Työelämätoimikunta ja koulutuspoliittinen toimikunta ovat Suomen Ekonomien vaikuttamistyön ytimessä. Ryhmät valmistelevat päätöksiä, ehdotuksia ja suosituksia. Toimikunnan jäsenenä pääsee verkostoitumaan sekä oppimaan laajasti yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Haku toimikuntiin on nyt käynnissä!
Eyüp Yilmaz ratkoo Ekonomien työelämätoimikunnassa sitä, miten työtä tehdään tulevaisuudessa.
Ekonomien toimikunnat ovat liiton hallituksen alaisia työryhmiä, joiden jäsenet tuovat Ekonomien toimistolle ja hallitukselle tärkeää tietoa ja osaamista suoraan “kentältä”.
Eyüp Yilmaz on yksi Suomen Ekonomien työelämätoimikunnan jäsenistä. Hänen mielipiteellään on siis painoarvoa siinä, millaista edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä Ekonomeissa tehdään.
”Käsittelemme työelämätoimikunnassa erityisesti työn murrosta ja vaikutuksiltaan suurimpia muutoksia työelämässä. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että moni asiantuntija ja ekonomi erilaisista taustoista ja aloilta kokoontuu yhteen. Pyrimme luomaan yhteisen näkemyksen, jota viemme eteenpäin Ekonomien työmarkkina-asiantuntijoille”, Yilmaz sanoo.
Ekonomien toimikunnat ja etenkin työelämätoimikunnan toiminta perustuu Ekonomien keskeisimpään olemassaolon syyhyn – siihen, että kaikilla ekonomeilla olisi työelämässä asiat mahdollisimman hyvin.
Työelämätoimikuntaan valitaan 8–10 jäsentä kerrallaan ja se kokoontuu noin 5–7 kertaa vuodessa. Työelämätoimikunta muodostaa kannanottoja siitä, millaista ekonomien työ on tänään ja mahdollisesti tulevaisuudessa. Toimikunta tukee Ekonomien edunvalvontaa ja työmarkkina-asioiden vaikuttamistyötä.
Työelämätoimikunnassa on mukana myös Annukka Erkheikki.
”Mielestäni yksi suuria anteja on se, että joutuu erilaiselle alueelle kuin mihin moni ekonomi on omassa työssään tottunut. Mittareiden ja selkeiden tuottotavoitteiden sijaan toiminta on vaikuttamista, jossa on mukana lukuisia eri tahoja. Ekonomien toimikunnat opettavat, miten vaikutetaan asioihin keskipitkällä aikavälillä ja mitä kaikkea se suomalaisessa työelämässä vaatii”, Erkheikki kuvailee.
Annukka Erkheikin mukaan toimikuntatyön suola on nähdä, miten yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään eri toimijoiden ja instituutioiden kanssa.
Työelämätoimikunnan apua ja ehdotuksia tarvitaan erityisesti parin kolmen vuoden välein toistuvien työehtosopimusneuvottelujen aikaan. Jokaisen ammattiliiton toiminnassa on keskeistä vaikuttaa siihen, millaisilla ehdoilla sen jäsenet ovat mukana työelämässä. Työelämätoimikunta avustaa Suomen Ekonomien työmarkkina-asiantuntijoita tässä tehtävässä.
Työelämätoimikunta on aitiopaikka siihen, mitä työssä ja työelämässä tapahtuu.
Työelämätoimikunta on aitiopaikka siihen, mitä työssä ja työelämässä tapahtuu. Toiminnalla on paljon vaikutusta: ryhmän päätösten avulla Suomen Ekonomien hallitus muodostaa omat kantansa.
”Mielestäni olemme hyvin onnistuneet vaikuttamaan vaikkapa ajattelutavan muutokseen siitä, mitä työ on tulevaisuudessa”, Yilmaz sanoo.
Yilmaz ja Erkheikki kannustavat hakemaan työelämätoimikunnan jäseneksi.
”Tässä on valtava mahdollisuus kehittyä itse ja lisäksi ymmärtää, miten laajasti Suomen Ekonomit vaikuttaa. Tässä opittavat neuvottelu- ja argumentointitaidot sekä keskustelukyky eri taustaisten ihmisten kanssa eivät koskaan ole haitaksi.”
Koulutuspoliittinen toimikunta on saattanut monta isoa uudistusta alulle
Koulutuspolitiikan sektori on valtava. Suomen Ekonomien koulutuspoliittiset asiantuntijat eivät pysty yksin hoitamaan koko kenttää, vaan avuksi tarvitaan koulutuspoliittista toimikuntaa.
Toimikunnan jäsen ja varapuheenjohtaja Fanni Holmström-Mikkonen kertoo, että toimikunnassa ideoidaan, linjataan ja pohditaan asioita kriittisesti. Tärkein tavoite on kauppatieteellisen koulutuksen laadun takaaminen.
On erittäin mielenkiintoista ja opettavaa kuulla erilaisia näkökulmia ja oppia ymmärtämään kokonaisuuksia.
”Kannanottomme viedään eteenpäin Ekonomien toimistolle, josta sitten toteutetaan linjauksia käytännössä”, Holmström-Mikkonen kuvaa.
Koulutuspoliittisen toimikunnan jäseninä on tyypillisesti ihmisiä, joilla on laajaa osaamista ja kokemusta yliopistoista, ammattikorkeakouluista, aikuiskoulutuksesta ja opiskelijapolitiikasta. Mukaan toivotaan myös yritysmaailman edustajia, koska Suomessa koulutettavat opiskelijat työskentelevät pääasiassa yrityssektorilla.
Toimikunnassa tehdään konkreettista työtä, todellisuuteen istuvia ideoita ja ratkaisuja, joten osaamista ja ymmärrystä kentältä täytyy löytyä.
Pääasiallisesti koulutuspoliittinen toimikunta tekee vaikuttamista: kannanottoja, tiedon hankkimista ja yhteydenpitoa oppilaitoksiin. Kokouksia on noin viidesti vuodessa.
Toimikunta myös jakaa vuosittain 6 000 euron arvoisen Opetuspalkinnon erityisen ansioituneelle kauppatieteellisen koulutuksen kehittäjälle.
Samoin kauppatieteellisten yksikköjen yhteisten perusopintojen verkkototeutus on ollut Suomen Ekonomien käynnistämä hanke, jossa toimikunnalla oli suuri rooli. Tällaiseen projektiin tarvittiin ulkopuolelta tuleva koordinointi ja idea.
Toimikunnassa työskentely antaa aidosti mahdollisuuden vaikuttaa kauppatieteelliseen koulutukseen Suomessa.
”On erittäin mielenkiintoista ja opettavaa kuulla erilaisia näkökulmia ja oppia ymmärtämään kokonaisuuksia”, Holmström-Mikkonen sanoo.
Hae mukaan toimikuntiin
Työelämätoimikunta ja koulutuspoliittinen toimikunta ja hakevat nyt aktiivisia toimijoita kaudelle 2024–2026. Haku on käynnissä 16.10.2023−26.11.2023.
Mietitkö joskus, pitäisikö vaihtaa alaa? Työn menettäminen tai siihen kyllästyminen voivat viedä puntaroimaan elämänmuutosta, jonka uravalmentajan mielestä voi toteuttaa monella eri tavalla. Alanvaihdon sijasta voi myös löytää muuta uutta.
Arveletko, että lahjasi tulisivat paremmin käyttöön muissa hommissa?
Kun työtä tehdään suuri osa elämästä, matkan varrelle voi osua kovia paikkoja. Työpaikka lähtee alta, koko ala järisee tai omat työt muuttuvat sellaisiksi, ettei niistä enää innostu.
Heikkojen talousnäkymien keskellä myös monet yritysmaailmassa toimivat ekonomit ovat alkaneet miettiä alanvaihtoa. Suomen Ekonomien uravalmentaja Marjut Hallavo kertoo, että hänen asiakkaistaan jopa joka kolmas tai neljäs miettii alanvaihtoa.
”Käymme paljon siihen liittyviä keskusteluja. Varsinkin työuran alkupäässä moni alkaa ensimmäisten pestiensä jälkeen miettiä, mitä oikeastaan haluaa. Mutta alanvaihtoa miettivät myös iäkkäämmät ekonomit.”
Työhön kaivataan yhä enemmän mielekkyyttä, ja sitä lähdetään monesti etsimään uramuutoksesta.
Hallavon mielestä uramuutokselle ei ole olemassa ”parasta ennen” -päivää, vaan muutoksen toteuttaminen on aina mahdollista.
Kriisi vaikuttaa kahteen suuntaan
Talouden näkymät ovat nyt koronakriisin vuoksi epävakaat. Eikö luulisi, että moni pitää nyt kiinni työpaikoistaan eikä suunnittele suuria muutoksia?
Marjut Hallavo myöntää, että näinkin on – epävakaina aikoina ihmiset miettivät liikkeitään perusteellisemmin ja turvallisuusnäkökulmat korostuvat.
Epävarmat ajat aiheuttavat toisaalta myös uuteen, jopa aivan uudelle alalle suuntautumista. Ajatus voi syntyä monesta syystä: jatkuvien yt-neuvottelujen aiheuttamasta pelosta ja epävarmuudesta, irtisanotuksi tulemisesta tai oman työn muuttumisesta sellaiseksi, jossa työmotivaatio on heikompi.
Marjut Hallavon mielestä omia tuntemuksia ja ajatuksia kannattaa kuunnella rehellisesti. Työhyvinvointi on tärkeää koko elämälle, ja sen puute voi pahimmillaan sairastuttaa tai vähintään tehdä onnettomaksi.
”Jos työnteko tökkii jatkuvasti, todennäköisesti on aika tehdä muutoksia”, Hallavo rohkaisee.
Ensimmäisenä on hyvä miettiä, minkä tekemisestä nauttii ja mitä työssä pitäisi olla toisin. Joskus omaa työtään voi tuunata ja saada siihen erilaisten lisävastuiden ja koulutuksen avulla lisää mielekkyyttä ja kivaa sisältöä.
”Voi myös kysyä esimerkiksi väliaikaisen tehtäväkierron mahdollisuutta. Tai jos mahdollista, ottaa virkavapaata jonkin muun tekemistä varten.”
Mikä on kaikkein tärkeintä?
Joskus muutoksen aikaansaaminen edellyttää kuitenkin isompaa askelta, työnantajan tai jopa tekemisen alan muuttamista. Uravalmentaja Marjut Hallavo aloittaisi ”plan B:n” miettimisen selvittämällä, mikä itselle on elämässä tärkeintä. Jos vaihtaisit alaa, pääsisitkö ehkä tekemään jotain, mitä arvostat enemmän? Tai jotain, jonka tunnet osaavasi paremmin?
”Selvitä itsellesi, mistä mielekäs työ sinulle koostuu. Jos unelmasi on selvillä, sitä kohti on helpompi suunnistaa ja se voi tarkoittaa useitakin urasiirtoja.”
Hallavo näkee, että ideaalitilanteessa töitä saa tehdä omalla vahvuusalueella ja itseä kiinnostavalla toimialalla. Silloin työ tuntuu myös merkitykselliseltä.
”Toki työssä pitää tulla uuden oppimisen mahdollisuuksia, mutta niidenkin pitäisi olla asioista, jotka itseä kiinnostavat.”
Realisti hänestä kannattaa silti olla: kaikkea ei kukaan voi työelämässä valita. Epämukavuusalueella joutuu vähintään vierailemaan, mutta siellä ei pitäisi joutua olemaan koko ajan.
Uuteen ammattiin vaihtaminen voi merkitä myös tulojen pysyvää pienenemistä.
Enemmän vaivaa, vähemmän rahaa
Alanvaihto vaatii myös vaivannäköä ja sen eteen on oltava valmis tekemään töitä. Uudelle alalle ja ammattiin vaihtaminen voi merkitä opiskelijaksi palaamista ja tulojen väliaikaista tai pysyvää pienenemistä.
Jälleen kyse on Marjut Hallavon mukaan arvoista. Hän kehottaa miettimään, miten suuri merkitys esimerkiksi rahalla on omissa prioriteeteissa. Oletko valmis tinkimään palkkatasosta tai jostain muusta, jotta pääset mielekkäämpään työhön? Voisitko tarvittaessa muuttaa pienempään asuntoon? Miten tärkeä oma elintaso on?
”Itseltä on hyvä kysyä, onko uramuutos niin tärkeä asia, että siihen on valmis palkan pienenemisestä huolimatta. Jos viisikymppisenä alkaa rakentaa itselleen uraa, joka edellyttää usean vuoden koulutuksen, taloudellista panostusta siihen ei saa ehkä työvuosinaan kuoletettua.”
Alanvaihtoa voi myös pohjustaa pienin askelin opiskelemalla työuran aikana asioita, joista on hyötyä nykyisellekin työnantajalle.
”Parhaassa tapauksessa se hyödyttää työnantajaa ja rakentaa pohjaa tulevaisuuden hommallesi. Mutta jos haluat, että asiat muuttuvat, jonkin täytyy muuttua. On tosi surullista, jos roikkuu epätyydyttävässä työssä vain rahan takia.”
Uhka vai mahdollisuus?
Usein elämä tarjoaa käänteitä, vaikka niitä ei edes hakisi. Työn menetyskin voi antaa tilaisuuden miettiä, mitä oikeasti haluaa.
Marjut Hallavo ajattelee, että normaali, kestokykyä omaava ihminen ei menetä vastoinkäymisistä toimintakykyään.
”Jo etukäteen voi miettiä, miten suhtautua siihen, jos omalle kohdalle tulisi tällainen käänne. Kun uskoo kykyihinsä ja siihen, että elämä kantaa, muutosta ei tarvitse nähdä uhkana.”
Hallavo rohkaisee näkemään edessä ylipäätään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Muutoksessa on aina myös mahdollisuus oppia uutta ja sitä kautta saada kokemusta.
Alanvaihtoa harkitessa on hyvä muistaa, että vahvuuksiaan voi saada käyttöön myös muualla kuin työssä. Kaikkien elämän intohimojen ei tarvitse toteutua työssä. Jos tunnistaa vaikkapa hoitovietin itsessään, Hallavo ei silti kehota välttämättä lähtemään hoitoalalle. Sen sijaan voi mennä vaikka laulamaan vanhuksille tai päivystäjäksi Palvelevaan puhelimeen.
Harrastuksissa voi osittain testata, onko käsitys omista toiveista ja vahvuuksista oikea ja vahvistaa myös alanvaihdon päätöstä.
Mutta voiko kaiken vaivannäön, opintojen ja tulojen menetyksen jälkeenkään olla varma siitä, ettei alanvaihtoa katuisi?
Hallavo vastaa realistisesti.
”Eihän elämässä mikään ole varmaa. Alanvaihtoa suunnitellessa voi tehdä skenaarioita siitä, mitä sen myötä voi pahimmillaan tai parhaimmillaan tapahtua. Mutta kumpaa lopulta katuu enemmän: elämätöntä elämäänsä vai sitä, että teki rohkean muutoksen ja se johti johonkin, josta on haaveillut?”
Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: kuviasuomesta.fi
Selvitä ajatuksiasi alanvaihdosta!
Aloita määrittelemällä kymmenen sinulle työssä tärkeintä asiaa. Laita ne tärkeysjärjestykseen.
Arvioi nykyistä työtäsi listaamisesi kymmenen asian suhteen. Anna jokaiselle asialle esimerkiksi arvosana 1-5 väliltä sen mukaan, miten tyytyväinen olet nykyiseen työhösi: 1 merkitsee, että et ole lainkaan tyytyväinen, 5 puolestaan hyvin tyytyväistä.
Tarkastele, miten hyvin sinulle tärkeimmät asiat toteutuvat tai eivät toteudu nykyisessä työssäsi. Näin tunnistat, mihin kaipaisit muutosta ja voit alkaa miettiä konkreettisia toimia tilanteen muuttamiseksi.
Voit myös löytää syitä, joiden vuoksi et ole valmis tekemään ammatillista elämänmuutosta juuri nyt. Voit tietoisesti päättää ja paremmin ymmärtää, miksi valitset entisessä pysymisen ja pyrkiä etsimään hyvää siitä. Ehkä voit tarkastella asiaa uudestaan vaikkapa viiden vuoden kuluttua.
Vinkit antoi uravalmentaja Marjut Hallavo.
Haluatko keskustella urasuunnitelmistasi? Varaa aika Suomen Ekonomien uravalmentajalle!
Palvelu kuuluu Suomen Ekonomien ekonomijäsenille ja KylteriPlus-lisäpalvelupaketin hankkineille. Voit tehdä ajanvarauksen joko verkosta tai sähköpostitse: ura@ekonomit.fi
Älä hätiköi, jos työnantaja tarjoaa sopimusta työsuhteesi päättämisestä. Päättämissopimuksiin liittyy monia puolia, jotka tilanteesta riippuen voivat olla työntekijälle hyviä tai todella epäedullisia.
Lähtöpakettien tarjoaminen on jo pitkään lisääntynyt.
Oletko törmännyt tilanteeseen, jossa työnantaja tarjoaa työntekijöille ero- tai lähtöpaketteja? Työsuhteen päättämissopimukset ovat ekonomeilla yleisiä ja paljon käytetty vaihtoehto irtisanomiselle. Lähtöpakettien tarjoaminen on jo pitkään lisääntynyt, kertoo Suomen Ekonomien työsuhdejuristi Sarianna Heiska.
”Ne eivät ole ekonomien maailmassa vähenemään päin, päinvastoin. Meidän juristeillemme tulee päivittäin niihin liittyviä yhteydenottoja.”
Jäsenet kysyvät Suomen Ekonomeista neuvoa tarjottujen lähtö- tai eropakettien hyödyistä ja haitoista, ja hyvästä syystä: niiden vastaanottamiseen liittyy paljon selvitettäviä asioita.
Yhdessä tehty sopimus
Päättämissopimuksessa työsuhde päätetään yhdessä sopimalla. Työnantaja ei siis irtisano työntekijää eikä työntekijä irtisanoudu. Usein puhutaan myös lähtö- tai eropaketeista.
Yt-neuvottelujen yhteydessä tarjotuilla lähtöpaketeilla työnantaja pyrkii yleensä vähentämään irtisanottavien määrää.
”Työnantaja saattaa ensin kartoittaa vapaaehtoisia lähtijöitä tarjoamalla eropaketteja, jolloin voi jäädä vähemmän painetta irtisanoa työntekijöitä tuotannollis-taloudellisilla perusteilla. Paketteja saatetaan myös tarjota tukipaketiksi yt-neuvottelujen jälkeen jo irtisanomisen kohteeksi valikoituneille. Tai sitten on päätetty tarjota päättymissopimusta yksittäiselle työntekijälle, jonka työsuhde halutaan syystä tai toisesta päättää.”
Osapuolet luopuvat molemmin puolin kaikista vaatimuksista toisiaan kohtaan.
Päättämissopimuksessa työnantaja maksaa työntekijälle rahaa vastineeksi siitä, että hän suostuu päättämään työsuhteensa sopimuksella. Lisäksi osapuolet luopuvat molemmin puolin kaikista työsuhteeseen ja sen päättymiseen liittyvistä vaatimuksista toisiaan kohtaan.
Sarianna Heiska muistuttaa, että tämän vuoksi sopimukseen pitää tarkasti yksilöidä kaikki rahat, mitä työnantajalta on tulossa – muuten niitä ei enää myöhemmin voi vaatia.
Sopimuksen vapaaehtoista luonnetta kuvaa se, että työntekijä ei esimerkiksi voi yt-neuvottelujen yhteydessä vaatia lähtöpaketin saamista, jos työnantaja ei niitä tarjoa. Vastaavasti työnantaja ei myöskään voi pakottaa ketään lähtöpakettia ottamaan.
Yrityksessä ei tarvitse olla käynnissä yt-neuvotteluja tai muuta murrosvaihetta, vaan paketista voidaan sopia koska tahansa. Aloitteen voi tehdä yhtä hyvin työntekijä kuin työnantaja.
Työnantaja vähentää riskejään
Jos työnantaja haluaa vähentää paljon työntekijöitään tai päättää jonkun työsuhteen, eikö yksinkertaisinta ja firmalle halvempaa olisi yksinkertaisesti irtisanoa?
Sarianna Heiska näkee päättämissopimukset erityisesti työnantajan riskienhallinnan keinona. Jos työntekijä ottaa paketin vastaan, hän samalla luopuu esittämästä mitään muita kuin sopimuksessa yksilöityjä vaatimuksia työnantajaa kohtaan ja siitä, että voisi riitauttaa työsuhteensa päättymistä. Osapuolet voivat päättää sopimussuhteensa nopeasti, joustavasti, lopullisesti ja salassa pitäen. Työnantajalle tästä voi olla sekä taloudellista etua että mainehyötyä.
”Jos työnantaja irtisanoo, siinä on aina riskinä, olivatko irtisanomisen perusteet lailliset ja oliko menetelty oikein. Jos taas työsuhteen päättymisestä sovitaan, työnantajalle ei tule näitä riskejä. Näin työnantaja pystyy välttämään työsuhteen päättymiseen liittyviä riitaisuuksia sekä selvitys- ja oikeusprosesseja, jotka voivat tulla kalliiksikin.”
Heiskan mukaan sopimuksiin sisältyy usein myös ehtoja salassapidosta ja osapuolten välisestä lojaliteetista.
Sopimuksella saadaan ratkaistua asioita nopeasti.
”Niiden vuoksi sopimuksesta ei saa jälkikäteen huudella turuilla ja toreilla. Näin voidaan estää, että kiukustunut työntekijä kertoisi sopimuksen sisällöstä ulkopuolisille ja varmistaa, että työnantajan julkisuuskuva pysyy hyvänä.”
Päättämissopimuksella saadaan haluttaessa nopeasti ratkaistua asioita, koska työsuhteen loppumisen ajankohdasta voidaan vapaasti sopia.
”Työsuhde voidaan sopia päättymään nopeastikin, koska jos päättymisestä sovitaan, ei tarvitse noudattaa työsopimuslain tai yt-lain mukaisia määräaikoja ja prosesseja.”
Laki ei säätele sopimusta – tarkistuta ehdot juristilla
Kuulostaa siltä, että lähtöpaketeista voi olla työnantajalle paljonkin hyötyä. Mutta onko työntekijä yhtä hyvässä asemassa vai aina altavastaajana? Sääteleekö jokin laki esimerkiksi sitä, minkä suuruinen rahallinen korvaus päättämissopimukseen tulee sisältyä?
Ei säätele. Sarianna Heiska kertoo, että laissa ei ole mitään erityisiä säännöksiä työsuhteen päättämissopimuksen muodosta tai ehdoista. Ei myöskään erorahan suuruudesta, joka on vapaasti osapuolten kesken sovittavissa.
”Sopimuksen ehdoista ja sisällöstä on mahdollista sopia hyvin vapaasti. Mitään varsinaista sopimusmallia ei ole, sillä jokainen tapaus on omanlaisensa. Sopimus on syytä tehdä aina kirjallisesti.”
Usein työnantaja haluaa antaa sopimuksesta luonnosversion, josta monesti puuttuu paljonkin työntekijän kannalta tärkeitä asioita. Sopimukseen ei kannata laittaa nimeään heti vaan pyytää luonnos itselle ja riittävästi miettimisaikaa. Sen jälkeen on hyvä ottaa nopeasti yhteyttä Ekonomien työsuhdeneuvontaan.
Päättymissopimusta ei pidä koskaan allekirjoittaa ilman huolellista harkintaa ja sen läpikäymistä juristin kanssa. Sopimuksen ehdoissa on paljon huomioitavia asioita, ja sillä on myös vaikutuksia työttömyysturvaan, verotukseen ja eläkkeeseen.
Kaikki pitää kirjata tarkasti
Sopimusten ehdot vaihtelevat paljon. Tyypillisimpiä sovittavia asioita ovat sopimuksen osapuolet, työsuhteen päättymispäivä, työntekovelvoite, saako irtisanomisajalla mennä töihin muualle sekä vuosilomiin ja rahaan liittyvät yksityiskohdat. Erorahan lisäksi sopimukseen pitää kirjata kaikki muutkin saatavat tarkasti eriteltyinä summineen ja maksupäivineen.
”Erityisesti saatavien listaamisen kanssa pitää olla todella tarkkana, sillä muuten ne menettää. Sopimuksessa on syytä eritellä tarkasti, mitä lopputili sisältää ja koska erät maksetaan”, Heiska muistuttaa.
Tavallisimpia saatavia ovat erorahan lisäksi irtisanomisajan palkka, ylityökorvaukset, saldotuntien korvaukset, kustannusten korvaukset kuten matkalaskut, erilaiset bonukset ja tulospalkkiot, provisiot ja optiot, lomakorvaukset ja lomarahat.
Kun sopimus on tehty, mitään siihen kirjaamattomia saatavia ei voi enää vaatia. Koska osapuolet luopuvat molemmin puolin kaikista työsuhteeseen liittyvistä vaatimuksista, jälkikäteisiä, juristien selviteltäviä riitoja paketeista ei juurikaan synny. Sitäkin useammin Suomen Ekonomien juristeilta kysytään kommenttia tarjotuista sopimuksista. Sarianna Heiskan mukaan on tavallista, että työnantaja antaa paketin harkintaan vain vähän aikaa ja saattaa painostaa työntekijää sen hyväksymiseen.
”Tällaista valitettavasti kuulee välillä. Jostain syystä sopimuksen allekirjoittamisella on työnantajan mielestä kauhea kiire.”
Sopimukseen ei voi pakottaa
Tilanteissa työntekijän kannattaa Heiskan mukaan pitää pää kylmänä ja muistaa, että päättymissopimuksen solmiminen on aina vapaaehtoista eikä työnantaja voi siihen pakottaa. Jos työntekijä ei siihen suostu, työnantaja tarvitsee työsuhteen päättämiseen aina lainmukaisen perusteen – muuten irtisanominen voi olla laiton.
”Riittävän harkinta-ajan antaminen on itse asiassa molempien osapuolten etu, koska kiire ja painostus saattavat vaikuttaa jopa sopimuksen pätevyyteen”, Heiska kertoo.
Korkein oikeus julisti viime vuonna pätemättömäksi sopimuksen, jonka harkintaan oli annettu vain kaksi tuntia aikaa eikä työntekijälle jäänyt mahdollisuutta hankkia asiantuntevaa apua ennen siihen sitoutumista.
Jos työnantaja painostaa laittamaan nimen paperiin, miettimisajan pyytämistä voi perustella esimerkiksi sillä, että haluaa selvittää paketin vaikutuksia työttömyysturvaan, eläkkeeseen ja verotukseen.
Heiskan mukaan kannattaa sopia myös sellaisista yksityiskohdista kuten työtodistuksesta ja työnantajan omaisuuden palauttamisesta. Sopimukseen kirjataan tavallisesti myös salassapidosta ja tiedottamisesta sopiminen, mahdollisen kilpailukieltosopimuksen kohtelu ja vaatimuksista luopuminen.
Mieti mitä haluat
Diili voi vaikuttaa erorahan ansiosta hyvältä, mutta Sarianna Heiska muistuttaa, että paketilla on usein taloudellisia seurauksia, joita ei välttämättä hahmota. Työttömyysturvaan päättymissopimus aiheuttaa tavallisesti kolmen kuukauden karenssin.
Lisäksi eroraha aiheuttaa jaksotuksen, jonka ajalta ei myöskään makseta työttömyysetuuksia. Esimerkiksi kuuden kuukauden palkkaa vastaava eroraha aiheuttaa noin puolen vuoden jaksotuksen.
”Irtisanomisajasta ja muista sopimukseen kirjaamattomista saatavista luopumisella voi niilläkin olla suuri taloudellinen merkitys.”
Joskus lähtöpaketin vastaanottaminen voi olla työntekijälle harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Tällainen tilanne voisi Sarianna Heiskan mielestä olla esimerkiksi sellainen, jossa työntekijä on jo pitkään miettinyt muutenkin työpaikan vaihtoa.
”Työntekijän ja työnantajan välinen suhde on voinut olla jo pitkään tulehtunut. On saattanut olla vaikka kiusaamista tai epäasiallista kohtelua, jolloin eropaketti voi tarjota työntekijälle nopean tavan ratkaista pitkään jatkunut hankala tilanne.”
Jos vastineeksi lähdöstä tarjotaan suurta erorahaa, sekin saattaa houkutella joitakin tarttumaan tarjoukseen. Tilanteet ovat kuitenkin yksilöllisiä ja siksi on huolella harkittava, haluaako suostua sopimuksen kaltaiseen järjestelyyn. Harkinnassa kannattaa huomioida tilanteen tausta.
Voi miettiä, ottaako mieluummin hyvän paketin vai jääkö katsomaan, tuleeko irtisanotuksi.
”Jos esimerkiksi epäilee, että työnantaja saattaisi seuraavaksi päättää työsuhteen laittomilla perusteilla ja painostaa työntekijää ottamaan surkean päättymissopimuksen, työntekijän kannattaa punnita, onko viisasta suostua sopimukseen ja samalla luopua riitauttamasta työsuhteen päättymistä jatkossa. Tai jos yhtiössä on jo massiiviset yt-neuvottelut menossa ja on suuri riski joutumisesta irtisanottavien joukkoon, voi miettiä, ottaako mieluummin hyvän paketin vai jääkö katsomaan, tuleeko irtisanotuksi.”
Sarianna Heiska kehottaa miettimään, mitä itse haluaa. Jotkut lähtevät ilomielin vähemmälläkin rahalla, toiset eivät halua lähteä, ellei korvaus poistumisesta ole suuri. Koska työttömyysturvaan tulee pääsääntöisesti kolmen kuukauden karenssi, yleensä alle kolmen kuukauden suuruiseen erorahaan ei hänestä kannattaisi tyytyä.
”Ylärajaahan sille ei ole. Ehdoista riippuen päättämissopimus voi olla joillekin hyväkin diili. Ja joka tapauksessa se kannattaa aina tarkistuttaa juristilla ennen allekirjoitusta.”
Teksti: Arja Kuittinen
Suomen Ekonomien juristit auttavat liiton jäseniä työelämän oikeudellisissa asioissa. Työsuhdeneuvontamme palvelee arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta, p. 020 693 205.
