Työttömyysturvaan suunnitteilla muutoksia – puolustamme kannustavaa työttömyysturvaa

Työttömyysturvaan on valmisteilla useita muutoksia. Mikä muuttuu ja miten muutos vaikuttaa? Katso ekonomien mediaanipalkalla tehty laskelma.


Työttömyysturvaan on suunnitteilla monia muutoksia ja leikkauksia. Ensimmäiset työttömyysturvaan liittyvät muutokset tulevat voimaan jo ensi vuoden alusta.

Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokanteleen mukaan dramaattisin vaikutus ekonomien osalta liittyy ansiosidonnaisen työttömyysturvan mahdolliseen porrastamiseen. Jos hallituksen esitys toteutuu sellaisenaan, se näyttää ekonomien mediaanipalkalla tältä:

Laskelmassa palkka on 5 400 €/kk ja henkilöllä kaksi alaikäistä lasta.

  • Ansiosidonnainen päiväraha tällä hetkellä 2 577 €/kk 
  • Jatkossa kaksi ensimmäistä kuukautta 2 350 €/kk 
  • Kahden kuukauden jälkeen 1 880 €/kk
  • Siitä eteenpäin pudotusta asteittain

”Ansiosidonnaisen työttömyysturvan pitää kannustaa nopeaan työllistymiseen, mutta ensimmäinen porras tulee liian nopeasti. Asiantuntija- ja johtotehtävissä rekrytointiprosessit kestävät yleensä useamman kuukauden. On väärin rangaista aktiivisia työnhakijoita”, Salokannel paheksuu.

Lisäksi työllistymistä edistävät palvelut pitäisi liittää kiinteästi uudistukseen.

”Haluamme olla osa ratkaisua, joten olemme valmiit tarjoamaan työllistämispalveluja jäsenillemme kokonaisratkaisun osana. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota yli 55-vuotiaiden haasteisiin löytää työtä.”

Ajantasaisimmat tiedot lakimuutoksista löytyvät KOKO-kassan sivuilta. 

Lue myös:

Opiskelija, liity KOKO-työttömyyskassaan

Hei kylteri, saitko kesätöitä tai teetkö osa-aikaisesti töitä opiskeluiden ohessa yli 18 tuntia viikossa? Tiesitkö, että sinun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana? Liian moni opiskelija herää asian tärkeyteen vasta, kun on liian myöhäistä. Älä ole yksi heistä, vaan tsekkaa olennaiset alta.


 

Heiska Sarianna
Työsuhdejuristi / Työsuhdeneuvonta, yksityinen sektori
p. 020 693 200

Mikä KOKO-kassa?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa, johon kuuluu noin 230 000 korkeasti koulutettua palkansaajaa, mukaan lukien ekonomeja sekä kauppatieteiden opiskelijoita.

KOKO maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa muun muassa työttömyyden ja lomautuksen ajalta. Lisäksi KOKO maksaa jäsenilleen esimerkiksi liikkuvuusavustusta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pidemmän työmatkan päästä.

Miksi minun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana?

Sen vuoksi, että työttömyyskassan jäsenyys on tärkeä turva työelämässä, ja varsin pienellä rahallisella panostuksella voit saada merkittävää hyötyä kiperässä tilanteessa.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun voi olla vielä aikaa opintojen päättymisestä. Lisäksi työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitä.

Kuka tahansa voi joutua lomautetuksi tai työttömäksi – myös se kaikista erinomaisin ja korvaamattomin työntekijä. Koronavuosi on sen viimeistään osoittanut. Tällöin oman talouden pelastus voi olla se, että on ollut työttömyyskassan jäsen jo opiskeluaikana.

Työuran alussa on usein määräaikaisia työsuhteita, jolloin lyhyellekin työsuhteiden väliselle työttömyysjaksolle voi saada turvaa kassasta. Asiantuntijoiden rekrytointiprosessitkin saattavat olla pitkiä, jolloin ansiosidonnaisella voi hakea rauhassa koulutusta vastaavaa työtä.

Työttömyyskassan jäsenyys on siten kuin vakuutus. Kukaan ei toivo turvaa tarvitsevansa, mutta sen on hyvä olla olemassa, jos jotain sattuisikin. Kuten vakuutustakaan ei voi ottaa vahingon jo tapahduttua, kassaankaan ei voi liittyä takautuvasti. Harmillisen usein kassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Paljonko jäsenyys maksaa?

KOKO-kassan jäsenmaksu on 63 € / vuosi (v. 2022). Työttömyyden kohdatessa jäsenmaksu siis maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin. Kassan jäsenmaksu on myös verovähennyskelpoinen.

Millaista vastinetta voin saada kassan jäsenmaksulle?

Vertailun vuoksi työttömyyskassaan kuulumaton työtön voi saada Kelan peruspäivärahaa 741 €/kk (v. 2022). Peruspäiväraha on kaikille sama riippumatta tuloista.

Sen sijaan työttömyyskassaan kuuluva työtön voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jonka määrä riippuu aiemmista tuloista (v. 2022):

  • 838 €/kk, jos palkka 1000 €/kk
  • 1269 €/kk, jos palkka 2000 €/kk
  • 1700 €/kk, jos palkka 3000 €/kk
  • 1993 €/kk, jos palkka 4000 €/kk
  • 2184 €/kk, jos palkka 5000 €/kk

Milloin voin liittyä KOKO-kassan jäseneksi? Milloin kannattaa liittyä?

Voit liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana, kunhan olet liittymishetkellä palkkatyössä. Työ voi olla toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, kokoaikainen tai osa-aikainen.

Kylterin kannattaa liittyä KOKO-kassaan heti, kun tämä on työsuhteessa, josta työssäoloehtoa kertyy. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää normaalisti noin puolen vuoden työskentelyä (yli 18 h/vk) niin, että olet samalla KOKO-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovatkin oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Mitkä ovat ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen edellytykset? Millainen työ kerryttää työssäoloehtoa?

Sitten kun päätoimisen opiskelijan ajat ovat takana päin ja tarve ansiosidonnaiselle päivärahalle tulisi, ansiopäivärahaa voidaan maksaa, kunhan jäsenyysehto ja työssäoloehto ovat täyttyneet.

Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassan jäsenyysaikana on tullut työskennellä työsuhteessa vähintään 26 sellaista viikkoa, jonka aikana työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen tai 1252 euroa kuukaudessa.

Työssäoloehdon tulee tavallisesti täyttyä 28 kk tarkastelujakson sisällä, mutta sitä voidaan pidentää enintään 7 vuotta, kun on poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä (mm. opiskelu). Tämä tarkoittaa sitä, että jos liityt kassaan nyt, liittymisen jälkeiset opiskeluajan työt voidaan huomioida työssäoloehtoon.

Pitääkö työssäoloehto kerryttää yhdestä työsuhteesta? Pitääkö koko ajan olla yli 18 h viikkoja?

Työssäoloehtoa ei ole pakko kerryttää yhdestä työsuhteesta, vaan sen voi kerryttää useammasta työstä eri työnantajilla. Työssäoloehto voi siten täyttyä esimerkiksi:

  • kesätyöt: kaksi kesää 3 kk + 3 kk
  • osa-aikatyö: 6 kuukautta vähintään 18 h/vko
  • tarvittaessa töihin kutsuttava: huomioidaan viikot, joilla työtä vähintään 18 h

Kaikkien viikkojen ei siis tarvitse olla yli 18 h viikkoja, vaan väliin voi jäädä myös alle 18 tunnin viikkoja, mutta vain yli 18 h viikot kerryttävät työssäoloehtoa.

Miten liityn KOKO-kassaan?

Liittyminen tapahtuu Ekonomien jäsensovelluksessa. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien. Säilytä kaikki työsopimukset, palkkalaskelmat ja työtodistukset.

Jos olet jo toisen työttömyyskassan jäsen, voit vaihtaa KOKO-kassaan. Kerrytetty työssäoloehto säilyy.

Opiskelija, liity KOKO-työttömyyskassaan

Kylteri, saitko kesätöitä tai teetkö töitä osa-aikaisesti opintojen ohessa yli 18 tuntia viikossa? Tiesitkö, että sinun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana? Liian moni opiskelija herää asian tärkeyteen vasta, kun on liian myöhäistä. Älä ole yksi heistä, vaan lue työttömyysturvasta jo nyt.


Työttömyyskassan jäsenyys on kuin vakuutus.

Mikä KOKO?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa, johon kuuluu noin 230 000 korkeasti koulutettua palkansaajaa mukaan lukien ekonomeja sekä kauppatieteiden opiskelijoita.

KOKO maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa mm. työttömyyden ja lomautuksen ajalta. Lisäksi KOKO maksaa jäsenilleen mm. liikkuvuusavustusta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pidemmän työmatkan päästä.

Miksi minun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana?

Sen vuoksi, että työttömyyskassan jäsenyys on tärkeä turva työelämässä, ja varsin pienellä rahallisella panostuksella voit saada merkittävää hyötyä kiperässä tilanteessa.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun voi olla vielä aikaa opintojen päättymisestä. Lisäksi työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitä.

Kuka tahansa voi joutua lomautetuksi tai työttömäksi – myös se kaikista erinomaisin ja korvaamattomin työntekijä. Koronavuosi on sen viimeistään osoittanut. Tällöin oman talouden pelastus voi olla se, että on ollut työttömyyskassan jäsen jo opiskeluaikana.

Työuran alussa on usein määräaikaisia työsuhteita, jolloin lyhyellekin työsuhteiden väliselle työttömyysjaksolle voi saada turvaa kassasta. Asiantuntijoiden rekrytointiprosessitkin saattavat olla pitkiä, jolloin ansiosidonnaisella voi hakea rauhassa koulutusta vastaavaa työtä.

Työttömyyskassan jäsenyys on siten kuin vakuutus. Kukaan ei toivo turvaa tarvitsevansa, mutta sen on hyvä olla olemassa, jos jotain sattuisikin. Kuten vakuutustakaan ei voi ottaa vahingon jo tapahduttua, kassaankaan ei voi liittyä takautuvasti. Harmillisen usein kassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Paljonko jäsenyys maksaa?

Vuonna 2021 KOKO-kassan jäsenmaksu on 66 €. Työttömyyden kohdatessa jäsenmaksu maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin. Kassan jäsenmaksu on myös verovähennyskelpoinen.

Millaista vastinetta voin saada kassan jäsenmaksulle?

Vertailun vuoksi työttömyyskassaan kuulumaton työtön voi saada Kelan peruspäivärahaa 726 €/kk. Peruspäiväraha on kaikille sama riippumatta tuloista.

Sen sijaan työttömyyskassaan kuuluva työtön voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jonka määrä riippuu aiemmista tuloista:

  • 830 €/kk, jos palkka 1 000 €/kk
  • 1 260 €/kk, jos palkka 2 000 €/kk
  • 1 690 €/kk, jos palkka 3 000 €/kk
  • 1 967 €/kk, jos palkka 4 000 €/kk
  • 2 158 €/kk, jos palkka 5 000 €/kk

Milloin voin liittyä KOKO-kassan jäseneksi? Milloin kannattaa liittyä?

Voit liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana, kunhan olet liittymishetkellä palkkatyössä. Työ voi olla toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, kokoaikainen tai osa-aikainen.

Kylterin kannattaa liittyä KOKO-kassaan kannattaa heti, kun tämä on työsuhteessa, josta työssäoloehtoa kertyy. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää normaalisti noin puolen vuoden työskentelyä (yli 18 h/vk) niin, että olet samalla KOKO-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovatkin oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Mitkä ovat ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen edellytykset? Millainen työ kerryttää työssäoloehtoa?

Sitten kun päätoimisen opiskelijan ajat ovat takana päin ja tarve ansiosidonnaiselle päivärahalle tulisi, ansiopäivärahaa voidaan maksaa, kunhan jäsenyysehto ja työssäoloehto ovat täyttyneet.

Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassan jäsenyysaikana on tullut työskennellä työsuhteessa vähintään 26 sellaista viikkoa, jonka aikana työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen tai 1 252 euroa kuukaudessa.

Työssäoloehdon tulee tavallisesti täyttyä 28 kk tarkastelujakson sisällä, mutta sitä voidaan pidentää enintään 7 vuotta, kun on poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä (mm. opiskelu). Tämä tarkoittaa sitä, että jos liityt kassaan nyt, liittymisen jälkeiset opiskeluajan työt voidaan huomioida työssäoloehtoon.

Pitääkö työssäoloehto kerryttää yhdestä työsuhteesta? Pitääkö koko ajan olla yli 18 h viikkoja?

Työssäoloehtoa ei ole pakko kerryttää yhdestä työsuhteesta, vaan sen voi kerryttää useammasta työstä eri työnantajilla. Työssäoloehto voi siten täyttyä esimerkiksi:

  • kesätyöt: kaksi kesää 3kk+3kk
  • osa-aikatyö: 6 kuukautta vähintään 18h/vko
  • tarvittaessa töihin kutsuttava: huomioidaan viikot, joilla työtä vähintään 18h

Kaikkien viikkojen ei siis tarvitse olla yli 18 h viikkoja, vaan väliin voi jäädä myös alle 18 tunnin viikkoja, mutta vain yli 18 h viikot kerryttävät työssäoloehtoa.

Jos kesätyö on virallisesti harjoittelu, täyttääkö se työssäoloehdon?

Nimike (harjoittelu, kesätyö) ei ole ratkaiseva vaan se, onko työsuhteessa. Jos on työsuhteessa ja tekee riittävästi tunteja, se kerryttää työssäoloehtoa.

Miten liityn KOKO-kassaan?

Liittyminen tapahtuu Ekonomien jäsenpalvelussa. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien. Säilytä kaikki työsopimukset, palkkalaskelmat ja työtodistukset.

  • Jos olet jo toisen työttömyyskassan jäsen, voit vaihtaa KOKO-kassaan. Kerrytetty työssäoloehto säilyy.

Lue myös:

Kauppatieteiden opiskelija Jenna Tapiola, 23: ”Ekonomien kesätyöpalvelusta oli paljon hyötyä työnhaussa”

Mitä kesätyöläiselle pitäisi maksaa? Katso tuore kesätyöpalkkasuositus ja mitä kylteri tienasi viime kesänä

Kauppatieteiden opiskelijat työllistyivät kesällä 2020 aiempaa huonommin

Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

Koronavirus: Mitä jos joudun lomautetuksi? Mistä saan neuvoja? Tästä päivittyvästä jutusta löydät vastauksia moniin usein kysyttyihin kysymyksiin.


Koronavirus UKK

Koronavirus vaikuttaa työtilanteeseeni ja tarvitsen henkilökohtaista neuvontaa, mihin voin ottaa yhteyttä?

  • Työttömyysturvaa koskevat kysymykset, kun koronavirus on aiheuttanut irtisanomis- tai lomautustilanteen: Työttömyysturva-asiossa voit ottaa yhteyttä KOKO-kassaan
  • Jos olet yrittäjä, tutustu Yrittäjäkassan ohjeisiin. Yrittäjäkassan puhelinneuvonta palvelee ma–to klo 9–11 numerossa 09 622 4830 sekä Yrittäjän neuvontanumero  050 534 0444 arkipäivisin klo 12-15.00.
  • Lakipalvelut: Mikäli sinua mietityttää jokin työ- tai virkasuhteeseesi liittyvä oikeudellinen kysymys, voit ottaa yhteyttä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvontaan. Juristimme palvelevat arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 205. 
  • Urapalvelut: Ekonomien uravalmentajat ovat tukenasi, kun työ ja tulevaisuus mietityttävät. Voit varata kalenteristamme puhelinajan, jolloin uravalmentaja ottaa sinuun yhteyttä. Luottamukselliset keskustelut uravalmentajan kanssa auttavat sinua löytämään ratkaisuja myös urasi suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin.
  • Lomautukseen liittyvissä asioissa voit olla tarvittaessa yhteydessä myös työmarkkinayksikön asiantuntijoihin.
  • Voit kysyä neuvoa myös chat-ruudussa, jossa saat vastauksen kysymykseesi mahdollisesti heti tai sinut osataan ohjata oikealle asiantuntijalle.
     

Koronavirus aiheutti lakeihin ja työehtosopimuksiin tilapäisiä muutoksia, joista monen voimassaolo on päättynyt. Voimassa olevasta lainsäädännöstä kerrotaan alla olevissa vastauksissa. Työehtosopimuksista löydät tietoa YTN:n sivuilta. Tietoa työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista ja niiden määräajoista löytyy esimerkiksi täältä.

Lomautus

Milloin työnantaja voi lomauttaa työntekijän?

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän myös, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Tilapäiseksi katsotaan enintään 90 päivän mittainen työn tai työn tarjoamisedellytysten vähentyminen. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja ei voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. Pienempien työnantajien tulee esittää työntekijälle ennakkoselvitys. 

Kauanko lomauttamista koskevat yt-neuvottelut kestävät?

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. 

Jos työnantajan harkitsemat lomauttamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, neuvotteluaika on 14 päivää, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin.

Jos työnantajan harkitsemat 90 päivää pidemmät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, neuvotteluaika on kuusi viikkoa, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin. Neuvotteluaika on kuitenkin 14 päivää yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on 20–30.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, neuvotteluaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. Lisää tietoa löydät YTN:n sivuilta

Kuinka paljon aiemmin lomautuksesta pitää ilmoittaa?

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, lomautusilmoitusaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. Lisätietoa löydät YTN:n sivuilta

Miten toimin, jos minut lomautetaan?

Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänäsi TE-toimistoon. Lähetä ensimmäisen päivärahahakemuksesi KOKO-kassaan aikaisintaan 2 viikon kuluttua lomautuksen alusta. KOKO-kassan sivuilta saat lisätietoa siitä, miten toimia, jos sinut lomautetaan koronan seurauksena.

Muistathan lomautettunakin pitää työnhakusi voimassa TE-toimiston ohjeistamalla tavalla. Ilmoita myös aina TE-toimistoon, kun tilanteeseesi tulee muutoksia. Erityisesti lomautusajan muuttuessa alun perin ilmoitetusta tai työsuhteesi päättyessä kokonaan on tärkeää, että ilmoitat asiasta heti myös TE-toimistoon ja kassaan.

Jos sinulla on kysymyksiä lomautukseen liittyen, voit olla yhteydessä Suomen Ekonomien työsuhdejuristeihin.

Mitä jos lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja ei noudateta?

Kaikilla työpaikoilla lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja tai lomautusilmoitusaikoja ei ehditä noudattamaan, koska lomautustarve on akuutti. Joillakin aloilla työehtosopimuksissa puolestaan on kriisilausekkeet, joiden nojalla lomautusilmoitusaikaa on mahdollista lyhentää tai luopua siitä kokonaan.

Jos laissa säädettyä yt-neuvottelu- tai lomautusilmoitusaikaa ei ole noudatettu, päivärahaoikeus määräytyy kuitenkin TE-toimiston antaman lausunnon perusteella, eikä kassa tässä vaiheessa tutki esim. lomautuksen prosessuaalisia menettelyjä.

Laissa säädetyn lomautusilmoitusajan lyhentäminen tai käyttämättä jättäminen vaikuttaa työttömyysturvan kannalta kuitenkin siinä vaiheessa, jos lomautettu työntekijä irtisanotaan. Tuolloin työnantaja ei voi vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkkaa. Jos työnantaja kuitenkin tuon vähennyksen tekee, kassa joutuu silti hylkäämään hakemuksen koko irtisanomisajalta.

Voinko tehdä muuta työtä lomautuksen aikana?

Lomautus ei estä sinua ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Toinen työ ei kuitenkaan saa olla työnantajasi kanssa kilpailevaa toimintaa, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös lomautuksen aikana. 

Työntekijän tulee myös huomioida aiemman työsuhteen ensisijaisuus. Jos lomautus on määräaikainen, työntekijä ei voi tehdä lomautuksen kestoa pidempää muuta työsopimusta. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi ja työtilanne muuttuu, toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, ellei muuta ole sovittu. Jos toistaiseksi lomautettu työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoutua tästä toisesta työsuhteesta (vaikka se olisi määräaikainenkin) 5 päivän irtisanomisajalla.

Voiko raskaana olevan lomauttaa?

Raskaana olevan lomauttaminen on mahdollista edellyttäen, että lomauttamisen perusteet ovat olemassa ja lomautettavat työntekijät valitaan asiallisin ja syrjimättömin kriteerein niiden työntekijöiden keskuudesta, joiden työ vähenee. Työnantaja ei kuitenkaan saa lomauttaa työntekijää raskauden johdosta eikä myöskään sen vuoksi, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhevapaaseen.

Miten äitiysvapaan palkalle käy lomautustilanteissa?

Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan ajalta. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan tietyltä ajalta äitiysvapaan palkkaa (ks. oma TES). Äitiysvapaan palkan maksaminen voi myös perustua työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa äitiysvapaan palkkaa, oikeus äitiysvapaan palkkaan määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä on kokoaikaisesti lomautettuna äitiysvapaan alkaessa, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa äitiysvapaan palkkaa, sillä poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta. Jos lomautus loppuu ennen palkallisen äitiysvapaan päättymistä, työnantajan tulee maksaa äitiysvapaan palkkaa lomautuksen jälkeen, jos palkallista äitiysvapaata on vielä jäljellä.

Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt äitiysvapaalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti äitiysvapaasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa äitiysvapaan palkanmaksuvelvollisuudesta.

Millaista päivärahaa lomautuksen aikana on mahdollista saada?

Päivärahaan vaikuttaa esimerkiksi lomautuksen tapa sekä mahdollinen yrittäjyys. Erilaisia lomautustapoja ovat kokoaikainen lomautus, lyhennetty työviikko ja lyhennetty työpäivä. KOKO-kassan lomautusta käsittelevästä osiosta saat lisätietoja. 

Koronavirus: Sairastuminen ja karanteeni

Miten pitkään sairausajan palkkaa maksetaan?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Työehtosopimuksissa on tyypillisesti sovittu pidemmistä sairausajan palkkajaksoista. Työnantaja on myös voinut sitoutua pitempään palkanmaksuvelvollisuuteen sairaspoissaolosta työsopimuksessa tai muussa yhteydessä.

Mitä jos joudun karanteeniin enkä voi työskennellä etänä?

Jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää sinut karanteeniin, Kelan tulee tehdä päätös tartuntatautipäivärahasta ja maksaa se. Raha korvaa ansionmenetyksen täysimääräisesti. Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty eristykseen koronaviruksen takia.

Entä jos koronavirus sairastuttaa lapsen?

Työntekijällä on lakiin perustuva oikeus olla tilapäisellä hoitovapaalla ja poissa työstä, jos hänen alle 10-vuotias lapsensa sairastuu. Tilapäisen hoitovapaan enimmäiskesto on neljä työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa on palkaton poissaolo. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta.

Lapsen sairauden pitkittyessä työntekijällä voi myös olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain pakottavien perhesyiden johdosta sillä edellytyksellä, että hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä muun muassa lapsen sairaudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Entä jos koronavirus sairastuttaa minut ennen lomautusta tai lomautuksen aikana? Maksetaanko sairausajan palkkaa?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu lakisääteistä pidemmistä sairausajan palkan maksujaksoista (ks. oma TES). Oikeus pidempään sairausajan palkkaan voi perustua myös työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Sairausajan palkanmaksu lomautustilanteissa määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä jää sairauslomalle lomautusilmoituksen jälkeen tai lomautuksen aikana, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta, jolloin työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan. Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt sairauslomalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti sairauslomasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Jos sairausloman päättymisen jälkeen lomautusta on vielä jäljellä, työntekijä on silloin lomautettuna eikä palkkaa makseta.

Lomat

Miten vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana?

Kokoaikainen lomautus:

  • Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niinä päivinä, joina hän on estynyt tekemästä työtään lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivän ajalta.
  • Jos työntekijä on normaalitilanteessa sopimuksen mukaisesti töissä alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, lomautuksen aikana vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi lasketaan enintään 42 kalenteripäivän ajanjakso.

Osa-aikainen lomautus (esim. työviikkoa lyhentämällä):

  • Vuosilomaa kerryttävät ne päivät, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtään, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos osa-aikainen lomautus jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.

Mitä tapahtuu vuosilomille lomautuksen aikana?

Lomautus ei vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan vuosiloman osalta noudatetaan vuosilomalakia ja mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä kuten normaalisti. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. Kesäloma on annettava lomakaudella, joka on 2.5.– 30.9. Talviloma annetaan 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loman ajalta maksetaan lomapalkka.

Laki tarjoaa myös mahdollisuuksia sopia vuosiloman sijoittamisesta ja säästämisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Mitä tapahtuu jo määrätyille vuosilomille lomautuksen aikana?

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdan, ilmoitus sitoo työnantajaa. Jos työnantaja muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Voinko menettää vuosilomani, jos sairastun?

Jos sairastut ennen loman alkamista, lomaa siirretään pyynnöstäsi myöhemmäksi. Loman siirtäminen ei ole automaatio vaan edellyttää, että työtekijä tekee sairastuttuaan viipymättä pyynnön loman siirtämisestä ja esittää selvityksen työkyvyttömyydestään.

Jos sairastut loman aikana, sinulla on pyynnöstä oikeus saada siirretyksi vuosilomapäivät kuutta omavastuupäivää ylittävältä osin. Kuusi omavastuupäivää ei kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta vähintään neljän viikon vuosilomaan.

Voiko koronavirus aiheuttaa vuosilomani peruuntumisen?

Työnantaja voi sijoittaa kesäloman (4 vkoa) kesälomakaudelle eli 2.5.–30.9. ajanjaksolle. Talviloma voidaan määrätä pidettäväksi 1.10. alkavalla talvilomakaudella.

Loman ajankohdasta on ilmoitettava pääsääntöisesti viimeistään yksi kuukausi ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus lomasta on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Loman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa. Ajankohdan muuttamisesta voidaan toki sopia.

Jos työnantaja kuitenkin muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitetun loman, menettelyllä rikotaan vuosilomalakia ja työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä tai peruutetusta lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Koronavirus: Matkustaminen ja etätyö

Työnantajani ohjeistus töiden järjestelystä on tiukempi kuin viranomaisten. Ketä minun pitää uskoa?

Lähtökohtaisesti tulee seurata viranomaisten ohjeistuksia. Työantajan velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin huolehtia työympäristöstä ja sen turvallisuudesta. Siksi on syytä noudattaa työnantajan ohjeistuksia, vaikka ne olisivatkin tiukempia kuin viranomaisten.

Saako työnantaja määrätä minut etätöihin koronavirustilanteessa?

Etätyön tekeminen perustuu sopimukseen. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätöihin, ellei etätyön tekemismahdollisuudesta ole mainittu työsopimuksessa tai sovittu muuten. 

Maan hallituksen linjauksen mukaan julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.

Voiko työnantaja kieltää etätyön, vaikka työni voisi tehdä myös etänä?

Työntekijällä ei ole oikeutta siirtyä etätyöhön vastoin työnantajan suostumusta, vaikka työ olisi tehtävissä täysin etänä ja viranomaisetkin suosittelisivat etätyötä. Vastaavasti työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätyöhön. Etätyöstä on aina sovittava yhteisesti.

Sopimus voidaan tehdä jo työsopimuksella tai myöhemmin työsuhteen aikana. Suositus on tehdä etätyösopimus aina kirjallisesti. Etätyösopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Kaikissa työtehtävissä ei ole mahdollisuutta etätyöhön, mutta etätyöstä on päätettävä työpaikalla tasapuolisen kohtelun periaatteita noudattaen.

Mitä minun tulee ottaa huomioon etätöitä tehdessä?

Etätöistä tulee aina sopia työnantajan kanssa. Tärkeintä on huolehtia siitä, että etätöitä tehdessä on käytössä siihen tarvittavat laitteet ja että työympäristö on turvallinen. Työturvallisuuskeskus on laatinut hyvän muistilistan aiheesta. Listan voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Palkka

Saanko palkkaa, jos olen palannut ulkomailta ja työnantaja määrää minut jäämään kotiin?

Jos työnantaja ohjeistaa sinut jäämään kotiin matkalta palattua, työnantaja on myös velvollinen maksamaan sinulle palkan. Riippuen työtehtävistäsi voit olla velvollinen tekemään etätöitä tänä aikana. Kriisitilanteessa töiden tekemisestä on suositeltavaa sopia.

Saanko palkkaa, jos en pääse lomalta töihin siksi, että koronavirus peruuttaa lentoja?

Jos et pääse palaamaan lomamatkalta sovitusti töihin lentojen peruuntumisen vuoksi, sinun tulee ilmoittaa asiasta työnantajalle viipymättä ja pitää työnantaja ajan tasalla tilanteesta. Kun kyseessä ei ole luvaton poissaolo, työnantaja voi päättää työsopimusta poissaolon johdosta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole palkanmaksuvelvollisuutta ulkomailla olon aikana, jos etätyö ei ole mahdollista.

Muut kysymykset

Selviytyykö KOKO-kassa kaikkien hakemusten käsittelystä, kun koronavirus on aiheuttanut niin paljon lomautuksia ja irtisanomisia?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOssa on varauduttu monin tavoin selvästi runsaampiin hakemusmääriin. Hakemusten käsittelytilanne on tällä hetkellä hyvä.

Voiko lomautettu työntekijä käyttää työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita verovapaasti? 

Työnantajan järjestämä terveydenhuolto on työntekijälle verovapaa etu. Verottajan aiemmin tulkinnan mukaan lomautustilanteessa verovapaus poistui. 

Työmarkkinajärjestöt katsoivat, että verottajan tulkinta ei ollut lainmukainen, ja ehdottivat, että verottajan tulee muuttaa ohjeistustaan. Näin työterveyshuolto voi olla helpottamassa julkisen sektorin terveydenhuollon painetta. 

Lopputulema oli, että verottaja muutti ohjeistustaan. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut ovat nyt verovapaasti käytössä myös lomautetuille. 

Verottajan uusi ohjeistus: Työnantaja voi tarjota työterveyspalveluja myös lomautetuille ja irtisanotuille työntekijöille samoin verovapaussäännöksin kuin muillekin työntekijöille. Työsuhteen aikana työterveyshuoltopalvelut ovat verovapaasti käytettävissä palkanmaksusta ja työntekovelvoitteesta riippumatta.

Miten koronavirus vaikuttaa pankkiasiointiin (Danske Bankin asiakkaat)?

Löydät Danske Bankin sivuilta infopaketin, josta saat vastauksia kysymyksiin sekä tietoa pankin tarjoamasta tuesta ja joustomahdollisuuksista koronaviruksen aiheuttamassa erityistilanteessa. 

Muistathan myös, että Ekonomien jäsenenä voit aina käyttää asuntolainaan myönnettyjä lyhennysvapaita haluamallasi tavalla, juuri silloin kun kaipaat talouteesi joustoa. Voit hakea 4–12 kk pituisia lyhennysvapaita jaksoja ilman toimitusmaksua. Lue lisätietoa aktiivisesti päivitettäviltä sivuilta.

Voiko työnantaja määrätä minulle uusia työtehtäviä, jos esimerkiksi osa henkilöstöstä sairastaa koronavirusta?

Työnjohto-oikeuden puitteissa työnantaja voi päättää, että työntekijä joutuu tekemään tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä. Poikkeavien tehtävien sisältö vaihtelee kuitenkin tapauskohtaisesti ja riippuu muun muassa työsopimuksen kirjauksista, tehtävien vakiintumisesta, siitä miten paljon tehtävät poikkeavat normaalista ja siitä miten suuri muutos olisi työmäärään nähden.

Muutoksen kestolla on myös merkitystä. Virustilanteessa muutosaika olisi oletettavasti suhteellisen lyhyt, mikä voi laventaa työnjohto-oikeutta.

On kuitenkin syytä pitää huoli siitä, että työmäärä ei ole kohtuuton ja että tehtävien vaativuus on linjassa osaamisen ja työsopimuksen kanssa. Joissain tapauksissa voi olla syytä keskustella lisätehtävien tai vastuiden huomioimisesta palkassa. Kaikkia työntekijöitä tulee kohdella tällaisessakin tilanteessa tasapuolisesti.

Kyltereille

Vaikuttaako koronavirus opiskeluun tai kesätöihin? Lue kylterien oma Koronavirus UKK.

Ajankohtaisen tilannetiedon saat omasta oppilaitoksesta. Ohjeistusta on syytä noudattaa, jotta koronavirus ei leviä.

Lisää opintoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilta.

Lisäksi on hyvä käydä lukemassa YTHS:n ohjeistukset siitä, miten koronavirusta ehkäistään ja miten toimitaan tartunnan sattuessa kohdalle.

Jäitkö lomautetuksi tai työttömäksi? Näin haet työttömyysturvaa

Miten ansiosidonnaista päivärahaa haetaan? Mitä jos ei ole työttömyyskassan jäsen? Lue pikaohjeet tästä.


mies juo kahvia kotona kissan kanssa

Jos olet työntekijä ja joudut lomautetuksi tai irtisanotuksi

1) Ilmoittaudu TE-toimiston verkkopalvelussa kokoaikatyönhakijaksi viimeistään heti ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä.

2) Hae ansiopäivärahaa KOKO-kassan eAsiointi-palvelussa yhden viikon kuluttua työttömyyden tai lomautuksen alusta. 

3) Täytä hakemus huolellisesti ja liitä mukaan kaikki pyydetyt liitteet. Käsittelijä ottaa yhteyttä, jos tarvitaan lisätietoja.

4) Hae jatkossa ansiopäivärahaa neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa.

Huomioithan, että koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi voit halutessasi lähettää ensimmäisen päivärahahakemuksesi KOKO-kassaan jo yhden viikon kuluttua lomautuksen tai työttömyyden alusta. Normaalitilanteessa ensihakemus lähetetään vasta kahden viikon kuluttua.

Mitä liitteitä ansiopäivärahahakemukseen tarvitaan?

  • Lomautusilmoitus
  • Palkkatodistus 26 lomautusta edeltävältä kalenteriviikolta
  • Jos olet osittain lomautettu: palkkalaskelmat lomautuskuukausilta
  • Jos sinulla on ollut yritystoimintaa tai tai olet ollut osa-aikatyössä, katso KOKO-kassan ohjeet.

Jos olet yrittäjä ja työsi loppuivat

1. Ilmoittaudu TE-toimiston verkkopalvelussa kokoaikatyönhakijaksi viimeistään heti ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä.

2. 

  • a) Jos olet SYT-kassan jäsen ja olet lopettanut yritystoiminnan, hae ansiopäivärahaa SYT-kassasta
  • b) Jos olet KOKOn jäsen ja olet lopettanut yritystoiminnan: Hae ansiopäivärahaa KOKOn eAsiointi-palvelussa yhden viikon kuluttua työttömyyden alusta.
  • c) Jos et ole SYT-kassan jäsen tai et ole lopettanut yritystoimintaa, noudata Kelan ohjeita. Yrittäjät voivat alkaa hakea työmarkkinatukea 16.3 alkaen. Sitä voi hakea myös takautuvasti.

Jos olet opiskelija etkä saa opintotukea ja sinut lomautettiin tai jäit työttömäksi koronan vuoksi 

1) Ilmoittaudu TE-toimiston verkkopalvelussa kokoaikatyönhakijaksi viimeistään heti ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä.

2) Hae ansiopäivärahaa KOKOn eAsiointi-palvelussa yhden viikon kuluttua työttömyyden tai lomautuksen alusta. Voit jatkaa opintojasi normaalisti.

3) Täytä hakemus huolellisesti ja liitä mukaan kaikki pyydetyt liitteet. Käsittelijä ottaa yhteyttä, jos tarvitaan lisätietoja.

4) Hae jatkossa ansiopäivärahaa neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa.

Huom! Jos KOKO-kassan jäsenyys- ja työssäoloehtosi ei täyty, hae työttömyysetua Kelasta
 

Miten työttömyysetuuden suuruus määräytyy?

Työttömyysetuuksia maksavat työttömyyskassat ja Kela. Jos et ole työttömyyskassan jäsen tai kassan jäsenyys- ja työssäoloehtosi ei ole vielä täyttynyt, voit hakea työttömyysetuutta Kelasta

Työttömyyskassat maksavat jäsenilleen palkkatuloihin perustuvaa ansiopäivärahaa, joka on useimmiten suurempi kuin Kelan maksama työttömyysetuus. 

kuvio työttömyysturvan suuruuden eroista