitävät kautta linjan tärkeänä, että työnantajat panostavat työhyvinvointiin”, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntija Veera Hellman Suomen Ekonomeilta sanoo.
Hurjat talousvaikutukset
Mielenterveysongelmilla on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia talouteen. Ne lisäävät terveydenhuollon kustannuksia, aiheuttavat sairauspoissaoloja ja johtavat pahimmillaan työkyvyttömyyteen. Myös kytkös työn tuottavuuteen ja työllisyyteen on ilmeinen.
”Masennuksesta kärsivien työllisyysaste on selvästi muuta väestöä alhaisempi kaikkialla Euroopassa. Suomessa työllisyysasteiden ero on noin 30 prosenttiyksikköä. Tämä on merkittävä haaste, kun tavoitellaan 80 prosentin työllisyysastetta koko väestön tasolla”, sanoo Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja.
Mielenterveyden kustannuksiin kuluu 5,3 % bruttokansantuotteesta. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2022 kustannukset olisivat olleet yli 14 miljardia euroa. Summa koostuu työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista sekä sosiaaliturvasta.
Kustannusten mittakaavasta kertoo se, että mielenterveyden ongelmat puolittamalla Suomen kestävyysvajeongelma tulisi käytännössä ratkaistua.
”Koska tuottavuus ja työllisyys ovat niin vahvasti sidoksissa mielenterveyteen, on mielenterveyspolitiikka ajateltava osana talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Nuorten ja opiskelijoiden psyykkiseen hyvinvointiin on nyt todellakin kiinnitettävä huomiota”, Erämaja sanoo.
Tuore raportti valottaa, miten pahoinvointi ja talous kietoutuvat yhteen
Kokosimme hyvinvointitutkimuksen tulokset sekä aiheeseen liittyvää tietoa Mielenterveyden tulosvaroitus -raporttiin.
Raportin esipuheen on kirjoittanut Ekonomien puheenjohtaja Martin Paasi, jolla on painavaa sanottavaa sekä entisille että nykyisille nuorille.
Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Lotta Leinonen tuo ajankohtaisia terveisiä suoraan opiskelijoilta ja Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala kertoo tilannekatsauksen opiskelijoiden hurjaa vauhtia paisuvista lainoista ja niiden vaikutuksista vastavalmistuneen elämään.
Haastattelut:
Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja – miten Suomen Ekonomit vaikuttaa?
Työaika ja vapaa-aika voitava aidosti erottaa toisistaan
Suomen Ekonomien jäsenet saavat työhön liittyviä yhteydenottoja säännöllisesti tai silloin tällöin iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Viidennes jäsenistä kokee, että heidän odotetaan vastaavan näihin yhteydenottoihin viivytyksettä ja yli puolet, että näin on hyvä toimia oman työn kannalta.
Työntekijällä täytyy olla oikeus olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Työ- ja vapaa-ajan erottaminen mahdollistaa riittävän palautumisen. Vaikka aivotyössä työn ja vapaa-ajan erottaminen voi olla haastavaa, on jokaisella oltava mahdollisuus hallita työhön sidonnaista aikaa niin, ettei aina tarvitse olla työnantajan käytettävissä tai esimerkiksi asiakkaiden tavoitettavissa. Suomen Ekonomien vuoden 2021 palkkatutkimuksen mukaan 27 prosentilla jäsenistä oli vaikeuksia pitää työ- ja vapaa-aika tasapainossa
Työpäivien jatkuva venyminen heikentää Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan unen laatua ja vähentää vireyttä seuraavana päivänä. Tämä heijastuu hyvinvoinnin lisäksi myös henkilön työsuoritukseen.
Nostetaan mielenterveys samalle viivalle fyysisen terveyden kanssa
Asiantuntijatyössä mieli on tärkeä työväline. Yhä useampi kuitenkin uupuu ja kokee, ettei mieli voi hyvin. Työuupumuksen kulut lankeavat yhteiskunnalle.
Työuupumuksen määritelmää pitää täsmentää. Työuupumus ei ole Kelan sairauspäivärahaan oikeuttava sairaus, jolloin Kela ei korvaa sairauslomasta aiheutuvaa poissaoloa työnantajalle. Korvauksen saa vasta kun diagnoosina on esimerkiksi masennus, jolloin ongelma on edennyt jo varsin pitkälle. Ongelmaan pitäisi päästä puuttumaan aikaisemmin. Ratkaisu voisi olla esimerkiksi lakisääteiset ennakoivat työterveystarkastukset, joissa huomioidaan erityisesti psykososiaaliset työkykyriskit.
Sijoitus mielenterveyspalveluihin maksaa itsensä takaisin, sillä esimerkiksi sairausetuuksien käyttö vähenee ja työantajien poissaolokustannukset pienenevät. Kun ikäluokat pienenevät, meillä ei ole varaa menettää yhtään työikäistä mielenterveysongelmille.
Tarvitaan realistinen terapiatakuu
Jos jalka murtuu, se saadaan hoidettua helposti kuntoon. Mutta jos mieli murtuu, niin sen hoitamiseen ei saakaan apua yhtä helposti.
Mielenterveysongelmien kustannukset ovat Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa ja ne ovat suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeille.
Mielenterveysongelmia on pystyttävä tunnistamaan aiempaa paremmin ja niihin on voitava puuttua ennaltaehkäisevästi. Hoitoon pääsyä on helpotettava esimerkiksi lähetteettömän terapian avulla (walk in -malli).
Tällä hetkellä resurssit ovat riittämättömät. Tarvitaan lisää mielenterveyteen erikoistuneita terveydenhuollon ammattilaisia ja koulutuspaikkoja. Vaikka lisäresurssit ovat aina myös lisäkustannus, niin mielen hoitamatta jättäminen vasta kalliiksi tuleekin.
Huomioidaan työturvallisuuslaissa myös psykososiaalinen kuormitus
Työsuojelussa on painotettu perinteisesti fyysistä työsuojelua. Kuitenkin noin 50 prosenttia kaikista työllisistä toimii asiantuntijatehtävissä (Tilastokeskus 2021), joissa korostuu erityisesti psykososiaalinen kuormitus. Sopiva kuormitus edistää terveyttä ja työkykyä, mutta jos kuormitus on esimerkiksi mitoitettu väärin, se voi muuttua haitalliseksi ja johtaa työuupumukseen.
Suomen Ekonomien tutkimukseen vastanneista 42 prosenttia ilmoitti, että työn jatkuvasti kasvavat vaatimukset kuormittavat heitä.
Työturvallisuuslakiin tulee kirjata, että työpaikoilla on arvioitava työntekijöiden psykososiaalinen kuormitus. Kun kuormitusta seurataan ja arvioidaan ennakoivasti, työpaikoilla päästään kiinni ongelmatilanteisiin jo varhaisessa vaiheessa.
Pidetään kiinni hyvästä työterveyshuoltojärjestelmästä ja kehitetään sitä edelleen
Työterveyshuolto on järkevä ja tehokas osa terveydenhuoltoamme. Lakisääteisenä se on kansainvälisesti verrattuna myös varsin tasa-arvoinen.
Työterveyshuollolla on merkittävä rooli työkyvyn ylläpitämisessä ja työurien pidentämisessä. On tärkeää, että mahdollisimman moni työikäinen on töissä ja työurat jatkuvat mahdollisimman pitkinä.
Jos työterveyshuolto ajettaisiin alas, joutuisi muu terveydenhuolto entistä suurempiin haasteisiin. Jonot perusterveydenhuollossa tulisivat kasvamaan ja kustannukset nousemaan. Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välistä yhteistyötä tulee sen sijaan kehittää ja lisätä.