Maan hallitus teki ehdotuksen ensi vuoden talousarvioksi. Marinin hallitus ei kuitenkaan aikaansaanut kokonaisuutta, joka huomioisi taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmän Suomen tarpeet. Tulevaisuustoimet jäivät ilmastonmuutoksen torjunnassakin eri arvioiden mukaan mahdollisesti riittämättömiksi ja etenkin taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksissa jäivät tarvittavat päätökset tekemättä. Lisäksi samalla kun talousarviossa eri tavoin lisättiin haittaveroja, olisi ollut syytä vahvemmin alentaa työhön ja yrittäjyyteen liittyvää verotusta.
Budjettiriihipäätöksillä ei kiritetä taloudellisesti kestävää kasvua riittävästi, mikä heikentää ajan myötä mahdollisuuksia sosiaalisesti kestävämmälle yhteiskunnalle. Talousarvio vuodelle 2022 on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen ja nostaa maan velan 146 miljardiin euroon.
Tilanteessa, jossa hallitus on oma-aloitteisesti päättänyt rikkoa talousarvion raameja, olisi ollut historiallinen paikka tehdä enemmän tulevaisuustekoja – etenkin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestointien kannustamisessa.
Jotta 2030-luvun Suomessa voitaisiin saavuttaa noin 4%/BKT:stä TKI-panostukset, tulisi yritysten vuotuisten TKI-investointien nousta nykyisestä noin reilusta neljästä miljardista yli kahdeksaan miljardiin euroon. Tämä vaatii nykyistä selvästi kannustavampaa ja ennustettavampaa investointiympäristöä, joka edellyttää esimerkiksi vaalikauden yli ulottuvaa verotuksen kokonaisuudistusta. Keskeistä olisi myös erittäin ripeällä aikataululla luoda Suomeen pysyvä TKI-verotuki yrityksille, jotka perustavat tai vahvistavat TKI-toimintansa. Aiheesta tarkempaa tietoa löytyy esimerkiksi täältä.
Valtioneuvoston talousarviotiedotteessa todetaan suoraan, että: *
”— Valtionvarainministeriön arvion mukaan talouden tämänhetkinen hyvä vire ei kuitenkaan poista pidemmän aikavälin velan kasvupainetta, jonka taustalla on väestön ikääntymisestä aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu ja vaimeat pitkän aikavälin kasvunäkymät. —”
Sukupolvioikeudenmukainen päätöksenteko edellyttää paitsi lisää kunnianhimoa ilmastonmuutoksen vastaisessa torjunnassa, niin myös enemmän tekoja sen eteen, ettei tuleville ikäluokille jää kohtuuttomia taakkoja. Nyt ilmasto-, innovaatio- ja taloudellinen velka kasvaa samalla, kun Suomessa sosiaali- ja terveys-, eläke ja hoivakulut tulevat kasvamaan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Mikäli nämä jo annetut hyvinvointisitoumukset halutaan lunastaa kestävällä tavalla, on luotava merkittävästi nykyistä paremmat kannustimet yrityksille investoida tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä toisaalta eri tavoin lisätä inhimillistä pääomaa.
Muutoin Suomi jumiutuu hitaan kasvun uralle. Tämä tarkoittaisi pysyvästi korkeampaa työttömyysastetta, kasvavia vaikeuksia löytää poliittisesti varoja tulevaisuuden kasvupanostuksiin sekä mahdollisesti kiihtyvää aivovuotoa, mikäli Suomesta ei löydy riittävästi kiinnostavia mahdollisuuksia nuorille osaajille.
Siksi hallituksen on syytä heti vuoden 2022 alusta alkaen syytä edistää ainakin seuraavia kasvutoimenpiteitä
- Luodaan TKI-verokannustin yrityksille, jotta luotaisiin uutta ja vahvistettaisiin nykyistä TKI-toimintaa
- Lisätään rahoitusta julkiselle TKI-toiminnalle ja tuetaan eri keinoin inhimillisen pääoman kartuttamista
- Lisätään toimia, joilla edistetään ja sujuvoitetaan työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa
Näitä päätöksiä on mahdollisuus tehdä hallituksen talousarvioesityksen pöytäkirjamerkintöjen mukaisessa kestävyystiekartan jatkovalmistelussa. Tässä valmistelussa on vahvemmin tunnustettava taloudellisen kestävyyden merkitys sille, miten nykyistä hyvinvointia voidaan ylläpitää ja kehittää. Tällä on ratkaisevaa merkitystä sille, mihin suuntaan Suomen tulevaisuusnäkymät kehittyvät.
