Aluepolitikoinnin sijaan rahat olisi pitänyt kohdentaa opiskelijoiden toimeentulon tukemiseen, esimerkiksi opintorahan korotukseen.
Kokeilu alueellisesta opintolainahyvityksestä perustuu niin kutsuttuun Norjan malliin. Siinä erityistukialueita tuetaan erilaisilla tavoilla, jotta harvaan asutut alueet olisivat houkuttelevampia asumisen ja työskentelyn kannalta. Erityistukialueen määritelmänä oli alueen muuttotappiollisuus ja haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa.
Suomen työvoimapula ei perustu alueellisuuteen, vaan yleiseen osaajapulaan.
Akava Worksin tilaaman tutkimuksen mukaan Suomen työvoimapula ei kuitenkaan perustu alueellisuuteen, vaan yleiseen osaajapulaan. Alueellinen kohtaanto-ongelma on ollut laskeva trendi 2000-luvun aikana.
Epäreilu asetelma opiskelijoiden välillä
Kokeilu kohdentuu pieniin kuntiin, joissa on haasteita löytää osaavaa työvoimaa. Kokeilu koskee 25 kuntaa Itä-Suomessa ja Lapissa.
On epäreilua, että osaajia kohdellaan eriarvoisesti asuinpaikan mukaan.
“Opintolainahyvitystä ja sitä kautta opiskelijoita käytetään aluepolitiikan pelinappuloina. On epäreilua, että osaajia kohdellaan eriarvoisesti asuinpaikan mukaan. Opintososiaalisten etuuksien saamisen tulee olla yhdenvertaista”, huomauttaa kylteripuheenjohtajien verkoston puheenjohtaja Emilia Winqvist Svenska Handelshögskolans Studentkårista.
Opintorahaa korotettiin 1.8. alkaen 14,50 eurolla. Korotus ei kuitenkaan riitä kattamaan jo valmiiksi heikommassa sosioekonomisessa tilanteessa elävien opiskelijoiden kuluja, erityisesti kun elämisen hinta nousee merkittävästi korkean inflaation myötä.
“Alueellisen opintolainahyvityksen kokeiluun kohdennetut varat olisikin ollut syytä kohdistaa opintorahan korotuksiin sekä jokaisen opiskelijan opintolainahyvityksiin sen sijaan, että ne kohdennetaan vain marginaaliselle joukolle. Toivomme, että hallitus ottaa tämän huomioon budjettineuvotteluissa”, Winqvist jatkaa.
Lisätietoja:
Emilia Winqvist
Puheenjohtaja, kylteripuheenjohtajien verkosto
+358 40 5321417
Veera Hellman
Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntija
+358 50 3858229
