Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja nostaa valtakunnallisen veropäivän aattona esiin tarpeen uudistaa Suomen verojärjestelmää. Palkansaajien verotaakka on Erämajan mukaan Suomessa jo kestämättömällä tasolla.   

Erämajan tekemän laskelman mukaan esimerkiksi mediaanituloisen korkeakoulutetun yksinhuoltajan 4 700 euron palkkatulolla 100 euron palkankorotuksesta jää käteen verojen ja varhaiskasvatusmaksujen korotuksen jälkeen vain noin 37 euroa. Työnantajalle korotuksen kustannus on reilu 120 euroa. Jos mukaan huomioidaan vielä reilun neljänneksen suuruinen arvonlisävero, korotuksen netto-ostovoima jää alle 30 euron.  

”Veroprogressio on Suomessa poikkeuksellisen jyrkkä, mikä heikentää palkansaajien kannusteita uralla etenemiseen ja työn vastaanottamiseen. Julkisesta keskustelusta myös unohtuu, että totuus verokurimuksesta on vielä verotilastojakin synkempi, sillä tulosidonnaisten asiakasmaksujen ja tukien vaikutuksia ei niissä huomioida”, Erämaja sanoo.  

Viimeaikainen taloustutkimus on osoittanut, että kireät rajaveroasteet heikentävät talouskasvua ja voivat siten jopa vähentää ansiotuloverotuksen verokertymää. Ruotsissa tämä ymmärrettiin jo vuosia sitten, mutta Suomessa progressiot edelleen vain kiristyvät.  

”Verojärjestelmän uudistus voitaisiin aloittaa sillä, että ansiotulojen rajaveroasteet laskettaisiin korkeintaan 50 prosentin tasolle kaikissa tuloluokissa. Tämä olisi nopea keino vauhdittaa talouskasvua”, Erämaja arvioi. 

Keinotekoiseen verosuunnitteluun puututtavaa 

Samaan aikaan kun korkeita veroja maksavat palkansaajat ylläpitävät järjestelmää hammasta purren, osalle työtä tekevistä on mahdollistettu palkkatulojen muuntaminen kevyemmin verotetuksi pääomatuloiksi keinotekoisin järjestelyin.  

Etenkin holding-yhtiöiden käyttö työtulojen muuntamisessa selvästi kevyemmin verotetuksi pääomatuloksi on epäkohta, joka heikentää verotuksen oikeudenmukaisuutta. Lainsäädännön porsaanreiät asettavat palkansaajat epäreiluun asemaan suhteessa niihin, jotka voivat tällaista verosuunnittelua hyödyntää.  

”Verotuksen tulee tietysti kannustaa yrittämiseen ja riskinottoon, mutta työtulojen muuntaminen pääomatuloksi on vain keino vältellä progressiivista ansiotuloverotusta. Verotuksen tulisi olla työtulojen suhteen neutraalia, jotta kaikki osallistuvat yhteiskuntamme rahoittamiseen tasapuolisesti. Tähän epäkohtaan eivät päätöksentekijät halua jostain syystä puuttua”, Erämaja ihmettelee. 

Lisätiedot:

Erämaja Elias

Pääekonomisti

p. +358407471854

Solidaarisuusverolla tarkoitetaan kahden prosenttiyksikön ylimääräistä korotusta veroasteikon ylimmässä luokassa. Ensimmäisen kerran vuodelle 2013 säädetty solidaarisuusvero on väliaikaisuudesta huolimatta jatkunut yli vaalikausien, ja matkan varrella veron rajaa on laskettu, ajoittain merkittävästikin.

Kuluvana vuonna kahden prosenttiyksikön lisäveroa maksetaan 85 800 euroa ylittävästä tulosta, kun 10 vuotta sitten raja oli 100 000 euroa. Kun inflaatiokehitys huomioidaan, alkuperäisen solidaarisuusveron tulisi koskea kuluvana vuonna vasta 120 000 euroa ylittäviä tuloja.

Suomen Ekonomit haluaa vihdoin lopettaa progressiota kiristävän ja verotuksen ennakoitavuutta heikentävän lisäveron, jonka oli tarkoitus päättyä vuoteen 2015.

– Vanha vitsi kuuluu, että Suomessa mikään ei ole niin pysyvää kuin väliaikaiseksi tarkoitetut veromuutokset, mutta nyt olisi paikka tehdä poikkeus tuohon sääntöön. Solidaarisuusvero on hyvä esimerkki väliaikaiseksi tarkoitetusta verosta, joka uhkaa upota rakenteisiin lopullisesti ja kiristää verotusta pysyvästi. Se on myös valitettavan tehoton tapa vahvistaa julkista taloutta, sanoo Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja.

Ruotsi poisti solidaarisuusveron tutkimustiedon pohjalta

Ruotsin hallitus poisti verotaulukoistaan Suomen järjestelmään verrattavan solidaarisuusveron vuonna 2020. Tuolloin ylimpiä marginaaliveroprosentteja leikattiin peräti viidellä prosenttiyksiköllä.

Lakivalmistelussa muutoksen itserahoittavuudeksi arvioitiin 56–185 prosenttia, eli veronlaskun arvioitiin rahoittavan itsensä vähintään puoliksi tai jopa lisäävän verotuloja.

Myös Suomessa ylimmät rajaveroasteet ovat erittäin korkeita, joten solidaarisuusveron poiston arvioidaan rahoittavan itsensä myös täällä merkittäviltä osin.

– Tuloverotusta on naapurimaassamme kevennetty viime vuosikymmeninä määrätietoisesti ja hyvin tuloksin. Tänä päivänä Ruotsissa palkansaajan tuloveroprosentti on keski- ja hyvätuloisilla merkittävästi Suomea alhaisempi ja toisaalta työllisyysaste on siellä korkeampi. Suomenkin tulisi verottaa jatkossa vähemmän sitä mitä haluamme lisää, eli työtä, Erämaja päättää.

Suomen Ekonomien hallitusohjelmatavoitteena on keventää ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa.

Lisätiedot:

Erämaja Elias

Pääekonomisti

p. +358407471854

Suomen hyvinvointisitoumusten lunastaminen vaatii nykyistä suurempaa talouden kantokykyä. Pitkän aikavälin talouden kasvu on nojannut koko itsenäisen Suomen ajan hyvin vahvasti tuottavuuden kasvuun. Tästä merkittävä osa nojaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten myötä syntyviin uusiin teknologioihin ja ideoihin. Kestävämpi talouspolitiikka mahdollistaa samalla sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja.

”Yhdessä tekemällä saadaan ihmeitä aikaiseksi. Verokannustimella on erityistä merkitystä pk-yritysten TKI-toiminnan luomiseksi ja vahvistamiseksi. Se lisää ajan myötä Suomen tuottavuutta, kasvua ja yksityisen sektorin työpaikkojen määrää”, toteaa asiantuntija Mikko Särelä Tekniikan akateemiset TEKistä.

Suomi on sitoutunut nostamaan TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Parlamentaarinen TKI-työryhmä loi polun sille, miten otetaan ensimmäiset askeleet kohti tätä tavoitetta. Jo aikaisemmin tällä viikolla hyväksyttiin TKI-rahoituslaki luomaan edellytykset julkisen TKI-panostamisen nostamiseksi. Nyt hyväksytty yritysten TKI-verokannustin tukee yksityisen rahan lisäystä.

”Suomen pitkän aikavälin talouskasvu tarvitsee vetoapua, jotta päästään paremmalle kasvu-uralle. Yritysten TKI-verokannustin on erinomainen loppuvuoden lahja kaikille suomalaisille, koska se mahdollistaa tulevaisuuden hyvinvointia. Iso kiitos siitä eduskunnalle!” Ted Apter iloitsee.

Yritysten TKI-panostusten merkitys on ratkaiseva siinä, että päästään vuodelle 2030 asetettuun tavoitteeseen. Suomen Ekonomien elinkeinopolitiikan erityisasiantuntija Ted Apterin mielestä on syytä ylläpitää tiivistä vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa siitä, miten jatkossakin toteutetaan johdonmukaista, pitkäjänteistä ja kannustavaa TKI-investoimisen toimintaympäristöä Suomessa.

Kiitämme eduskuntaa siitä, että Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeä laki saatiin hyväksyttyä näinä vaikeina aikoina.

Lisätietoja

Ted Apter, erityisasiantuntija, elinkeinopolitiikka / Suomen Ekonomit

0400 602 439, ted.apter@ekonomit.fi

Mikko Särelä, asiantuntija, innovaatio- ja elinkeinopolitiikka / Tekniikan akateemiset TEK

044 5264 556, mikko.sarela@tek.fi