Kyselyssä selvitettiin Suomen Ekonomien jäsenten näkemyksiä siitä, millaisia vaikutuksia Ukrainan sodalla on talouteen ja työelämään. Kyselyyn vastasi 695 kauppatieteilijää.
Valtaosa vastaajista oli huolestunut tai erittäin huolestunut sodan talousvaikutuksista. Talouteen negatiivisesti vaikuttavista tekijöistä merkittävimpinä pidettiin seuraavia:
- yleinen hintojen nousu (71 %)
- Suomen vetovoima investointikohteena heikkenee (52 %)
- ostovoiman heikkeneminen (44 %)
”Inflaatio eriarvoistaa suomalaisia, koska se syö varsinkin pienipalkkaisten ostovoimaa, joka on jo ennestään tiukoilla. Se työnantajien olisi hyvä huomioida näinä poikkeuksellisina aikoina”, Suomen Ekonomien hallituksen puheenjohtaja Martin Paasi toteaa.
”Maariskin hallitseminen on olennaista, sillä tarvitsemme ulkomaisia investointeja. Investoinnit kasvattavat tuottavuutta. Tuottavuus on talouskasvun ydintä”, hän jatkaa.
”Suomen talouden osalta ratkaisevaa on, miten paljon ihmiskunnan tulevasta tekemisestä tapahtuu Suomessa. Mitä suurempi osuus tehdään täällä, sitä paremmin meillä on varaa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Nyt kehitys menee toiseen suuntaan”, Paasi sanoo.
Mitä kauppatieteilijöiden mielestä pitäisi nyt tehdä Suomen talouden turvaamiseksi?
Nato-jäsenyys nousi vastaajien mielestä tärkeimmäksi yhteiskunnalliseksi keinoksi 75 prosentin kannatuksellaan. Seuraavaksi tärkeimpinä keinoina vastaajat pitivät lisäpanostuksia Suomen puolustusvoimiin sekä lisäpanostuksia huoltovarmuuden turvaamiseksi. Näitä ratkaisuja kannatti puolet vastaajista.
”Jo ennen Ukrainan sotaa Suomi sai vähemmän ulkomaisia suoria investointeja naapurimaihin nähden. Nyt mielikuva maariskistä leviää yhä laajemmalle”, Martin Paasi sanoo.
Kaksi viidestä vastaajasta keventäisi ansiotuloverotusta talouden ja työllisyyden vauhdittamiseksi. Yhtä moni kannatti lisäpanostuksia vihreään siirtymään.
Joka kolmas on lisännyt säästämistä ja lykännyt isoja ostoksia
Sodan talousvaikutukset näkyvät jo kauppatieteilijöiden työtilanteessa. Vastaajista 35 prosenttia kertoi sodan vaikuttaneen negatiivisesti työnantajan liiketoimintaan ja 11 prosenttia oli huolissaan oman työpaikkansa tulevaisuudesta.
Noin kolmannes vastaajista oli tehnyt muutoksia päivittäiseen kulutuskäyttäytymiseensä, lisännyt säästämistä ja lykännyt isoja henkilökohtaisia investointeja, kuten auton tai asunnon hankkimista. Joka neljäs oli vähentänyt sijoitustoimintaansa.
”Hintojen kallistuessa ja ostovoiman heiketessä monet alkavat säästää sukanvarteen. Se ei tiedä hyvää kotimaiselle kysynnälle. Meidän tulee olla huolissaan ostovoiman heikentymisestä”, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.
”Ostovoimaan voimme selkeimmin vaikuttaa ansiotuloverotusta koskevilla ratkaisuilla sekä työehtosopimusten palkkaratkaisuilla. Ellei ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa lasketa, kasvavat paineet palkankorotuksille huimasti, ja tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia yritysten kustannuskilpailukykyyn ja sitä kautta työllisyyteen. Kyse on näiden kahden tasapainosta, molempia tarvitaan”, Salokannel toteaa.
Lisätiedot:
