Näin ekonomi-sairaanhoitaja Heidi Tanttu hankki itselleen persoonallisen osaamiskombon ja löysi merkityksellisen työn

Ekonomien uravalmennuksen ja verkkokurssin avulla Tanttu hahmotti omaa osaamistaan ja toiveitaan uudella tavalla. ”Halusin rakentaa osaamiseni päälle ammatin, jossa pystyn tukemaan mielen hyvinvointia.”


Teksti: Tiina Komi
Kuva: Vesa Laitinen

Myyntitehtävissä toiminut Heidi Tanttu oli jo pidempään toivonut voivansa opiskella uutta ja tehdä työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen.

Nuorena Tanttu harkitsi psykologiksi opiskelemista, mutta valitsi kuitenkin ekonomin uran. Kansainvälinen markkinointi kiinnosti häntä, ja hän työskenteli useita vuosia ulkomailla. Sittemmin hän suoritti coachin tutkinnon ja työskenteli muutaman kuukauden työnhakuvalmentajana.

Pohtiessaan osaamistaan ja toiveitaan Tanttu käytti apuna kirjallisuutta ja erilaisia harjoituksia sekä Ekonomien uravalmennusta, jota oli hyödyntänyt jo opiskeluaikanakin. Oman osaamisen palapelin voi rakentaa monella tavalla, kun saa apua palasten tunnistamiseen ja uudelleen järjestämiseen. Jos pähkäilee asioita vain itsekseen, ei näe kaikkia mahdollisuuksiaan objektiivisesti.  

Koska hyvinvointi on Tantulle tärkeä arvo, hän päätti opiskella sairaanhoitajaksi, ja valitsi opiskeluaikanaan kaikki mahdolliset mielenterveystyöhön ja psykiatriaan liittyvät kurssit. Hän opiskeli myös lean-johtamista.

Ei uran vaihtaja vaan uran täydentäjä

Heidi Tanttu ei pidä itseään uran vaihtajana vaan uran täydentäjänä.

Samalla, kun hän opiskeli ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi, hän suoritti Oulun yliopistossa digiterveyspalveluihin keskittyvän terveysalan täydennyskoulutuksen.

Jo ennen sitä hän ”ujuttautui” kaikille avoimiin tervesalan ammattitapahtumiin ja osallistui soteuudistukseen ja tekoälyyn liittyviin työpajoihin.

”Oli superkiinnostavaa päästä pohtimaan palvelumuotoiluun liittyviä asioita yhdessä lääkäreiden ja elinkeinoalan ihmisten kanssa”, Tanttu sanoo.

Tanttu pohti, mitä sellaista ekonomin tietoa ja taitoa hänellä oli, joka olisi siirrettävissä toiselle alalle. Hän osallistui Ekonomien Tunnista ja sanoita osaamisesi -verkkokurssille, josta oli paljon apua asiassa.

Tanttu halusi työhön, jossa voi käyttää psykologistyyppistä osaamistaan ja ihmistaitojaan.

Jo hakiessaan opiskelemaan sairaanhoitajaksi Tanttu tiesi haluavansa työskennellä terveysalalla tehtävissä, joissa voi hyödyntää myös kaupallisen alan osaamistaan ja valmentajan taitojaan sekä kehittää digiterveyspalveluja. 

”Halusin rakentaa osaamiseni päälle ammatin, jossa pystyn tukemaan mielen hyvinvointia.”

”Ekonomien uravalmentaja sparrasi minua ja auttoi ideoimaan, mihin terveysalan yrityksiin voisin osaamistani tarjota. Hän kommentoi työhakemustani hyvillä kysymyksillä kiinnittämällä huomiota esimerkiksi siihen, miten voisin ilmaista motivaationi aiempaa syvemmin.”

Kaupallinen osaaminen on tervetullutta terveysalalle

Nykyisin Heidi Tanttu työskentelee Pihlajalinnan Etälääketieteen yksikössä, mielen hyvinvoinnin palveluiden palvelupäällikkönä. Työ vastaa hänen toiveitaan.

Tantun työ sisältää palvelukehityksen ja -tuotannon sekä myynnin ohella myös etävastaanoton pitämistä lyhytterapia-asiakkaille sekä adhd-kartoituksia. Tanttu on iloinen siitä, että pääsee hyödyntämään ekonomina hankkimaansa ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja kykyään etsiä niihin sopivia ratkaisuja.

Hän oli yrittänyt jo aiemmin päästä sisään terveysalalle, mutta se ei onnistunut ilman alan tutkintoa. Nyt hän ajattelee, että se oli hyvä.

”Olisin luultavasti tehnyt vääriä ehdotuksia ja päätöksiä. Ilman substanssiosaamista en olisi kyennyt suunnittelemaan, toteuttamaan ja myymään terveyspalveluja.”

Kaikki uraan liittyvät toiveet eivät välttämättä yhdisty heti ensimmäisessä työpaikassa.

Tantun kaupallinen osaaminen on otettu ilolla vastaan. Hän on tuonut terveysalalle uusia toimintatapoja ja saanut kiitosta etenkin itseohjautuvuudestaan, joka on kaupallisella alalla tuttua mutta terveysalalla vieraampaa.

Heidi Tantusta on upeaa, miten monenlaisia tutkintoja ja työtehtäviä yhteen työuraan voi mahtua, kun on avoin uusille asioille.

”Kaikki uraan liittyvät toiveet eivät välttämättä yhdisty heti ensimmäisessä työpaikassa. Myös omat arvot voivat muuttua vuosien varrella.”

Seuraava Tunnista ja sanoita osaamisesi -verkkovalmennus alkaa 27.9.2022! Jos ajankohta ei sovi kalenteriisi, löydät samat sisällöt myös itseopiskelupakettina eLoungesta.

Teknologiateollisuus tarvitsee lisää ekonomeja

Teknologiateollisuus pyrkii palkkaamaan tämän vuosikymmenen aikana tuhansia uusia korkeakoulutettuja osaajia joka vuosi. Toisin kuin usein ajatellaan, toimiala työllistää tekniikan ammattilaisten lisäksi myös runsaasti kauppatieteilijöitä. Ira Silvendoin ja Santeri Kangas ottivat haasteen vastaan, ja luovat nyt mielekästä uraa teknologiateollisuudessa.


Kun kännykkä soi yllättäen kesken luennon Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2017, Santeri Kangas päätti vastata. Hän oli laittanut kesätyöhakemuksia sinne tänne, ja nyt häntä pyydettiin haastatteluun Outotecille.

”Kun puhelu oli loppu, minun piti googlata, mitä Outotec tekee”, Kangas hymyilee.

Hänelle tarjottiin harjoittelupaikkaa varaosatiimissä. Haastattelussa hahmottui, että työ on hyvä sisäänajo- ja näköalapaikka koko yrityksen toimintaan.

Toisen kesätyörupeaman jälkeen hänelle tarjottiin paikkaa yrityksessä. Tällä hetkellä hän työskentelee Senior Deployment Managerina, ja yritys on nykyisin nimeltään Metso Outotec.

”Toimin käytännössä tuotelinjan ja markkina-alueen välissä. Jos meille tulee kehityshankkeita, systeemimuutoksia, prosessikehitystä tai liiketoiminnallisia ongelmia, niin fiksaan asioita projektimuodossa, tai jos tiettyyn tilanteeseen tarvitaan tukea, selvitän, mitä sille voisi tehdä”, hän kuvailee.

”Olin työhaastattelussa insinöörien kanssa ainoana kauppisopiskelijana, eli erotuin kyllä”

Teknologiateollisuus ry:n mukaan toimiala tulee tarvitsemaan tämän vuosikymmenen aikana noin 13 300 uutta osaajaa joka vuosi. Heistä korkeakoulutettuja tulee olemaan noin 60 prosenttia.

Osaamispulssi.fi -sivusto kerää päivittyvää tietopankkia teknologiateollisuuden tarvitsemasta osaamisesta. Parhaillaan ala hakee osaamista esimerkiksi liiketoiminnan kehittämisessä, muutosjohtamisessa, tuotehallinnassa, myynnissä, kiertotalousosaamisessa sekä ihmisten johtamisessa.

Turun kauppakorkeassa opiskellut Ira Silvendoin haki kesätyöpaikkaa vuonna 2017 Valmet Automotivelta. Hän tiesi yrityksen pintapuolisesti, koska se on hänen kotiseutunsa suurimpia työllistäjiä.

”Olin työhaastattelussa insinöörien kanssa ainoana kauppisopiskelijana, eli erotuin kyllä – kuten ehkä myös sillä, että olin kova puhumaan käsilläni. Satuin kysymään, tarvitsisitteko työvoimaa HR-puolelle”, Ira Silvendoin muistaa.

Silvendoin opiskeli markkinointia, mutta opintojen aikana hänelle tuli tunne, ettei haluakaan työkseen edistää jonkun sellaisen tuotteen myyntiä, jota kukaan ei tässä maailmassa tarvitse.

”Ehkä se oli naiivi ajatus, ja vielä kovin kapea käsitys markkinoinnista. Etsin silloin omaa paikkaani yhtäältä kovan kapitalismin, ja toisaalta humaanien, pehmeämpien arvojen välillä. Sitten keksin, että vastaus voisi olla HR: Sen ytimessä ovat ihmiset, jotka lopulta tekevät yrityksen tuloksen. Opiskelijana en vielä alasta paljon tiennyt, mutta halusin kuitenkin kokeilla”, hän muistaa.

Loppu onkin historiaa, koska henkilöstöhallinto teknologiateollisuudessa tarjosi hänelle juuri sopivan kehittymispaikan. Tällä hetkellä hän toimii Valmet Automotivella henkilöstöjohtajana.

“Jos kysytään, oliko teknologiateollisuus mielessäni jo opiskeluaikoina, niin ei ollut. Alaa leimaa käsitys, että täytyy varmaan rakastaa tekniikkaa, jotta voisi viihtyä siellä.”

”Jos kysytään, oliko teknologiateollisuus mielessäni jo opiskeluaikoina, niin ei ollut. Alaa leimaa käsitys, että täytyy varmaan rakastaa tekniikkaa, jotta voisi viihtyä siellä. Hirveää sanoa, mutta minua ei kyllä juuri tekniikka kiinnosta”, hän sanoo.

Kaikenlaisia tutkintoja ja taustoja tarvitaan

Vesi ja öljy, vai miten se nyt menikään, kun kuvaillaan ekonomien ja insinöörien yhteiseloa. mielikuva ei voisi olla kauempana totuudesta, Metso Outotecin Kangas sanoo.

”Käytännön työssä ei juuri huomaa, mikä kenenkin tutkinto on. Voi käydä niin, että kun ajattelee, että hän on KTM, niin hän onkin DI, ja toisinpäin. Jos et tule toimeen insinöörin kanssa, niin sitten et tule ylipäätään ihmisten kanssa toimeen”, hän sanoo.

Työssä tarvitaan kaikenlaisia taustoja, kulttuureja ja kokemuksia parempaa lopputulosta varten.

Kangas on huomannut, että työssä tarvitaan kaikenlaisia taustoja, kulttuureja ja kokemuksia parempaa lopputulosta varten. Hän kokee, että omista opinnoistaan hänellä on ollut työelämässä eniten hyötyä lukuisista ryhmätöistä, koska yhteistyö on hänen töissään keskeistä. Vaihto-opiskelijoiden kanssa hän oppi, miten muiden kulttuurien kanssa toimitaan hyvin yhteen.

Lisäksi Kangas mainitsee erikseen tietojärjestelmätieteet ja tulevaisuudentutkimuksen: Tietojärjestelmien kokonaisuuksien ja osien yhteyksien ymmärtäminen on ollut hyödyllistä. Tulevaisuudentutkimus taas antoi näköalaa moniin mahdollisiin tulevaisuuksiin.

”Olen huomannut, että olen hyvä asioiden havainnollistamisessa, on se sitten asia, ongelma tai laajempi kokonaisuus. Pystyn pilkkomaan asiakokonaisuuden pienempiin palasiin ja löytämään sieltä sen ydinsanoman, joka pitää viestiä monille ihmisille. Onko se sitten kaupallista osaamista, insinööriosaamista, vai mitä?”, hän miettii

Maanläheinen kulttuuri teki vaikutuksen

Valmet Automotiven yrityskulttuuri yllätti positiivisesti Silvendoinin, vaikka se silloin vielä kumpusikin leimallisesti miesinsinöörin ajattelumaailmasta.

Korkeakouluilla on kehittämisen paikka siinä, miten opiskelijoille esitellään muitakin toimialoja, kuin omalle alalle perinteisiä.

”Huomasin, että yrityskulttuuri oli tosi maanläheinen. Se sopi itselle. Jos tänne olisi tullut puku päällä ja salkku kourassa, niin se ei ehkä olisi oikein istunut tähän maailmaan”, hän miettii.

Sekä Silvendoin että Kangas ovat samaa mieltä sen suhteen, että korkeakouluilla on kehittämisen paikka siinä, miten opiskelijoille esitellään muitakin toimialoja, kuin omalle alalle perinteisiä. Myös teknologiateollisuudella on ekonomeille paljon annettavaa.

”Tiedolla johtaminen on uusi musta meille ja monelle muulle yritykselle, siksi data-analysointi liikkeenjohdolle on keskeistä. Toimitusketju on meille elinehto, ja sen johtamiseen voi opinnoissa erikoistua. Klassisesti meillä on paljon ekonomeja töissä talousosastolla, kuten myös HR:ssä, asiakasprojekteissa ja asiakasrajapinnassa. Yritys elää projekteista, enkä näe estettä, etteikö ekonomi voisi kasvaa esimerkiksi projektipäällikkötehtäviin”, Silvendoin miettii.

Hänen mielestään kauppatieteellisen koulutuksen ehkä tärkein anti on, että ihmisellä on liiketaloudellinen ajattelumaailma ja kyky ajatella laajasti.

”Meillä on tänä päivänä monia kymmeniä ekonomeja töissä”, Silvendoin sanoo.

Teksti: Mari Schildt
Santeri Kankaan kuva: Vesa Laitinen

Vahvaa ekonomiosaamista tarvitaan teknologiateollisuudessa

Teknologiateollisuus ry:n Osaamispulssi-projektissa selvisi, että alalla on teknologian syväosaamisen lisäksi pulaa ekonomien vahvoista osaamisalueista, kuten johtaminen, kiertotalous, liiketoiminnan muutostilanteet ja asiakaslähtöisyys.

Suomen Ekonomit tarttui asiaan, ja on nyt Tekniikan Akateemiset TEKin ja Insinööriliiton lisäksi mukana etsimässä ratkaisuja teknologia-alan yritysten osaaja- ja osaamispulaan.

Yhteistyön yksi muoto tänä syksynä on Ekonomien jäsenten mahdollisuus testata Teknologiateollisuuden Futureproof-sovellusta. Sovelluksen avulla uramahdollisuuksien hahmottamiseen tulee uusi pelillinen tapa.

”Ekonomien osaamiselle on selkeää tilausta. Jäsentemme etu on, että tuemme heidän työllistymistään teknologiateollisuuden tehtäviin ja toisaalta myös teemme näkyväksi ekonomiosaamisen merkityksen teknologiayrityksille” summaa Suvi Eriksson, Ekonomien urapalveluiden johtaja.

Eriksson Suvi
Johtaja, urapalvelut
p. +358408488935

Löytyisikö teknologiateollisuudesta sinun paikkasi? Testaa uutta sovellusta

Tule testaamaan Futureproof-sovellusta ja voit voittaa 100 euron SuperLahjakortin! Ilmoittaudu testiryhmään viimeistään tiistaina 20.9.2022.

Futureproof on mobiilisovellus, joka tarjoaa sinulle helpon tavan hahmottaa nykyosaamistasi ja peilata sitä teknologia-alan työpaikoissa tarvittavaan osaamiseen.

Kristian Sarosto UX/UI Designeriksi Ekonomeille

Saroston työnkuvaan kuuluu etenkin jäsensovellus eLoungen ja sen palvelujen kehittämistä.


Kuva: Opa Latvala

Mitä kaikkea tehtäviisi kuuluu?

Työskentelen asiakaskokemustiimissä, ja olen ehtinyt nyt hieman yli viikon perehtyä tuleviin työtehtäviini. Koska positio on täysin uusi, tehtävänkuvan ja toimintamallien rakentaminen vie luultavasti vielä hieman aikaa.

Työnkuvani tulee ainakin sisältämään käyttäjäystävällistä käyttöliittymäsuunnittelu, jonka tavoitteena on tehdä Suomen Ekonomien tarjoamista digitaalisista palveluista helpommin ymmärrettäviä ja käytettäviä.

Ydintekemistäni on kehittää Ekonomien jäsenpalvelu eLoungea ja sen palveluita. Kehittämiseen kuuluu muun muassa käyttöliittymän mallintaminen, jota toteutan graafista editori- ja suunnittelutyökalu Figmaa käyttäen. Projekteja pääsen toteuttaman projektipäällikkönä tai varaprojektipäällikkönä riippuen projektien sisällöstä.

Kuka olet ja mistä tulet?

Olen niin sanotusti alan vaihtaja. Työskentelin aikaisemmin finanssisektorilla useamman vuoden erilaisissa tehtävissä asiakasrajapinnasta taustatehtäviin.

Mikä sai sinut hakemaan Ekonomeille töihin?

Suomen Ekonomit oli ennestään tuttu opiskeluni kautta. Olen itse kylteri, opiskelen tietojärjestelmätieteitä ja kauppatieteitä Jyväskylän yliopistossa.

Suurempi kiinnostukseni liittoa kohtaa lähti kuitenkin Ekonomien järjestämän Biz Potential Finland 2022 -kilpailusta, jonka joukkueemme päätyi voittamaan.

Kilpailun jälkeen tutustuin tarkemmin liiton tarjontaan, ja siinä samalla löytyi omia mielenkiintojani ja osaamistani vastaava avoin työpaikka.

Mikä fiilis jäi ensimmäisestä työviikosta?

Ensimmäinen työpiikko meni ohi hyvin nopeasti uuteen tutustumalla. Palautin viime viikon maanantaina työkoneeni vanhalle työnantajalle ja jo seuraavana päivänä aloitin uudessa.

Hyppy uuteen ja tuntemattomaan jännitti, mutta uudet työkaverit ottivat minut lämpimästi vastaan ja se on tehnyt muutoksesta stressittömämpää.

Mikä sinua motivoi työssäsi?

Palan halusta päästä hyödyntämään asiakas edellä -ajattelutapaani Suomen Ekonomien toiminnassa. Minua motivoi kehittäminen, jossa oman kädenjäljen pääsee konkreettisesti näkemään parannetun palvelun tai tuotteen muodossa.

Lisäksi työn joustavuus ja vastuun saaminen motivoivat minua antamaan parhaan versioni itsestäni.

Olen hyvin innovatiivinen ihminen, joten minulle on tärkeää, että työyhteisöön on rakennettu avoin ilmapiiri, joka mahdollistaa hyvien ideoiden kuulluiksi tulemisen ja itse toteuttamisen.

Jos olisit fiktiivinen hahmo, niin mikä olisit ja miksi?

Mietin tätä kysymystä pitkään ja päädyin tulokseen, että minulla ei ole mitään fiktiivisiä supersankaritoiveita. Haluan enemmänkin pyrkiä olemaan parempi versio itsestäni ja kokemaan elämässä paljon. Seuraavaksi bucket listallani on laskuvarjohyppy ja matka Japaniin.

Ekonomien uravalmennus palautti Gina Lindin uskon omiin kykyihinsä

Ekonomien uravalmentajalta saatu tuki ja oivaltavat kysymykset saivat kuusikymppisen Gina Lindin arvostamaan omaa osaamistaan. ”Ymmärsin oman arvoni aivan eri näkykulmasta ja sain enemmän kuin uskalsin toivoa.”


Gina Lind

Gina Lind on tehnyt pitkän uransa taloushallinnon tehtävissä perheyrityksissä, ja arvostanut aina sitä laajaa ymmärrystä ja tehtävien kirjoa, jota pienemmät yritykset ovat tarjonneet. Työura katkesi hetkeksi ja lähti uudelle uomalleen, kun Lind jäi viisi vuotta sitten työttömäksi.  ”Silloin pohja lähti hetkeksi elämältäni. Onneksi löysin ystäväni kautta työn, ja vaikka se ei koulutustani vastannutkaan, olin hyvin kiitollinen.”

Kun työnantajalle selvisi Lindin koulutus ja työkokemus, hänen työtehtävänsä myös laajenivat. Hän otti yhteyttä Ekonomien palkkaneuvontaan, kun palkka ei vastannut enää omia työtehtäviä. Palkkaneuvonnasta vinkattiin myös mahdollisuudesta ottaa yhteyttä Ekonomien uravalmennukseen. Uravalmentaja auttoi Lindiä ymmärtämään sekä oman että koulutuksensa arvon.

”Valmennus avasi silmäni sille, että asiat, joita pidin itsestäänselvyyksinä olivatkin arvokkaita kuten, mitä osaan, miten hoidan työni ja motivaationi työntekoon. Ymmärsin oman arvoni uudella tavalla. Minullahan on kokemusta, koulutusta ja innostusta sekä halua oppia uutta.”

Ymmärrys alasta on tärkeää

Lind kehuu Ekonomien uravalmentajia heidän laajasta näkemyksestään ja ymmärryksestään ekonomien alaa kohtaan. ”Uravalmentaja näki sen mitä en itse omassa työhuoneessani nähnyt, kun minulla ei ollut mitään mihin verrata osaamistani. Uravalmennuksen myötä ymmärrykseni omasta osaamisestani vahvistui.”

Lind kertoo, että kun on saanut työssään kiitosta tekemistään tilinpäätöksistä, on tiennyt oman työnsä laadun, mutta ei työnsä tärkeyttä. ”Ei ollutkaan itsestäänselvyys, että kaikki osaavat tehdä tämän työn.”

Kun Lind sai uskon itseensä palautettua, hän oli myös entistä motivoituneempi tekemään työnsä vielä paremmin. ”Jos joku asia on hyvin, niin se voi aina olla vielä paremmin”.

Mitä minä haluan?

Pian palaset alkoivat loksahdella kohdilleen. ”Mitä jos loisit itsellesi ideaalityönkuvan”, pyysi Lindin työnantaja. ”Ja niinhän minä sitten tein. Kun minulla oli Ekonomien uravalmennuksen myötä tuki, niin minulla oli vahvuus ja selkeys laittaa raamit oman työnkuvan ympärille.”, Lind kertoo.

Gina Lind

Lind arvosti sitä, että uravalmentaja ei sanonut mitä pitäisi tehdä, vaan osasi kysyä juuri oikeat kysymykset. ”Keskusteluista uravalmentajan kanssa oivalsin, että minun on selvitettävä, mitä todella haluan ja tarvitsen. Mitä minun pitää tehdä, jotta saan muut kuuntelemaan, mitä minulla on sanottavana.”

Kun Lind selvitti itselleen, mitä todella haluaa ja ymmärsi oman arvonsa, myös työnantaja huomasi tämän. Hän esitti toiveensa työnkuvasta työnantajalleen ja sai myös arvoisensa tehtävän ja palkankorotuksen. Hänen kokee, että hänen osaamistaan arvostetaan nyt aivan eri tavalla.

Lind jopa myöntää, että hän otti innoissaan ja motivoituneena vastaan vähän turhankin ison pestin. ”Johtoryhmätyöskentelyni jäi lyhyeksi, sillä huomasin pian oman työni laadun kärsivän, jos jatkaisin.” 

Tässä piilee tärkeä opetus siitä, että on osattava sanoa tarvittaessa myös ei. ”On hyvä tietää, mitä itse haluaa ja olla rehellinen itselleen. Ei tavoitella jotain muiden takia, vaan omasta aidosta halusta.”

Kokemustani arvostetaan

Uravalmennus voi avata ovia ja ikkunoita vielä työuran loppupuolellakin. Kuusikymppinen Lind ei ole itse kohdannut ikärasismia. ”Meissä jo pidempään uraa tehneillä on valtavasti potentiaalia, jos niin vain haluamme. Koen, ettei minua pidetä työelämässä vanhana, vaan omaa kokemustani ja tapaa tehdä töitä arvostetaan. Olemme kaikki ainutlaatuisia ja meillä jokaisella on omat kykymme ja vahvuutemme.”

Uravalmennusta Lind kertoo suosittelevansa koko sydämestään. Suurin anti oli mahdollisuus keskustella ihmisen kanssa, jolla on näkemystä mahdollisuuksista. ”Uravalmennus on kuin menisi aavalle merelle. Saa paljon laajemman näkymän siitä, mitä kaikkea ura voi pitää sisällään.”

Kuvat: Vesa Laitinen

Yrittäjä, joka uskoo unelmiin − podcast-vieraana Jaakko Alasaarela

Jaakko Alasaarela on menestynyt kasvuyrittäjä, toimitusjohtaja ja motivaatiopuhuja. Hänen elämänsä ei kuitenkaan ole ollut suoraviivaista onnistumista, vaan siihen on mahtunut monta käänteentekevää hetkeä. Millainen vaikutus näillä hetkillä on ollut Jaakon elämään ja yrittäjyyteen?


Alaston yrittäjä -podisarjan viidennessä jaksossa riisuttavana on Jaakko Alasaarela, joka toimii ohjelmistoyritys ZEF Oy:n toimitusjohtajana. Kauniita ja älykkäitä kyselytyökaluja tarjoava ZEF tunnetaan erityisesti vaalikoneistaan, joita on ollut käytössä useassa maassa. ZEF on valittu Suomen parhaimmaksi työpaikaksi vuonna 2016. Toimitusjohtajan työn ulkopuolella Jaakko on kysytty puhuja ja kirjailija, joka jakaa ajatuksiaan erityisesti onnellisuudesta, motivaatiosta ja unelmien saavuttamisesta.  

Podcastin jaksossa Jaakon yrittäjäpersoona ja -tarina vie mukanaan. Miten 15-vuotiaana vietetty hetki rehtorin kansliassa muutti Jaakon elämän suunnan? Millaisia oppeja Jaakon tarina antaa yrittäjyydestä, menestyksestä ja onnellisuudesta? Miten oululainen ZEF pyrkii kyselytyökaluillaan maailmanvalloitukseen ja suurten yhdysvaltalaisten kilpakumppaneidensa haastajaksi? 

Jaakko Alasaarelan ajatuksia herättävää yrittäjyystarinaa kommentoi jälkihöyryissä PwC:n innovaatio- ja yrittäjyyspalveluiden johtaja Topi Järvinen

Alaston yrittäjä on Ekonomien ajatuksia herättelevä podcast, jossa vieraat kertovat kasvuyrittäjyystarinansa – rehellisesti ja kaunistelematta. Kuuntele podcastin kaikki julkaistut jaksot täältä.

Hankenilla opiskeleva Janina Airikainen, 23: ”Uravalmennus antoi itsevarmuutta työnhakuun”

Työpaikkoihin on nyt paljon hakijoita, joten joukosta pitäisi pystyä erottumaan entistäkin paremmin. Ekonomien uravalmennus antoi kauppatieteiden opiskelija Janina Airikaiselle hyödyllistä tietoa ja itsevarmuutta työnhakuun.


Janina Airikainen

Janina Airikainen kokee, että uravalmennuksen hyödyntäminen on auttanut työnhaussa: työnantajiin tuntuu helpommalta ottaa yhteyttä.

Ensimmäisen työpaikan löytäminen on koronan kurittamilla työmarkkinoilla entistä vaikeampaa. Työmarkkinoilla näkyy silti muutakin kuin synkkiä pilviä: paikkoja avautuu edelleen. Sen huomasi ilokseen myös laskentatoimen opintojaan Helsingin Hankenilla viimeistelevä Janina Airikainen.

Airikainen oli tehnyt kandivaiheen jälkeen jo vuoden maisteriopintoja ja onnistui löytämään koronakriisin keskelläkin työpaikan kesäksi.

”Olin todella onnekas, sillä pääsin samaan paikkaan kuin edellisenä kesänä.”

Kesällä hän huomasi lisäksi kiinnostavan työpaikan, joka oli avautumassa tänä syksynä. Tarkoitus oli ollut jatkaa opintoja, mutta unelmapaikka muutti suunnitelman.

”Sitä ei mitenkään voinut skipata. Päätin hakea sitä ja aloin nopeasti laatia työhakemusta.”

”Hakemukseen kannattaa panostaa”

Airikainen oli samaan aikaan suorittamassa myös Suomen Ekonomien kesäkurssia, jossa yksi harjoituksista oli työhakemuksen laatiminen. Tehtävää palauttaessaan hän kertoi aikovansa hakea paikkaa hakemuksellaan oikeasti.

Koska Airikainen oli lunastanut itselleen kauppatieteiden opiskelijoille tarkoitetun KylteriPlus-lisäpalvelupaketin, hänellä oli mahdollisuus kysyä apua hakemuksen tekoon Suomen Ekonomien uravalmentajalta. Uravalmentaja Taija Keskinen luki Airikaisen hakemuksen, antoi palautetta ja katsoi vielä uudestaan Airikaisen viilaaman version.

”Hän ehdotti, että hakemusta kannattaa kohdentaa enemmän juuri haettavaan työhön. Toin siihen enemmän osaamistani ja sitä, että tiedän jotain laskentatoimesta. Ja että haluan juuri tälle alalle. Uusimastani versiosta Taija sanoi, että nyt se näyttää siltä miltä pitääkin.”

”Työnantaja lukee luultavasti silmät sirrissä sata hakemusta, joten on hyvä keskittyä olennaiseen.”

Taija Keskinen muistaa, että Airikaisella oli jo valmiiksi tosi hyvä hakemus.

”Pyrimme silti yhdessä vielä tiivistämään sitä. Työnantaja lukee luultavasti silmät sirrissä ylitöinä sata hakemusta, joten on hyvä keskittyä vain olennaiseen. Kävimme läpi myös työpaikkailmoituksen ja annoin vinkkejä, miten sen sisältöön voisi yrittää vastata vielä paremmin.”

”Tuli itsevarmempi olo”

Seuraava avuntarve ilmaantui nopeasti, sillä hakemuksen lähettämisen jälkeen Airikaiselle kolahti kutsu työhaastatteluun. Myös siihen hän kaipasi tukea ja laittoi sähköpostia Ekonomien urapalveluun.

Sparraus uravalmentaja Birgit Lindholmin kanssa toteutui korona-ajan vuoksi puhelimessa. Taustaksi käytiin läpi, millaisesta työstä on kyse ja miksi se kiinnosti Airikaiselle.

”Birgit teki minulle sellaisia kysymyksiä, mitä haastattelussakin voitaisiin kysyä ja antoi vinkkejä vastauksiin. Hän muistutti, että rekrytoija voi kuulla ne kymmeneltä muultakin ja kehotti miettimään, voinko antaa jotain lisää. Kuvasin tarkemmin sitä, miksi haluan juuri siihen yritykseen enkä jonnekin muualle. Sitä kuulemma kysytään usein.”

Haastattelun harjoittelu tuntui hyödylliseltä. Vastauksia pystyi harjoittelemaan ilman paineita, ja tuttujakin asioita oli hyvä kerrata.

”Tuli itsevarmempi olo mennä haastatteluun. Se oli vielä elämäni ensimmäinen englanniksi ja Teamsin kautta tehty haastattelu. Harjoittelin lisää kotona ja tein myös itsestäni ajatuskartan.”

Uravalmentaja Birgit Lindholm muistaa vinkanneensa haastattelua jännittäneelle Airikaiselle, ettei jännittämistä pidä pelätä.

”Se on luonnollinen reaktio. Rekrytoija voi nähdä sen jopa positiivisena merkkinä siitä, että on todella kiinnostunut työpaikasta.”

”Hakijoita on, mutta on paikkojakin”

Janina Airikainen ei tullut valituksi hakemaansa työhön, mutta kolmen parhaan joukkoon pääsy oli hänestä hyvä tulos. Samaa mieltä on Birgit Lindholm:

”Se on tosi hyvä tulos. Vain yksi saa kultamitalin, mutta hän on päässyt palkintosijoille.”

Nyt Airikaisella on työn alla gradun kirjoitus. Kevääksi odottaa jo seuraava harjoittelupaikka, jossa hän pääsee paneutumaan tilintarkastuksen saloihin.

Airikainen kokee, että uravalmennuksen hyödyntäminen on auttanut työnhaussa: työnantajiin tuntuu helpommalta ottaa yhteyttä. Vaikka kilpailu on koventunut, hän uskoo, etteivät työpaikkojen ovet ole työuraansa aloittelevaltakaan sulkeutuneet.

”En usko, että olemme kaikki jäämässä työttömiksi.”

”Hakijoita on, mutta on paikkojakin. Ainakin LinkedInissä tulee koko ajan vastaan oman alani eli taloushallintoalan harjoittelupaikkoja. En usko, että olemme kaikki jäämässä työttömiksi.”

Airikainen arvelee, että saattaa löytää itsensä lopulta aivan muunlaisesta työstä kuin mihin oli ennen kuvitellut päätyvänsä. Ekonomien kylteriyhdyshenkilön hommissa hän on huomannut, että esimerkiksi markkinointiin ja tapahtumatuotantoon liittyvät työt voisivat kiinnostaa.

Myös uravalmentaja Birgit Lindholm uskoo, että koronasta huolimatta voi löytää omia arvoja vastaavan, mielekkään työn.

”Paikkoja löytyy edelleen.”

”Uravalmennus voi vaikuttaa ratkaisevasti”

KylteriPlus-palveluun sisältyvänä uravalmennus oli Airikaisen mielestä myös edullista. Hän aikoo ostaa KylteriPlussan myös opintojensa loppuajaksi sekä Kauppalehden että urapalvelujen vuoksi. Koko KylteriPlus kaikkine etuineen maksaa 25 euroa.

”En tiedä, mistä muualta opiskelija voisi saada näin edullisesti ja helposti apua työnhakuasioissa. Hintaero muihin valmennuksiin on varmasti suuri.”

Airikainen uskoo, että ekonomien oman ammattiliiton valmentajat tuntevat paremmin ekonomien työmahdollisuuksia ja osaavat antaa spesifimpää apua kuin uravalmentajat muualla. Hänestä Ekonomien uravalmentajan puheille on myös matalampi kynnys kuin muualle.

Työuransa alussa oleva kauppatieteilijä uskoo, että tulee käyttämään liiton uravalmennusta myös myöhemmin esimerkiksi omaa urapolkua miettiessään. Airikaisen mielestä pitää nöyränä, kun ei usko osaavansa kaikkea heti hyvin.

”En kuulu niihin, jotka uskovat pärjäävänsä yksin kaikessa. Kyseenalaistan ideoitani ja kuulen mielelläni ajatuksia joltain, joka tietää enemmän kuin minä. Uravalmentajat tietävät, miten työnhaussa homma toimii.”

Selvästi tärkein KylteriPlussaan sisältyvistä eduista onkin hänestä mahdollisuus kääntyä uravalmentajien puoleen. Kun on entistäkin vähemmän paikkoja tarjolla, itsensä pitää osata tuoda esiin muita paremmassa valossa.

”Se voi vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi siihen, saako kesätöitä vai ei.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: Aleksei Dernjatin

UM:n lähetystöneuvos Leena Ritola tekee töitä koronakriisin ytimessä

Valtionhallinnossa tehdään koronakriisin vuoksi nyt nopeasti suuria päätöksiä. KTM ja OTK, lähetystöneuvos Leena Ritola edustaa työtä toteuttamaan luodussa operaatiokeskuksessa ulkoministeriötä


Kuvassa Leena Ritola

Koronakriisin hoitamiseksi on huhtikuussa perustettu jotain aivan uutta: ministeriöiden yhteistyötä ja hallituksen linjauksia koordinoidaan nyt hektisessä VNK COVID-19-operaatiokeskuksessa. Nimensä perusteella se kuulostaa sellaiselta salaiselta luolalta, joita löytyy Mission Impossible -elokuvissa.

Tämä operaatiokeskus eli ”opke” ei kuitenkaan sijaitse sen kummemmassa piilossa kuin Helsingin Säätytalolla. Keskuksessa on edustettuna valtionhallinnon kaikkien alojen asiantuntemus. Joka ministeriöllä on edustajansa, joka tuo keskukselle tietoa ja välittää sitä omaan ministeriöönsä. 

Leena Ritola edustaa ulkoministeriötä, mutta jatkaa samalla entistä työtään UM:n konsulipalveluissa passi- ja notaaripalvelujen yksikönpäällikkönä. 

Miten päädyit tähän tehtävään ja miten ekonomin tausta on siinä hyödyksi?

”Olen sekä KTM että OTK, joista molemmista on hyötyä operaatiokeskuksessa ja ulkoministeriössä. Tällä hetkellä jo koulutustani tärkeämpi merkitys on työkokemuksellani ulkomaankomennuksilta ja ministeriön eri osastoilta. Olen yleisuran diplomaatti ja ollut töissä Washingtonissa, Soulissa ja Jerusalemissa.

Helsingissä olen tehnyt töitä muun muassa poliittisella, taloudellisten ulkosuhteiden ja kehityspoliittisella osastolla sekä konsulipalveluissa. Tämä on antanut hyvän kokonaisnäkemyksen ulkoasianhallinnosta, mikä helpottaa UM:n edustamista myös opkessa.”

Millaista työ operaatiokeskuksessa on käytännössä? 

”Tarkoituksena on hallituksen päätösten ja linjausten toteutumisen seuranta. Ennakoimme ja tuotamme analyysitietoa ja ehdotuksia päättäjien tueksi. Eli lyhyesti: pyrimme huolehtimaan, että päätetyille asioille myös tapahtuu jotain. Samalla yritämme löytää asioita, joilla on riski eskaloitua. Aikataulu on usein tiukka, ja se venyttää päiviä. Huhtikuussa opken kokouksia oli kaksi jokaisena arkipäivänä. Edelleen kokoustamme päivittäin. Enimmäkseen osallistun etänä Skypellä, joskus olen paikalla Säätytalolla. Työ on hyvin mielenkiintoista.”

Miten saat viestiä vietäväksi omasta ministeriöstä?

”Kuulun myös ulkoministeriöön luotuun tilanneorganisaatioon. Osallistun sen kokouksiin, valmiustoimikuntaan ja moniin muihin kokouksiin, joita on monta viikossa. Operaatiokeskuksessa sovitamme yhteen eri ministeriöiden koronatyöryhmien työtä. Olemme myös palojen sammuttajia, kun eri ministeriöiden välillä on jostain koronaan liittyvästä kysymyksestä eriäviä näkemyksiä. Tehtäväni on siis toimia kumpaankin suuntaan Opken ja UM:n välillä.”

Mikä sinusta on tässä tilanteessa haastavinta omalta kannaltasi? 

”Työpäivät ovat venähtäneet, sillä seurattavaa on paljon ja analyysien tuottamisen aikataulu on usein aika lyhyt. Kokouksiakin on runsaasti. Seuraan erityisesti ulkoasianhallinnon työkenttää, joka käsittää ministeriön toiminnan ja raportit, mutta myös edustustojemme raportointia asemamaiden koronatilanteesta, karanteenien tasosta, rajojen sulkemisesta, exit-strategioista, mobiiliseurannasta, maskienkäytöstä ja vastaavasta.

Olemme myös kyenneet auttamaan tuhansia suomalaisia takaisin Suomeen hyvinkin eksoottisista paikoista.”

Toimit myös henkilöstöedustajana. Miten se vaikuttaa tässä poikkeustilanteessa? Näetkö henkilöstöedustajilla olevan juuri nyt erityisen tehtävän? 

”Olen UM:n henkilöstöyhdistyksen varapääluottamusmies. Viime vuonna roolini korostui, koska toimin pääluottamusmiehenä valtaosan vuotta muiden virkavapauksien johdosta, mutta nykyinen työni yksikönpäällikkönä ja aikatauluni eivät oikein sovellu pysyvämmin päällekkäin sen roolin kanssa. Seuraan kyllä kenttää edelleen. Olen myös Ekonomien valtion neuvotteluryhmän jäsen.

Koronatilanteessa työnteon poikkeuksellisen tekemisen muoto hyvine ja huonoine puolineen korostuu. Ulkoministeriössä myös henkilöstöedustajien toimintaan vaikuttaa koronakriisissäkin laaja edustustokenttämme ja siellä olevien työyhteisöjen ja perheiden hyvinvointi.”

Olet lukenut Helsingin kauppakorkeassa kansainvälistä kansantaloutta. Pystyisitkö sanomaan jotain ekonomien ja muiden talousosaajien näköaloista?

”Tällä hetkellä maailmantalouden tilanne näyttää hyvin hälyttävältä. Koronakriisin laajuutta, syvyyttä, kestoa tai vaikutuksia ei kukaan kykene ennustamaan. Vaikutukset ovat kuitenkin valtaisat. Emme vielä tiedä, mikä on tilanteemme kesällä, kun rajoituksia on purettu. On todennäköistä, että purkujenkin suhteen joudumme ehkä ottamaan askelen kaksi taaksepäin, kun seuraava korona-aalto vyörynee päälle jo kesällä tai myöhemmin syksyllä.

On ollut ilo seurata, miten innovatiivisesti osa suomalaisyrityksistä on kyennyt tarttumaan uusiin haasteisiin koronakriisissä vaihtamalla tuotantonsa kärkeä ainakin väliaikaisesti. Oletan, että niissäkin moni tekijä on talousosaaja.”

Millaisia ajatuksia koronapandemia ja sen seuraukset sinussa herättävät? Oletko lohduton, toiveikas vai jotain siltä väliltä? 

”Olin itse vielä loppiaisviikolla Hongkongissa ja Macaossa lomalla. Huhuja Wuhanista oli jo silloin, mutta se ei näkynyt huolena. Nopeus, jolla maailma muuttui, on ollut totaalisen yllättävää.

Pandemia voi kestää kauan, ja sen vaikutukset ovat mittavat. Vasta kun rokote saadaan ja rokotukset kyetään jalkauttamaan kaikkialle globaalisti, voidaan sanoa, että pandemia on selätetty. Olen optimisti ja siten toiveikas.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuvat: Leena Ritola ja Pixabay

Lue myös nämä:

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa

Näitä taitoja tarvitset koronakriisin muuttamilla työmarkkinoilla

Mietitkö työtäsi ja tulevaisuuttasi? Suomen Ekonomien jäsenenä voit varata ajan henkilökohtaiseen uraneuvontaan.

Saamelaisaktivisti Petra Laiti: ”Valtaväestöllä on liian vähän tietoa saamelaisista”

Petra Laiti, 24, on saamelaisnuorten puheenjohtaja, sisäministerin poliittinen avustaja ja Twitterin ”päivystävä saamelainen”. Hänen mielestään sosiaalinen media on parantanut vähemmistöjen mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.


Saamelaisaktivisti Petra Laiti

”Tasa-arvoista avioliittolakia ajanut Tahdon-kampanja on hyvä esimerkki viime vuosilta. Hieno aloite, jolle aika oli kypsä ja jossa löydettiin yhteinen solidaarisuus. Olen seurannut myös ilmastoliikkeen valtavirtaistumista innolla.

Jos taas puhutaan etnisistä vähemmistöistä, totuus on toinen. Eikä se liity pelkästään päätöksentekoon, vaan yleiseen ilmapiiriin: Miten Suomessa on hyväksyttävää olla vähemmistössä, mitä se tarkoittaa ja kenen ehdoilla on olemassa?

Olen saamelainen. En kuitenkaan kuvittele puhuvani kaikkien saamelaisten puolesta. Yksilön harteille kaadetaan paljon vastuuta eikä ymmärretä sitä, että yhtä lailla vähemmistöllä, tai saamelaisten kohdalla kansalla, on oikeus keskinäisiin mielipide-eroihin.

Saamelaisilla on Suomessa rajoitettu mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Laissa on määritelty neuvotteluvelvoite saamelaisten edustuselimen eli saamelaiskäräjien kanssa hankkeista, joilla on vaikutusta saamelaisten kulttuuriin tai elinkeinoihin. Mutta painoarvoa tällä ei aina ole.

Viime vuosina kielikysymyksissä, varhaiskasvatuksessa ja opetusasioissa on otettu merkittäviä askelia eteenpäin. Vaikeammissa kysymyksissä, kuten maaoikeuksissa ja itsemääräämisoikeuksissa, on paljon hankalampaa saada ääntänsä kuuluviin.

Huolestuttavaa viestiä tuo myös tänä syksynä ilmestynyt raportti, jonka teki Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI. Sen mukaan Suomen valtaväestöllä on liian vähän tietoa saamelaisista ja heidän kulttuuristaan. Tutkimustulosten pitäisi toimia herätyskellona Suomelle.

Valtiolla on päätäntävalta sellaiseen vähemmistöön, josta päättäjät eivät tiedä tarpeeksi.

Vallankäyttö näyttäytyy myös kulttuurisena omimisena. Ihminen voi sortua siihen tietämättömyyttään tai hyvää tarkoittaen, mutta vallankäytön piirteitä siinä on silti.

Meillä on kokonaisia sukupolvia saamelaisia, joilta kulttuuri on yritetty riisua väkipakolla. Loukkaantuminen siitä, että valtaväestö käyttää feikkikopioita saamenpuvuista tai neljäntuulenhatuista, ei liity vaatekappaleisiin. Se liittyy koko historiaan ja siihen, kenellä on oikeus kulttuuriin ja kenen ehdoilla.

Uskon, että saamelaisten tulevaisuus rakentuu rajat ylittävälle yhteistyölle. Toivon myös, että Suomi vihdoin hyväksyisi alkuperäiskansojen oikeuksia vahvistavan ILO 169 -sopimuksen, josta on keskusteltu jo kolmekymmentä vuotta.”


Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva: Vesa Laitinen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 4/2019.

Lue myös

Adeccon toimitusjohtajaksi nimitetty Sami Itani: “Arvostan hyvää johtajuutta”

Sanni Nevalainen vaihtoi pankki- ja vakuutusmaailman enkelikirjoihin: ”Tarvitsemme kehon ja sydämen viisautta”

Adeccon toimitusjohtajaksi nimitetty Sami Itani: “Arvostan hyvää johtajuutta”

Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani, 32, on pehmeän vaikutusvallan mestari. Koulutetun, sosiaalisesti taitavan ja laajasti verkostoituneen Itanin valintaa SUL:n johtoon pidettiin raikkaana ratkaisuna. Häntä nuorempana liittoa on johtanut ainoastaan Urho Kekkonen. Nyt Itani on nimitetty Adeccon toimitusjohtajaksi.


Adeccon toimitusjohtaja Sami Itani

Sami Itani on Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori ja kaksinkertainen kymmenottelun Suomen mestari. Tammikuussa 2020 hänet nimitettin Adecco-konsernin toimitusjohtajaksi ja valittiin Talouselämä-lehden Suomen Top 35 Under 35 -johtajalistalle. Ekonomi-lehti haastatteli häntä loppuvuonna 2019.


“Urheilutaustastani on ollut työurallani valtavasti hyötyä. Työelämän tilanteet on helpompi hallita, kun on pienestä pitäen oppinut käsittelemään urheilukentällä raskaita pettymyksiä ja onnistumisen riemua.

Urheilijat ovat hyviä analysoimaan tuloksia, tekemään johtopäätöksiä ja ennen kaikkea pysymään aikataulussa. Urheilijan on kisattava silloin, kun kisa on. Deadlinea ei voi siirtää eteenpäin, vaan määrätyllä hetkellä on kilpailtava parhaansa mukaan. Samalla asenteella olen opiskellut kauppatieteiden tohtoriksi ja siirtynyt työelämään.

Työskentelen henkilöstöpalveluyritys Adeccolla varatoimitusjohtajana. Työuraani Adeccolla on siivittänyt myös onni, kun tulin vuonna 2016 valituksi satojen hakijoiden joukosta kesätoimitusjohtajaksi. Sain näyttää kykyni.

Intohimo lajiin tuo haasteita johtamiseen

Etenemiseni SUL:in puheenjohtajaksi viime vuonna näytti tapahtuvan hetkessä, mutta taustalla olivat yleisurheilussa kahdenkymmenen vuoden aikana rakentuneet verkostot ja luottamus.

Vallankäytössä ja johtamisessa on eroja yrityksissä ja järjestöissä. Järjestöissä työskennellään lähes poikkeuksetta vapaaehtoisorganisaation kanssa. SUL:in jäsenseuroissa on noin 70 000 jäsentä, joilla kaikilla on intohimo ja vahva tunneside omaan lajiin. Tämä on voimavara, mutta tuo johtamiseen myös omat haasteensa.

Asemaan perustuva auktoriteetti on yritysmaailmassa paljon johdonmukaisempi kuin järjestössä, jossa sidosryhmiä on enemmän ja päätöksenteko demokraattisempaa ja hitaampaa. Liiketoiminnassa harva ajattelee, että jokaista mielipidettä voi tai on edes kannattavaa ottaa huomioon.

Todellinen valta on kykyä vaikuttaa toisiin

Tänä päivänä määräysvalta toiseen menettää koko ajan merkitystään, ja hyvä niin. Koen, että todellinen valta on kykyä vaikuttaa toisten mielipiteisiin ja tunteisiin joko retorisin tai emotionaalisin keinoin, ja sitä kautta saada heidät toimimaan toisin. Se ei välttämättä vaadi tiettyä titteliä, vaan hyvinkin usein todellinen valta on jossain organisaation taskuissa.

Uskon, että ’pelin ulkopuolelta’ tulevia nuoria johtajia tullaan näkemään organisaatioissa enemmänkin.

Arvostan hyvää johtajuutta, joka on mielestäni sosiaalista älykkyyttä ja uskallusta ottaa vaikeita asioita esille rakentavasti ja johdonmukaisesti. Tähän olen myös itse pyrkinyt ja uskon, että se on vienyt minua urallani eteenpäin.

Ympärilläni on ollut ihmisiä, jotka ovat luottaneet sekä antaneet mahdollisuuksia oppia ja tehdä myös virheitä. Toivon, että tulevaisuudessakin saan tehdä mahdollisimman vaikuttavaa työtä. Mitä enemmän vastuuta, sitä palkitsevampaa on onnistuminen.”


Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva: Emmi Korhonen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 4/2019.

Lue myös

Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa: ”Tarvitsemme ihmisiä, jotka tavoittelevat korkeita”

Mirva Norén-Sluijter: “Halusin tehdä jotain, jolla on suurempi tarkoitus”

Sanni Nevalainen vaihtoi pankki- ja vakuutusmaailman enkelikirjoihin: ”Tarvitsemme kehon ja sydämen viisautta”

Taloustutkimuksen selvityksen (2014) mukaan 60 prosenttia johtajista uskoo enkeleihin. Sanni Nevalainen vaihtoi pankki- ja vakuutusmaailman enkelikirjoihin ja kertoo, miksi kiinnostus enkeleitä kohtaan kasvaa.


Sanni Nevalainen
Sanni Nevalainen on valontaiteilija, joka maalaa ilon ja valon tauluja.

”Muistikuvani ovat hyvin selkeitä. Olin alle 10-vuotias, kun tietoisesti päätin sulkea itseni pois maailmasta, joka pelotti. Äitini ja mummini ovat kumpikin selvännäkijöitä ja heillä kummallakin on ollut enkelikokemuksia, joista he ovat puhuneet avoimesti. Itse kuitenkin päätin katkaista yhteyden siihen tietoisuuteen, jota emme näe.

Kun 28-vuotiaana ylitin ARC-purjehduskilpailun maaliviivan Karibialla oman luokkansa voittaneessa suomalaisveneessä, olin pitkän purjehdusurani merkittävimmän saavutuksen äärellä. Elämäni päämäärä oli ollut hyvin selvä: voittaminen.

Olin valmistunut vuonna 2002 Helsingin kauppakorkeakoulusta ja syöksynyt vauhdikkaalle uralle pankki- ja vakuutusmaailmaan. Vaativan kilpapurjehduksen lisäksi työskentelin haastavissa johtotehtävissä IF-vakuutusyhtiössä.

Nykyisin käytän itsestäni titteliä hyvinvointiyrittäjä ja valontaiteilija. Kirjoitan kirjoja enkeleistä, teen hoitoja ja meditaatiotallenteita, järjestän koulutuksia sekä retriittejä ja maalaan tauluja enkeleiden ja valon maailman kanssa.

Tämä tapahtui, kun uskalsin kysyä itseltäni kysymyksiä. Aloin purkaa lukkojani ja pelkojani, ja selvänäkökykyni palautui.

Kaikki se, mitä olen tehnyt aiemmin, on tarpeellista nykyisessä työssäni. Edellinen työnantajani IF tuki hienosti uusia suuntiani. Nyt työni on opastaa ihmisiä näkemään valo itsessään. Tarvitsemme rinnalla kulkijoita. Siinä minä pystyn auttamaan. Avaamaan ovia. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla valita, kulkeeko näistä raollaan olevista porteista.

Koen meidän kaikkien synnyinoikeutenamme voida hyvin ja elää runsaudessa. Tämä sisältää myös rahallisen runsauden. Näkökulma on aivan toinen kuin egosta lähtevä rahan ja menestyksen tavoittelu.

Elämme ääri-ilmiöiden ajassa. Monilla on herännyt vastakkainasettelun sijaan kiinnostus lempeämpään yhteistyöhön muiden kanssa. Kirjani ja kurssini kiinnostavat erityisesti ihmisiä, joilla on sisäinen tunne ja kokemus, jolle he haluavat vahvistusta.

Esiinnyn myös paljon yrityksissä. Erään firman pikkujouluissa kävin pitämässä enkelimeditaatiota. Niille, jotka pitävät tätä hörhöilynä, sanoisin, että vihamielinen suhtautuminen on vain pelkoa ja tietämättömyyttä. Mieli on rajallinen instrumentti, joka voi viedä harhaan. Tarvitsemme kehon ja sydämen viisautta.

Kysy säännöllisesti, mitä sinulle kuuluu.

Missä ovat sitten faktat väittämieni todisteeksi? Kysyisin takaisin, miten voit todistaa olevasti elossa? Miten todistat elämän? Vai onko tämä kaikki vain unta?

Neuvoni muutosta hakevalle ihmiselle olisi: pysähdy ja kuuntele. Kysy säännöllisesti, mitä sinulle kuuluu, ettet vain suorita ja juokse paikasta toiseen. Mikä lisäisi hyvinvointiasi, mikä toisi sinulle iloa? Miten priorisoisit ajankäyttöäsi, että löytäisit enemmän iloa elämääsi?

Lopulta kysymys kuuluu: elätkö?”

Teksti: Eeva-Kaisa Tarkkonen
Kuva: Vesa Laitinen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2019.

Lisää luettavaa:

”Halusin tehdä jotain, jolla on suurempi tarkoitus”

Antero Vartia on päättänyt taistella hyvän puolella

Tarvitsemme ihmisiä, jotka tavoittelevat korkeita

Piece of Jeans on Unikorni-kilpailun voittaja!

Suomen Ekonomien ja Tekniikan akateemiset TEKin järjestämä opiskelijoiden yrittäjyyskilpailu järjestettiin toistamiseen tänä vuonna. Keskiviikon jännittävän finaalin päätteeksi palkinto menee Piece of Jeansille. Piece of Jeans tarjoaa kestävää designia 100% kierrätysfarkusta. Voittaja palkittiin 4000 euron rahapalkinnolla.


Piece of Jeans on Unikorni-kilpailun voittaja!

”Nyt lähdetään valloittamaan maailmaa”, sanoo Piece of Jeansin Moona Kansanen Tampereen yliopistosta.

”Unikorni-kilpailun ideana on löytää potentiaalisia opiskelijayrittäjiä, jotka ovat yrittäjyystaipaleensa alkuvaiheissa. Sen lisäksi haluamme nostaa akateemista yrittäjyyttä tapetille. Palkintojen lisäksi kilpailussa on tarjolla mentorointia ja vetoapua oman yritysidean kehittämiseen”, kertoo yrittäjyysvastaava Martti Kivioja TEKistä. 

Tiensä kilpailun finaaliin selvittivät voittajan lisäksi Pikadev, Ele Consultation, Cryptic Cargo sekä Carbon Deed. Finalistien valinnassa painotettiin mm. idean toteutuskelpoisuuttaa, kasvupotentiaalia, omaperäisyyttä, yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä kestävän kehityksen huomioon ottamista. Lopullinen valinta voittajasta tehtiin keskiviikkona 20.11. Helsingissä järjestetyssä finaalissa Leijonan luola -tyyliin. Tämän vuoden leijonina toimivat Lennu Keinänen, Unna Lehtipuu, Marko Parkkinen ja Ilkka Lavas

Yrittäjyys tärkeänä osana nykyajan työelämää 

Suomen Yrittäjien mukaan uusista yrityksistä 48 prosenttia oli alle 35-vuotiaiden perustamia vuonna 2017. Sen lisäksi moni alle 35-vuotias pitää yrittäjyyttä houkuttelevana vaihtoehtona. Ekonomit ja TEK tarjoavat myös palveluita yrittäjäjäsenille. Työnteon muuttuessa yhä useampi on kiinnostunut yrittäjyydestä jossakin muodossa ja siksi onkin luontevaa, että Unikornin kaltaisia kilpailuja järjestetään myös jatkossa. 

”On hienoa, että opiskelijayrittäjät on saatu Ekonomien ja TEKin yrittäjyysyhteisön piiriin. Meistä on tärkeää kannustaa opiskelijoita yrittäjyyteen. Unikorni-kilpailu on hieno esimerkki siitä, miten kokoamalla yhteen idearikkaita opiskelijoita ja liike-elämän huippunimiä voidaan saada aikaiseksi jotain suurta”, kommentoi Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Viime vuoden Unikorni-kilpailun voitti Hydrohex, joka tuottaa uuden ajan vesiliikuntaa virtuaalisesti. 

Lisätiedot: 

Martti Kivioja, Tekniikan akateemiset TEK 
martti.kivioja@tek.fi, + 358 400 519 214 

Eeva Niskanen, Suomen Ekonomit 
eeva.niskanen@ekonomit.fi, +358 45 260 2884 

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva:
TEK