Tyypillinen ongelmatilanne palaajalle oli, ettei tehtävää, josta hän oli jäänyt perhevapaalle, enää ollut esimerkiksi organisaatiomuutoksen takia. Näin oli käynyt 36 prosentille vastaajista. Noin 17 prosenttia ei voinut palata aiempaan tehtäväänsä, koska siihen oli palkattu toinen henkilö.
Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Kosti Hyypän mukaan riski oman työpaikan katoamisesta kasvaa, mitä pidemmästä perhevapaasta on kyse. Se näkyi myös Ekonomien kyselyssä.
Onneksi kuitenkin monella palaajalla tuttu tehtävä odotti tekijäänsä. Vastaajista 44 prosenttia oli palannut aiempaan tehtäväänsä. Aiempaa vastaavaan tehtävään palasi 17 prosenttia. Noin 13 prosenttia palasi aiempaa työtä vaativampaan tehtävään ja yhdeksän prosenttia vähemmän vaativaan tehtävään.
Perhevapaan jälkeen 11 prosenttia siirtyi toisen työnantajan palvelukseen tai ryhtyi yrittäjäksi.
“On tietenkin hyvä, jos työnantaja pystyy tarjoamaan palaajalle vastaavaa tai jopa vaativampaa tehtävää, mutta olennaista on se, miten muutos toimenkuvassa tapahtuu. Perhevapaalta palaavalla on absoluuttinen oikeus palata aiempaan tehtäväänsä, eikä työnantaja saa tehdä yksipuolisesti toimenkuvaan mitään olennaisia muutoksia ilman irtisanomisperustetta. Tätä kuitenkin tapahtuu jatkuvasti työsuhdejuristeillemme tulevien yhteydenottojen mukaan”, Hyyppä kertoo.
Ongelmaan helppo ja edullinen ratkaisu
“Perhevapaalta palaavan tulisi saada samanlainen tehostettu irtisanomissuoja kuin raskaana olevilla on”, Hyyppä sanoo.
Tämä niin sanottu jälkisuoja estäisi Hyypän mukaan tehokkaasti perhevapaan käytöstä johtuvat perusteettomat muutokset toimenkuvissa ja työsuhteissa.
“Työnantaja toimii tarkemmin, jos riskinä on epäilys syrjinnästä.”
Työtehtävien muuttaminen ja työsuhteen mahdollinen päättäminen olisivat kuitenkin edelleen mahdollisia työsopimuslain mukaisesti.
Ekonomien kyselyyn vastanneista kolmella prosentilla työsuhde oli päättynyt perhevapaalta paluuseen liittyvien ongelmien takia.
“Jälkisuoja ei aiheuta työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia, mutta se pakottaa henkilöstösuunnitellussa parempaan ennakointiin ja ottamaan huomioon myös perhevapaalla olevat työntekijät”, Hyyppä toteaa.
Näitä kolmea asiaa perhevapaalta palaajat toivoivat työnantajalta erityisesti
Ekonomien kyselyyn vastanneista enemmistö kertoi työnantajan hoitaneen töihin paluun hyvin. Vastaavasti viidennes oli sitä mieltä, että työnantaja hoiti paluun huonosti.
Vastaajilta kysyttiin, kuinka perhevapaalta töihin paluuta voisi sujuvoittaa. Vastauksissa korostui selkeästi kolme asiaa.
1. Yhteydenpito
“Työntekijän ja työnantajan olisi hyvä jo ennen töihin paluuta keskustella paluun jälkeisistä työtehtävistä ja työpaikalla mahdollisesti tapahtuneista muutoksista. Lisäksi olisin mielellään ollut perhevapaankin aikana jotenkin ‘mukana’ työpaikan tapahtumissa enkä täydessä uutispimennossa.”
“Esihenkilö ja työntekijä voisivat avoimesti keskustella tarpeista ja urahaaveista ennen ja jälkeen perhevapaan. Koen, että raskauteni myötä minusta tuli työnantajan silmissä näkymätön.”
2. Perehdytys
“Ei oleteta, että perhevapaalta tuleva olisi heti skarppi ja osaisi 100-prosenttisesti vanhat tehtävänsä. Kunnon perehdytys ja koulutus.”
“Uusi perehdytys töihin palatessa. Kun palasin töihin, en saanut esihenkilöltä mitään perehdytystä, ainoastaan ‘tervetuloa takaisin’ -viestin.”
3. Joustavuus
“Olin mielelläni aloittanut osa-aikaisesti ja lisännyt työaikaa pikkuhiljaa, niin olisi myös päiväkotialku ollut helpompaa.”
“Olisin halunnut jatkaa töitä 80-prosenttisella työajalla, mutta minulle ilmoitettiin, ettei se tehtävässäni ole mahdollista. En jaksanut nostaa asiasta mekkalaa, mutta olin pettynyt työnantajan asenteeseen.”
Suomen Ekonomit selvitti jäsentensä kokemuksia perhevapaalta töihin palaamisesta huhtikuussa 2023. Kysely lähetettiin niille jäsenille, jotka olivat olleet perhevapaalla vuonna 2017 tai sen jälkeen. Vastauksia tuli 320.
Lisätiedot:
