VATT:n tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan kotihoidontuen työmarkkinavaikutukset ovat negatiiviset. Tutkimuksen tulokset eivät yllättäneet Suomen Ekonomien tasa-arvoasiantuntija Kosti Hyyppää.
”Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Useista samansuuntaisista tutkimuksista huolimatta hallitus halusi säilyttää kotihoidontuen ennallaan perhevapaauudistuksen yhteydessä”, Hyyppä ihmettelee.
Kotihoidontukea käyttävät lähinnä äidit ja se muodostuu heille köyhyysloukuksi. Kotihoidontuki alentaa naisten työllisyyttä, heikentää ura- ja palkkakehitystä vuosien ajan sekä vaikuttaa eläkekertymään heikentävästi.
Hyypän mukaan kotona vietetyt vuodet sijoittuvat usein aikaan, joka olisi ensiarvoisen tärkeä urakehityksen kannalta. Lisäksi pitkät kotona vietetyt jaksot vaikuttavat perheiden sisäiseen työnjakoon siten, että perhevastuu painottuu äideille myös perhevapaiden jälkeen.
”Pitkä kotihoidontuki on yksinkertaisesti este tasa-arvoiselle työelämälle.”
Suomessa on poikkeuksellisen antelias ja pitkäkestoinen kotihoidontukijärjestelmä. Norjassa tuki on rajattu lapsen kahden vuoden ikään. Ruotsissa ja Tanskassa tuki on poistettu kokonaan.
Hyypän mukaan eduskuntavaalien alla on välttämätöntä keskustella kotihoidontuen tulevaisuudesta. Tulevalla hallituksella on oltava rohkeutta rajoittaa kotihoidontukea esimerkiksi siten, että tuki päättyy, kun lapsi täyttää kaksi. Toinen vaihtoehto on kotihoidontuen jakaminen puoliksi vanhempien kesken. Sen myötä myös perhevastuu jakautuisi tasaisemmin.
Lisätietoja:
