Laboren johtajan ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Mika Malirannan mukaan talouspolitiikassa on syytä katsoa, ovatko muuttovirrat tasapainossa, sillä ihmiset äänestävät jaloillaan.

– Meillä ei ole systemaattisesti valtavaa aivovuotoa toisin kuin Virossa. Meidän on kuitenkin jatkuvasti katsottava rajojen yli ja tarkasteltava, mitä siellä tehdään, Maliranta sanoo.

Ruotsiin ja Tanskaan muuttaminen ja siellä työllistyminen on helppoa, jos ruotsin kieli on vahvassa hallinnassa. Ruotsissa on juuri tehty kevennystä ansiotulojen verotukseen, minkä Maliranta arvioi luovan hieman lisäpainetta saman tekemiseen Suomessa.

Palkkavertailu on yllättävän mutkikasta

Eri ammattien palkkataso on pitkällisen kehityskaaren tulosta.

– Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että työn tuottavuuden kasvu on reaalipalkkojen nousulle välttämätön ja pitkällä aikavälillä melkeinpä riittäväkin edellytys. Palkat jäävät kaikilla alemmaksi sellaisissa maissa, joissa työn tuottavuus on heikko. Kaikki tuottavuuteen suoraan tai välillisesti vaikuttavat tekijät ohjaavat myös reaalipalkkatasoa, Maliranta sanoo.

Kansainvälisessä palkkavertailussa ollaan kiinnostuneita reaalipalkoista, mutta niiden vertailu on yllättävän mutkikasta. Vertailevaa tutkimusta reaalipalkoista maiden välillä ei ole juurikaan tehty.

Yksi syy on Malirannan mukaan se, että huomioitavia tekijöitä on niin paljon. Norjassa palkan pitää olla korkea, sillä hintataso on erittäin korkea. Ruotsissa taas työnantajamaksut ovat Suomea korkeammat, eli työntekijän palkasta pidätetään tässä kohtaa enemmän veroluonteisia maksuja kuin Suomessa. Pohjoismaiden ulkopuolella vertailua vaikeuttaa erot siinä, mitä julkisia palveluita on saatavilla. Kun Amerikasta on palattu takaisin Suomeen töihin, moni on huomannut, että täällä palkasta jää enemmän käteen.

Maliranta korostaa, että paremman palkan toivossa ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Palkkatutkimusten mukaan erittäin tehokas tapa saada parempaa palkkaa on vaihtaa työnantajaa Suomen sisällä.

– Yleissitovat palkkasopimukset koskevat useita ekonomeja. Kun yksilötasolla tutkitaan toteutuneita palkkoja, on huomattu, että usein palkat ovat kasvaneet enemmän kuin sopimukset olisivat niihin vaikuttaneet: tapahtuu liukumia. Viime vuosina erityisesti korkeakoulutettujen liukumat ovat kasvaneet ja eniten niillä korkeakoulutetuilla, jotka ovat vaihtaneet työnantajaa edellisen vuoden aikana.

Kuilu reaalipalkkojen välillä uhkaa kasva

Korkeakoulutetuista on kova kysyntä suomalaisilla työmarkkinoilla. Malirannan mukaan meidän elinkeinorakenteemme suosii korkeakoulutettuja, ja heitä ei ole riittävästi. Korkeakouluista valmistuu aiempaa vähemmän väkeä, eikä korkeakoulujen tarjonta ole reagoinut lisääntyneeseen kysyntään. Palkallisesti ekonomit ja insinöörit ovat hyötyneet tilanteesta eniten.

– On puhuttu, että verotusta pitää alentaa, jotta kouluttautumiseen olisi kannustimet. Se pitää paikkansa. Mutta aloituspaikkojen määrä ei ole kasvanut lähellekään samaan tahtiin tarpeen kanssa, Maliranta sanoo.

Lyhyellä aikavälillä tämä nostaa palkkoja. Pitkällä aikavälillä korkeakoulutetut eivät itsekään hyödy tilanteesta. Heillä on korkea rooli kansantaloudessa työn tuottavuuden kasvussa. Pula korkeakoulutetuista laskee koko kansantalouden työn tuottavuuden kasvua ja sitä kautta myös reaalipalkkoja.

– Korkeakoulutettujen suhteellinen rooli on sitä merkittävämpi, mitä vauraampi maa on. Jos haluamme olla vauras maa, meillä pitää olla paljon korkeakoulutettuja. Tämä huoli on ollut aivan liian pieni viimeisten vuosien aikana. Ruotsissa ja Tanskassa korkeakoulutettuja valmistuu huomattavasti enemmän. Nyt muuttoliike on tasapainossa, mutta pitkittyessään kuilu reaalipalkkojen välillä uhkaa kasvaa.

Teksti: Juha-Pekka Honkanen
Kuva: Vesa Laitinen

Artikkeli on julkaistu alun perin Ekonomi-lehdessä 2/2023. Suomen Ekonomien jäsenenä saat lehden kotiin kuljetettuna neljä kertaa vuodessa, minkä lisäksi lehti on luettavissa jäsensovellus eLoungessa.

Järjestimme huhtikuussa Instagramissa jäsenillemme mahdollisuuden kysyä ekonominaisten ja -miesten palkkaeroista. Saimme runsaasti kysymyksiä ja kommentteja, joista poimimme muutaman tähän artikkeliin. Kysymyksiin ja kommentteihin vastasivat työmarkkinatiimin asiantuntijat.

Olen nuori naisekonomi. Miten voin varmistaa, että en menetä 291 000 euroa urani aikana?

1. Alkupalkalla on iso merkitys, joten pyydä alusta asti palkkaa, johon olet oikeasti tyytyväinen. Voit käyttää apunasi Ekonomien Palkkatutkaa tai varata ajan henkilökohtaiseen palkkaneuvontaan.
2. Keskustele palkasta säännöllisesti esihenkilösi kanssa. Tuo osaamisesi esille ja tee selväksi, miten haluat kehittyä ja mitä haluat oppia.
3. Pidä osaamisestasi huolta koko urasi ajan.
4. Tutustu työpaikkasi palkkauskäytäntöihin, esimerkiksi palkkausjärjestelmään ja lakisääteiseen palkkakartoitukseen.
5. Jaa mahdolliset perhevapaat ja etenkin perhevapaiden jälkeinen perhevastuu mahdollisimman tasaisesti kumppanisi kanssa.

Kuinka suurena 291 000 euron ero näkyy eläkkeissä?

Jos lasketaan suoraan tuon karkean esimerkin mukaan, vaikutus eläkkeeseen on noin 364 euroa kuukaudessa. Tästä on kuitenkin vähennettävä elinaikakerroin. Esimerkiksi vuonna 1990 syntyneellä se on 0,884, jolloin vaikutus eläkkeeseen olisi noin 322 euroa kuukaudessa.

Olen ajatellut syyn olevan se, että naiset eivät kehtaa pyytää tarpeeksi palkkaa. On vaikea kiriä normaalilla palkkakehityksellä, jos lähtöpalkka on matala.

Tässä on varmasti totuutta taustalla, mutta tämä ei ole ainoa syy. Ylipäätään työpaikan palkkausjärjestelmän tulisi estää alipalkkaus myös aloituspalkan kohdalla.

On totta, että palkkaa on vaikea kiriä normaalilla palkkakehityksellä. Siksi aloituspalkalla on todella suuri merkitys, ja se kannattaa miettiä huolellisesti työsopimusta tehdessä.

Miten asian voi huomioida omasta palkasta neuvotellessa tai ottaa puheeksi työpaikalla?

Palkkakeskusteluun kannattaa aina valmistautua huolella. Muista, että itse palkkakeskustelu on pieni osa kokonaisuutta. Lue vinkit palkkakeskusteluun.

Palkoista kannattaa keskustella myös kollegoiden kanssa, jotta palkkatietämys lisääntyy.

Jos huomaa palkkaeroja työpaikalla, kannattaa kysyä niiden syytä. Vastauksia voi löytyä myös työpaikan palkkakartoituksesta. Jos palkkaeroille ei ole perustetta, työnantajan on ryhdyttävä etsimään ratkaisuja niiden korjaamiseksi. 

Miten voin välttyä joutumasta palkkakuoppaan, jos yritys ei halua maksaa sitä, minkä ansaitsisin?

Tällaisessa tilanteessa kannattaa sparrailla Ekonomien palkkaneuvonnan kanssa.

Valitettavasti tilanne voi välillä olla se, että ainoa keino saada palkankorotus on työpaikan vaihto. Palkkatutkimuksemme mukaan meriittikorotus on kuitenkin palkankorotuksen syy huomattavasti useammin kuin työpaikan vaihto.

Onko olemassa dataa eroista ja mediaaneista eri toimialoilla, kuten rahoitus, markkinointi ja HR?

Teemme joka vuosi Palkkatasotutkimuksen, josta nämä tiedot löytyvät. Jäsenemme pääsevät tarkastelemaan tietoja vuoden 2021 Palkkatasotutkimuksesta jäsenpalvelussa.

Millä toimialoilla palkkaerot sukupuolen perusteella olivat kaikista pienimmät ja suurimmat?

Toimialoista suurin selittymätön palkkaero (13,8 %) oli rahoitus- ja vakuutusalalla. Muilla aloilla palkkaero oli 3,3–9,2 prosenttia.

Tutkikaa nuorempien ja iäkkäämpien ekonomien palkkaeroja samoissa työtehtävissä.

Työuran alussa, kun kokemusvuosia on alle viisi, sukupuolten välinen selittymätön palkkaero oli vain 2,7 prosenttia. Suurimmillaan eli 15,7 prosentissa palkkaero oli kokemuksen ollessa 20–29 vuotta. Tämän jälkeen sukupuolten välinen selittymätön palkkaero pieneni noin kymmeneen prosenttiin.

Miten palkkaeroa tulisi konkreettisesti kaventaa? Onko palkka-avoimuus ainoa keino?

Olisimme ratkaisseet sen vuosia sitten, jos tietäisimme. Muutaman tärpin voimme kuitenkin antaa eri tahoille.

Työnantajat: Läpinäkyvästä, oikeudenmukaisesta ja avoimesta palkkausjärjestelmästä on useita hyötyjä työpaikoille:

• Palkkausjärjestelmän ansiosta vaativuudeltaan samanlaisista tehtävistä maksetaan sama palkka.
• Se ehkäisee palkkaerojen syntymistä jo rekrytointivaiheessa.
• Työntekijät tietävät, mistä palkka muodostuu ja miten siihen voi vaikuttaa.
• Palkkatietous ja -tyytyväisyys lisääntyvät.
• Palkkausjärjestelmä on mainio työkalu tulokselliseen johtamiseen.

Työntekijä:

• Älä allekirjoita työsopimusta, jossa palkka ei oikeasti tyydytä. Palkkaa on vaikeaa nostaa reilusti saman työnantajan palveluksessa.
• Keskustele palkasta vähintään kerran vuodessa esihenkilösi kanssa ja aina kun toimenkuvassa tapahtuu muutoksia.
• Jaa mahdolliset perhevapaat ja etenkin perhevapaiden jälkeinen perhevastuu mahdollisimman tasaisesti.
• Pidä osaamisestasi huolta koko uran ajan.

Yhteiskunta + perheet: Perhevapaajärjestelmän tulisi ohjata vahvemmin vapaiden jakautumista, jotta

• perhevapaat ja -vastuut jakautuisivat tasaisemmin.
• molemmilla vanhemmilla olisi mahdollisuus uraan.
• molemmilla vanhemmilla olisi mahdollisuus perheen arkeen.

Lue lisää palkkatasa-arvosta ja palkkasyrjinnästä.

Lue myös:

Palkoista puhuminen on Suomessa tabu. Suomen Ekonomien uravalmentajan Tiina Myöhänen-Astikaisen mukaan moni työnantaja pitää palkkaa kustannuseränä eikä siksi ota sitä puheeksi työntekijöiden kanssa. Työntekijän on siis itse nostettava kissa pöydälle. 

Myöhänen-Astikainen vieraili Radio Helsingin Anne ja Heikki show’ssa kertomassa vinkkejä palkankorotuksen saamiseksi.

Milloin, miten ja kenen kanssa palkasta pitää puhua, uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen?

Paras henkilö, jonka kanssa palkasta voi puhua, on oma pomo. Tyypillisiä tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, kun sinulle tulee lisää vastuuta, työtehtäväsi muuttuvat tai tulee organisaatiomuutos. Huomaat yhtäkkiä, että teet paljon vaativampia tehtäviä kuin mistä palkkaa sopiessa on puhuttu. Tällöin puhutaan promootiokorotuksesta.

Toinen tyypillinen tilanne on meriittitilanteet, jotka saattavat jäädä ottamatta esille. Kasvat ja kehityt työssäsi koko ajan ja opit lisää. Teet työsi paremmin, tehokkaammin ja nopeammin. Tuotat siis lisäarvoa työnantajalle, niin kyllä sen pitää myös näkyä palkassa. Tuotteella tai palvelulla on hinta, ja sinun osaamisellasi on hinta. Kun osaamisesi kehittyy, myös palkan pitää kehittyä.

Kaverinkin kanssa saa puhua palkasta, mutta kaverikortin vilauttaminen ei ole paras tapa saada palkankorotusta. Mieluummin kannattaa viitata palkkatutkimuksiin, joita monet liitot tekevät.

Miten kannattaa jatkaa keskustelua työnantajan kanssa, jos palkankorotus jää saamatta?

On varmasti ikävää, jos palkankorotus jää saamatta, mutta se ei ole maailmanloppu. Kannattaa avoimin mielin kuunnella, mitä pomolla on sanottavana. Jos firma tekee tappiota, yrityksellä ei välttämättä ole varaa korottaa palkkoja. Se ei ole henkilökohtaista.

Voit kysyä, mitä voit tehdä saadaksesi palkankorotuksen. Näin pakotat pomon perustelemaan, pitääkö sinun oppia uusia taitoja ennen palkankorotusta. Entä pitääkö työtehtävien tai suoriutumisen muuttua?

Sopikaa uusi keskustelupäivä puolen vuoden tai vuoden päähän. Kun päivä on valmiiksi sovittu, palkankorotus on paljon helpompi ottaa uudelleen puheeksi. Lisäksi palkka tulee ottaa puheeksi aina, kun työnkuva muuttuu radikaalisti.

Kuuntele Tiina Myöhänen-Astikaisen haastattelu kokonaisuudessaan:

Lisää aiheesta:
Tiedätkö oikeasti, mistä sinulle maksetaan palkkaa? Näin voit vaikuttaa palkkasi suuruuteen
7 keinoa, joilla työnantaja ja työntekijä voivat edistää oikeudenmukaista palkkausta

Järjestimme viime viikolla Instagramissa jäsenillemme mahdollisuuden kysyä mitä vain palkkaan liittyvää. Saimme runsaasti kysymyksiä, joista poimimme muutaman tähän artikkeliin. Kysymyksiin vastasivat ura- ja työmarkkinatiimin asiantuntijat.

1. Kuuluuko palkan nousta joka vuosi vakituisessa työsuhteessa?

On vähän vaikea sanoa, mikä kuuluu ja mistä näkökulmasta. Työntekijän on hyvä varmistaa, että esimerkiksi työehtosopimuksen määrittelemät tai työnantajan palkkapolitiikan mukaiset yleiskorotukset tulevat omaan palkkaan. Lisäksi suosittelemme käymään palkkakeskustelun oman esihenkilön kanssa vuosittain, jotta palkka ei jämähdä paikalleen vain siksi, että siitä ei ole puhuttu.

Työntekijän näkökulmasta palkan siis ”kuuluu” nousta eli sen olisi hyvä nousta vuosittain. Lisäksi palkan tulisi nousta aina silloin, kun tehtävänkuva muuttuu, saat lisää vastuita tai vaihdat työpaikkaa. Työnantajan näkökulmasta “kuuluu” on vähän eri asia varsinkin, jos yritys ei ole työehtosopimuksen piirissä.

2. Paljonko alaisten lukumäärä (5 vs. 20) vaikuttaa palkkaan esihenkilötehtävässä? Vai vaikuttaako se lainkaan?

Alaisten lukumäärä ei välttämättä vaikuta suoraan palkkaan, mutta määrä voi tietenkin vaikuttaa tehtävän vaativuuteen ja vastuullisuuteen. Lisäksi palkkaan vaikuttaa esihenkilön oma asema organisaatiossa. Esimerkiksi johtotasolla suorien alaisten määrä voi olla pieni mutta kokonaisvastuu suuri, kun taas päälliköllä voi olla suuri määrä alaisia ja silti pienempi palkka.

3. Olen tilanteessa, jossa olen esittänyt palkkasuosituksia korkeamman palkkatoiveen, ja olin tyytyväinen saamaani korkeampaan tarjoukseen. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kuulin yritykseltä ohimennen, että olisin voinut pyytää enemmänkin palkkaa. Kannattaako tässä tilanteessa tehdä jotain vai tyytyä tähän sovittuun palkkaan ja kysyä tulevaisuudessa palkankorotusta?

Palkasta voi aina neuvotella uudelleen. Jos asia harmittaa paljon, voit ottaa asian puheeksi esihenkilösi kanssa vaikka saman tien. Harva työnantaja haluaa hyvän työntekijän kokevan epäoikeudenmukaisuutta, joten jos palkanmaksuvaraa on, pieni korotus saattaa hyvin olla mahdollinen.

Toinen vaihtoehto on aloittaa työt, osoittaa tekeväsi työsi hyvin ja keskustella asiasta muutaman kuukauden kuluttua uudelleen. Jos työsopimuksessasi on koeaika, viimeistään koeajan päätyttyä olet varmasti “näyttänyt kyntesi” ja on hyvä hetki keskustella työpanokseesi, osaamiseesi ja onnistumiseesi perustuvasta palkankorotuksesta.

4. Miten aloittaa keskustelu palkankorotuksesta työsuhteen aikana?

Ensinnäkin hienoa, että pidät huolta omasta palkkakehityksestäsi! Hyvä ensimmäinen askel on varata esihenkilösi kalenterista rauhallinen aika keskustelulle – sen voit tehdä vaikka jo tänään.

Mieti ennen keskustelua valmiiksi, mikä on toiveesi korotukselle ja perustelusi sille. Sivuiltamme löydät muistilistan palkkakeskusteluun.

5. Riippuvatko palkkasuositukset toimialasta? Mitä it-alalla palkka on verrattuna järjestöpuoleen?

Palkkasuositukset koskevat yksityisen sektorin tehtäviä, mutta tarkempaa toimialamäärittelyä niissä ei ole.

Palkkatasotutkimuksessamme näkyy, että it-alalla on tyypillisesti korkeammat palkat kuin järjestösektorilla, mutta toki tehtävälläkin on merkitystä. Palkkatutkasta voit tarkastella tarkemmin, mitä ekonomit ovat milläkin alalla tienanneet.

6. Minulla on tuplatutkinto DI ja KTM. Kuinka se tulisi huomioida palkassa ja palkankorotuksessa?

Palkkaan vaikuttavat ensisijaisesti tehtävän vaativuus ja vastuullisuus sekä osaaminen, kokemus ja onnistuminen tehtävässä. Jos tehtävässä on selvästi hyötyä molemmista koulutuksista, ehdottomasti korkeammasta palkasta kannattaa neuvotella ja käyttää koulutuksen hyötyä tehtäviin neuvotteluvalttina.

7. Mikä on ekonomien harjoittelupalkka suunnilleen?

Harjoittelupalkka määritellään yleensä työehtosopimuksessa, jos ala tai yritys on sellaisen piirissä. Aina näin ei kuitenkaan ole, esimerkiksi rahoitusalan työehtosopimus ei koske kesätyöntekijöitä. Muuten harjoitteluajan palkka voi määrittyä yrityksen omasta palkkapolitiikasta tai olla neuvoteltavissa ihan vapaasti. Trainee-ohjelmien palkkataso on usein Ekonomien vastavalmistuneiden suosituksen alapuolella noin 3 000 euron tienoilla.

Oletko törmännyt tilanteeseen, jossa palkkaus ei vastaa suosituksiamme? Tai oletko kohdannut työnantajan, joka hoitaa palkkausasiat erinomaisesti? Avasimme jäsensovellukseen kanavan, jossa voit ilmoittaa meille hyvistä tai huonoista palkkakokemuksista. Olemme yhteydessä työnantajiin, joiden palkkauskäytännöissä olisi parantamisen varaa.

8. Koskeeko vastavalmistuneiden suositukset vain 1–2 vuotta sitten valmistuneita vai mikä on se ”aika”, minkä sisällä on vastavalmistunut?

Vastavalmistuneiden suositukset koskevat ensimmäistä valmistumisen jälkeistä työtä. Kun työkokemusta on 1–2 vuotta, palkkoihin muodostuu niin paljon hajontaa, että yleistä suositusta olisi vaikea antaa. Tällöin palkkatasoja kannattaa tutkia Palkkatutkasta, jossa voi valita monia tehtävään ja organisaatioon liittyviä kriteerejä.

9. Mikä on vastavalmistuneen KTM:n palkkasuositus järjestöpuolelle? Sivuillanne suositus on vain yksityiselle puolelle.

Järjestöpuolen palkat ovat palkkatutkimuksemme mukaan yleisesti hiukan alempia kuin yksityisellä sektorilla. Järjestökentän sisällä hajonta on kuitenkin paljon suurempaa kuin sektoreiden välillä.

Kannattaa käydä Palkkatutkassa tutkailemassa, millaisia lukuja saat, kun käytät useita tarkentavia kriteereitä. Vaikka olisit valmistunut tämän vuoden puolella, voit valita valmistumisvuodeksi 2021.

10. Miten ateriaetu vaikuttaa palkkaan/palkkatoiveeseen?

Ateriaetua ei kannata ottaa ollenkaan huomioon omaa palkkatoivetta ilmoittaessa, sillä kyse on hyvin standardista edusta. Ateriaetu voidaan kuitenkin nostaa esille palkkaneuvotteluissa, sillä se on rahanarvoinen työsuhde-etu ja siten osa kokonaispalkitsemista.

Älä lähtökohtaisesti hinnoittele itseäsi ja omaa osaamistasi mahdollisten työsuhde-etujen mukaan. Kun kirjoitat palkkapyyntöä esimerkiksi työhakemukseen, et todennäköisesti tiedä tällaisia yksityiskohtia, joten voit ajatella pyynnön olevan kokonaispalkka, joka sisältää peruspalkan ja mahdolliset luontaisedut.

Lisää aiheesta:

Kuuntele Työradion Rahan takii -jakso, jossa ohjelmistotalo Sysartin toimitusjohtaja Petri Mäenpää ja Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Riikka Sipilä pohtivat, onko palkka kaikkein motivoivin asia työssä ja millaista on nykyaikainen palkitseminen. Juontajina toimivat Riikka Mykkänen ja Perttu Pölönen.

Torstaina 10.2. julkaisimme vuotuisen palkkatutkimuksemme, josta selviää, miten kauppatieteilijöiden ansiot ovat kehittyneet viimeisen vuoden aikana.

Uudet palkkatiedot on jo päivitetty jäsensovelluksesta löytyvään Palkkatutkaan, jonka avulla pääset tarkastelemaan eri muuttujien, kuten esimerkiksi toimialan, organisaation koon ja asuinpaikan, vaikutuksia palkkoihin.  

Voit tutustua palkkadataan myös perinteisessä taulukkomuodossa.

Keskiviikkona 16.1. vietämme Instagramissa palkka-aiheista Q&A-päivää. Silloin voit kysyä mitä tahansa palkkaan liittyvää asiantuntijoiltamme.

Oletko valmistautumassa palkkaneuvotteluun tai pohditko sopivaa palkkapyyntöä? Olemme koonneet ohjeet tänne.

Palkka-avoimuus jakaa vahvasti mielipiteitä. Miten säilyy sopu työpaikassa, jossa kaikki tietävät toistensa palkat ja palkankorotuksista päättää työkaverit? Ohjelmistotalo Sysartin toimitusjohtaja Petri Mäenpää kertoo avoimesti yrityksen palkkamallista ja mitä haasteita sen rakentamiseen liittyi. Mukana keskustelussa läpinäkyvän palkkauksen puolestapuhuja, Ekonomien erityisasiantuntija Riikka Sipilä.

”Ensimmäinen malli oli täysi susi, nyt se alkaa olla jo kohtuu hyvä. Kantava teema on ollut oikeudenmukaisuus, jonka kokemiseen vaikuttaa kolme asiaa: malli on yhdessä mietitty, siinä sijoittuminen tapahtuu vertaisarviona ja malli on läpinäkyvä ja avoin”, kertoo Mäenpää.

Ennen riitti, että oli työtä. Nykyisin työlläkin pitää olla merkitys.

”Vastuullisuuskysymykset ja arvot nousevat esiin ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. Koetaan, että oma työ pitää ostaa. Että voin seisoa sen työn takana ja olla ylpeä siitä. Kokea, että teen merkityksellistä työtä”, pohtii Sipilä.

Keskustelua luotsaavat futuristi Perttu Pölönen ja Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen.

Voit kuunnella jaksot Spotifyssa, SoundCloudissa, Apple Podcastissa ja Google Podcastissa tai katsoa ne Youtubessa. Ehdota aihetta tai anna palautetta: taloudentekijat@ekonomit.fi

Katso Suomen Ekonomien kaikki eri podit tästä.

Maanantaina 15.2. julkaisemme vuotuisen palkkatutkimuksen, josta selviää muun muassa miten ekonomien ansiot ovat kehittyneet viimeisen vuoden aikana. Uudet palkkatiedot on jo päivitetty sähköisestä jäsenpalvelusta löytyvään Palkkatutkaan, jonka avulla jäsenet pääsevät tarkastelemaan eri muuttujien, kuten esimerkiksi toimialan, organisaation koon ja asuinpaikan, vaikutuksia palkkoihin.  

Lisäksi palvelemme palkka-asioissa aiempina vuosina huiman suosion saaneen palkkachatin avulla. Palkkaneuvojiemme apua voi hyödyntää klo 10–14 tiistaista 16.2. perjantaihin 19.2. Chat-ruutu avautuu automaattisesti, kun saapuu sivulle sivuillemme tai sähköiseen jäsenpalveluun.

Palkkalive Facebookissa joka arkipäivä klo 11 

Facebookin palkka-aiheisissa livelähetyksissä Ekonomien asiantuntijat avaavat monipuolisesti palkkaan, palkitsemiseen ja palkkausjärjestelmiin liittyviä teemoja. Livelähetyksiä voi seurata viikolla seitsemän joka arkipäivä klo 11 alkaen Facebook-sivullamme.

• Maanantai: Palkka ei ole köntti vaan muodostuu osista – näin osiin voi vaikuttaa 
• Tiistai: Haluatko palkankorotuksen? Toimi näin  
• Keskiviikko: Mitä on hyvä palkitseminen? Muutakin kuin rahaa? 
• Torstai: Miksi nais- ja miesekonomien palkkaero on niin sitkeässä?  
• Perjantai: Palkkausjärjestelmä – kuulostaa tylsältä, mutta auttaa moneen pulmaan 

Lue myös:

Tiedätkö oikeasti, mistä sinulle maksetaan palkkaa? Näin voit vaikuttaa palkkasi suuruuteen

Ekonomien palkoissa on selittämätön ongelma: miksi palkkatasa-arvo ei toteudu vieläkään?

7 keinoa, joilla työnantaja ja työntekijä voivat edistää oikeudenmukaista palkkausta

Tästä syystä 43 % ekonomeista saa palkankorotuksen

Mistä palkka muodostuu ja mitä jokaisen on hyvä tietää palkasta? Palkan muodostumiseen vaikuttaa kolme tekijää: mitä työtä tehdään, miten se tehdään ja kuinka hyvin päästään tuloksiin. 

Mitä työtä tehdään

Työn vaativuuteen perustuva palkanosa kertoo siitä, mitä työssä tehdään ja miten vaativa tehtävä on. Käytännössä se voi tarkoittaa työn arvioimista esimerkiksi siten, onko kyse asiantuntijatyöstä vai sisältyykö siihen lisäksi esimiesvastuuta, budjettivastuuta, asiakkuuksia tai kansainvälisiä tehtäviä.

Sisältyykö työhön esimiesvastuuta, budjettivastuuta, asiakkuuksia tai kansainvälisiä tehtäviä?

On helppo allekirjoittaa ajatus, että vaativasta työstä kuuluu saada parempaa palkkaa kuin vähemmän vaativasta. Sen sijaan eri tehtävien vaativuutta suhteessa toisiinsa voi olla vaikea arvioida. Tätä helpottamaan voidaan rakentaa erilaisia pisteytyksiä tai luokitteluja. Palkka tulisi aina tehtävien muuttuessa arvioida uudelleen.

Miten työ tehdään

Henkilökohtainen palkanosa kertoo työntekijän pätevyydestä, esimerkiksi työkokemuksesta, osaamisesta ja suoriutumisesta. Tähän palkanosaan työntekijä voi vaikuttaa omalla toiminnallaan, esimerkiksi kehittämällä osaamistaan.

Tähän palkanosaan voi vaikuttaa kehittämällä osaamistaan.

Henkilökohtaista suoriutumista arvioidaan yleensä esimiehen kanssa käytävässä kehitys- tai palkkakeskustelussa, jollainen olisi hyvä käydä vähintään kerran vuodessa. Hyvin tehdystä työstä kuuluu saada parempaa palkkaa kuin ei niin hyvästä suoriutumisesta. Palkkakeskustelua varten kannattaakin valmistautua huolellisesti ja miettiä perusteluja mahdolliselle palkankorotukselle.

Mitä työssä saadaan aikaan

Edellisten lisäksi on mahdollista saada myös tulospalkkiota, joka on peruspalkkaa täydentävä osa ja perustuu ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Kaikkiin tehtäviin se ei sovellu. Tulospalkkausjärjestelmät ovat yleensä työpaikka- tai yrityskohtaisia. 

Tulospalkkioon liittyvistä tavoitteista kannattaa pyrkiä neuvottelemaan säännöllisesti esihenkilön kanssa. Työmotivaation kannalta on tärkeää, että tavoitteet ovat selkeät ja niiden saavuttaminen on mahdollista.

Palkka perustuu sopimiseen

Yksityisellä sektorilla ekonomien palkat perustuvat pääsääntöisesti työnantajan ja työntekijän välille solmittuun sopimukseen. Palkka voi perustua myös työehtosopimukseen, mikä on yleistä etenkin julkisella sektorilla. Lisäksi yrityksissä voi olla käytössä erilaisia palkkausjärjestelmiä, jotka ohjaavat palkanmuodostusta.

Kannattaakin selvittää, onko työpaikalla erityistä palkkapolitiikka ja ohjeistusta palkkauksen ja palkitsemisen osalta. On hyvä muistaa, että palkasta voi aina neuvotella.

Teksti: Riikka Mykkänen

Kuva: Unsplash