Moni ekonomi pohtii samaa kysymystä: mikä minusta tulee isona?

23.02.2023

Suomen Ekonomien uravalmentajana vuoden työskennellyt Amy Skogberg tiivistää oppejaan tältä ajalta kolmiosaisessa blogisarjassa. Viimeisessä osassa hän valottaa, mikä on yleisin ekonomeja askarruttava uraan liittyvä kysymys.

Mika-minusta-tulee-isona

‘Mikä minusta tulee isona?’

Se on kaikkein yleisin kysymys, jonka työssäni kohtaan eri muodoissa. Iso kysymys, joka ei pelkästään mietitytä nuoria vaan työuralla pidemmälle ehtineitäkin aina vanhoihin kettuihin asti.

Pohdinta nousee herkästi pinnalle esimerkiksi silloin, kun nykyinen oppimiskäyrä on tullut tiensä päähän ja motivaatio on koetuksella. Pohdinta nousee esille myös silloin, kun tutussa ja turvallisessa tapahtuu käännekohtia ja organisaatio- tai maailmanmuutos pistää asiat mullin mallin, kuten yllättävä ja sitkeä pandemia. Jos päätyy tahtoen tai tahtomattaan työttömäksi, on hyvä tilaisuus antaa kysymykselle enemmänkin aikaa ja tutkia perin pohjin, mitä oikeasti haluaisi työelämässä tehdä.

Kysymys herää usein henkiin sellaisinakin ajanjaksoina, kun privaattielämässä puhaltaa muutoksen tuulia. Jokseenkin tavanomainen tilanne on se, että nuoruudessa oli isoja unelmia, mutta sitten tapahtui elämä. Tuli arki, kumppani, lapset, vastuut, talo- ja mökkiprojektit, lainat, laskut ja ruuhkavuodet…

Keski-iän paikkeilla ruuhkavuodet alkavat helpottamaan ja on enemmän aikaa itselle sekä omien asioiden puntaroimiseen. Ei ole vain yksi eikä kaksi ekonomia, joka tässä vaiheessa työelämää tajuaa, että sattumalta ajautui jollekin urapolulle ja jäi sille tielle. Se on ollut ihan hyvä tie, mutta ei kuitenkaan sitä, mikä toisi merkityksellisyyttä tai mitä haluaisi tehdä loppu-uran.

Ei ole vain yksi eikä kaksi ekonomia, joka tajuaa, että sattumalta ajautui jollekin urapolulle ja jäi sille tielle.

Riippumatta siitä mikä Ison Kysymyksen on herättänyt, se on uravalmentajalle herkullinen. Pääsen aloittamaan jännittävän tutkimusmatkan eli uravalmennusprosessin yhdessä valmennettavan kanssa.

Mitä käytännössä tapahtuu? Tässä kohtaa otetaan aikaa itsetutkiskeluun. Hyvä tapa edetä on kolmessa vaiheessa: reflektoimalla taaksepäin, kartoittamalla nykyhetkeä ja suunnittelemalla tulevaa. Valmentajana autan asiakasta asettamaan sopivia tavoitteita sekä aloittamaan työskentelyn niitä kohti. Kyselen, kuuntelen ja sparraan. Yhdessä peilaamme vaihtoehtoja eri näkövinkkeleistä, kuten arvojen, elämäntilanteen ja kiinnostusalueiden kautta.

Löydetäänkö uravalmennuksen avulla vastaus Isoon Kysymykseen? Useimmiten ei – mutta ei tarvitsekaan!

’Mikä minusta tulee isona?’ on valtava kysymys. Niin valtava, että aivomme eivät osaa hahmottaa, mitä se tarkoittaa, vaan ne menevät solmuun. Uravalmennuksessa pilkotaan pohdinta palasiksi. Solmu lähtee löystymään ja – jos hyvin käy – avautumaan. Valmentajana olen tyytyväinen, kun valmennettava hoksaa, mikä on seuraava askel. Koska sillä hetkellä se on paras vastaus kysymykseen.

Valmentajana olen tyytyväinen, kun valmennettava hoksaa, mikä on seuraava askel.

Tämä maailma ei tule koskaan valmiiksi, emmekä mekään. Onneksi. Ehkä edessä on jotain vielä parempaa. Aina voi – ja saa – muuttaa mieltään. Työelämä ei ole kuin valtatie paikasta A paikkaan B. Sivuteille poikkeaminen on normaalia ja jopa suotavaa. Sitä kautta oppii uutta työympäristöistä, -tehtävistä ja -tiimeistä. Ja ennen kaikkea itsestään. Ehkä sivuraide ei ollutkaan sitä, mitä halusi. Tai ehkä se osui juuri nappiin ja johti merkityksellisyyteen. Ikinä ei voi tietää ennen kuin kokeilee ja tutkii.

Itsetutkiskelu kannattaa aina. Sen kautta saa oivalluksia, jotka auttavat näkemään syy-seuraussuhteita kirkkaammin, tunnistamaan vahvuuksia ja hahmottamaan omaa arvomaailmaa.

Itsereflektio on avain itsetuntemukseen, joka vuorostaan on avain itsensä johtamiseen. Kun tunnet itsesi ja mikä sinua motivoi, on helpompi johtaa itsesi oikeaan suuntaan.

Ideaalitilanteessa pitkän aikavälin suunta olisi tiedossa ja voisit esimerkiksi heti vastata perinteiseen rekrykysymykseen: ’missä näet itsesi viiden vuoden päästä?’. Mutta jos sitä ei ole, älä panikoi. Sinun ei tarvitse tietää viiden vuoden tavoitettasi tai miten siihen pääset. Tärkeää on määritellä jokin seuraava askel, joka juuri nyt tuo merkityksellisyyttä, kehitystä ja kasvua. Mitäpä jos kysyisit itseltäsi vain, että ’mikä minusta tulee seuraavaksi?’.

Lue blogisarjan muut osat:

Osa 1: Vuosi Suomen Ekonomien uravalmentajana – mitä olen oppinut?

Osa 2: Itseluottamus on menestyksen supervoima


Lisää aiheesta:

Itsetutkiskelun avuksi voit hyödyntää Suomen Ekonomien uravalmentajien tuottamaa ‘Tunne itsesi’ online-materiaalia.

Jos kaipaat henkilökohtaista sparrausta itsepohdintaan ja seuraavaan urasteppiin, voit varata uravalmennusajan kirjautumalla jäsenpalvelu eLoungeen.

Viimeksi päivitetty 2.3.2023

Itseluottamus on menestyksen supervoima

23.02.2023

Amy Skogberg jakaa kolmiosaisessa blogisarjassa oppeja vuoden mittaiselta taipaleeltaan Suomen Ekonomien uravalmentajana. Sarjan toisessa osassa hän kertoo, kuinka hän työssään kohtaa itseluottamuksen puutetta – mutta myös sitä rajatonta riemua, kun ihminen oivaltaa omat vahvuutensa ja löytää sisäisen voimansa.

Kun uskomme omiin kykyihimme ja taitoihimme, voimme saavuttaa mitä tahansa!

Terve itseluottamus kantaa pitkälle työelämässä. Itsevarmat ihmiset uskaltavat kokeilla uutta, ottaa vastuuta ja asettaa korkeita tavoitteita. Heillä on rohkeutta tavoitella unelmatyötään. He eivät pelkää epäonnistumisia, vaan ammentavat niistä oppeja ja jatkavat elämäänsä.

Uravalmentajan puheille tulee usein asiakkaita, joiden itseluottamus on saanut kolhuja. Taustalla voi olla huonoja kokemuksia matkan varrelta. Jopa yksi kovaksi koettu takaisku voi horjuttaa itsevarmuutta. Tilanteita, kuten ghostaus (työhakemuksen tai -haastattelun jälkeen työnantajasta ei kuulu mitään), koeaikapurku ilman selitystä tai esihenkilöltä saatu kritiikki, saattavat jättää syviä jälkiä ihmismieleen pitkäksi aikaa.

Kohtaan myös erittäin menestyneitä ekonomeja, jotka kärsivät heikosta itseluottamuksesta. Syynä siihen on monesti se, josta kirjoitin edellisessä kirjoituksessa – tunne siitä, että ”generalistina en osaa mitään”. Todellisuudessa generalismi on vahvuus. Moniosaajilla on kyky yhdistellä asioita, nähdä laajempia yhteyksiä ja taipua monen näköiseen positioon, minkä lisäksi he ovat arvokkaita resursseja mille tahansa organisaatiolle.

Miksi itseensä luottaminen on hirvittävän hankalaa?

Me suomalaiset olemme vaatimaton kansa. Mutta vaatimattomuus ei aina kaunista. Itsensä kehuminen eli omien kykyjen esiintuominen on osa ammattitaitoa. Mitä jos ei tahdo olla tyrkky, mutta on tarpeen nostaa itseään esille, jotta pääsisi etenemään uralla? Työelämä kun suosii ihmisiä, jotka osaavat antaa itsestään itsevarman vaikutelman.

Hyvät uutiset ovat, että tervettä, ammatillista itseluottamusta voi vahvistaa! Tässä kolme hyväksi havaittua tapaa:

1. Pidä onnistumispäiväkirjaa kahden viikon ajan

Joka aamu: Kirjoita ylös kolme asiaa, joissa olet onnistunut aikaisemmin elämässä.

Joka ilta: Kirjoita ylös kolme asiaa, joissa onnistuit tänään.

Onnistumiset voivat olla isoja tai pieniä ja mistä tahansa elämän alueelta. Lue kahden viikon jälkeen, mitä olet kirjoittanut ja vastaa kysymyksiin: Mitkä osaamiset, ominaisuudet ja vahvuudet auttavat sinua onnistumaan elämässä? Miten voit hyödyntää niitä työelämässä?

2. Haasta itsesi

Kokeile jotain uutta. Menemällä mukavuusalueesi ulkopuolelle itsevarmuutesi saa buustia, kun huomaat, että selviät haastavistakin tilanteista. Ota vastaan uusia työvastuita, aloita uusi harrastus tai opiskele uutta. Kirjoita ylös, mitä osaamisia ja vahvuuksia käytit onnistuaksesi uudessa haasteessa.

3. Feikkaa, kunnes breikkaat (fake it ’til you make it)

Kärsitkö huijarisyndroomasta? Oletko joskus tilanteessa, jossa kollegat kehuvat sinua, mutta et voi nähdä itseäsi muuna kuin suurena huijarina? Ilmiö on yleinen erityisesti korkeasti koulutettujen naisten keskuudessa. Mutta nyt on aika alkaa uskomaan kollegoihin!

Ime itseesi toisten kehut: ota kiitos vastaan, älä vähättele itseäsi. Ja jos muut eivät huomioi sinua – kun valitettavasti kehuminen ei vieläkään ole yleistynyt tarpeeksi suomalaisessa työkulttuurissa – niin harjoita omakehua. Vaikka se tuntuisikin aluksi feikkaamiselta, ajan myötä se muuttuu aidoksi positiivisuudeksi.

Itseluottamus on koko työyhteisön supervoima

Voi sitä riemua, joka syntyy, kun asiakkaan silmiin syttyy itseluottamuksen pilkahdus. Sen todistaminen on hieno hetki uravalmentajalle. Meillä kaikilla on edellytykset olla itsevarmoja ja suurenmoisia, mutta joskus tarvitsemme pienen tönäisyn oikeaan suuntaan.

Muista myös itse kehua kollegoja. Itseluottamus ei ole pelkästään henkilökohtaisen menestyksen vaan myös työyhteisön menestyksen supervoima. Itsevarmat tiimit uskaltavat olla luovia, kokeilla uutta ja lähestyä asiakkaita. He rohkenevat sekä epäonnistua että onnistua. He uskovat, että yhdessä selviämme haasteista, saavutamme tavoitteet ja edistymme tekemisissämme.

Itsevarmuus tarttuu. Kun yksi tiimin jäsen alkaa uskomaan ja luottamaan itseensä, se valaa uskoa myös muihin. Ole sinä ensimmäinen ja innosta muut mukaan!

Lue blogisarjan muut osat:

Osa 1: Vuosi Suomen Ekonomien uravalmentajana – mitä olen oppinut?


Viimeksi päivitetty

Vuosi Suomen Ekonomien uravalmentajana – mitä olen oppinut?

16.02.2023

Kolmiosaisessa blogisarjassa Suomen Ekonomien uravalmentaja Amy Skogberg avaa, mitä hän on vuodessa oppinut valmentaessaan satoja kauppatieteilijöitä. Ensimmäisessä osassa hän paljastaa, mitä yhteistä on ekonomilla ja moniottelijalla.

Vuosi-uravalmentajana_amy-skogberg

”Reilu vuosi sitten astuin ensimmäistä kertaa Suomen Ekonomien ovista sisään uutena uravalmentajana täynnä intoa päästä coachaamaan ekonomeja. Tuosta hetkestä lähtien on ollut aivan huippua saada työskennellä osana osaavaa ja kannustavaa joukkoa sekä ihanien asiakkaiden eli ekonomijäsenten kanssa.

Vuoden tullessa täyteen on sopiva hetki tutkiskella, mitä olen tänä aikana oppinut ekonomeista ja meidän urista.  

Olin toiminut uravalmentajan roolissa vasta muutamia viikkoja, kun syntyi ensimmäinen ahaa-elämys: ekonomi on liike-elämän moniottelija!

Olin toiminut uravalmentajan roolissa vasta muutamia viikkoja, kun syntyi ensimmäinen ahaa-elämys: ekonomi on liike-elämän moniottelija!

Vanhana yleisurheilijana pidän seitsen- ja kymmenottelijat kovimpina urheilijoina. Laji vaatii nopeutta ja kestävyyttä, voimaa ja tekniikkaa sekä täysillä painamista ja rentoutumista. Puhumattakaan henkisistä kyvyistä. Oppimistaitoa, resilienssiä, sitkeyttä, keskittymistä, venymistä ja itsensä voittamista – vain muutamia mainitakseni. Uskon, että jokainen ekonomi tunnistaa itseään edellä mainituista ominaisuuksista.

Moniottelijoita löytyy joka lähtöön. Joku on nopeampi, toinen vahvempi ja kolmas sitkeämpi. Tyypillistä lajin harrastajaa ei ole olemassakaan. Myöskään tyypillistä kauppatieteilijää ei ole olemassakaan, toisin kuin ehkä luullaan.

Suomalaisessa yhteiskunnassa elää edelleen piintynyt uskomus ekonomi-stereotyypistä. Kauppatieteet on helppo laittaa ’pankki- ja finanssiala’ -laatikkoon, vaikka niihin kuuluu roppakaupalla eri aineita, minkä ansiosta ekonomejakin löytyy joka junaan. Meitä työskentelee yli 5 000 erilaisella tehtävänimikkeellä Suomen Ekonomien statistiikan mukaan.

On siis aika murtaa myytti stereotyypistä.

On ollut ilo huomata, että ekonomien iloiseen joukkoon mahtuu mitä erilaisimpia tekijöitä, jotka työskentelevät omannäköisissä rooleissa.

On ollut ilo huomata, että ekonomien iloiseen joukkoon mahtuu mitä erilaisimpia tekijöitä, jotka työskentelevät omannäköisissä rooleissa.

Toki olin tiennyt, että kauppatieteiden opinnoista työllistytään hyvinkin erityyppisiin tehtäviin. Mutta nyt vasta iski kunnolla tajuntaan, miten monimuotoisen perustan uralle kauppatieteellinen koulutus antaa, mahdollistaen itseään kiinnostavia uravalintoja.

Samalla tavalla kuin moniottelijoita löytyy joka lähtöön, löytyy Suomen talouden menestyksen tekijöitäkin. Kaikki talouden tekijät eivät ole talouden asiantuntijoita tai ekonomisteja. Suomen taloutta rakennetaan monella eri tasolla ja monesta eri näkökulmasta esimerkiksi innovatiivisuuden, ekosysteemien ja kestävän kehityksen avulla. Ja kaikkien panos tarvitaan sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti luomaan tietä eteenpäin.

Murretaan samalla toinenkin myytti.

Olen huomannut, että monet ottavat paineita siitä, että ovat generalisteja. Jos kuulut tähän joukkoon, on aika muuttaa käsitystä siitä, että ’generalistit eivät osaa mitään’. Generalistina et valmistu suoraan mihinkään ammattiin, mutta juuri siihen koulutuksen hienous perustuukin.

Kauppatieteiden opinnot on mitä parhain perusta yksilölliselle, itseään kiinnostavalle urapolulle. Sitä paitsi useiden tulevaisuusennusteiden mukaan generalisteille arvioidaan olevan työelämässä yhä suurempi tarve. Maailman muuttuessa alati nopeampaa tahtia moniosaaja muuttuu sen mukana. Avoimuus muutokselle on menestymisen edellytys.

Toivotan menestymistä kaikille talouden tekijöille ja liike-elämän moniottelijoille!”

PS. Jos generalistina kaipaat oman osaamisesi tunnistamista ja sanoittamista, 14.3. alkaa verkkovalmennuksemme Tunnista ja sanoita osaamisesi. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.

Viimeksi päivitetty

Kaipaatko uusia haasteita? Osallistu uravalmennukseen ja saavuta tavoitteesi

11.01.2023

Vuoden vaihtuessa moni pohtii, mitä työltään haluaa. Kehitystä ja kasvua? Kannustavamman esihenkilön? Uravalmentajien vetämät valmennukset tuovat selkeyttä omiin toiveisiin ja auttavat kohti tavoitteita.

Minkälaisissa tunnelmissa joululomalta paluu on sujunut? Onko muutama vapaapäivä tuonut kaivattua etäisyyttä työasioihin? Vuoden vaihtuessa moni pohtii, onko oma työ riittävän mielekäs ja merkityksellinen.

Pohdinta on tervetullutta. Uuden vuoden alku on hyvää aikaa miettiä, mitä työelämältään haluaa. Olisiko paikallaan saada uusia haasteita? Kannustavampi esihenkilö? Kehitystä ja kasvua? Merkityksellisempi työ?

Jos vastasit yhteen tai useampaan yllä olevista kysymyksistä ”kyllä”, Suomen Ekonomien uravalmentajien vetämät valmennukset voivat olla juuri sinua varten!

Monipuolisesta valikoimastamme voit valita itsellesi sopivimmat tavat. Voit käyttää online-palveluja, kuten itseopiskelua, osallistua ohjattuihin verkkovalmennuksiin tai hyödyntää henkilökohtaista valmennusta.

Valmennukset auttavat sinut alkuun

Aloita hahmottamalla, mitkä työhön liittyvät asiat pyörivät mielessäsi juuri nyt. Sen jälkeen pohdi, minkä tyyppinen sparraus sopii parhaiten tarpeeseesi ja tilanteeseesi.

Mainio tapa aloittaa on osallistua ohjattuun verkkovalmennukseen. Suomen Ekonomien uravalmentajien rakentamat, kahden viikon mittaiset valmennukset ovat saaneet hyvää palautetta. Jos oman paikan löytäminen työelämässä pohdituttaa, nämä verkkovalmennukset voivat tuoda sinulle selkeyttä:

  • Tunne itsesi -valmennuksessa pohdit arvojasi ja sitä, mikä sinua motivoi. Vuosien varrella tarpeemme ja elämäntilanteemme muuttuvat, joten itsetuntemuksen äärelle kannattaa pysähtyä aika ajoin.
  • Tunnista ja sanoita osaamisesi -valmennuksessa kirkastat itsellesi oman osaamisesi. Opit tunnistamaan, oivaltamaan ja sanoittamaan omaa osaamistasi.

Jos itsepohdiskelun tuloksena päätät lähteä aktiiviseen työnhakuun, apunasi on kaksi verkkovalmennusta:

  • Myy osaamisesi työnantajille -valmennuksen aikana oivallat, missä osaamistasi tarvitaan, opit kertomaan osaamisestasi myyvästi ja löydät oman tapasi lähestyä työnantajia.
  • Onnistu piilotyönhaussa -valmennuksen avulla opit useita tapoja kartoittaa työmahdollisuuksia piilotyömarkkinoilta, jotka kattavat 60–80 % avoinna olevista työpaikoista.

Verkkovalmennus on sekä ryhdikäs että joustava tapa pohtia seuraavia urasteppejä. Kokonaisuudet sopivat sinulle, joka haluat selkeää etenemistapaa, hyödyllisiä tehtäviä palautteen kera sekä valmentajien ja muiden ryhmäläisten tukea.

Jos verkkovalmennukset eivät sovi aikatauluusi tai jos mieluummin pohdiskelet asioita itseksesi omassa rauhassa, valitse itseopiskelupaketti. Kaikki verkkovalmennukset ovat saatavina myös itseopiskelupaketteina, jolloin voit tutustua materiaaleihin sinulle sopivana aikana ja edetä omassa tahdissasi. Yllä mainittujen valmennusten lisäksi valittavanasi on seuraava itseopiskelupaketti:

  • CV:n ja hakemuksen kuntotesti -valmennuksen avulla voit tarkistaa, kuinka hyvässä kunnossa CV:si ja työhakemuksesi ovat tällä hetkellä. Kuntotesti myös opastaa sinua muokkaamaan hakupapereitasi uravalmentajien ja rekrytoijien vinkkien sekä konkreettisten esimerkkien avulla.

Kaipaatko täsmäsparrausta?

Askarruttaako juuri omaan urapolkuun liittyvät asiat? Entä haluatko täsmävinkkejä CV:n, työhakemuksen tai LinkedIn-profiilin laatimiseen? Kaipaatko henkilökohtaista sparrausta tilanteestasi ja uravalinnoistasi? Tarjoamme jäsenillemme mahdollisuuden myös yksilölliseen ja luottamukselliseen keskusteluun uravalmentajiemme kanssa.

Kuten monessa muussakin asiassa, uravalmennuksessa on nähtävissä selkeitä piikkejä. Vuoden alussa on aina piikki henkilökohtaisten valmennusten ajanvarauksessa. Tähän on monta syytä, joista suurin on alussa mainitsemani joulupyhien tuoma tervetullut pysähtyminen ja aika reflektioon.

Uratiimi on varautunut vuoden alun kysyntään avaamalla runsaasti asiakasaikoja. Ota tilaisuudesta vaarin ja varaa itsellesi valmennusaika kirjoutumalla jäsenpalveluun eLoungeen.

Älä jää yksin urapohdintojesi kanssa! Suomen Ekonomien uravalmentajat ovat valmiina reflektoimaan kanssasi nyt tai vuoden edetessä. Toivottavasti nähdään verkkovalmennuksissa tai yksilöllisissä kohtaamisissa.

Verkkovalmennuksiin voit ilmoittautua mukaan Suomen Ekonomien tapahtumakalenterin kautta.

  • Tunne itsesi ti 7.2. – pe 17.2.
  • Tunnista ja sanoita osaamisesi ti 14.3. – pe 24.3.
  • Onnistu piilotyönhaussa ti 18.4. – pe 27.4.
  • Myy osaamisesi työnantajille ti 23.5. – pe 2.6.

Itseopiskelupaketit löydät täältä.

CV:n ja hakemuksen kuntotestin löydät täältä.

Viimeksi päivitetty

Näin ekonomi-sairaanhoitaja Heidi Tanttu hankki itselleen persoonallisen osaamiskombon ja löysi merkityksellisen työn

22.09.2022

Ekonomien uravalmennuksen ja verkkokurssin avulla Tanttu hahmotti omaa osaamistaan ja toiveitaan uudella tavalla. ”Halusin rakentaa osaamiseni päälle ammatin, jossa pystyn tukemaan mielen hyvinvointia.”

Teksti: Tiina Komi
Kuva: Vesa Laitinen

Myyntitehtävissä toiminut Heidi Tanttu oli jo pidempään toivonut voivansa opiskella uutta ja tehdä työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen.

Nuorena Tanttu harkitsi psykologiksi opiskelemista, mutta valitsi kuitenkin ekonomin uran. Kansainvälinen markkinointi kiinnosti häntä, ja hän työskenteli useita vuosia ulkomailla. Sittemmin hän suoritti coachin tutkinnon ja työskenteli muutaman kuukauden työnhakuvalmentajana.

Pohtiessaan osaamistaan ja toiveitaan Tanttu käytti apuna kirjallisuutta ja erilaisia harjoituksia sekä Ekonomien uravalmennusta, jota oli hyödyntänyt jo opiskeluaikanakin. Oman osaamisen palapelin voi rakentaa monella tavalla, kun saa apua palasten tunnistamiseen ja uudelleen järjestämiseen. Jos pähkäilee asioita vain itsekseen, ei näe kaikkia mahdollisuuksiaan objektiivisesti.  

Koska hyvinvointi on Tantulle tärkeä arvo, hän päätti opiskella sairaanhoitajaksi, ja valitsi opiskeluaikanaan kaikki mahdolliset mielenterveystyöhön ja psykiatriaan liittyvät kurssit. Hän opiskeli myös lean-johtamista.

Ei uran vaihtaja vaan uran täydentäjä

Heidi Tanttu ei pidä itseään uran vaihtajana vaan uran täydentäjänä.

Samalla, kun hän opiskeli ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi, hän suoritti Oulun yliopistossa digiterveyspalveluihin keskittyvän terveysalan täydennyskoulutuksen.

Jo ennen sitä hän ”ujuttautui” kaikille avoimiin tervesalan ammattitapahtumiin ja osallistui soteuudistukseen ja tekoälyyn liittyviin työpajoihin.

”Oli superkiinnostavaa päästä pohtimaan palvelumuotoiluun liittyviä asioita yhdessä lääkäreiden ja elinkeinoalan ihmisten kanssa”, Tanttu sanoo.

Tanttu pohti, mitä sellaista ekonomin tietoa ja taitoa hänellä oli, joka olisi siirrettävissä toiselle alalle. Hän osallistui Ekonomien Tunnista ja sanoita osaamisesi -verkkokurssille, josta oli paljon apua asiassa.

Tanttu halusi työhön, jossa voi käyttää psykologistyyppistä osaamistaan ja ihmistaitojaan.

Jo hakiessaan opiskelemaan sairaanhoitajaksi Tanttu tiesi haluavansa työskennellä terveysalalla tehtävissä, joissa voi hyödyntää myös kaupallisen alan osaamistaan ja valmentajan taitojaan sekä kehittää digiterveyspalveluja. 

”Halusin rakentaa osaamiseni päälle ammatin, jossa pystyn tukemaan mielen hyvinvointia.”

”Ekonomien uravalmentaja sparrasi minua ja auttoi ideoimaan, mihin terveysalan yrityksiin voisin osaamistani tarjota. Hän kommentoi työhakemustani hyvillä kysymyksillä kiinnittämällä huomiota esimerkiksi siihen, miten voisin ilmaista motivaationi aiempaa syvemmin.”

Kaupallinen osaaminen on tervetullutta terveysalalle

Nykyisin Heidi Tanttu työskentelee Pihlajalinnan Etälääketieteen yksikössä, mielen hyvinvoinnin palveluiden palvelupäällikkönä. Työ vastaa hänen toiveitaan.

Tantun työ sisältää palvelukehityksen ja -tuotannon sekä myynnin ohella myös etävastaanoton pitämistä lyhytterapia-asiakkaille sekä adhd-kartoituksia. Tanttu on iloinen siitä, että pääsee hyödyntämään ekonomina hankkimaansa ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja kykyään etsiä niihin sopivia ratkaisuja.

Hän oli yrittänyt jo aiemmin päästä sisään terveysalalle, mutta se ei onnistunut ilman alan tutkintoa. Nyt hän ajattelee, että se oli hyvä.

”Olisin luultavasti tehnyt vääriä ehdotuksia ja päätöksiä. Ilman substanssiosaamista en olisi kyennyt suunnittelemaan, toteuttamaan ja myymään terveyspalveluja.”

Kaikki uraan liittyvät toiveet eivät välttämättä yhdisty heti ensimmäisessä työpaikassa.

Tantun kaupallinen osaaminen on otettu ilolla vastaan. Hän on tuonut terveysalalle uusia toimintatapoja ja saanut kiitosta etenkin itseohjautuvuudestaan, joka on kaupallisella alalla tuttua mutta terveysalalla vieraampaa.

Heidi Tantusta on upeaa, miten monenlaisia tutkintoja ja työtehtäviä yhteen työuraan voi mahtua, kun on avoin uusille asioille.

”Kaikki uraan liittyvät toiveet eivät välttämättä yhdisty heti ensimmäisessä työpaikassa. Myös omat arvot voivat muuttua vuosien varrella.”

Seuraava Tunnista ja sanoita osaamisesi -verkkovalmennus alkaa 27.9.2022! Jos ajankohta ei sovi kalenteriisi, löydät samat sisällöt myös itseopiskelupakettina eLoungesta.

Osallistu valmennukseen

Viimeksi päivitetty

Oletko mukavuusalueellasi? Seuraavaksi iskee tylsistyminen

06.09.2022

Uralevottomuus iskee usein 5–7 vuoden hujakoilla. Oppiminen on avain motivaation säilyttämiseen. Kun tunnistat paikkasi oppimiskäyrällä, ymmärrät itseäsi paremmin.

Ihminen on oppiva olento, luontaisesti utelias ja kehityshakuinen. Oivaltamisen ilo ja keksimisen riemu on vienyt ihmiskunnan savannilta digimaailmaan.

Ennemmin tai myöhemmin iskee levottomuus ja alamme kaipaamaan uusia tuulia asiassa kuin asiassa. Tämä johtaa meidät pohtimaan, miten asioita, tehtäviä tai toimintoja voisi tehdä paremmin, tehokkaammin, nopeammin.

Jatkuva kehitys ja kasvu on siis motivaation kannalta avainasemassa. Hyvä esimerkki tästä on oppimiskäyrä, learning curve. Saksalainen psykologi Hermann Ebbinghaus tutki oppimisen psykologiaa ja kuvaili oppimiskäyrän jo 1800-luvulla.

Paljon puhutaan jyrkästä oppimiskäyrästä, mutta miltä näyttää “normaali” sellainen? Noh, oppimiskäyrä ei koskaan ole tasainen. Etenemistä höystää sekä kehityspyrähdykset että taantumat.

Vuosien saatossa monia urapohdiskelijoita valmentaneena kiteyttäisin oppimiskäyrän neljään vaiheeseen:

  1. Käyrän alkuvaiheessa jokainen on väistämättä untuvikko. Keräämme tietoa ja kokoamme palapeliä. Motivaation tunne saa jatkuvaa buustia siitä, kun palapelin kuva avautuu pala palalta.
  2. Oppimiskäyrän toisessa vaiheessa oppiminen jatkuu, mutta hitaammalla tahdilla. Asioiden haltuun ottamisen myötä pätevyyden tunne lisääntyy ja varmuus kasvaa. Tämä vaihe on yleensä meille kaikesta sitoutunein ja tuottavin, koemme merkityksellisyyttä ja motivaatio kukoistaa.
  3. Vähitellen käyrä saavuttaa tasanteen ja siirrymme taituruusvaiheeseen. Palaset ovat loksahtaneet kohdalleen. Olemme täysin mukavuusalueellamme, ammattitaitoisia ja asiantuntevia. Tässä kohtaa toimimme luontevasti myös perehdyttäjän tai mentorin roolissa.
  4. Hitaasti mutta varmasti vieras nimeltään Tylsistyminen alkaa kuitenkin kolkuttamaan ovea. Harvemmin kohdalle osu enää uusia haasteita, jotka toisivat virtaa. Motivaatio on tipotiessään ja saatamme löytää itseämme netissä (työpaikkoja?) surffaillen ja somea selaten.

Neljän vaiheen kesto on hyvin yksilöllistä

Se riippuu henkilökohtaisista ominaisuuksista ja kokemuksista, tehtävän vaativuudesta sekä oppimisympäristöstä. Ja motivaatiosta!

Olet ehkä kuullut seitsemän vuoden kutinasta (the seven-year itch)? Uskomus, jonka mukaan parisuhteen uskotaan heikkenevän seitsemän vuoden kieppeillä, ja joka sanotaan pätevän myös työsuhteeseen.

Uravalmentajan työssäni olen saanut todeta, että myytissä on perää. Uralevottomuus iskee usein 5-7 vuoden hujakoilla, jolloin motivaatio on laskenut ja niitä uusia tuulia kaivataan.

Kuulostaako kenties tutulta? Missä kohtaa omaa oppimiskäyrääsi olet tällä hetkellä? Oletko jämähtänyt mukavuusalueelle?

Olisiko aika ottaa aktiivisempi ote ammatillisesta kehityksestäsi?

Kannustan huolehtimaan omasta oppimiskäyrästäsi proaktiivisesti, eikä vasta sitten kun turhautuminen iskee. Henkilökohtainen kasvu ja itsensä kehittäminen on paitsi tärkeä osa modernia työelämää myös avaintekijä motivaation sekä merkityksellisyyden ylläpitämiseksi.

Mielenkiintoista on mielestäni se, että suomalaiset vaihtavat työpaikkaa keskimäärin kymmenen vuoden välein, kun taas muualla maailmassa, Ruotsista lähtien, vaihtotahti on puolet nopeampi. Tämän sanottuani haluan vielä korostaa, että oppimiskäyrän tasanteelta ei tarvitse aina ponnistaa uuteen työpaikkaan. Kutkuttavia haasteita ja oppimisen riemua voi yhtä hyvin löytyä siirtymällä toiseen rooliin nykyorganisaatiossa, opinnoista tai vaikkapa harrastuksesta.

Viimeksi päivitetty

Työpaikan vaihtaminen on nyt monen kauppatieteilijän mielessä

21.04.2022

Tuoreen jäsenpulssin vastaajista 85 % on harkinnut uuden työn hakemista tai jo tehnyt ratkaisun työn vaihtamisesta. Maailmantilanteella on ollut vaikutusta, mutta pääosin vaihtamishalujen takana on kaksi ikivanhaa syytä.

Suomen Ekonomien jäsenet kertoivat maaliskuun jäsenpulssissa, kiinnostaako työpaikan vaihtaminen ja mistä syistä työtä nyt vaihdetaan. Jäsenpulssiin vastasi 138 jäsentä. Viimeisen puolen vuoden aikana heistä: 

  • 17 % oli vaihtanut työtä 
  • 23 % hakenut uutta työpaikkaa  
  • 44 % harkinnut työpaikan vaihtamista 
  • 1 % oli siirtynyt yrittäjäksi
  • 15 % ei ollut harkinnut vaihtamista tai vaihtanut työtä.  

Miten koronakriisi ja Ukrainan sota ovat vaikuttaneet ajatuksiin työelämästä? 

Kaksi viidestä kertoo koronapandemian vaikuttaneen siihen, millaista työtä halutaan tehdä tai millaisessa työpaikassa halutaan olla.  

Pandemia näyttää vaikuttaneen pääasiassa ajatuksiin etätyön tekemisestä: 13 % listaa paremmat etätyömahdollisuudet syyksi katsella uutta työtä. Etätyö nousee esiin myös avoimissa vastauksissa, joissa peräänkuulutetaan lisäksi toimistolle palaamista.  

”Arvostan joustavia etätyökäytäntöjä, mutta en missään nimessä halua työtä, jossa kaikki ovat aina etänä”

Eräs vastaaja kuvailee näin: ”Arvostan joustavia etätyökäytäntöjä, mutta en missään nimessä halua työtä, jossa kaikki ovat aina etänä. Jatkuvassa etätyössä olen ymmärtänyt, miten tärkeänä pidän työyhteisöä, yhteisiä lounas- ja kahvitaukoja ja ihmisten näkemistä livenä.” 

Myös työn merkityksellisyys ja omien arvojen pohtiminen nousevat esiin avoimissa vastauksissa.  

Sen sijaan Ukrainan sota ei ainakaan vielä ole vaikuttanut valtaosan ajatuksiin työstä. 15 % vastaajista kertoo Ukrainan sodan vaikuttaneen siihen, millaisessa työpaikassa haluaa olla.  

”Haluan tehdä töitä suomalaisessa yrityksessä suomalaisen hyvinvoinnin hyväksi”, eräs vastaaja kuvailee. 

Vanhat tutut syyt taustalla 

Etätyön ja merkityksellisyyden ohi kiilaavat edelleen kaksi tuttua työelämän ongelmakohtaa: Joka toinen uutta työtä katseleva mainitsee lähtöhalujensa syyksi palkan. Yhtä suuri osa nostaa esiin johtamisongelmat.  

Palkkausten perusteiden pitää olla kaikille selvät.

Työpaikoilla onkin erittäin tärkeää huolehtia siitä, että palkkauksen perusteet ovat kaikille selvät, palkkaus on tasa-arvoista ja palkkakeskusteluja käydään säännöllisesti.  

Halu edetä uralla on myös monen uusien urahaaveiden moottorina. Tämän syyn valitsi lähes puolet vastaajista.  

Yli kolmannes listaa syiksi myös liiallisen työmäärän ja /tai kyllästymisen työtehtäviin.  

Ekonomien urapalvelut on räätälöity kauppatieteilijöille  

Omaa työtä koskevat pohdinnat ovat saaneet yhä useamman Suomen Ekonomien jäsenen hakeutumaan liiton tarjoamiin urapalveluihin.  

Omia toiveita ja tulevaisuudensuunnitelmia ei tarvitse pohtia yksin, sillä tarjolla monenlaisia kauppatieteilijöiden tarpeisiin räätälöityjä palveluja verkkovalmennuksista henkilökohtaisiin valmennuksiin. Ekonomien uravalmentajat ovat erikoistuneet juuri kauppatieteilijöiden aloihin ja tilanteisiin, ja heillä on eniten tietoa ekonomien työmarkkinoista.  

Ekonomien jäsenenä saat myös suoran kontaktin suorahakuyrityksiin eli headhuntereihin. 

Lue lisää palveluista työpaikan vaihtajalle

Viimeksi päivitetty

Ekonomien uravalmennus palautti Gina Lindin uskon omiin kykyihinsä

01.04.2022

Ekonomien uravalmentajalta saatu tuki ja oivaltavat kysymykset saivat kuusikymppisen Gina Lindin arvostamaan omaa osaamistaan. ”Ymmärsin oman arvoni aivan eri näkykulmasta ja sain enemmän kuin uskalsin toivoa.”

Gina Lind

Gina Lind on tehnyt pitkän uransa taloushallinnon tehtävissä perheyrityksissä, ja arvostanut aina sitä laajaa ymmärrystä ja tehtävien kirjoa, jota pienemmät yritykset ovat tarjonneet. Työura katkesi hetkeksi ja lähti uudelle uomalleen, kun Lind jäi viisi vuotta sitten työttömäksi.  ”Silloin pohja lähti hetkeksi elämältäni. Onneksi löysin ystäväni kautta työn, ja vaikka se ei koulutustani vastannutkaan, olin hyvin kiitollinen.”

Kun työnantajalle selvisi Lindin koulutus ja työkokemus, hänen työtehtävänsä myös laajenivat. Hän otti yhteyttä Ekonomien palkkaneuvontaan, kun palkka ei vastannut enää omia työtehtäviä. Palkkaneuvonnasta vinkattiin myös mahdollisuudesta ottaa yhteyttä Ekonomien uravalmennukseen. Uravalmentaja auttoi Lindiä ymmärtämään sekä oman että koulutuksensa arvon.

”Valmennus avasi silmäni sille, että asiat, joita pidin itsestäänselvyyksinä olivatkin arvokkaita kuten, mitä osaan, miten hoidan työni ja motivaationi työntekoon. Ymmärsin oman arvoni uudella tavalla. Minullahan on kokemusta, koulutusta ja innostusta sekä halua oppia uutta.”

Ymmärrys alasta on tärkeää

Lind kehuu Ekonomien uravalmentajia heidän laajasta näkemyksestään ja ymmärryksestään ekonomien alaa kohtaan. ”Uravalmentaja näki sen mitä en itse omassa työhuoneessani nähnyt, kun minulla ei ollut mitään mihin verrata osaamistani. Uravalmennuksen myötä ymmärrykseni omasta osaamisestani vahvistui.”

Lind kertoo, että kun on saanut työssään kiitosta tekemistään tilinpäätöksistä, on tiennyt oman työnsä laadun, mutta ei työnsä tärkeyttä. ”Ei ollutkaan itsestäänselvyys, että kaikki osaavat tehdä tämän työn.”

Kun Lind sai uskon itseensä palautettua, hän oli myös entistä motivoituneempi tekemään työnsä vielä paremmin. ”Jos joku asia on hyvin, niin se voi aina olla vielä paremmin”.

Mitä minä haluan?

Pian palaset alkoivat loksahdella kohdilleen. ”Mitä jos loisit itsellesi ideaalityönkuvan”, pyysi Lindin työnantaja. ”Ja niinhän minä sitten tein. Kun minulla oli Ekonomien uravalmennuksen myötä tuki, niin minulla oli vahvuus ja selkeys laittaa raamit oman työnkuvan ympärille.”, Lind kertoo.

Gina Lind

Lind arvosti sitä, että uravalmentaja ei sanonut mitä pitäisi tehdä, vaan osasi kysyä juuri oikeat kysymykset. ”Keskusteluista uravalmentajan kanssa oivalsin, että minun on selvitettävä, mitä todella haluan ja tarvitsen. Mitä minun pitää tehdä, jotta saan muut kuuntelemaan, mitä minulla on sanottavana.”

Kun Lind selvitti itselleen, mitä todella haluaa ja ymmärsi oman arvonsa, myös työnantaja huomasi tämän. Hän esitti toiveensa työnkuvasta työnantajalleen ja sai myös arvoisensa tehtävän ja palkankorotuksen. Hänen kokee, että hänen osaamistaan arvostetaan nyt aivan eri tavalla.

Lind jopa myöntää, että hän otti innoissaan ja motivoituneena vastaan vähän turhankin ison pestin. ”Johtoryhmätyöskentelyni jäi lyhyeksi, sillä huomasin pian oman työni laadun kärsivän, jos jatkaisin.” 

Tässä piilee tärkeä opetus siitä, että on osattava sanoa tarvittaessa myös ei. ”On hyvä tietää, mitä itse haluaa ja olla rehellinen itselleen. Ei tavoitella jotain muiden takia, vaan omasta aidosta halusta.”

Kokemustani arvostetaan

Uravalmennus voi avata ovia ja ikkunoita vielä työuran loppupuolellakin. Kuusikymppinen Lind ei ole itse kohdannut ikärasismia. ”Meissä jo pidempään uraa tehneillä on valtavasti potentiaalia, jos niin vain haluamme. Koen, ettei minua pidetä työelämässä vanhana, vaan omaa kokemustani ja tapaa tehdä töitä arvostetaan. Olemme kaikki ainutlaatuisia ja meillä jokaisella on omat kykymme ja vahvuutemme.”

Uravalmennusta Lind kertoo suosittelevansa koko sydämestään. Suurin anti oli mahdollisuus keskustella ihmisen kanssa, jolla on näkemystä mahdollisuuksista. ”Uravalmennus on kuin menisi aavalle merelle. Saa paljon laajemman näkymän siitä, mitä kaikkea ura voi pitää sisällään.”

Lisätietoa Ekonomien uravalmennuksesta

Kuvat: Vesa Laitinen

Viimeksi päivitetty

Mitä tehdä, kun maailmantilanne painaa? Näin erotat huolet ja todellisuuden

09.03.2022

Uravalmentaja Taija Keskinen on käynyt asiakkaidensa kanssa viime aikoina paljon keskusteluja huolista ja peloista. Mitä voi tehdä, jos ikävät tunteet ottavat vallan?

Keskinen Taija
Uravalmentaja
p. +358407475390
LinkedIn -profiili

Asiakkaani on huolissaan Ukrainassa ja Moskovassa asuvista työkavereistaan. Huomaan, että pelko on hiipinyt omankin mielen perukoille. Uhka leijailee välillä liian lähellä.

Voimme vain tehdä oman osamme hädässä olevien auttamiseksi ja keskittyä siihen, mihin voimme vaikuttaa. Asiakkaani kertoi, että mieltä rauhoittavat kävelylenkit keskellä päivää, kerran viikossa toimistolla tuttujen työkavereiden kanssa keskustelu ja omiin töihin keskittyminen. Hän kiittää, kun on saanut purkaa huolensa ja tunteensa. Uravalmentajana koen tehneeni arvokasta työtä.

Oma mieleni rauhoittuu, kun palautan sen kerta toisensa jälkeen tähän hetkeen. Joskus useita kertoja minuutissa. Hoen itselleni: ”Nyt on näin. Olemme tässä.” Se auttaa mieltäni erottamaan huolet ja tunteet todellisuudesta.

Hoen itselleni: “Nyt on näin. Olemme tässä.”

Havainnoin, mitä tässä hetkessä on meneillään: kuulen viisivuotiaan niiskutuksia ja legojen kalinaa, tunnen sormieni liikkeen näppäimistöllä, kehoni istumassa tuolilla ja hengityksen liikkeen. Näen lumen kertyvän omenapuiden oksille ja naistenpäivän kukkakimpun maljakossa.

Muistathan, että me uravalmentajat olemme kuuntelemisen ammattilaisia. Lisäksi olemme perehtyneet juuri kauppatieteilijöiden tilanteisiin. Jäsenenä voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä.

Oma suosikkini rentoutusharjoituksista on Tytti Koron ”Kaikki on hyvin” -harjoitus (16 min).

Lue myös lisää vinkkejäni täältä blogitekstistäni, joka on laadittu koronan alkamisen aikaan ja on sisällöltään jälleen ajankohtainen. Sieltä löydät myös lyhyen Mindfulness-äänitteen.

https://www.ekonomit.fi/ajankohtaista/vinkkeja-rauhoittumiseen-jos-ahdistaa-tai-pelottaa/#bb181319
Lue lisää uravalmennuksesta

Viimeksi päivitetty

“Olen ahkera introvertti, mutta äänekkäät saavat töissä kaiken kunnian” – Näin uravalmentaja neuvoo

30.04.2021

Hiljainen puurtaja kysyy, mitä voisi tehdä, kun puheliaammat kollegat vievät töissä kaiken huomion ja pomo on sokea tilanteelle.

Kuvan henkilö ei liity tapaukseen.

Kysymys: ”Olen ahkera ja aikaansaava introvertti, joka ei pidä itsestään meteliä. Työkaverinani on ihminen, joka kertoo kaikista tekemisistään kovaan ääneen ja onnistuu ovelasti keräämään kunnian toistenkin tekemästä työstä. Pomomme on sokea tilanteelle. Viimeinen niitti oli, että hän antoi perusteettoman ylennyksen tälle yhdelle hölöttäjälle. Miten voisin vaikuttaa tilanteeseen näyttämättä marttyyrilta?” Nimimerkki Hiljainen puurtaja

Suomen Ekonomien Uravalmentaja Arja Parpala vastaa: Tilanteesi on ikävän tuttu monelle. Usein ensimmäisenä tulee mieleen, että ongelma selviää parhaiten vaihtamalla työpaikkaa. Se on kuitenkin äärimäinen vaihtoehto, joka ei välttämättä tuota sen parempaa lopputulosta. Siksi kannattaakin kokeilla muita keinoja, joilla voit vaikuttaa tilanteeseen ja omaan hyvinvointiisi. 

Yksi tapa on tutustua paremmin kovaääniseen työkaveriisi. Ihmisten käyttäytymiseen on monenlaisia syitä. Ehkä työkaverisi kärsii huonosta itsetunnosta, hänellä on jotain työn ulkopuolisia huolia tai hän kokee huonommuutta verratessaan itseään sinuun tai muihin kollegoihin. Kun tutustut häneen paremmin, sinun on helpompi suhtautua häneen ihmisenä. Päätä, että löydät työkaveristasi jotain, joka yhdistää teitä. Usein hyvän työtoveruuden perusta löytyy jostain aivan muualta kuin työasioista. 

Faktat, tunteet ja parannusehdotus

Oletko keskustellut tilanteesta ja tunteistasi esihenkilösi kanssa? Hänellä voi olla syynsä sinun kannaltasi omituisiin päätöksiinsä. Kun puhut asiasta, kannattaa noudattaa myönteisen keskustelun periaatteita: kerro faktat, kerro, mitä tunteita faktat herättävät sinussa ja kerro parannusehdotus. Esimerkiksi näin: “Kollegani siirrettiin uuteen tehtävään. Tämä tuntui minusta epäreilulta, koska olin itsekin kiinnostunut tehtävästä. En kuitenkaan tiennyt, että tehtävään haettiin uutta tekijää. Kun yksikössä on jatkossa tarjolla uusia tehtäviä, olisiko mahdollista kertoa asiasta koko tiimille?”

Kokeile myös jakaa osaamistasi kollegoillesi. Mentoroi nuorempia, tarjoa apuasi esihenkilöllesi. Sen lisäksi, että toisten auttaminen luo hyvää mieltä sekä itsellesi että ympäristöösi, tulet osoittaneeksi arvosi tiimillesi ja esihenkilöllesi. Tulet näkyvämmäksi työyhteisössäsi.

Keskity tekemään omasta työstäsi mahdollisimman mielekästä ja antoisaa. Riko rutiinejasi, haasta omia toimintatapojasi ja kehitä uusia entistä mielekkäämpiä. Pidä silmät ja korvat auki tilaisuuksille osallistua mielenkiintoiseen projektiin tai laajentaa osaamistasi. Selvitä mahdollisuuksia työnkiertoon. Omaa työtään voi usein tuunata yllättävänkin paljon, kun vain alkaa etsiä sopivia kohtia.

Innostavat tulevaisuudenkuvat

Mieti, mitä haluat tulevaisuudeltasi ja miten voit sen saavuttaa. Ota yhteyttä uravalmentajaan ja kirkasta omat tavoitteesi. Kun tiedät, mitä haluat, voit alkaa kulkea askel askeleelta kohti tavoitteitasi. Usein jo innostavien tulevaisuudenkuvien ajatteleminen etäännyttää nykyisistä harmeista ja helpottaa siten oloa. Kun huomaat eteneväsi kohti tavoitteitasi, pystyt tarkastelemaan nykyhetkeä uudesta perspektiivistä ja myös suhtautumisesi tilanteeseen saattaa muuttua. 

Muista myös, että voit aina keskustella henkilöstön edustajan, henkilöstöyksikön tai esihenkilösi esihenkilön kanssa. Heidän tehtävänsä on kuunnella ja auttaa sinua.

Tärkeimpänä asiana varmista, että työ ei ole koko elämäsi. Sanotaan, että elämä on kuin viisijalkainen konttorituoli. Työ on yksi jaloista, mutta pysyäkseen tasapainossa tuoli tarvitsee ne muutkin jalat. Mitkä ne ovat sinun elämässäsi? 

Mitä sinä kysyisit uravalmentajalta?

Lähetä kysymyksesi: viestinta@ekonomit.fi otsikolla ”Kahvitaukoneuroosi”. Julkaisemme kysymyksiä ja vastauksia myös Ekonomi-lehdessä.

Lue myös:

”Pelkään että minua pidetään kalkkiksena, vaikka en ole” – Näin uravalmentaja vastaa

Työnhaku yli 50-vuotiaana on oma taiteenlajinsa – näin onnistut

Kaipasin sinua, vanhempi kollega

Rekrytoinneissa tulee katsoa kyvykkyyksiä iän tai sukupuolen sijaan

Yli 55-vuotiaiden työllistymistä edistäisi parhaiten palkkakuluihin vaikuttaminen

Viimeksi päivitetty

“Pelkään että minua pidetään kalkkiksena, vaikka en ole” – Näin uravalmentaja vastaa

12.04.2021

57-vuotias henkilöstöhallinnon asiantuntija kysyy, kuinka voi näyttää muille, että on hyvin perillä asioista ja pitänyt osaamistaan yllä.

Kuvan mies ei liity tapaukseen.

Kysymys: “Olen 57-vuotias ja työskentelen henkilöstöhallinnon asiantuntijana. Esimieheni ja lähimmät työkaverini ovat omien lasteni ikäisiä. Tietyissä tilanteissa tuntuu, että he pitävät minua kalkkiksena. Se ottaa päähän, koska olen hyvin perillä asioista ja pitänyt osaamistani yllä. Pelkään, että selän takana muut pitävät dinosauruksena, vaikka päällisin puolin kaikki on ok. Miten todistan muille, etten ole vielä toinen jalka eläkkeellä vaan täysillä mukana?” Nimimerkki Virtaa on  

Suomen Ekonomien Uravalmentaja Arja Parpala vastaa: Tilannehan on sen puoleen vallan hyvä, että et todellisuudessa ole kalkkis vaan energinen ja ajan tasalla oleva oman alasi asiantuntija. 

Muihin voi vaikuttaa vain omalla toiminnallaan. Minulle tulee mieleen kolme tapaa, joilla voit muuttaa omaa ajatteluasi ja tekojasi.   

Leiki näkökulmilla

Ensimmäinen keino on vaihtaa perspektiiviä. Työyhteisöä voi verrata pelilautaan, jossa jokainen on mukana erilaisena pelinappulana. Jos koet olevasi pelinappula pelilaudalla, olet usein muiden pelaajien ja pelinappuloiden siirtojen armoilla. Sinua voidaan kolhia puolelta ja toiselta ilman, että pystyt itse vaikuttamaan tilanteeseesi.  

Ota uusi perspektiivi ja siirry tarkastelemaan työyhteisöäsi ja sen ihmisiä pelilaudan yläpuolelta, pelaajan paikalta. Saatat huomata, että mielessäsi tapahtuu monenlaisia muutoksia. Irtaudut pelilaudan kiihkeydestä ja saat tilaa hengittää.  

Myös tunteet lievenevät, kun katselet asioita hiukan kauempaa. Saatat havaita uudella tavalla, mikä sinun ja työsi merkitys on työyhteisössäsi. Voit jopa muuttaa pelin kulkua tai pelinappuloiden paikkoja sinulle mieluisalla tavalla.  

Kyseenalaista yhteys omien tunteidesi ja toisten käytöksen välillä

Toinen mahdollisuus on määritellä muiden ajatusten merkitys uudelleen.  

Kysy itseltäsi, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos kollegasi pitävät sinua kalkkiksena. Mikä taas on parasta, mitä voi tapahtua, jos kollegasi pitävät sinua kalkkiksena?  

Voit kokeilla harjoitusta, johon voit valita juuri itsellesi sopivat lauseet, esimerkiksi näin: Jos on totta, että ”minua ottaa päähän, koska kollegani pitävät minua kalkkiksena”, niin ehkä on myös totta, että ”minua ei ota päähän, koska kollegani eivät pidä minua kalkkiksena”. Tällöin voi myös olla totta, että, ”minua ottaa päähän, vaikka kollegani eivät pidä minua kalkkiksena”.  

Entä milloin on mahdollista, että ”minua ei ota päähän, vaikka kollegani pitävät minua kalkkiksena”?  

Saatat huomata, että sinun tunteittesi ja toisten käytöksen tai ajatusten välillä ei olekaan niin suora yhteys kuin kuvittelit.  

Ryhdy kokemattomampien sparraajaksi

Kolmas keino on ryhtyä mentoriksi. 

Eräällä asiakkaallani oli hyvin samanlainen tilanne kuin sinulla. Kehotin häntä miettimään, miten hän voisi auttaa omalla kokemuksellaan nuorta esihenkilöään ja muita kollegojaan onnistumaan omassa työssään entistä paremmin.  

Hän huomasi osaavansa kysyä kysymyksiä, joiden avulla hän saattoi nostaa esiin tärkeitä asioita, jotka olisivat muuten jääneet huomaamatta. Kun nämä asiat sitten saatiin keskusteltaviksi, hän pystyi tuomaan kokemuksensa ja ajantasaisen osaamisensa yhteiseksi hyväksi.  

Hän myös antoi spontaania, positiivista palautetta ja jakoi auliisti omaa tietämystään ja kokemustaan muille. Kun hän keskittyi muiden auttamiseen, hän huomasi, että arvostus häntä ja hänen kokemustaan kohtaan kasvoi pikkuhiljaa. Hän löysi uudenlaisen roolin työyhteisön ”salaisena mentorina”. 

Mitä sinä kysyisit uravalmentajalta?

Lähetä kysymyksesi: viestinta@ekonomit.fi otsikolla ”Kahvitaukoneuroosi”. Julkaisemme kysymyksiä ja vastauksia myös Ekonomi-lehdessä.

Lue myös:

Kokeneiden korkeakoulutettujen ikäsyrjintä on tabu – asenteet ja väärät käsitykset tarvitsevat tuuletusta

Työnhaku yli 50-vuotiaana on oma taiteenlajinsa – näin onnistut

Kaipasin sinua, vanhempi kollega

Rekrytoinneissa tulee katsoa kyvykkyyksiä iän tai sukupuolen sijaan

Yli 55-vuotiaiden työllistymistä edistäisi parhaiten palkkakuluihin vaikuttaminen

Viimeksi päivitetty

Harkitsetko alanvaihtoa? ”Selvitä itsellesi, mikä sinulle on tärkeintä”, kannustaa uravalmentaja

07.01.2021

Mietitkö joskus, pitäisikö vaihtaa alaa? Työn menettäminen tai siihen kyllästyminen voivat viedä puntaroimaan elämänmuutosta, jonka uravalmentajan mielestä voi toteuttaa monella eri tavalla. Alanvaihdon sijasta voi myös löytää muuta uutta.

Arveletko, että lahjasi tulisivat paremmin käyttöön muissa hommissa?

Kun työtä tehdään suuri osa elämästä, matkan varrelle voi osua kovia paikkoja. Työpaikka lähtee alta, koko ala järisee tai omat työt muuttuvat sellaisiksi, ettei niistä enää innostu.

Heikkojen talousnäkymien keskellä myös monet yritysmaailmassa toimivat ekonomit ovat alkaneet miettiä alanvaihtoa. Suomen Ekonomien uravalmentaja Marjut Hallavo kertoo, että hänen asiakkaistaan jopa joka kolmas tai neljäs miettii alanvaihtoa.

”Käymme paljon siihen liittyviä keskusteluja. Varsinkin työuran alkupäässä moni alkaa ensimmäisten pestiensä jälkeen miettiä, mitä oikeastaan haluaa. Mutta alanvaihtoa miettivät myös iäkkäämmät ekonomit.”

Työhön kaivataan yhä enemmän mielekkyyttä, ja sitä lähdetään monesti etsimään uramuutoksesta.

Hallavon mielestä uramuutokselle ei ole olemassa ”parasta ennen” -päivää, vaan muutoksen toteuttaminen on aina mahdollista.

Kriisi vaikuttaa kahteen suuntaan

Talouden näkymät ovat nyt koronakriisin vuoksi epävakaat. Eikö luulisi, että moni pitää nyt kiinni työpaikoistaan eikä suunnittele suuria muutoksia?

Marjut Hallavo myöntää, että näinkin on – epävakaina aikoina ihmiset miettivät liikkeitään perusteellisemmin ja turvallisuusnäkökulmat korostuvat.

Epävarmat ajat aiheuttavat toisaalta myös uuteen, jopa aivan uudelle alalle suuntautumista. Ajatus voi syntyä monesta syystä: jatkuvien yt-neuvottelujen aiheuttamasta pelosta ja epävarmuudesta, irtisanotuksi tulemisesta tai oman työn muuttumisesta sellaiseksi, jossa työmotivaatio on heikompi.

Marjut Hallavon mielestä omia tuntemuksia ja ajatuksia kannattaa kuunnella rehellisesti. Työhyvinvointi on tärkeää koko elämälle, ja sen puute voi pahimmillaan sairastuttaa tai vähintään tehdä onnettomaksi.

”Jos työnteko tökkii jatkuvasti, todennäköisesti on aika tehdä muutoksia”, Hallavo rohkaisee.

Ensimmäisenä on hyvä miettiä, minkä tekemisestä nauttii ja mitä työssä pitäisi olla toisin. Joskus omaa työtään voi tuunata ja saada siihen erilaisten lisävastuiden ja koulutuksen avulla lisää mielekkyyttä ja kivaa sisältöä.

”Voi myös kysyä esimerkiksi väliaikaisen tehtäväkierron mahdollisuutta. Tai jos mahdollista, ottaa virkavapaata jonkin muun tekemistä varten.”

Mikä on kaikkein tärkeintä?

Joskus muutoksen aikaansaaminen edellyttää kuitenkin isompaa askelta, työnantajan tai jopa tekemisen alan muuttamista. Uravalmentaja Marjut Hallavo aloittaisi ”plan B:n” miettimisen selvittämällä, mikä itselle on elämässä tärkeintä. Jos vaihtaisit alaa, pääsisitkö ehkä tekemään jotain, mitä arvostat enemmän? Tai jotain, jonka tunnet osaavasi paremmin?

”Selvitä itsellesi, mistä mielekäs työ sinulle koostuu. Jos unelmasi on selvillä, sitä kohti on helpompi suunnistaa ja se voi tarkoittaa useitakin urasiirtoja.”

Hallavo näkee, että ideaalitilanteessa töitä saa tehdä omalla vahvuusalueella ja itseä kiinnostavalla toimialalla. Silloin työ tuntuu myös merkitykselliseltä.

”Toki työssä pitää tulla uuden oppimisen mahdollisuuksia, mutta niidenkin pitäisi olla asioista, jotka itseä kiinnostavat.”

Realisti hänestä kannattaa silti olla: kaikkea ei kukaan voi työelämässä valita. Epämukavuusalueella joutuu vähintään vierailemaan, mutta siellä ei pitäisi joutua olemaan koko ajan.

Uuteen ammattiin vaihtaminen voi merkitä myös tulojen pysyvää pienenemistä.

Enemmän vaivaa, vähemmän rahaa

Alanvaihto vaatii myös vaivannäköä ja sen eteen on oltava valmis tekemään töitä. Uudelle alalle ja ammattiin vaihtaminen voi merkitä opiskelijaksi palaamista ja tulojen väliaikaista tai pysyvää pienenemistä.

Jälleen kyse on Marjut Hallavon mukaan arvoista. Hän kehottaa miettimään, miten suuri merkitys esimerkiksi rahalla on omissa prioriteeteissa. Oletko valmis tinkimään palkkatasosta tai jostain muusta, jotta pääset mielekkäämpään työhön? Voisitko tarvittaessa muuttaa pienempään asuntoon? Miten tärkeä oma elintaso on?

”Itseltä on hyvä kysyä, onko uramuutos niin tärkeä asia, että siihen on valmis palkan pienenemisestä huolimatta. Jos viisikymppisenä alkaa rakentaa itselleen uraa, joka edellyttää usean vuoden koulutuksen, taloudellista panostusta siihen ei saa ehkä työvuosinaan kuoletettua.”

Alanvaihtoa voi myös pohjustaa pienin askelin opiskelemalla työuran aikana asioita, joista on hyötyä nykyisellekin työnantajalle.

”Parhaassa tapauksessa se hyödyttää työnantajaa ja rakentaa pohjaa tulevaisuuden hommallesi. Mutta jos haluat, että asiat muuttuvat, jonkin täytyy muuttua. On tosi surullista, jos roikkuu epätyydyttävässä työssä vain rahan takia.”

Uhka vai mahdollisuus?

Usein elämä tarjoaa käänteitä, vaikka niitä ei edes hakisi. Työn menetyskin voi antaa tilaisuuden miettiä, mitä oikeasti haluaa.

Marjut Hallavo ajattelee, että normaali, kestokykyä omaava ihminen ei menetä vastoinkäymisistä toimintakykyään.

”Jo etukäteen voi miettiä, miten suhtautua siihen, jos omalle kohdalle tulisi tällainen käänne. Kun uskoo kykyihinsä ja siihen, että elämä kantaa, muutosta ei tarvitse nähdä uhkana.”

Hallavo rohkaisee näkemään edessä ylipäätään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Muutoksessa on aina myös mahdollisuus oppia uutta ja sitä kautta saada kokemusta.

Alanvaihtoa harkitessa on hyvä muistaa, että vahvuuksiaan voi saada käyttöön myös muualla kuin työssä. Kaikkien elämän intohimojen ei tarvitse toteutua työssä. Jos tunnistaa vaikkapa hoitovietin itsessään, Hallavo ei silti kehota välttämättä lähtemään hoitoalalle. Sen sijaan voi mennä vaikka laulamaan vanhuksille tai päivystäjäksi Palvelevaan puhelimeen.

Harrastuksissa voi osittain testata, onko käsitys omista toiveista ja vahvuuksista oikea ja vahvistaa myös alanvaihdon päätöstä.

Mutta voiko kaiken vaivannäön, opintojen ja tulojen menetyksen jälkeenkään olla varma siitä, ettei alanvaihtoa katuisi?

Hallavo vastaa realistisesti.

”Eihän elämässä mikään ole varmaa. Alanvaihtoa suunnitellessa voi tehdä skenaarioita siitä, mitä sen myötä voi pahimmillaan tai parhaimmillaan tapahtua. Mutta kumpaa lopulta katuu enemmän: elämätöntä elämäänsä vai sitä, että teki rohkean muutoksen ja se johti johonkin, josta on haaveillut?”

Teksti: Arja Kuittinen

Kuva: kuviasuomesta.fi

Selvitä ajatuksiasi alanvaihdosta!

  • Aloita määrittelemällä kymmenen sinulle työssä tärkeintä asiaa. Laita ne tärkeysjärjestykseen.
  • Arvioi nykyistä työtäsi listaamisesi kymmenen asian suhteen. Anna jokaiselle asialle esimerkiksi arvosana 1-5 väliltä sen mukaan, miten tyytyväinen olet nykyiseen työhösi: 1 merkitsee, että et ole lainkaan tyytyväinen, 5 puolestaan hyvin tyytyväistä.
  • Tarkastele, miten hyvin sinulle tärkeimmät asiat toteutuvat tai eivät toteudu nykyisessä työssäsi. Näin tunnistat, mihin kaipaisit muutosta ja voit alkaa miettiä konkreettisia toimia tilanteen muuttamiseksi.
  • Voit myös löytää syitä, joiden vuoksi et ole valmis tekemään ammatillista elämänmuutosta juuri nyt. Voit tietoisesti päättää ja paremmin ymmärtää, miksi valitset entisessä pysymisen ja pyrkiä etsimään hyvää siitä. Ehkä voit tarkastella asiaa uudestaan vaikkapa viiden vuoden kuluttua.

Vinkit antoi uravalmentaja Marjut Hallavo.

Haluatko keskustella urasuunnitelmistasi? Varaa aika Suomen Ekonomien uravalmentajalle!

Palvelu kuuluu Suomen Ekonomien ekonomijäsenille ja KylteriPlus-lisäpalvelupaketin hankkineille. Voit tehdä ajanvarauksen joko verkosta tai sähköpostitse: ura@ekonomit.fi

Viimeksi päivitetty 17.2.2021

Kauppatieteiden opiskelija Erik Kesti, 20: ”Sain uravalmennuksesta apua isossa päätöksessä”

22.10.2020

Vaasassa opiskeleva Erik Kesti käytti Suomen Ekonomien uravalmennusta, kun hänen oli tehtävä opinnoissaan tärkeä päätös. ”Neuvoista oli niin iso apu, että olisin voinut maksaa niistä enemmänkin.”

Erik Kesti

Kun kauppatieteellisen ovet avautuvat, kylterille tarjoutuu loistava tilaisuus tutustua eri oppiaineisiin niiden peruskursseilla. Ensimmäisen vuoden jälkeen edessä on pää- ja sivuaineiden valinta. Se ei aina ole helppoa, ja valinta voi kuitenkin vaikuttaa omaan työuraan paljonkin.

Vaasassa Hankenilla opiskeleva Erik Kesti pähkäili ainevalintojaan viime keväänä.

”Meillä voi onneksi aika vapaasti valita, minkä yhdistelmän itse kokee parhaaksi. Joissakin oppilaitoksissa täytyy hakea ja on tietyt pisterajat, joilla pääsee eri aineisiin.”

Pääaineekseen Erik oli valitsemassa johtamisen ja organisoinnin, jonka pariksi harkitsi sivuaineeksi saksaa.

”Ajattelin, että oppisin siinä vielä oman osaamiseni lisäksi saksan bisnestermejä. Halusin kuitenkin keskustella tästä jonkun kanssa ja kysyä, onko järkeä valita saksa sivuaineeksi, kun se on jo äidinkieleni.”

Sivuaineesta uutta osaamista

Erik oli lunastanut itselleen opiskelijoiden lisäpalvelupaketin ja tiesi, että pakettiin sisältyy mahdollisuus saada tarvittaessa vinkkejä ja tukea uravalmentajalta. Hän varasi ajan, ja pian uravalmentaja, kehityspäällikkö Arja Parpala otti yhteyttä.

Puhelussa pohdittiin eri näkökulmia ainevalintaan.

”Yliopiston järjestämissä pääaineilloissa olin jo kuullut, mitkä aineet yleensä tukevat työllistymisessä toisiaan. Arja totesi, että koska saksa on äidinkieleni, jokin muu sivuaine olisi minulle hyödyllisempi.”

Arja Parpala näkee saksan kielen taidon suurena etuna Erikille. Moni osaa englantia, saksaa harvempi.

”Saksa on tärkeä liikekumppanimme, joten se on kielenä erinomaista osaamista. Lähdimme kuitenkin puhumaan siitä, että sivuaineen kannattaisi tuoda hänelle ennemmin jonkin uuden substanssin osaamista. Kieli on tavallaan työväline, substanssi taas omaa ydinosaamista.”

”Otin neuvoja vastaan mielelläni”

Erikiä auttoi eteenpäin pohdinnassa Arja Parpalan esittämä kysymys: Mieti, mitkä aineet sinua eniten kiinnostavat ja missä olet vahvimmillasi.

”On kuitenkin tärkeää, että lukee niitä aineita, jotka ihan oikeasti kiinnostavat. Eihän niitä muuten jaksa viittä vuotta lukea”, Erik sanoo.

Erik Kestin mielestä investointi lisäpalvelupakettiin ja sitä kautta uravalmennukseen on kannattanut.
”Kun ottaa huomioon, että ainevalinnat jossain määrin määrittelevät koko omaa uraa ja sitä, miten työllistyy, ovathan ne arvokkaita neuvoja.”

Arja kannusti Erikiä valitsemaan aineen, jolla olisi hänelle työmarkkinoilla merkitystä. Rahoitus kiinnosti, ja siihen Erik lopulta myös päätyi.

”Puhuimme siitä, että on tärkeää valita aineyhdistelmä, jolla saa monipuolista osaamista. Siten voi tulla palkatuksi useampaan tehtävään.”

Erik otti neuvoja mielellään vastaan ja kiittää saaneensa uskoa valintaansa. Uravalmentajan kannustuksella oli merkitystä sikälikin, ettei rahoitusta oltu yliopiston tilaisuuksissa mainittu johtamisen kanssa tavalliseksi yhdistelmäksi.

”Luotan Ekonomien uravalmentajiin”

Porista kotoisin oleva Erik Kesti opiskelee nyt toista vuotta ja on tyytyväinen ainevalintoihinsa. Hän on huomannut, että johtamisen ja organisoimisen kursseillakin puhutaan paljon siitä, miten päätöksenteko on tärkeää myös rahallisen arvon kannalta.

”Kyllä se aika käsi kädessä menee sivuaineeni eli rahoituksen kanssa.”

Erik uskoo, että uravalmentajan kanssa juttelu ainevalinnan kaltaisissa tilanteissa on järkevämpää kuin jonkun, joka ei tunne ekonomien maailmaa.

”Luotan Ekonomien uravalmentajiin. Heillä on työmarkkinoihin liittyvää ammattitaitoa ja osaamista, ja he saavat myös ekonomien työllistymiseen liittyvää tietoa liiton puolelta. Kyllähän he syystä ovat siinä pestissä.”

Erikin mielestä puhelu oli hyödyllinen. Investointi lisäpalvelupakettiin on kannattanut.

”Laittaahan sitä rahaa tyhmempäänkin. Kun ottaa huomioon, että ainevalinnat jossain määrin määrittelevät koko omaa uraa ja sitä, miten työllistyy, ovathan ne arvokkaita neuvoja. Maksaisin tästä palvelusta enemmänkin.”

Vaikka ainevalinnat ovat motivaatiolle tärkeitä, valmentaja Arja Parpala lisää, ettei aineyhdistelmä useinkaan ratkaise sitä, mihin päätyy töihin: suurempi merkitys urapolkuun on omilla kiinnostuksen kohteilla. Myöskään ensimmäiset työpaikat eivät estä työllistymistä myöhemmin aivan eri alallekin.

”Oman uran eteen voi tehdä paljon”

Arja Parpala uskoo, että työllistyminen on tulevalle ekonomille hyvinkin todennäköistä – työpaikkoja on korona-aikanakin koko ajan tarjolla. Haasteena on enemmänkin se, että työllistyy itseä kiinnostavaan tehtävään. Sen eteen voi tehdä paljon jo opiskeluaikana.

Uravalmentajat auttavat omalta osaltaan opiskelijoita hahmottamaan, mitä opintojen jälkeen haluaa tehdä. Arja Parpala kannustaa verkostoitumaan ja rakentamaan kontakteja esimerkiksi yritysten edustajiin, jotka pitävät oppilaitoksissa luentoja. Uravalmentajat myös opastavat työnhakutekniikoissa ja LinkedInin hyödyntämisessä.

”Meillä on paljon verkkovalmennuksia, ja kesätyönhakua tukemaan avaamme uudestaan alkuvuonna verkkosivuston. Monet eivät myöskään ole kuulleet pikamentoroinnista, jota tarjoamme.”

Parpala vinkkaa opiskelijoita hyödyntämään lisäksi tuttuja ekonomeja, jos heitä sattuu tuttavapiirissä olemaan. Ekonomiuraan liittyvistä asioista on avartavaa puhua jonkun sellaisen kanssa, joka on jo pitkään tehnyt työtä kaupallisella alalla. Jopa omaa äitiä tai isää voi hyvin haastatella.

Erik Kesti uskoo, että saattaa käyttää liiton uravalmennusta myös myöhemmin.

”Tavoittelen kansainvälistä uraa, koska minulla on kuitenkin kielitaitoa. Voi olla helpompi lähteä ulkomaille töihin, jos saa siihenkin tukea uravalmennuksesta. Mutta siihen menee vielä vuosia.”

Teksti: Arja Kuittinen

Hanki täysjäsenyys
Viimeksi päivitetty 10.7.2024

Hankenilla opiskeleva Janina Airikainen, 23: ”Uravalmennus antoi itsevarmuutta työnhakuun”

15.10.2020

Työpaikkoihin on nyt paljon hakijoita, joten joukosta pitäisi pystyä erottumaan entistäkin paremmin. Ekonomien uravalmennus antoi kauppatieteiden opiskelija Janina Airikaiselle hyödyllistä tietoa ja itsevarmuutta työnhakuun.

Janina Airikainen

Janina Airikainen kokee, että uravalmennuksen hyödyntäminen on auttanut työnhaussa: työnantajiin tuntuu helpommalta ottaa yhteyttä.

Ensimmäisen työpaikan löytäminen on koronan kurittamilla työmarkkinoilla entistä vaikeampaa. Työmarkkinoilla näkyy silti muutakin kuin synkkiä pilviä: paikkoja avautuu edelleen. Sen huomasi ilokseen myös laskentatoimen opintojaan Helsingin Hankenilla viimeistelevä Janina Airikainen.

Airikainen oli tehnyt kandivaiheen jälkeen jo vuoden maisteriopintoja ja onnistui löytämään koronakriisin keskelläkin työpaikan kesäksi.

”Olin todella onnekas, sillä pääsin samaan paikkaan kuin edellisenä kesänä.”

Kesällä hän huomasi lisäksi kiinnostavan työpaikan, joka oli avautumassa tänä syksynä. Tarkoitus oli ollut jatkaa opintoja, mutta unelmapaikka muutti suunnitelman.

”Sitä ei mitenkään voinut skipata. Päätin hakea sitä ja aloin nopeasti laatia työhakemusta.”

”Hakemukseen kannattaa panostaa”

Airikainen oli samaan aikaan suorittamassa myös Suomen Ekonomien kesäkurssia, jossa yksi harjoituksista oli työhakemuksen laatiminen. Tehtävää palauttaessaan hän kertoi aikovansa hakea paikkaa hakemuksellaan oikeasti.

Koska Airikainen oli lunastanut itselleen kauppatieteiden opiskelijoille tarkoitetun KylteriPlus-lisäpalvelupaketin, hänellä oli mahdollisuus kysyä apua hakemuksen tekoon Suomen Ekonomien uravalmentajalta. Uravalmentaja Taija Keskinen luki Airikaisen hakemuksen, antoi palautetta ja katsoi vielä uudestaan Airikaisen viilaaman version.

”Hän ehdotti, että hakemusta kannattaa kohdentaa enemmän juuri haettavaan työhön. Toin siihen enemmän osaamistani ja sitä, että tiedän jotain laskentatoimesta. Ja että haluan juuri tälle alalle. Uusimastani versiosta Taija sanoi, että nyt se näyttää siltä miltä pitääkin.”

”Työnantaja lukee luultavasti silmät sirrissä sata hakemusta, joten on hyvä keskittyä olennaiseen.”

Taija Keskinen muistaa, että Airikaisella oli jo valmiiksi tosi hyvä hakemus.

”Pyrimme silti yhdessä vielä tiivistämään sitä. Työnantaja lukee luultavasti silmät sirrissä ylitöinä sata hakemusta, joten on hyvä keskittyä vain olennaiseen. Kävimme läpi myös työpaikkailmoituksen ja annoin vinkkejä, miten sen sisältöön voisi yrittää vastata vielä paremmin.”

”Tuli itsevarmempi olo”

Seuraava avuntarve ilmaantui nopeasti, sillä hakemuksen lähettämisen jälkeen Airikaiselle kolahti kutsu työhaastatteluun. Myös siihen hän kaipasi tukea ja laittoi sähköpostia Ekonomien urapalveluun.

Sparraus uravalmentaja Birgit Lindholmin kanssa toteutui korona-ajan vuoksi puhelimessa. Taustaksi käytiin läpi, millaisesta työstä on kyse ja miksi se kiinnosti Airikaiselle.

”Birgit teki minulle sellaisia kysymyksiä, mitä haastattelussakin voitaisiin kysyä ja antoi vinkkejä vastauksiin. Hän muistutti, että rekrytoija voi kuulla ne kymmeneltä muultakin ja kehotti miettimään, voinko antaa jotain lisää. Kuvasin tarkemmin sitä, miksi haluan juuri siihen yritykseen enkä jonnekin muualle. Sitä kuulemma kysytään usein.”

Haastattelun harjoittelu tuntui hyödylliseltä. Vastauksia pystyi harjoittelemaan ilman paineita, ja tuttujakin asioita oli hyvä kerrata.

”Tuli itsevarmempi olo mennä haastatteluun. Se oli vielä elämäni ensimmäinen englanniksi ja Teamsin kautta tehty haastattelu. Harjoittelin lisää kotona ja tein myös itsestäni ajatuskartan.”

Uravalmentaja Birgit Lindholm muistaa vinkanneensa haastattelua jännittäneelle Airikaiselle, ettei jännittämistä pidä pelätä.

”Se on luonnollinen reaktio. Rekrytoija voi nähdä sen jopa positiivisena merkkinä siitä, että on todella kiinnostunut työpaikasta.”

”Hakijoita on, mutta on paikkojakin”

Janina Airikainen ei tullut valituksi hakemaansa työhön, mutta kolmen parhaan joukkoon pääsy oli hänestä hyvä tulos. Samaa mieltä on Birgit Lindholm:

”Se on tosi hyvä tulos. Vain yksi saa kultamitalin, mutta hän on päässyt palkintosijoille.”

Nyt Airikaisella on työn alla gradun kirjoitus. Kevääksi odottaa jo seuraava harjoittelupaikka, jossa hän pääsee paneutumaan tilintarkastuksen saloihin.

Airikainen kokee, että uravalmennuksen hyödyntäminen on auttanut työnhaussa: työnantajiin tuntuu helpommalta ottaa yhteyttä. Vaikka kilpailu on koventunut, hän uskoo, etteivät työpaikkojen ovet ole työuraansa aloittelevaltakaan sulkeutuneet.

”En usko, että olemme kaikki jäämässä työttömiksi.”

”Hakijoita on, mutta on paikkojakin. Ainakin LinkedInissä tulee koko ajan vastaan oman alani eli taloushallintoalan harjoittelupaikkoja. En usko, että olemme kaikki jäämässä työttömiksi.”

Airikainen arvelee, että saattaa löytää itsensä lopulta aivan muunlaisesta työstä kuin mihin oli ennen kuvitellut päätyvänsä. Ekonomien kylteriyhdyshenkilön hommissa hän on huomannut, että esimerkiksi markkinointiin ja tapahtumatuotantoon liittyvät työt voisivat kiinnostaa.

Myös uravalmentaja Birgit Lindholm uskoo, että koronasta huolimatta voi löytää omia arvoja vastaavan, mielekkään työn.

”Paikkoja löytyy edelleen.”

”Uravalmennus voi vaikuttaa ratkaisevasti”

KylteriPlus-palveluun sisältyvänä uravalmennus oli Airikaisen mielestä myös edullista. Hän aikoo ostaa KylteriPlussan myös opintojensa loppuajaksi sekä Kauppalehden että urapalvelujen vuoksi. Koko KylteriPlus kaikkine etuineen maksaa 25 euroa.

”En tiedä, mistä muualta opiskelija voisi saada näin edullisesti ja helposti apua työnhakuasioissa. Hintaero muihin valmennuksiin on varmasti suuri.”

Airikainen uskoo, että ekonomien oman ammattiliiton valmentajat tuntevat paremmin ekonomien työmahdollisuuksia ja osaavat antaa spesifimpää apua kuin uravalmentajat muualla. Hänestä Ekonomien uravalmentajan puheille on myös matalampi kynnys kuin muualle.

Työuransa alussa oleva kauppatieteilijä uskoo, että tulee käyttämään liiton uravalmennusta myös myöhemmin esimerkiksi omaa urapolkua miettiessään. Airikaisen mielestä pitää nöyränä, kun ei usko osaavansa kaikkea heti hyvin.

”En kuulu niihin, jotka uskovat pärjäävänsä yksin kaikessa. Kyseenalaistan ideoitani ja kuulen mielelläni ajatuksia joltain, joka tietää enemmän kuin minä. Uravalmentajat tietävät, miten työnhaussa homma toimii.”

Selvästi tärkein KylteriPlussaan sisältyvistä eduista onkin hänestä mahdollisuus kääntyä uravalmentajien puoleen. Kun on entistäkin vähemmän paikkoja tarjolla, itsensä pitää osata tuoda esiin muita paremmassa valossa.

”Se voi vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi siihen, saako kesätöitä vai ei.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: Aleksei Dernjatin

Hanki kylteriplus
Viimeksi päivitetty 3.6.2021

Vastavalmistunut KTM Mona Mäkkylä: ”Uravalmennus selkeytti omaa ajatustenvirtaa”

02.09.2020

Kun työelämään astuminen lähestyy, opiskelijalle voi olla paljon apua KylteriPlussaan kuuluvasta uravalmennuksesta. Mona Mäkkylä sai opintojensa loppusuoralla Suomen Ekonomien uravalmentajalta kullanarvoisia vinkkejä työnhakuun.

Mona Mäkkylä kaipasi tukea sen sanoittamiseen, mitä oikeasti osaa.
“Sain uravalmentajalta paljon hyödyllisiä, konkreettisiä vinkkejä.”

Oletko kuullut huijarisyndroomasta? Siitä, että vaikka tietäisi osaavansa paljon ja olleensa jo alan töissäkin, voi tuntea olevansa huijari, jonka osaamattomuus paljastuu koska tahansa.

Hiukan tämän tapaisia tunteita oli Turussa vielä viime keväänä opiskelleella Mona Mäkkylällä. Mäkkylä oli jo valmis tradenomi, työelämässäkin mukana ja jatkamassa opintojaan kohti kauppatieteen maisterin tutkintoa. Jäljellä oli enää gradun viimeistely ennen siirtymistä täyspäiväisesti työelämään.

Kaikesta huolimatta hänellä oli epävarma olo omasta osaamisestaan.

”Oli tosi haastavaa sanoittaa sitä, mitä oikeasti osaan.”

”Pääaineeni oli kansainvälinen liiketoiminta. Sen opiskelusta ei kerry samalla tavalla konkreettista, teknistä osaamista kuin vaikka laskentatoimesta. Kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen on aika pehmeää osaamista.”

Mäkkylä kaipasi tukea sen sanoittamiseen, mitä oikeasti osaa.

”Sen sanoittaminen oli tosi haastavaa. Tiesin, että minulla on tällaista ja tällaista työkokemusta, mutta silti olin aika pihalla, mitä töitä voisin jatkossa edes hakea. Ehkä se johtui myös siitä, että valmistuin ensin tradenomiksi ja vietin vain kaksi vuotta yliopistossa. En siksi ole ehkä niin selkä suorana osannut lähteä työnhakuun kuin joku muu.”

Mona Mäkkylä
”Oli kiva, kun joku oli varannut varta vasten minun asioilleni aikaa kalenteriinsa ja kommentoi tekemiäni tekstejä”, Mäkkylä sanoo.

”Sain hyödyllisiä vinkkejä”

Mona Mäkkylä tutkaili netistä erilaisia paikkoja, joista voisi saada apua työnhakuun, ja valitsi eri vaihtoehdoista ammattiliittonsa Suomen Ekonomien uravalmennuksen. Liiton 25 euroa maksaneeseen KylteriPlus-pakettiin kuuluva valmennus tuntui rahanarvoiselta edulta, sillä jo yksittäinen uravalmennuskerta olisi maksanut muualla paljon enemmän.

Mäkkylä kiittää Ekonomien uravalmentaja Kristiina Kurjelta saamaansa tukea. Puhelimessa käyty keskustelu auttoi selkeyttämään omaa ajatustenvirtaa ja konkreettisesti parantamaan cv:tä ja hakemuskirjettä.

”Uravalmennus kannattaa, jos haluaa työnhakuun apua.”

”En ollut juuri silloin edes hakemassa töitä, mutta halusin varmistaa, että minulla on valmiudet hakea. Hyvää cv:tä tai hakemusta ei ole helppo tehdä. Oli kiva, kun joku oli varannut varta vasten minun asioilleni aikaa kalenteriinsa ja kommentoi tekemiäni tekstejä ja niiden sanamuotoja. Sain paljon hyödyllisiä vinkkejä.”

Mäkkylä uskoo, että Suomen Ekonomien uravalmennuksesta olisi hyötyä muillekin valmistumista lähestyville ja työnhakua miettiville.

”Moni voi olla keskittynyt opintoihin, eikä työkokemusta ole valmistuessa vielä paljon. Kun saa juteltua jonkun kanssa ja selkeytettyä omia ajatuksia, osaa ehkä paremmin korostaa työhaastattelussakin sitä, mikä on hyödyllistä. Uravalmennus kannattaa, jos oikeasti haluaa työnhakuun apua.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: Timo Mäkipää

Hanki kylteriplus
Viimeksi päivitetty 20.9.2022

Uravalmentaja vastaa: Näin pärjäät jatkuvassa muutoksessa

04.08.2020

Kun työ jatkuvasti muuttuu, miten jaksaa yhä uusien oppimisen tarpeiden keskellä?

kaksi naista tietokoneen ääressä
Työelämän muuttuminen lisää myös koulutustarpeita.

Kun työ jatkuvasti muuttuu, miten jaksaa yhä uusien oppimisen tarpeiden keskellä?

Jäsenemme kysyy:

”Työelämän murroksesta puhuttiin jo silloin, kun hän kävi koulua. Koronaviruksen takia muutosvauhti tuntuu entisestään kiihtyneen. Olen ihminen, joka rakastaa rutiineja. Nyt on alkanut hirvittää, että entä jos en pysy työelämän muutoksessa mukana. Mitä jos en pystykään innovoimaan tarpeeksi tai keksimään itseäni uudelleen, jotta kelpaisin työmarkkinoille jatkossakin? Ajatus itseni muuttamisesta työn takia ahdistaa ja väsyttää.”

Urapalvelupäällikkömme Marjut Hallavo vastaa:

”Hyvä ja ajankohtainen kysymys. Muutoksen aiheuttamat paineet askarruttavat varmasti nyt monen muunkin mieltä. Kulunut kevät ja kesä ovat olleet suurta muutokseen sopeutumista.

Monilla työpaikoilla toimintaa on organisoitu nopealla tahdilla aivan toisenlaiseksi kuin ennen. Samalla työnteon tavat ovat oleellisesti muuttuneet. Joissakin yrityksissä koko bisnes meni uusiksi muutamassa yössä, ja osa onnistui kääntämään epätoivoiselta näyttävän tilanteen voitoksi. Toisilta taas työt loppuivat kuin seinään.”

Marjut Hallavo antaa neljä käytännön neuvoa, joiden avulla työelämän muutoksen voi nähdä myönteisenä asiana.

1. Muista, että muutoksessa on aina kaksi puolta. 

”Oletko koskaan miettinyt, miksi muutos hirvittää sinua? Samalla tavalla kuin lasi voi samanaikaisesti olla puoliksi tyhjä tai täysi, myös muutoksella on kaksi puolta. Toisaalta se haastaa meidät muuttamaan käytöstämme ja tekemään asioita uudenlaisella tavalla ja samanaikaisesti mahdollistaa kehittymisemme yksilöinä ja yhteisöinä. 

Miltä tuntuisi ajatus, että kaikki elämässäsi ja ympäristössäsi olisi kymmenen vuoden kuluttua täsmälleen samalla tavalla kuin tänään? Mitä uusia ja kiinnostavia juttuja sinulta jäisi mahdollisesti oppimatta tai kokematta?  

Näetkö ympärilläsi asioita, joiden pysyminen samanlaisina olisikin ahdistava mielikuva? Ehkä jopa hiljaa mielessäsi toivotkin joidenkin ihmisten ympärilläsi kehittyvän. Kun mietit elämääsi taaksepäin, löydätkö tilanteita, joissa muutos onkin johtanut myönteiseen lopputulokseen?” 

2. Mieti, mikä on missiosi työelämässä. 

”Jos et ole vielä koskaan miettinyt oman työsi suurempaa tavoitetta, sitä kannattaa pohtia nyt. Onko tavoitteesi luoda uusia ratkaisuja, saada asiat sujumaan tai palvella muita? Mikä on se asia, johon haluaisit paneutua koko sydämestäsi, vaikka et saisi edes palkkaa siitä? Mitä tekisit, jos kaikki olisi mahdollista? 

Pohdi myös, ovatko kaikki vahvuutesi nykyisessä työssäsi täysimittaisesti käytössä. Onko työssäsi vielä asioita, mitä haluaisit saavuttaa tai kokea? Entä jos työelämän muuttuminen olisikin sinulle mahdollisuus johonkin uuteen ja upeaan? 

Mieti hetki sitä vaihtoehtoa, että muutoksen uhkakuvasta tulisikin sinulle ammatillisten toiveittesi täyttymys. Haluaisitko silloin sanoa sille ei kiitos?”

3. Analysoi vahvuutesi ja käytä niitä parhaasi mukaan. 

Kun pohdit tilannettasi, yritä selkiyttää työelämäsi kokonaiskuvaa. Aloita miettimällä, millaiset asiat kiinnostavat sinua, mitkä ovat vahvuutesi ja mitä haluaisit päästä tekemään lisää.  Omista vahvuuksista kannattaa pyytää palautetta kollegoilta ja pomolta tai ihmisiltä, jotka tuntevat sinut ja työskentelytapasi hyvin.  

Voit myös miettiä koko työurasi ajalta, millaiset asiat sujuvat sinulta helposti ja vaivattomasti, kuin itsestään. Millaisiin tehtäviin, projekteihin ja toimeksiantoihin sinut yleensä pyydetään mukaan? Mistä saat eniten myönteistä palautetta?  

Pohdi tilanteita, joissa olet uppoutunut työsi tekemiseen niin, että ajantajusi katoaa. Mitä olit silloin tekemässä ja mitä vahvuuksia käytit? Jos tunnistat tällaisia hetkiä, olet todennäköisesti onnistunut löytämään useita vahvuuksiasi.”

4. Mieti, onko sinun sittenkään pakko muuttua.

”Miltä tuntuisi ajatus, että olet riittävän hyvä juuri sellaisena kuin olet eikä sinun ole pakko muuttua miksikään muuksi? Entä jos sen sijaan löydätkin intohimosi ja haluat kehittää itseäsi päästäksesi paremmin hyödyntämään potentiaalisi ja saavuttamaan uraunelmasi? 

Jos teemme asioita samoin kuin tänään, saamme tulevaisuudessa samaa kuin mitä meillä tänään on. Jos taas haluamme tulevaisuudelta muuta, jotain tulee tehdä toisella tavalla.  

Ehkä tämä pieni ajatusleikki saa sinut innostumaan muutoksesta, ja hirvityksestä kasvaa uusi upea mahdollisuus.”

Anna uravalmentajan auttaa ja lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen viestinta@ekonomit.fi. Kysymyksen lähettäjän nimeä ei julkaista.

Palvelupaketit ja henkilökohtainen valmennus eri tilanteisiin

Lue lisää:

Näitä taitoja tarvitset koronakriisin muuttamilla työmarkkinoilla – rekrytointikonsultin 6 vinkkiä

Viimeksi päivitetty

Timantit syntyvät paineen alla

25.03.2020

Menettääkö coach nyt uskottavuutensa, jos pysyy yltiöoptimistisesti teesissään, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella, kysyy uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen.

Myöhänen-Astikainen Tiina
Uravalmentaja
p. +358407471918
LinkedIn -profiili

Vielä kaksi viikkoa sitten ajanvarauskalenteri vilkutti punaisella. Uravalmennus- ja palkkasparrausajat menivät kuin kuumille kiville sitä mukaa kun ehdimme niitä avata.

Sitten tuli pysähdys. Tuli korona. Tai no, olihan se ollut olemassa jo aiemmin, mutta kaukana Kiinassa, uutisena muiden joukossa. Nyt saamme päivä toisensa jälkeen kyseenalaisen kunnian seurata aitiopaikalta, kuinka virus sekoittaa kansakunnan ja kansantalouden toisensa jälkeen.

Olemme täysin uudessa tilanteessa, joka on meille outo ja pelottava. Miksi näin? Siksi, että meillä ei ole siihen valmiita vastauksia tai ratkaisua. Olemme hetkellisesti menettäneet hallinnan tunteen, ja se saa meistä monen ahdistumaan.

Mitä tässä enää kannattaa yrittää?

Valmennusasiakkaani pohtivat joskus pitkäänkin työn ja elämän merkitystä. Tiistai 18. maaliskuuta antoi meille kertaheitolla uuden merkityksen. Joidenkin työpäivä tyhjeni palavereista ja asiakkaat katosivat, toiset lähtivät varautumaan puolen vuoden karanteeniin hamstraamalla ruokaa, lääkkeitä ja vessapaperia. Ja me työssä käyvät heräsimme ajatukseen työn menettämisestä.

Me, joilla työ on. Ne, joilla työtä ei ole tai ovat sitä pitkään hakeneet, saivat viimeisen naulan arkkuun. Mitä tässä enää kannattaa yrittää. Kohta meillä on suurtyöttömyys, niin hallitus pääministerin suulla sen kertoi.

Itsellänikin nousi pala kurkkuun. Olisiko aivan itsepetosta ajatella, että tästä kyllä selvitään?

Itsellänikin nousi pala kurkkuun. Olisiko aivan itsepetosta ajatella, että tästä kyllä selvitään? Että tämä on vain väliaikaista ja tästä voi lopulta seurata jotain uutta, jotain hyvää? Menetänkö valmentajana uskottavuuteni, jos pysyn yltiöoptimistisesti teesissäni, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella?

Mahdollisuuksia avautuu

Suuri kysymys on, mitä tapahtuu akuutin kriisin jälkeen, mitä kaikkea tästä seuraa?

Mietitäänpä hetki. Hallitus on vetänyt tätä biisiä hyvin. Pääministeri Marin ja kollegansa ovat ottaneet jämäkästi asioita pala palalta haltuun, esiintyneet vakuuttavasti ja yhteisellä nuotilla laulaen, ja johdattaneet Suomea kohti kipeitä päätöksiä asiantuntijoihin luottaen ja meihin kansalaisiin uskoa valaen. 

Mutta ihan oikeasti, kriisi on kovaa vauhtia muuttamassa maailmaa ja aukaisee uhkien lisäksi mahdollisuuksia kehittyä niin yksilöinä kuin organisaatioiden tasolla.

Kriisi aukaisee uhkien lisäksi mahdollisuuksia kehittyä niin yksilöinä kuin organisaatioiden tasolla.

Kun työntekijät ovat yhtäkkiä kotona mutta työt on edelleen saatava tehdyksi, etätyö on nähnyt uuden tulemisen. Tällä kertaa for real! Mitä se tarkoittaa verkko-operaattoreille, virtuaalisovellusten kehittäjille, serverikapasiteetin ja it-laitteiden tarjoajille tai uudenlaisen työnteon tavan valmentajille? 

Kun pysyttelemme kotona – monet lastensa kanssa – ja syödäkin pitäisi, tilaamme lounasravintolaan menemisen sijaan ruoan kotiin tai hankimme kauppakassit kotiin kuljetettuna. Mitä se tarkoittaa tuotteiden tilaus- ja kuljetuspalveluille?

Entä julkinen sektori, terveydenhoito, sairaalat, koulut ja sosiaalipalvelut? Vähintäänkin arvostuksemme näiden alojen osaajia kohtaan lisääntyy, ja toivottavasti sitä myötä konkreettisempi valtion- ja kuntien budjettien painopiste näille alueille. 

Lääketeollisuus tutkimuksineen on aivan eri tavalla valokeilassa kuin koskaan ennen. Nyt odotamme kädet ristissä hetkeä, jolloin uusi rokote tai lääke saadaan valjastettua vastaiskuun virusta vastaan.

Maailman valtioiden rajojen sulkeutuminen on vahvistanut kotimaisen tuotannon ja omavaraisuuden tärkeyttä. Nouseeko suomalainen yritystoiminta uuteen kukoistukseen?

Koronakriisi on kaiken tämän ohella vahvistanut ihmisten auttamisenhalua ja yhteisöllisyyttä. Asioita, jotka yksilöllisyyden arvostuksen ja minäkeskeisyyden aikakaudella ovat meiltä useimmilta päässeet unohtumaan. Nyt näen yksittäisten ihmisten, tiimien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen tarjoavan apuaan sitä kipeästi tarvitseville vastikkeetta ja pyyteettömästi. Voisiko tällainen asenne tulla jäädäkseen?

Kiitos, että saan auttaa

Kun miettii kaikkea suhteellisen lyhyessä ajassa tapahtunutta, on selvää, että maailma, meidän ihmisten eläminen ja toimiminen siinä sekä työnteon tavat tulevat oleellisesti muuttumaan. Nyt on aika alkaa pohtia, miten sinä voit olla osa tuota uutta maailmanjärjestystä. Suurimmat innovaatiot syntyvät paineen alla, kuten timantit.

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja antaa tilanteeseen hyvän näkökulman kirjoituksessaan Maailmanloppu ei tule vieläkään. 

Henkilökohtaisesti minua auttaa asioiden pistäminen laajempaan yhteyteen. Juuri tällä hetkellä tilanne voi olla tukala, mutta suuressa mittakaavassa muutaman viikon tai kuukauden kotieristys tai maailman vaipuminen taloudelliseen lamaan ovat vain ohikiitäviä hetkiä. Hetkiä, jotka tullaan muistamaan, mutta jotka menevät ohi. Me pääsemme niistä yli, kukin omia vahvuuksiamme hyödyntäen ja perheeseen, ystäviin ja työkavereihin tukeutuen.

Mutta nyt on nyt. Meidän on keskityttävä siihen, että saamme akuutit ongelmat ratkaistua, niin työpaikoilla kuin kotona. Kaikki muu voi odottaa. Arjesta selviytyessäsi, muista hengittää. Kollegani Taijan vinkit auttavat rauhoittumiseen tässä hetkessä.

Enemmän kuin mitään, haluan saada sinut huomaamaan vahvuudet itsessäsi sekä kaiken sen rautaisen osaamisen, joka auttaa tätä maailmaa pääsemään yli pandemiasta ja saavuttamaan entistä paremman tulevaisuuden.

Kahden viikon takaiseen verrattuna työn merkitys on noussut täysin uudelle tasolle. Myös meidän uravalmentajien työ. Enemmän kuin koskaan aiemmin tunnen voimakasta halua olla läsnä ja tukea sinua, jäsenemme, elämäsi kenties kovimmassa paikassa. Enemmän kuin koskaan haluan valaa uskoa ja toivoa tulevaan. 

Enemmän kuin mitään, haluan saada sinut huomaamaan vahvuudet itsessäsi sekä kaiken sen rautaisen osaamisen, joka auttaa tätä maailmaa pääsemään yli pandemiasta ja saavuttamaan entistä paremman tulevaisuuden.

Kuinka merkityksellistä työtä saammekaan tänään hyväksesi tehdä. Kiitos.

Viimeksi päivitetty 17.6.2020