Tasa-arvon päivää vietetään 19.3. Sen kunniaksi Suomen Ekonomit julkaisee uusia laskelmia tasa-arvoisemman työelämän edistämiseksi.
”Jos perhe haluaa optimoida taloudellisen tilanteensa, molempien vanhempien kannattaa käyttää ansiosidonnaiset vanhempainvapaansa täysimääräisesti”, toteaa Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja. Taloudellisten hyötyjen lisäksi jakamisella on myös muita hyötyjä.
Kummankaan vanhemman ei kannata jättää ansiosidonnaisesti korvattuja vapaita käyttämättä, jos vaihtoehtona on, että toinen vanhempi on kotihoidontuella.
Erämaja päätyi johtopäätökseen tehtyään laskelmia eri tulotasoilla. Hän halusi tarkastella perhevapaiden taloudellisia vaikutuksia nyt, kun perhevapaauudistus on tehty ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksiin on tullut uusia kirjauksia perhevapaista. Viime neuvottelukierroksella kaikkiin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksiin saatiin aiempaa pidempi palkallinen perhevapaa myös ei-synnyttävälle vanhemmalle.
”Perhevapaiden keskittämistä vain toiselle vanhemmalle perustellaan usein taloudellisilla syillä, vaikka todennäköisesti harvassa perheessä talousvaikutuksia edes lasketaan. Nyt viimeistään voidaan kumota tuloihin liittyvät myytit”, Erämaja sanoo.
Ensimmäisen myytin mukaan pienempituloisen kannattaa jäädä kotiin, koska hänellä on pienemmät palkkatulot. Toisessa myytissä isompituloinen jää kotiin, koska hän saa suuremmat ansiosidonnaiset tuet.
Tärkein tasa-arvoteko
Ekonomien tasa-arvoasiantuntijan Kosti Hyypän mielestä perhevapaiden tasaisempi jakaminen on työelämän tärkein tasa-arvoteko. Jakamisesta on hänen mukaansa ainakin seuraavia hyötyjä:
palkkatasa-arvo lisääntyy
molemmilla vanhemmilla mahdollisuus keskittyä uraan
molemmilla vanhemmilla mahdollisuus osallistua perheen arkeen
perhevastuu jakautuu tasaisemmin, minkä vaikutukset ulottuvat paljon pidemmälle kuin pikkulapsiaikaan
myös työnantaja hyötyy, kun poissaolot ovat lyhyempiä jaksoja eikä vuosia.
Perhevapaauudistuksen myötä on tapahtunut pientä positiivista liikehdintää vapaiden jakamiseen, mutta vauhti on Hyypän mukaan valitettavan hidas.
”Tarvitaan vahvempaa ohjausta. Tasa-arvoisemmat palkalliset perhevapaat pitäisi saada läpi kaikkiin työehtosopimuksiin alasta riippumatta. Jos muutos etenee vain korkeasti koulutettujen osalta, se hidastaa kulttuurin muuttumista”, Hyyppä uskoo.
Hyypän mukaan myös kotihoidon tuki heikentää työelämän tasa-arvoa, koska se houkuttelee jäämään kotiin. Tuen kestoa tulisi lyhentää tai päiviä jakaa vanhempien kesken, jolloin sama vanhempi ei voisi olla kolmea vuotta kotona.
Pääekonomisti Elias Erämaja teki esimerkkilaskelmia, jotka havainnollistavat perhevapaiden jakamisen taloudellisia vaikutuksia. Laskelmat ovat suuntaa antavia.
Esimerkkilaskelmissa raskausraha alkaa tammikuun alussa vuonna 2023. Laskelmissa on huomioitu kahden vuoden ajanjakso, jotta alentuneen tulotason verovaikutukset tulevat huomioiduksi.
Äiti saa työehtosopimukseen pohjautuvaa täyttä palkkaa raskausrahan ajalta 40 vuorokautta ja molemmat vanhemmat täyttä palkkaa 32 vuorokautta vanhempainrahakaudella. Vanhemmat eivät käytä vanhempainvapaita yhtäaikaisesti tai kertyneitä vuosilomia, eikä kunta maksa kotihoidon tuen kuntalisää. Vanhempien veroaste on Veronmaksajain Keskusliiton julkaiseman taulukon mukainen keskimääräinen veroaste eri palkkatuloilla. Vuoden 2024 tuloissa on käytetty edelleen vuoden 2023 taulukkoa.
Laskelmissa molemmat vanhemmat palaavat takaisin työelämään, kun kaikki vanhempainvapaat on käytetty. Jos toinen vanhemmista ei käytä vanhempainvapaita, toinen vanhempi on vastaavan ajan kotihoidon tuella.
Esimerkkilaskelmat:
Lisätietoja:
Erämaja Elias
Pääekonomisti
p. +358407471854
Hyyppä Kosti
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
Ekonomeista lähes neljännes on kokenut, että työnantaja hoiti töihin paluun huonosti. Koska perhevapaat eivät jakaudu tasaisesti, eniten haasteita kohtaavat äidit.
Työllisyys. Suomessa olisi panostettava perhevapailta töihinpaluun turvaamiseen.
Työmarkkinajohtaja Riku Salokannel: “Vanhempien mahdollimman nopea ja sujuva paluu perhevapailta töihin ei ole tärkeää ainoastaan työllisyyden kannalta. Mitä nopeammin työntekijä palaa töihin, sitä helpompi paluu hänelle itselleen on.”
Haasteet. Ekonomeista lähes neljännes on kokenut, että työnantaja hoiti töihin paluun huonosti.
Työ on muuttunut heikommaksi sisällöltään tai vaatimuksiltaan.
Työpaikka on saattanut hävitä, eikä uutta tehtävää löydy.
Perhevapaalla olevaa ei huomioida uusien tehtävien auetessa.
Koska perhevapaat eivät jakaudu tasaisesti, eniten haasteita kohtaavat äidit.
“Kärjistäen voi sanoa, että naisekonomi joutuu aloittamaan uransa alusta yhtä monta kertaa kuin hänellä on lapsia.“
Epätasa-arvo. Perhevapaiden tasainen jakautuminen vanhempien kesken
lyhentää poissaoloaikoja
mahdollistaa äitien palkkakehityksen
helpottaa töihin palaamista.
Viime syksynä voimaan tullut perhevapaauudistus tuo joustavuutta mutta ei ohjaa riittävästi tasapuolisuuteen, arvioi Salokannel.
“Paras keino ohjaukseen on yleensä raha. Siksi tehokkainta olisi vähentää toiselle vanhemmalle siirrettävissä olevia vanhempainvapaita ja leikata kotihoidon tuen pituutta. Perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin.”
Lainsäädäntö. Lainsäädäntö ei suojaa perhevapaalta palaavaa riittävästi.
Perhevapaalta palaavan tulisi saada samanlainen tehostettu irtisanomissuoja kuin raskaana olevilla on.
Tämä estää tehokkaasti perhevapaan käytöstä johtuneet perusteettomat työsuhteen päättämiset ja helpottaa työntekijän työhön palaamista.
Jälkisuoja ei maksa työnantajille mitään.
“Työelämässä sana syrjintä on pahasta. Jos työhön palaajien kohdalla olisi vaikkapa kuuden kuukauden ajan syrjintäolettama, perhevapaalta palaamisen haasteet vähenisivät.”
Syrjintäolettama tarkoittaa, että työnantajan täytyy pystyä perustelemaan, ettei irtisanominen johdu työntekijän käyttämästä perhevapaasta.
Artikkeli on julkaistu MustReadin edukuntavaaliuutiskirjeessä 23.3.2023.
Perhevapaalta palaavalla on työsopimuslain mukainen oikeus ensisijaisesti palata siihen työhön, josta on jäänyt perhevapaalle. Suomen Ekonomien kyselystä selvisi, että paluu työelämään ei aina suju sulavasti. Tehostettu irtisanomissuoja suojaisi töihin palaavia tehtävien perusteettomilta muutoksilta.
Tyypillinen ongelmatilanne palaajalle oli, ettei tehtävää, josta hän oli jäänyt perhevapaalle, enää ollut esimerkiksi organisaatiomuutoksen takia. Näin oli käynyt 36 prosentille vastaajista. Noin 17 prosenttia ei voinut palata aiempaan tehtäväänsä, koska siihen oli palkattu toinen henkilö.
Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Kosti Hyypän mukaan riski oman työpaikan katoamisesta kasvaa, mitä pidemmästä perhevapaasta on kyse. Se näkyi myös Ekonomien kyselyssä.
Onneksi kuitenkin monella palaajalla tuttu tehtävä odotti tekijäänsä. Vastaajista 44 prosenttia oli palannut aiempaan tehtäväänsä. Aiempaa vastaavaan tehtävään palasi 17 prosenttia. Noin 13 prosenttia palasi aiempaa työtä vaativampaan tehtävään ja yhdeksän prosenttia vähemmän vaativaan tehtävään.
Perhevapaan jälkeen 11 prosenttia siirtyi toisen työnantajan palvelukseen tai ryhtyi yrittäjäksi.
“On tietenkin hyvä, jos työnantaja pystyy tarjoamaan palaajalle vastaavaa tai jopa vaativampaa tehtävää, mutta olennaista on se, miten muutos toimenkuvassa tapahtuu. Perhevapaalta palaavalla on absoluuttinen oikeus palata aiempaan tehtäväänsä, eikä työnantaja saa tehdä yksipuolisesti toimenkuvaan mitään olennaisia muutoksia ilman irtisanomisperustetta. Tätä kuitenkin tapahtuu jatkuvasti työsuhdejuristeillemme tulevien yhteydenottojen mukaan”, Hyyppä kertoo.
Ongelmaan helppo ja edullinen ratkaisu
“Perhevapaalta palaavan tulisi saada samanlainen tehostettu irtisanomissuoja kuin raskaana olevilla on”, Hyyppä sanoo.
Tämä niin sanottu jälkisuoja estäisi Hyypän mukaan tehokkaasti perhevapaan käytöstä johtuvat perusteettomat muutokset toimenkuvissa ja työsuhteissa.
“Työnantaja toimii tarkemmin, jos riskinä on epäilys syrjinnästä.”
Työtehtävien muuttaminen ja työsuhteen mahdollinen päättäminen olisivat kuitenkin edelleen mahdollisia työsopimuslain mukaisesti.
Ekonomien kyselyyn vastanneista kolmella prosentilla työsuhde oli päättynyt perhevapaalta paluuseen liittyvien ongelmien takia.
“Jälkisuoja ei aiheuta työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia, mutta se pakottaa henkilöstösuunnitellussa parempaan ennakointiin ja ottamaan huomioon myös perhevapaalla olevat työntekijät”, Hyyppä toteaa.
Näitä kolmea asiaa perhevapaalta palaajat toivoivat työnantajalta erityisesti
Ekonomien kyselyyn vastanneista enemmistö kertoi työnantajan hoitaneen töihin paluun hyvin. Vastaavasti viidennes oli sitä mieltä, että työnantaja hoiti paluun huonosti.
Vastaajilta kysyttiin, kuinka perhevapaalta töihin paluuta voisi sujuvoittaa. Vastauksissa korostui selkeästi kolme asiaa.
1. Yhteydenpito
“Työntekijän ja työnantajan olisi hyvä jo ennen töihin paluuta keskustella paluun jälkeisistä työtehtävistä ja työpaikalla mahdollisesti tapahtuneista muutoksista. Lisäksi olisin mielellään ollut perhevapaankin aikana jotenkin ‘mukana’ työpaikan tapahtumissa enkä täydessä uutispimennossa.”
“Esihenkilö ja työntekijä voisivat avoimesti keskustella tarpeista ja urahaaveista ennen ja jälkeen perhevapaan. Koen, että raskauteni myötä minusta tuli työnantajan silmissä näkymätön.”
2. Perehdytys
“Ei oleteta, että perhevapaalta tuleva olisi heti skarppi ja osaisi 100-prosenttisesti vanhat tehtävänsä. Kunnon perehdytys ja koulutus.”
“Uusi perehdytys töihin palatessa. Kun palasin töihin, en saanut esihenkilöltä mitään perehdytystä, ainoastaan ‘tervetuloa takaisin’ -viestin.”
3. Joustavuus
“Olin mielelläni aloittanut osa-aikaisesti ja lisännyt työaikaa pikkuhiljaa, niin olisi myös päiväkotialku ollut helpompaa.”
“Olisin halunnut jatkaa töitä 80-prosenttisella työajalla, mutta minulle ilmoitettiin, ettei se tehtävässäni ole mahdollista. En jaksanut nostaa asiasta mekkalaa, mutta olin pettynyt työnantajan asenteeseen.”
Suomen Ekonomit selvitti jäsentensä kokemuksia perhevapaalta töihin palaamisesta huhtikuussa 2023. Kysely lähetettiin niille jäsenille, jotka olivat olleet perhevapaalla vuonna 2017 tai sen jälkeen. Vastauksia tuli 320.
Lisätiedot:
Hyyppä Kosti
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
Kotihoidontuen puolustajien perusargumentit ovat joustavuus, perheiden valinnanvapaus ja käytön yleisyys. Hyviä asioita kaikki, mutta tarkoittaako kotihoidontukeen kajoaminen automaattisesti niiden katoamista?
Hyyppä Kosti
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503516177
Kotihoidontuen ehdoton plussa on joustavuus, jota se tuo perheille. Varhaiskasvatuksen aloitusaika on mahdollista ajoittaa hyvin joustavasti ja tarvittaessa toinen vanhempi voi pidentää kotonaoloaan, kunnes töissä oleva on saanut projektinsa valmiiksi ja voi vuorollaan jäädä kotiin. Onko joustoa liikaakin? Tarvitaanko kahden vuoden säätövaraa?
Valinnanvapaudellakin on rajat
Valinnanvapausargumentti kotihoidontuen puolesta on heikolla pohjalla. Oikeaa valinnanvapautta olisi könttäsumma rahaa ja oikeus päättää itse niiden käytöstä ja varhaiskasvatuksen aloituksesta. Realistisemmassa mallissa perheen voisi olla mahdollista päättää etuuden tasosta ja samalla siitä, miten pitkäksi ajaksi se riittää. Tässäkin perheillä on mahdollisuus valita.
Kun on kyse verovaroin maksettavasta etuudesta, on valinnanvapaudellekin oltava rajat. Yhteiskunnalla on oikeus muokata etuuksia ja ohjata perheiden toimintaa vaikuttamalla niiden määrään tai kestoon. Tämän jälkeen valinta on perheillä.
Suosittu ei ole välttämättä hyvä
Kyllä, kotihoidontuki on hyvin suosittu etuus, josta olen nauttinut itsekin. Kyllä, sen käyttö painottuu pieniin lapsiin ja esimerkiksi yli kaksivuotiaista varhaiskasvatuksen ulkopuolella on vähemmistö lapsista. Kyllä, ilman kotihoidontukea lapsi olisi melko pieni päiväkotiin, etenkin jos isä ei käytä vapaita lainkaan. Ja kyllä, perheitä on erilaisia eikä varhaiskasvatus varmasti ole kaikille lapsille paras vaihtoehto.
On hyvin kyseenalaista argumentoida kotihoidontuen puolesta sillä, että sitä käytetään laajalti. Tietenkin sitä käytetään, koska se on tarjolla ja sen avulla voi suunnitella töihin paluun ja päiväkodin aloituksen ajankohtaa.
Yleisyys ei tarkoita sitä, ettei voisi olla vaihtoehtoja, jotka palvelisivat asetettuja tavoitteita paremmin. Tavoitteet ovat tietysti kompromissi, koska kaikkea ei voi samaan aikaan edistää yhtä paljon. Yhteiskunnan on kuitenkin pystyttävä päättämään tarkemmin sen toivomasta tavasta lastenhoidolle kuin kahden vuoden mittainen haarukka töihin paluulle.
Voiko tavoite yhä olla sama kuin kotihoidontuen alkumetreillä 1980-luvulla? Ellei, on yhteiskunnan syytä tarkastella resurssien kohdentamista uudella tavalla.
Kotihoidontuki on jälleen kerran noussut keskusteluun. Valitettavasti keskiössä on taas se, eikä perhevapaajärjestelmä kokonaisuutena. Kaikessa muussa olisi paljon kehitettävää, esimerkiksi joustavuudessa ja vapaiden jakautumisessa vanhempien kesken – ei kotihoidontuessa.
Hyyppä Kosti
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503516177
Yhdestä kokonaisuuden osasta jankkaaminen on osin ymmärrettävää, koska suurin osa perheistä käyttää kotihoidontukea ainakin jonkin aikaa. Samalla se on puuduttavaa, koska keskustelijat ovat kaivautuneet syvälle poteroihin, eikä muita juuri kuunnella.
Aiheesta käytettävä retoriikka kuvaa poteroiden syvyyttä. Eikö työllisyyttä ja tasa-arvoa voi tavoitella vaarantamatta perheiden ja lasten hyvinvointia kotiäitivihasta puhumattakaan? Halu muuttaa nykyjärjestelmää ei tässäkään tapauksessa tarkoita kaiken vanhan romuttamista.
Isillä on merkitystä
Tuuletusta kaipaa yleinen oletus siitä, että kyse on ainoastaan äitien ja lasten kotonaolosta. Silloin perhevapaan kesto on noin yhdeksän kuukautta. Mutta eipä unohdeta isiä!
Äitiysvapaan päättyessä lapsi on noin kolmen kuukauden ikäinen. Vanhempien kesken jaettavissa olevaa vanhempainvapaata on noin kuusi kuukautta ja tämän jälkeen vielä isyysvapaata noin pari kuukautta riippuen siitä, kuinka paljon sitä on käytetty lapsen syntymän yhteydessä.
Tiedot perhevapaamallia uudistavasta työryhmästä kertovat, että vanhempainvapaat ovat pitenemässä noin puolellatoista kuukaudella eli lapsi olisi noin 13 kuukauden ikäinen vanhempainvapaiden päättyessä. Usein tähän voi lisätä vielä kuukauden vuosilomaa ennen kuin ollaan tilanteessa, missä vanhempainvapaat on käytetty.
Isien vapaiden käytöllä on siis suuri merkitys vanhempainvapaiden pituuteen, sekä siihen, minkä ikäisenä lapsi siirtyy varhaiskasvatukseen tai kotihoidontuki alkaa.
Missä on lapsen paikka?
Tunteita kuumentaa väittely siitä, onko lapsen paikka kotona vai päiväkodissa. Itse en tyytyväisenä varhaiskasvatuksen asiakkaana tunnista lainkaan näkemystä päiväkodista lasten säilytyspaikkana. Ehkä perheelläni on ollut satumainen tuuri, mutta Helsingin varhaiskasvatuksen erinomaisen asiakastyytyväisyyden perusteella sama munkki on ollut muissakin perheissä. Myös EPSI Ratingin toteuttamasta tutkimuksesta selviää, että suomalaisten tyytyväisyys varhaiskasvatukseen on Pohjoismaiden kärkitasoa.
Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumisaste on kuitenkin todella paljon alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä pätee sekä alle kolmevuotiaisiin että 3–5 -vuotiaisiin. Jos lasten kotihoito olisi ylivoimainen malli, pitäisi muissa Pohjoismaissa ilmetä lasten ja nuorten keskuudessa ongelmia, joita Suomessa ilmenee selvästi vähemmän. Samoin kotimaassa varhaiskasvatuksen ulkopuolella olijoiden pitäisi erottua edukseen ja haasteiden kasaantua varhaiskasvatuksen piirissä olleisiin.
Onko tällaisia eroja? En tiedä, mutta keskeistä päiväkodissa on laatu. Jos kotihoidontukea lyhennetään, on selvää, että varhaiskasvatus tarvitsee lisää resursseja.
Kirjoitus kuuluu kolmiosaiseen sarjaan, jossa ruoditaan kotihoidontukea perusteellisesti. Toinen osa julkaistaan 29.1.2021.
Kun vuoden vanha Eevert tuhisee päiväunillaan, isä Aki Pennanen ripustelee ehkä pyykkejä narulle. ”Uskon, että lapsen kanssa kotona oleminen vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen”, jo toista kertaa hoitovapaalle jäänyt Aki sanoo.
Aki Pennanen on kuopuksen kanssa hoitovapaalla.
Helsinkiläisessä Pennasen perheessä riittää vilskettä. Siitä pitävät huolta sekä vuoden ja kahden kuukauden ikäinen Eevert että hänen kolme- ja puolivuotias isoveljensä. Poikien juristiäiti ja ekonomi-isä ovat vaihtaneet perhevapaan vuoroa peräkkäin molempien poikien kohdalla siten, että Aki Pennanen on jäänyt kotiin poikien äidin palatessa töihin.
Esikoispojan kanssa isä oli kotona lomat mukaan lukien reilut neljä kuukautta. Nyt takana on ensimmäinen kuukausi yhteisiä päiviä kaksin Eevertin kanssa. Isoveljen päivät kuluvat päiväkodissa.
Aki Pennasen suunnitelmissa on palata controllerin ja business controllerin työhönsä Rudukselle alkuvuodesta päiväkotipaikan saamisesta riippuen.
Hän kuuluu edelleen isien vähemmistöön, sillä pidemmälle perhevapaalle jää selvästi useammin vanhemmista vain äiti. Pennanen sanoo, että halusi hyödyntää tilaisuuden viettää aikaa lapsen kanssa kunnolla.
”Tuntui, että kun tällainen mahdollisuus kerran on, haluan sen käyttää. Oli aika selvä asia minulle, että jään kotiin. Koin niin, että jotain jäisi saamatta, jos en jäisi. Vaimonikin on mielellään mennyt takaisin töihin.”
”Suhde lapseen tiivistyy”
Lapsen hoitaminen yksin ei Aki Pennasta hirvitä, mutta hän muistaa vielä, miten ensimmäisen lapsen kanssa tunne oli toinen.
”Minulla ei ollut ennen lasten saamista minkäänlaista kokemusta lapsenhoidosta. Silloinkin kun jäin yksin perhevapaalle, lapsen kokopäiväinen hoitaminen oli vielä uutta, vaikka olin jo vaippojen vaihtamiseen ja muuhun lapsenhoitoon osallistunutkin. Se vähän arvelutti, mutta siitä se lähti kulkemaan. Toisen lapsen kanssa on jo tiennyt, että asiat hoituvat kyllä.”
Pennanen uskoo, että suhde lapseen tiivistyy vanhemmalla, joka päivät hänen kanssaan viettää. Esikoinen oli isän kotona ollessa hyvin kiinnittynyt isään, mutta päiväkotiin siirtymisen jälkeen tilanne on tasaantunut. Esikoinen ei myöskään ole osoittanut kateutta siitä, että isä on pikkuveljen kanssa päivät kotona.
Pennanen sanoo huomanneensa, että isiä on lasten kanssa kotona ehkä hiukan enemmän nyt kuin vielä muutaman vuoden takaisella perhevapaallaan.
”Minulla ei ollut ennen lasten saamista minkäänlaista kokemusta lapsenhoidosta”, kertoo Aki Pennanen.
”Vielä ensimmäisen lapsen kohdalla vähän yllätti, miten harva isä lopultakin jää kotiin pidemmäksi aikaa. Ainakin täällä paikallisesti on tapahtunut muutosta. Tai sitten osaamme vain paremmin jo löytää paikkoihin, joissa on muitakin lapsiperheitä.”
Hän sanoo, ettei ole muutenkaan ihmisenä tyyppiä, joka olisi pelkästään kotona.
”Olen muun muassa taloyhtiön hallituksessa ja yhdistystoiminnassa mukana. Ne tuovat liikkumisen lisäksi elämään hyvää tasapainoa perhevapaankin aikana.”
”Oppii saamaan asioita eteenpäin”
Kun Aki Pennanen ensimmäisen lapsensa synnyttyä kertoi aiemmalla työpaikallaan perhevapaalle jäämisestä, pitkää kotiin jäämistä jonkin verran ihmeteltiin. Nyt se on hänestä vähentynyt. Isän kotiin jääminen ei enää yllätä.
Ruduksen controllerina toimiva Pennanen uskoo, että lastenhoidolla ja vanhemmuudella on myönteinen vaikutus töihin ja koko työuraan.
”Lasten kautta oppii, miten saa asioita tehokkaasti eteenpäin. On pakko saada, kun kaksi lasta vaatii melkoisen kovaa ja nopeasti jotain. Samaa voi hyödyntää työelämässäkin. Oppii ymmärtämään, että määrätyn ajan kestäneen miettimisen ja neuvottelun jälkeen asiat vain täytyy saada eteenpäin.”
Perhevapaalta paluuta voi moni jännittää ja oman osaamisen säilymistäkin kotona ollessa pelätä. Aki Pennanen näkee pelkästään positiivisena asiana sen, että työkuvioista voi irtautua muutamaksi kuukaudeksi ja katsella niitäkin hetken ulkopuolelta.
“Onhan se todella mukavaa nähdä, kun poika on oppinut rakentamaan tornin tai kuulla, kun hän sanoo jonkin uuden sanan.”
Erityisesti Pennanen iloitsee perhevapaalla olossa siitä, että saa jakaa lapsen arkisia asioita ja nähdä hänen kehitystään läheltä.
”Uskon, että sillä on vaikutusta vanhemmuuteen ja kauaskantoisia vaikutuksia muutenkin. Ainakin vanhemman pojan asiat tiedän tosi hyvin. Kolmevuotiaan elämässä tapahtuu koko ajan, ja kyllä hän kertoo iloistaan ja suruistaan yhtä avoimesti sekä minulle että äidilleen. Ja onhan se todella mukavaa nähdä, kun pienempi on oppinut rakentamaan tornin tai kuulla, kun hän sanoo jonkin uuden sanan.”
Pennanen uskoo, että hänen vaimonsa pitää isän kotiin jäämistä hyvänä asiana.
”Hän kokee hyvin positiiviseksi sen, että jaamme tasan hoitovastuuta.”
Itsekin hän suosittelee perhevapaata muillekin isille.
”Isät eivät ehkä monesti vieläkään koe omimmaksi asiaksi olla lapsen hoitovastuussa yksin. Loppujen lopuksi siitä hyötyvät kuitenkin kaikki.”
”Perhevapaan voi nähdä mahdollisuutena”
Isät käyttävät edelleen paljon äitejä vähemmän mahdollisuutta jäädä pidemmälle perhevapaalle. Myös isien kannattaisi nähdä perhevapaa mahdollisuutena, sanoo erityisasiantuntija Kosti Hyyppä, jonka työsarkaan tasa-arvoasiat Suomen Ekonomeissa kuuluvat.
”Perhevapaa on loistava tilaisuus luoda lapseen läheisempi suhde ja katsoa työelämää hetki ulkopuolelta. Kaikki oppivat kyllä oman tapansa hoitaa lasta, yhtä lailla äidit kuin isätkin.”
Vaikka perheet tekevät päätöksensä itse, Kosti Hyyppä näkee asian myös yhteiskunnallisena kysymyksenä. Jos perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin, työelämästä tulisi tasa-arvoisempaa ja myös naisten osaaminen olisi paremmin käytössä.
”Tasa-arvon kannalta on kestämätöntä, että naisten uskotaan miehiin verrattuna olevan perhevapailla eli poissa töistä paljon isomman osan työurastaan. Siitä kärsivät nykytilanteessa myös lapsettomat naiset”, Hyyppä sanoo.
Sama summa viivan alle
Kosti Hyypän mielestä vanhempien olisi hyvä puhua ja sopia mahdollisimman varhain siitä, kuinka perhevapaat jaetaan. Hän uskoo, että suurin osa isien vapaista jää käyttämättä, koska asiasta ei kunnolla puhuta eikä valintaa isän ja äidin välillä edes aktiivisesti tehdä.
Usein kuultu perustelu isän työssäkäynnille ja äidin kotiin jäämiselle on raha: monessa perheessä miehellä on edelleen parempi palkka. Jos kotiin jää pienempää palkkaa saava, eikö taloudellisesti ajatellen valinta ole järkevä?
“Voisiko isän kotonaolon nähdä sijoituksena?”
Kosti Hyyppä uskoo, että harvassa perheessä lasketaan vaihtoehtojen todelliset vaikutukset siten, että otettaisiin huomioon myös vanhempainpäivärahojen ansiosidonnaisuus ja verotuksen progressiivisuus. Varsinkin jos vaihtoehtona ovat äidin kotihoidontuki ja isän ansiosidonnainen isyyspäiväraha, melko isollakin palkkaerolla voidaan päästä rahallisesti samaan lopputulokseen.
”Ja vaikka ei päästäisikään, voisiko isän kotonaolon nähdä sijoituksena? Paljonko isä olisi valmis maksamaan muutamasta kuukaudesta kotona lapsensa kanssa?”
Kosti Hyypän mielestä asiaa kannattaa ajatella myös äidin työuran kannalta: äidin lyhyempi perhevapaa voi olla eduksi hänen uralleen.
”Kun isä on vastuussa kodista ja lapsista, äiti saa vuorostaan keskittyä työhönsä.”
Eikä tässä vielä kaikki: Hyypän mukaan on huomattu, että hoitovapaan aikainen työnjako muuttaa vanhempien keskinäistä työnjakoa tasa-arvoisemmaksi pysyvästi. Kun päävastuu perheestä on ollut vuorollaan molemmilla vanhemmilla, vastuu jakaantuu usein tasaisemmin myös tulevaisuudessa.
”Näin molemmilla on mahdollisuus keskittyä sekä uraan että perheeseen. Se edistää tasa-arvoista työelämää merkittävästi.”
Yhteisön voimalla voimme vaikuttaa siihen, että työelämä on ekonomiyhteisön arvojen mukaista ja Suomen kilpailukyky kehittyy positiiviseen suuntaan. Tällaista vaikuttamistyötä teemme tärkeiden asioiden puolesta syksyllä 2020.
1. Tasa-arvoinen ja monimuotoinen työelämä on kaikkien etu
Yrittäjyys on monelle ekonomille jossain vaiheessa uraa realistinen vaihtoehto. Myös ne jäsenet, jotka eivät itse ole yrittäjiä, suhtautuvat yrittäjyyteen yleensä myönteisesti. Yrittäjyyden edistäminen ja yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttaminen onkin Ekonomeille luontevaa.
Kasvuyrittäjien toimintaedellytyksiä pitää parantaa, koska se luo työtä ja hyvinvointia meille kaikille. Olemmekin pohtineet kasvuyrittäjyyteen liittyviä haasteita ja etsineet niihin ratkaisuja tuoreissa kasvuyrittäjyystavoitteissamme.
Tavoitteemme rajoittaa tarpeettomia kilpailukieltosopimuksia on onnistuneesti loppusuoralla. 60 prosentilla jäsenistämme on uusissa työsopimuksissaan kilpailukielto. Laki edellyttää sille erityisen painavaa syytä, mutta kilpailukieltoja tehdään varsin yleisesti ihan tavallisiin asiantuntijatehtäviin.
Turha kilpailukielto estää tehokkaasti ekonomien liikkuvuutta työmarkkinoilla, sillä siihen on liitetty yleensä sakko sopimuksen rikkomisesta. Työntekijä ei saa kilpailukiellon ajalta minkäänlaista rahallista korvausta.
Olemme viestineet asiaa aktiivisesti päättäjille jo usean vuoden ajan yhteistyössä Akavan kanssa. Eduskunta päättää toivottavasti syksyllä toimista, joilla turhia kilpailukieltoja pyritään ehkäisemään.
4. Paikallisessa sopimisessa seuraavan askeleen aika
Paikallinen sopiminen on hyvä väline toteuttaa työpaikkojen yksilöllisiä tarpeita. Siksi siinä tulisikin jo päästä eteenpäin.
Meillä on oma malli, jonka avulla paikallista sopimista voitaisiin edistää työehtosopimusaloilla, mutta myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Tämä edellyttää henkilöstöedustajan neuvottelu- ja sopimisvalmiuksien parantamista.
Työelämään ja koulutukseen kohdistuva vaikuttamistyö on yksi ekonomiyhteisön olemassaolon kivijaloista.
Vaikuttamistyön kärjet muodostuvat jäsenten arvoista ja tarpeista. Niissä on myös huomioitu jäsenten monimuotoiset urat niin palkkatyössä, itsensä työllistäjinä, yrittäjinä kuin asiantuntijoina ja esihenkilöinä.
Ekonomien asiantuntijat vaikuttavat monella rintamalla ja tärkeissä neuvottelupöydissä. Tuotamme tutkimustietoa sekä pidämme yllä yhteyksiä päättäjiin, mediaan ja muihin asiantuntijaorganisaatioihin. Osallistumme hankkeisiin ja tapahtumiin.
Kun vaikuttamistyötä tehdään sitkeästi, pitkäjänteisesti ja asiantuntevasti, tulosta tulee.
Perhevapaajärjestelmän uudistuksessa on selvästi lähdetty siitä, että kukaan ei merkittävästi menetä etuuksia verrattuna nykytilanteeseen….
Perhevapaajärjestelmän uudistuksessa on selvästi lähdetty siitä, että kukaan ei merkittävästi menetä etuuksia verrattuna nykytilanteeseen. Näennäisesti isiä patistetaan pidemmille vapaille, mutta mahdollisuus siirtää niitä toiselle vanhemmalle tulee olemaan käytetty takaportti, joka vesittää vapaiden tasajaon.
Jo hallitusohjelman perusteella tiedettiin, että kotihoidontukeen ei kosketa. Tästä jo voitiin päätellä, että uuden järjestelmän työllisyysvaikutus tuskin tulee olemaan kovin positiivinen. Kotihoidontukea käyttävät pisimpään juuri ne vanhemmat, joiden työmarkkina-asema on heikoin ja joita kovasti kaivattaisiin työmarkkinoille täyttämään hallituksen työllisyystavoitteita.
Malli hyvä pohja jatkokehittelylle
Puutteistaan huolimatta malli on iso parannus nykytilanteeseen. Se on hyvä pohja jatkaa järjestelmän kehittämistä tasa-arvoisemmaksi ja työllisyysvaikutuksiltaan positiivisemmaksi. Esimerkiksi toiselle vanhemmalle siirrettävissä olevaa vapaata voidaan tulevaisuudessa lyhentää, mikä edistäisi tasa-arvoa entisestään. Samoin kotihoidontukea voidaan lyhentää, se voidaan jakaa molempien vanhempien kesken, porrastaa tai sitten käyttää kaikkia mainittuja keinoja. Tämä olisi hyvä uutinen työllisyyden kannalta.
Hyvä uutinen uudistuksessa on myös joustavuuden lisääntyminen. Nykyinen perhevapaamalli ei kannusta työntekoon, uudessa mallissa tämä puute näytetään korjattavan. Lähtökohtana perhevapaiden käyttämisessä tulisi olla se, että kaikki tavat pitää vapaita, jotka sopivat sekä työntekijälle ja työnantajalle, pitäisi sopia myös etuusjärjestelmälle. Työntekijän ei tule kärsiä siitä, että hän tekee töitä kesken vanhempainvapaan. Onneksi tämä nyt korjataan.
Perheet päättävät jatkossakin
Moni on jo ehtinyt kommentoimaan, että vapaiden käytöstä pitää päättää perheessä. Juuri näin suunnitellussa järjestelmässä tapahtuukin. Jos isä ei halua käyttää vapaita, ei kukaan siihen pakota. Isälle korvamerkityt vapaat jäävät vain käyttämättä eikä etuusjärjestelmä ole tässä tapauksessa pystynyt ohjaamaan perheen käyttäytymistä. Useassa tapauksessa perheet kuitenkin tulevat jakamaan vapaat nykyjärjestelmää tasaisemmin, mikä on hyvä.
Mutta on täysin selvää, että jos tavoitteena aidosti on vapaiden tasaisempi jakaantuminen, sen edistämiseen pitää käyttää myös rahaa.
Isien osuus käytetyistä perhevapaista on kasvanut hiljalleen, mutta tahti on tuskastuttavan hidas. Työelämän tasa-arvon kannalta tämä on ongelma. On selvää, että isät eivät ala laajasti käyttää pidempiä perhevapaita ilman järjestelmän perusteellista remonttia.
Hyyppä Kosti
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503516177
Perhevapaiden kokonaisuudistuksen etuna on tasa-arvoisemman ja joustavamman järjestelmän lisäksi se, että nykyistä useammassa perheessä vapaiden pitäminen ja niiden jakaminen tulee puheeksi jo ennen kuin vapaat ovat ajankohtaisia. Ekonomien selvityksen perusteella osa perhevapaiden tasa-arvo-ongelmaa on ajautuminen. Äidit ajautuvat pitämään omien vapaidensa lisäksi myös kaikki jaettavissa olevat vapaat, sekä ottamaan suuremman vastuun perheestä perhevapaiden jälkeen.
Tämän jälkeen on selvää, miksi naiset etenevät työurillaan heikommin ja jäävät matalammille palkoille kuin saman koulutuksen saaneet miehet. Tämä kuitenkin tajutaan usein vasta sitten, kun on liian myöhäistä.
Uudistus edistää työelämän tasa-arvoa
Hallitusohjelman perusteella uskaltaa ennustaa, että nykyiset äitiys- isyys- ja vanhempainvapaat tullaan uudistamaan perusteellisesti. Tämä on kannatettavaa ja välttämätöntä. Isille korvamerkittyjä vapaita lisätään ja korvaustasoa parannetaan, koska uudistuksen tavoitteena on tasata perhevapaita ja hoitovastuuta vanhempien kesken sekä edistää työelämän tasa-arvoa.
Tätä tavoitetta voisi edistää parhaiten esimerkiksi merkittävän mittainen jakso molemmille vanhemmille, joiden lisäksi olisi vapaasti jaettava jakso. Tai jos rohkeus riittää, niin vielä ohjaavampi malli, jossa vapaat on jaettu tasan, mutta osan itselle korvamerkityistä vapaista voisi siirtää toiselle vanhemmalle.
Jos kotihoidontukeen ei kosketa, uudistus jää torsoksi
Valitettavasti yksi perhevapaajärjestelmän kulmakivistä ei ole uudistuksen piirissä. Kotihoidontuki jatkuu kirjauksen mukaan nykymuotoisena. Se tarkoittaa vähintään sitä, että tukea saa, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.
Toivottavasti pohdinnassa on edes tuen tason porrastaminen siten, että pitkän perhevapaan houkuttelevuus vähenisi. Muuten uudistuksen jälkeenkin tulee olemaan paljon perheitä, joissa isä ei käytä lainkaan vapaita siten, että äiti on samaan aikaan töissä. Se, että isä on jonkin aikaa päävastuussa perheestä, on tärkeää sekä äidin töihin paluun, että myöhemmän perhevastuun jakaantumisen kannalta.
Suomen Ekonomien jäsenilleen teettämän tasa-arvokyselyn tulokset paljastavat naisten ja miesten kokemukset työelämän tasa-arvosta voimakkaasti toisistaan poikkeaviksi. Miesekonomeista melkein 90 prosenttia kokee työelämän tasa-arvoiseksi, naisista vain 58 prosenttia.
Kyselyssä selvitettiin muun muassa näkemyksiä työn ja perheen yhteensovittamisesta, lasten hoitovastuun jakautumisesta ja perhevapaiden vaikutuksesta uraan ja palkkaan.
Miehistä lähes 90 % kokee työelämän tasa-arvoisena, naisista vain 58 %
Naiset kokevat, että perhevapaat ovat heikentäneet heidän ura- ja palkkakehitystään
Toisaalta myös isät kokevat, että heillä ei ole työnantajan asenteiden vuoksi mahdollisuutta pitää perhevapaita
Perhevapaiden jakamisesta ei välttämättä keskustella perheen sisällä
Perhevastuu liukuu äideille suunnittelemattomasti
Tasa-arvon kokemukseen vaikuttaa merkittävästi perhevapaisiin liittyvät haasteet. Naiset esimerkiksi kokevat, että perhevapaat ovat heikentäneet heidän ura- ja palkkakehitystään. Asiantuntijatehtävissä toimivat naiset kokevat näin selkeästi useammin kuin johtotehtävissä olevat. Isiä pidempien perhevapaiden vuoksi perhevastuu liukuu helposti äideille. ”Tämän vaikutukset ulottuvat huomattavasti pidemmälle kuin vain pikkulapsiaikaan”, Suomen Ekonomien asiamies Kosti Hyyppä muistuttaa. Miehistä 91 prosenttia koki perhevastuun jakautuvan toiveiden mukaisesti. Naisista näin vastasi noin 74 prosenttia. Yli neljäsosa naisista koki perhevastuun jakautuvan epätoivotusti. Kyselystä kävi ilmi myös eräänlainen toiveajattelu. Ennen lasten syntymää sekä naiset että miehet uskoivat lähes yksimielisesti, että perhevastuu tullaan jakamaan tasaisesti. Todellisuudessa lasten syntymän jälkeen äidit ottavat paljon enemmän vastuuta kodista ja lapsista. Naisten mukaan perhevapaiden epätasainen jakautuminen on vaikuttanut epäedullisesti perheen dynamiikkaan.
Perhevapaiden jakamisesta ei aina edes keskustella
Ekonomien kyselyssä selvisi, ettei perhevapaiden jakamisesta oltu välttämättä erikseen keskusteltu. Äidin kotiin jääminen koettiin perinteiseksi, luontevaksi ja luonnolliseksi. Hyypän mukaan on varsin yleistä, että perhevapaisiin liittyvät valinnat tehdään tunteella, mutta jälkikäteen kysyttäessä keksitään erilaisia perusteita, kuten imetys tai palkkatulot. Toisaalta myös moni isä mainitsi, että työelämä kohteli heitä epäoikeudenmukaisesti, koska kaikilla isillä ei ollut työnantajan asenteiden vuoksi mahdollisuutta pitää perhevapaita. Huomattavaa on, että naisista vain 44 prosenttia palaa perhevapaiden jälkeen samaan työpaikkaan, kun miehistä näin tekee 76 prosenttia.
Tasa-arvo ei etene itsestään, perhevapaiden uudistaminen on välttämätöntä
Tasa-arvoon ja perhevapaisiin liittyvät asenteet ovat juurtuneet syvälle ja ne muuttuvat hitaasti ilman tekoja. Suomen Ekonomien mielestä parhaiten työelämän tasa-arvoa edistäisi perhevapaajärjestelmän uudistaminen siten, että isien vapaita lisättäisiin. Näin on tehty muun muassa Islannissa ja Ruotsissa, jossa isien osuus maksetuista vanhempainrahoista on noin kolminkertainen Suomeen verrattuna. ”Perhevapaiden jakautuessa myös perhevastuu jakautuisi tasaisemmin ja molemmilla vanhemmilla olisi paremmin mahdollisuus sekä uraan että perheeseen”, Hyyppä uskoo. Samaa mieltä oli Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch Ekonomien tasa-arvokyselyn julkistamistilaisuudessa tiistaina 28.5. ”Perhevapaiden uudistamisen lisäksi työpaikkojen perheystävällisyys on keskeisessä roolissa syntyvyyden näkökulmasta. Jokainen työnantaja voisi kertoa työntekijöilleen, että perheellistyminen on ok. Syntyvyyden lasku on ollut Suomessa poikkeuksellisen rajua vuodesta 2008 lähtien. Tämä on tuottanut pysyvän muutoksen, olemme Euroopan uusi Japani”, kommentoi Rotkirch.
Suomen Ekonomien mielestä keskeistä perhevapaajärjestelmän uudistamisessa on, että
Lisätään isille tarkoitettuja vapaita
Uudistetaan etuusjärjestelmää niin, että sopimalla on mahdollista käyttää vapaat joustavasti
Erityistä huomiota asenteisiin: isillä on todettu olevan vaikeuksia pitää perhevapaita
Taataan myös laadukas päivähoito
Suomen Ekonomien tasa-arvotutkimus tehtiin syksyllä 2018.
