Suomi on sitoutunut nostamaan TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Parlamentaarinen TKI-työryhmä on luonut polun sille, kuinka ensimmäiset keskeiset askeleet kohti tavoitetta otetaan.
Tätä varten eduskunnassa on käsittelyssä TKI-rahoituslaki. Lisäksi tähän liittyvänä erilliskokonaisuutena oli tekeillä esitys uudesta pysyvästä TKI-verokannustimesta yrityksille, jonka piti tulla voimaan 1.1.2023. Nyt hallitus ei ole viemässä lakiesitystä TKI-verokannustimesta eduskunnalle, vaikka asiasta on parlamentaarinen yhteisymmärrys ja hallituspuolueet sopivat asian erikseen myös kevään kehysriihessä.
”Tilanne on surkea. Verokannustimella olisi erityistä merkitystä pk-yritysten TKI-toiminnan luomiseksi ja vahvistamiseksi. Ajan myötä se lisäisi Suomen tuottavuutta, kasvua ja yksityisen sektorin työpaikkojen määrää”, sanoo johtaja Juhani Nokela Tekniikan akateemiset TEKistä.
Yritysten TKI-panostusten merkitys on ratkaiseva siinä, että päästään vuodelle 2030 asetettuun tavoitteeseen. Suomen Ekonomien elinkeinopolitiikan erityisasiantuntija Ted Apterin mielestä Suomessa olisi keskeistä luoda johdonmukainen, pitkäjänteinen ja luotettava signaali TKI-investoimisen kannattavuudesta yrityksille.
”Jos nyt torpataan jo pyrkimys päästä tavoitteeseen johtavalle polulle, niin siinä leikataan pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä rajusti. Tällä on merkittävät heijastusvaikutukset siihen, minkä kokoista hyvinvointivaltiota Suomessa voidaan enää jatkossa ylläpitää”, Apter murehtii.
Vaadimme, että eduskuntapuolueet yhdessä pitävät huolen siitä, että laki yritysten TKI-verokannustimesta saadaan voimaan viimeistään vuoden 2024 alusta alkaen.
Lisätietoja
Ted Apter, erityisasiantuntija, elinkeinopolitiikka / Suomen Ekonomit
0400 602 439, ted.apter@ekonomit.fi
Juhani Nokela, yhteiskuntasuhdejohtaja / Tekniikan Akateemiset TEK
040 754 7459, juhani.nokela@tek.fi