Keväällä koettiin epätoivon hetkiä kesätyömarkkinoilla – kävivätkö pelot toteen?  

17.09.2024

Ekonomien kesätyökyselyn tulokset paljastavat, millainen kylterien kesätyötilanne oli kesällä 2024. 

Kauppatieteiden opiskelijat eli kylterit ovat perinteisesti työllistyneet kesäksi hyvin. Kesällä 2023 jopa 91 prosentilla heistä oli jonkinlainen kesätyö.  

Viime keväänä kesätyötilanne näytti kuitenkin kääntyneen selkeästi huonompaan suuntaan. Toukokuussa uutisoimme, että kauppatieteiden opiskelijat kokivat kesätyön saamisen kesälle 2024 olevan huomattavasti tavanomaista tiukemmassa. Ekonomien keväiseen jäsenpulssikyselyyn vastasi 1 300 opiskelijaa, joista peräti 80 % kertoi tuolloin, että kesätyön saaminen oli vaikeampaa kuin vuonna 2023.  

Miten kesä lopulta meni? Tuoreet tulokset kylterien kesätyökyselystä osoittavat, että tilanne tosiaan oli huomattavasti heikompi kuin aiempina kesinä.  

Epäonnisten hakijoiden määrä yli tuplaantui 

Kulunut kesä oli kesätöiden löytämisen suhteen poikkeuksellisen huono: Epäonnisten työnhakijoiden määrä oli yli tuplaantunut. Kymmenen prosenttia kyltereistä oli hakenut töitä, mutta ei ollut onnistunut työllistymään. Viime vuonna vastaava luku oli neljä prosenttia.

Kokopäiväisen kesätyön onnistui saamaan 53 prosenttia kauppatieteiden opiskelijoista. Edellisenä kesänä kokopäiväinen työ oli 65 prosentilla.

Loppujen lopuksi 83 prosenttia kauppatieteiden opiskelijoista sai jonkinlaisen kesätyön. Tässäkin oli selkeä pudotus viime vuoden 91 prosenttiin verrattuna. 

Työnhaun suurimmiksi haasteiksi kylterit kokivat massasta erottumisen ja työhaastatteluun pääsemisen.  

Kesän voi yrittää käyttää hyödyksi  

Kesätöiden tekeminen on opiskelijoille tärkeä keino kerryttää työkokemusta ja hankkia tienestiä, jolla täydentää lukuvuoden aikaista toimeentuloa. Huono kesätyötilanne on monesta syystä harmillinen ja aiheuttaa stressiä.

Koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Lotta Pennala toivoo, että opiskelijat ovat pystyneet käyttämään kesäkauden hyödyksi tai keskittymään lepoon esimerkiksi tiukasta taloustilanteesta huolimatta. 

”Monet korkeakoulut tarjoavat kesäisin muutamia kesäkursseja, joten kesällä voi myös edistää opintoja. Toisaalta opiskelu on usein aika rankkaa puurtamista, joten ei sekään ole pahitteeksi, jos kesällä on pystynyt ottamaan vähän iisimmin”, Pennala sanoo. 

Lähteet:  

  • Kylterien kesätyöt -tutkimus 2023: 1 222 vastaaja
  • Kylterien kesätyöt -tutkimus 2024: 1 464 vastaajaa 

Hanki kattava työkalupakki ensi kesän työnhaussa erottumiseen ja ilmoittaudu mukaan!

Kylterin asiantuntijabrändi -talviverkkokurssi, 2 op

Kyltereiden tarpeisiin ja toiveisiin räätälöity kurssi järjestetään verkkokurssina tammi-helmikuussa 2025.

Lue lisää ja ilmoittaudu

Lisätiedot:

Pennala Lotta
Koulutuspolitiikan erityisasiantuntija
p. +358440660384
Oksanen Juha
Tutkimuspäällikkö
p. +358405566671
LinkedIn -profiili
Viimeksi päivitetty 24.9.2024

Korkeakouluopiskelijat kovilla – toimeentuloa leikattiin ja kesätyötilanne näyttää ennätyksellisen huonolta 

20.05.2024

Opiskelijoiden toimeentulo herätti huolta ja keskustelua Ekonomien liittokokouksessa lauantaina 18.5. Hämeenlinnassa. Ekonomien puheenjohtaja Jukka-Pekka Kokkonen kehottaa työnantajia vielä harkitsemaan, voisiko ensi kesäksi palkata kesätyöntekijän.

Suomen Ekonomien kyselyyn vastanneista 1 300 kauppatieteiden opiskelijasta reilusti yli puolet kertoo asumistuen muutosten heikentävän omaa taloudellista tilannettaan. Neljännes kertoo taloudellisen tilanteensa heikentyvän huomattavasti.

Neljänneksellä opiskelijoista riittää jopa ymmärrystä leikkauksille, mutta ajankohta on toimeentulon kannalta erityisen hankala.  

Näin opiskelijat kommentoivat: 

”Leikkaukset itsessään eivät olisi niin pahoja, mutta yhdistettynä vaikeaan kesätyötilanteeseen oma toimeentulo huolestuttaa, kun kesältä ei jää säästöjä.” 

”Mielestäni opiskelijoiden leikkaukset ovat hyvä asia. Mutta kun ottaa huomioon mistä asioista ei leikata samanaikaisesti, tuntuvat leikkaukset epäreiluilta ja kohtuuttomilta.” 

Työnantajien tulisi vielä harkita, olisiko kesätyöntekijän palkkaaminen mahdollista

Tämän vuoden kesätyötilanne on ollut kauppatieteiden opiskelijoille vaisu. Peräti 80 prosenttia opiskelijoista kertoi kesätyön saamisen olleen nyt vaikeampaa kuin viime vuonna.  

Kauppatieteiden opiskelijat ovat perinteisesti työllistyneet kesäksi hyvin. Viime vuoden kesällä 91 % Kylterin kesätyökyselyn vastaajista oli löytänyt työn. Vain 4 % oli hakenut kesätyötä tuloksetta. Kylterin kesätyökysely toteutetaan joka syksy, ja vuonna 2023 siihen vastasi 1 222 kauppatieteiden opiskelijaa. 

Nyt näyttää siltä, että yhä useampi opiskelija joutuu selviytymään ilman kesätyötuloja.  

”Heikko toimeentulo haastaa usein myös mielenterveyttä, ja silloin puhutaan jo koko yhteiskuntaan vaikuttavista ongelmista. Meillä ei ole varaa menettää näitä nuoria. Talouskasvun osalta saimme viime viikolla positiivisia signaaleja, ja siksi vetoankin yrittäjiin: harkitkaa vielä, olisiko kesätyöntekijän palkkaaminen mahdollista. Monelle opiskelijalle kesätienestit ovat tärkeä osa opintojen aikaista toimeentuloa ja ne mahdollistavat tehokkaamman opiskelun. Näin valmistumisajat saadaan järkeviksi ja nuoret osaajat elinkeinoelämän palvelukseen”, sanoo Suomen Ekonomien puheenjohtaja Jukka-Pekka Kokkonen. 

Näin opiskelijat kommentoivat kesätyönhakua tänä keväänä: 

”Lähetin lähemmäs 50 työhakemusta laajaan määrään eri paikkoja (siivoojasta kaupan kassalle), ja yhteenkään en tullut valituksi. Turhauttavaa on, että opiskelijoiden heikko toimeentulo lasketaan täysin yksilön omaksi syyksi.” 

”Hain melkein sataa kesätyötä, ja vasta sitten nappasi. Jokaiseen kesätyöhön oli satoja hakijoita ja lopulta sainkin työn, joka ei ollut edes julkisessa haussa.” 

”Kesätyöhaku on ollut hyvin paljon vaikeampaa. Minulla on kaksi kandidaatintutkintoa ja kaksi maisteritutkintoa alaltani, vaikka olen 23-vuotias. Silti en päässyt yhteenkään oman alani työpaikkaan, vaikka tein noin 40 hakemusta.” 

Lisätietoja:

Pajoslahti Anton
Uravalmentaja
p. +358504381399
Erämaja Elias
Pääekonomisti
p. +358407471854
Viimeksi päivitetty

”Työpaikkailmoituksessa ei kerrota, että työnantaja ei aio maksaa palkkaa” 

25.05.2022

KTM-opiskelijoiden ikävät kokemukset kesätöistä ja työharjoitteluista hämmästyttävät. Miksi juuri tiettyjen alojen yritykset jättävät nuoret työntekijät eriarvoiseen asemaan? Taustalta paljastuu kaksi työehtosopimuksiin liittyvää epäkohtaa.

Peräti 10 prosenttia KTM-opiskelijoista saa kokopäivätyöstä palkkaa alle 1 500 euroa kuukaudessa. Suomen Ekonomit halusi asiasta lisätietoa ja avasi alkuvuodesta palvelun, jossa opiskelijat saivat kertoa palkkakokemuksistaan.

Palveluun saapuneiden ilmoitusten perusteella ongelmia näyttää olevan erityisesti aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta. Esille nousivat etenkin viestintä-, media- ja mainostoimistot sekä markkinoinnin tehtävät yleisesti.   

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä palkoille tapahtuu, jos työehtosopimusta ei ole. Jos yritykset eivät ole halukkaita sitä tekemään, pitäisikö lainsäädäntöön saada tarkempia kirjauksia palkoista?, kysyy Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel. 

Ongelmia näyttää olevan aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta, ja aloilla, joiden työehtosopimus ei koske kesätyöntekijöitä.

Myös pankki- ja vakuutusalalta kerrottiin useita negatiivisia palkkakokemuksia. Siellä työehtosopimukset eivät koske kesätyöntekijöitä. Salokanteleen mielestä nuorten jättäminen eriarvoiseen asemaan on erittäin huonoa imagon rakentamista koko finanssialalle. 

Työkokemus on kaikki kaikessa – ja yrityksissä tämä tiedetään

Opiskelijoiden kokemuksia yhdisti se, että pientä palkkaa perusteltiin yleensä opiskelijastatuksella. Salokanteleen mielestä tämä on väärä lähtökohta palkan määrittämiselle.   

– On selvää, että opiskelijan ei tarvitse saada samaa palkkaa kuin kokeneen konkarin, mutta on törkeää, että opiskelija-asemaa käytetään tällä tavalla hyväksi. Palkan tulee ensisijaisesti perustua tehtävän vaativuuteen eli siihen, mitä tekee. 

Opiskelijoiden kertomusten mukaan monissa harjoittelu- ja työpaikoissa teetetään asiakkaalta laskutettavaa työtä – jopa täysin samaa työtä kuin muut työntekijät tekevät – mutta vain pienemmällä palkalla. 

”Yritys maksaa 500 € kuukaudessa, vaikka työ on ihan normaalia vastuullista työtä. Ottavat aina uudet harjoittelijat harjoitusjakson päätyttyä. Tätä on jatkunut jo vuosia.” 

Yritykset hyödyntävät myös sitä, että osalle opiskelijoista työharjoittelu on pakollinen osa tutkintoa. 

”Palkkaus omassa tiimissäni oli 1 000 euroa kuukaudessa täysipäiväisestä harjoittelusta. Yrityksen tarpeeseen etsitään aina uusia harjoittelijoita, ja toisaalta kysyntää harkkapaikoille ilmeisesti kyllä löytyy erityisesti amk-opiskelijoiden keskuudessa, sillä työharjoittelu on monille heistä pakollinen osa tutkintoa ja edellytys valmistumiselle.” 

Monen työnantajan silmissä arvokas työkokemus kompensoi kehnoa palkkaa. Näin ajatteli myös moni opiskelija, mutta elämisen kustannukset oli otettava huomioon. 

”Hain yritykseen harjoittelijaksi ja minulle soitettiin, että haluaisinko tulla haastatteluun. Olin tosi riemuissani, koska kyseessä oli iso kansainvälinen firma ja ensimmäinen alan työkokemus olisi ihan superhyvää kokemusta tulevaisuutta varten. Palkka olisi ollut 800 euroa kuukaudessa. Tämä ei ollut ok, koska minun olisi pitänyt muuttaa Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulla 800 euroa ei välttämättä kattaisi edes vuokraa. Palkkaus oli siis mahdoton.” 

Härskeimmissä tapauksissa harjoittelu oli ollut täysin palkaton. 

”Työpaikkailmoituksessa ei kerrota rehdisti, että työnantaja ei aio maksaa palkkaa ollenkaan. Asia tuotiin esiin vasta kun minuun oltiin yhteydessä. Syynä kysyessäni oli se, että aina aiemminkin on saatu joku työhön ilman korvausta.” 

”Meille junior-tason työntekijöille on sanottu suoraan tiimin johtajan toimesta, että tätä ei tehdä rahan takia. Jos ei halua olla täällä, niin tulijoita on.” 

Riku Salokannel on ollut yhteydessä muutamiin yrityksiin, jotka olivat saaneet useampia negatiivisia mainintoja. 

– Osa yrityksistä on suhtautunut palautteeseen ymmärtäväisesti ja halunnut lähteä etsimään ratkaisua, mutta kyllä muutaman yritysjohtajan käytös on ihmetyttänyt. Vaikka ongelma ei ole laaja, nämä yksittäisetkin tapaukset on kitkettävä pois, Salokannel toteaa. 

Suomen Ekonomit tutkii vuosittain jäsentensä palkkoja ja kesätyöpalkkoja, sekä tekee niiden perusteella alkupalkkasuositukset ja kesätyöpalkkasuositukset.

Lisätietoja:

Salokannel Riku
Työmarkkinajohtaja
p. +358407249566
Viimeksi päivitetty 1.6.2022

Opiskelija, liity KOKO-työttömyyskassaan

05.05.2022

Hei kylteri, saitko kesätöitä tai teetkö osa-aikaisesti töitä opiskeluiden ohessa yli 18 tuntia viikossa? Tiesitkö, että sinun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana? Liian moni opiskelija herää asian tärkeyteen vasta, kun on liian myöhäistä. Älä ole yksi heistä, vaan tsekkaa olennaiset alta.

 

Heiska Sarianna
Työsuhdejuristi / Työsuhdeneuvonta, yksityinen sektori
p. 020 693 200

Mikä KOKO-kassa?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa, johon kuuluu noin 230 000 korkeasti koulutettua palkansaajaa, mukaan lukien ekonomeja sekä kauppatieteiden opiskelijoita.

KOKO maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa muun muassa työttömyyden ja lomautuksen ajalta. Lisäksi KOKO maksaa jäsenilleen esimerkiksi liikkuvuusavustusta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pidemmän työmatkan päästä.

Miksi minun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana?

Sen vuoksi, että työttömyyskassan jäsenyys on tärkeä turva työelämässä, ja varsin pienellä rahallisella panostuksella voit saada merkittävää hyötyä kiperässä tilanteessa.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun voi olla vielä aikaa opintojen päättymisestä. Lisäksi työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitä.

Kuka tahansa voi joutua lomautetuksi tai työttömäksi – myös se kaikista erinomaisin ja korvaamattomin työntekijä. Koronavuosi on sen viimeistään osoittanut. Tällöin oman talouden pelastus voi olla se, että on ollut työttömyyskassan jäsen jo opiskeluaikana.

Työuran alussa on usein määräaikaisia työsuhteita, jolloin lyhyellekin työsuhteiden väliselle työttömyysjaksolle voi saada turvaa kassasta. Asiantuntijoiden rekrytointiprosessitkin saattavat olla pitkiä, jolloin ansiosidonnaisella voi hakea rauhassa koulutusta vastaavaa työtä.

Työttömyyskassan jäsenyys on siten kuin vakuutus. Kukaan ei toivo turvaa tarvitsevansa, mutta sen on hyvä olla olemassa, jos jotain sattuisikin. Kuten vakuutustakaan ei voi ottaa vahingon jo tapahduttua, kassaankaan ei voi liittyä takautuvasti. Harmillisen usein kassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Paljonko jäsenyys maksaa?

KOKO-kassan jäsenmaksu on 63 € / vuosi (v. 2022). Työttömyyden kohdatessa jäsenmaksu siis maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin. Kassan jäsenmaksu on myös verovähennyskelpoinen.

Millaista vastinetta voin saada kassan jäsenmaksulle?

Vertailun vuoksi työttömyyskassaan kuulumaton työtön voi saada Kelan peruspäivärahaa 741 €/kk (v. 2022). Peruspäiväraha on kaikille sama riippumatta tuloista.

Sen sijaan työttömyyskassaan kuuluva työtön voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jonka määrä riippuu aiemmista tuloista (v. 2022):

  • 838 €/kk, jos palkka 1000 €/kk
  • 1269 €/kk, jos palkka 2000 €/kk
  • 1700 €/kk, jos palkka 3000 €/kk
  • 1993 €/kk, jos palkka 4000 €/kk
  • 2184 €/kk, jos palkka 5000 €/kk

Milloin voin liittyä KOKO-kassan jäseneksi? Milloin kannattaa liittyä?

Voit liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana, kunhan olet liittymishetkellä palkkatyössä. Työ voi olla toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, kokoaikainen tai osa-aikainen.

Kylterin kannattaa liittyä KOKO-kassaan heti, kun tämä on työsuhteessa, josta työssäoloehtoa kertyy. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää normaalisti noin puolen vuoden työskentelyä (yli 18 h/vk) niin, että olet samalla KOKO-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovatkin oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Mitkä ovat ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen edellytykset? Millainen työ kerryttää työssäoloehtoa?

Sitten kun päätoimisen opiskelijan ajat ovat takana päin ja tarve ansiosidonnaiselle päivärahalle tulisi, ansiopäivärahaa voidaan maksaa, kunhan jäsenyysehto ja työssäoloehto ovat täyttyneet.

Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassan jäsenyysaikana on tullut työskennellä työsuhteessa vähintään 26 sellaista viikkoa, jonka aikana työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen tai 1252 euroa kuukaudessa.

Työssäoloehdon tulee tavallisesti täyttyä 28 kk tarkastelujakson sisällä, mutta sitä voidaan pidentää enintään 7 vuotta, kun on poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä (mm. opiskelu). Tämä tarkoittaa sitä, että jos liityt kassaan nyt, liittymisen jälkeiset opiskeluajan työt voidaan huomioida työssäoloehtoon.

Pitääkö työssäoloehto kerryttää yhdestä työsuhteesta? Pitääkö koko ajan olla yli 18 h viikkoja?

Työssäoloehtoa ei ole pakko kerryttää yhdestä työsuhteesta, vaan sen voi kerryttää useammasta työstä eri työnantajilla. Työssäoloehto voi siten täyttyä esimerkiksi:

  • kesätyöt: kaksi kesää 3 kk + 3 kk
  • osa-aikatyö: 6 kuukautta vähintään 18 h/vko
  • tarvittaessa töihin kutsuttava: huomioidaan viikot, joilla työtä vähintään 18 h

Kaikkien viikkojen ei siis tarvitse olla yli 18 h viikkoja, vaan väliin voi jäädä myös alle 18 tunnin viikkoja, mutta vain yli 18 h viikot kerryttävät työssäoloehtoa.

Miten liityn KOKO-kassaan?

Liittyminen tapahtuu Ekonomien jäsensovelluksessa. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien. Säilytä kaikki työsopimukset, palkkalaskelmat ja työtodistukset.

Jos olet jo toisen työttömyyskassan jäsen, voit vaihtaa KOKO-kassaan. Kerrytetty työssäoloehto säilyy.

Liity KOKO-kassaan jäsensovelluksessa
Viimeksi päivitetty

Opiskelija, liity KOKO-työttömyyskassaan

19.04.2021

Kylteri, saitko kesätöitä tai teetkö töitä osa-aikaisesti opintojen ohessa yli 18 tuntia viikossa? Tiesitkö, että sinun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana? Liian moni opiskelija herää asian tärkeyteen vasta, kun on liian myöhäistä. Älä ole yksi heistä, vaan lue työttömyysturvasta jo nyt.

Työttömyyskassan jäsenyys on kuin vakuutus.

Mikä KOKO?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa, johon kuuluu noin 230 000 korkeasti koulutettua palkansaajaa mukaan lukien ekonomeja sekä kauppatieteiden opiskelijoita.

KOKO maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa mm. työttömyyden ja lomautuksen ajalta. Lisäksi KOKO maksaa jäsenilleen mm. liikkuvuusavustusta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pidemmän työmatkan päästä.

Miksi minun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana?

Sen vuoksi, että työttömyyskassan jäsenyys on tärkeä turva työelämässä, ja varsin pienellä rahallisella panostuksella voit saada merkittävää hyötyä kiperässä tilanteessa.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun voi olla vielä aikaa opintojen päättymisestä. Lisäksi työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitä.

Kuka tahansa voi joutua lomautetuksi tai työttömäksi – myös se kaikista erinomaisin ja korvaamattomin työntekijä. Koronavuosi on sen viimeistään osoittanut. Tällöin oman talouden pelastus voi olla se, että on ollut työttömyyskassan jäsen jo opiskeluaikana.

Työuran alussa on usein määräaikaisia työsuhteita, jolloin lyhyellekin työsuhteiden väliselle työttömyysjaksolle voi saada turvaa kassasta. Asiantuntijoiden rekrytointiprosessitkin saattavat olla pitkiä, jolloin ansiosidonnaisella voi hakea rauhassa koulutusta vastaavaa työtä.

Työttömyyskassan jäsenyys on siten kuin vakuutus. Kukaan ei toivo turvaa tarvitsevansa, mutta sen on hyvä olla olemassa, jos jotain sattuisikin. Kuten vakuutustakaan ei voi ottaa vahingon jo tapahduttua, kassaankaan ei voi liittyä takautuvasti. Harmillisen usein kassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Paljonko jäsenyys maksaa?

Vuonna 2021 KOKO-kassan jäsenmaksu on 66 €. Työttömyyden kohdatessa jäsenmaksu maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin. Kassan jäsenmaksu on myös verovähennyskelpoinen.

Millaista vastinetta voin saada kassan jäsenmaksulle?

Vertailun vuoksi työttömyyskassaan kuulumaton työtön voi saada Kelan peruspäivärahaa 726 €/kk. Peruspäiväraha on kaikille sama riippumatta tuloista.

Sen sijaan työttömyyskassaan kuuluva työtön voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jonka määrä riippuu aiemmista tuloista:

  • 830 €/kk, jos palkka 1 000 €/kk
  • 1 260 €/kk, jos palkka 2 000 €/kk
  • 1 690 €/kk, jos palkka 3 000 €/kk
  • 1 967 €/kk, jos palkka 4 000 €/kk
  • 2 158 €/kk, jos palkka 5 000 €/kk

Milloin voin liittyä KOKO-kassan jäseneksi? Milloin kannattaa liittyä?

Voit liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana, kunhan olet liittymishetkellä palkkatyössä. Työ voi olla toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, kokoaikainen tai osa-aikainen.

Kylterin kannattaa liittyä KOKO-kassaan kannattaa heti, kun tämä on työsuhteessa, josta työssäoloehtoa kertyy. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää normaalisti noin puolen vuoden työskentelyä (yli 18 h/vk) niin, että olet samalla KOKO-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovatkin oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Mitkä ovat ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen edellytykset? Millainen työ kerryttää työssäoloehtoa?

Sitten kun päätoimisen opiskelijan ajat ovat takana päin ja tarve ansiosidonnaiselle päivärahalle tulisi, ansiopäivärahaa voidaan maksaa, kunhan jäsenyysehto ja työssäoloehto ovat täyttyneet.

Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassan jäsenyysaikana on tullut työskennellä työsuhteessa vähintään 26 sellaista viikkoa, jonka aikana työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen tai 1 252 euroa kuukaudessa.

Työssäoloehdon tulee tavallisesti täyttyä 28 kk tarkastelujakson sisällä, mutta sitä voidaan pidentää enintään 7 vuotta, kun on poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä (mm. opiskelu). Tämä tarkoittaa sitä, että jos liityt kassaan nyt, liittymisen jälkeiset opiskeluajan työt voidaan huomioida työssäoloehtoon.

Pitääkö työssäoloehto kerryttää yhdestä työsuhteesta? Pitääkö koko ajan olla yli 18 h viikkoja?

Työssäoloehtoa ei ole pakko kerryttää yhdestä työsuhteesta, vaan sen voi kerryttää useammasta työstä eri työnantajilla. Työssäoloehto voi siten täyttyä esimerkiksi:

  • kesätyöt: kaksi kesää 3kk+3kk
  • osa-aikatyö: 6 kuukautta vähintään 18h/vko
  • tarvittaessa töihin kutsuttava: huomioidaan viikot, joilla työtä vähintään 18h

Kaikkien viikkojen ei siis tarvitse olla yli 18 h viikkoja, vaan väliin voi jäädä myös alle 18 tunnin viikkoja, mutta vain yli 18 h viikot kerryttävät työssäoloehtoa.

Jos kesätyö on virallisesti harjoittelu, täyttääkö se työssäoloehdon?

Nimike (harjoittelu, kesätyö) ei ole ratkaiseva vaan se, onko työsuhteessa. Jos on työsuhteessa ja tekee riittävästi tunteja, se kerryttää työssäoloehtoa.

Miten liityn KOKO-kassaan?

Liittyminen tapahtuu Ekonomien jäsenpalvelussa. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien. Säilytä kaikki työsopimukset, palkkalaskelmat ja työtodistukset.

  • Jos olet jo toisen työttömyyskassan jäsen, voit vaihtaa KOKO-kassaan. Kerrytetty työssäoloehto säilyy.

Lue myös:

Kauppatieteiden opiskelija Jenna Tapiola, 23: ”Ekonomien kesätyöpalvelusta oli paljon hyötyä työnhaussa”

Mitä kesätyöläiselle pitäisi maksaa? Katso tuore kesätyöpalkkasuositus ja mitä kylteri tienasi viime kesänä

Kauppatieteiden opiskelijat työllistyivät kesällä 2020 aiempaa huonommin

Viimeksi päivitetty 10.5.2021

Kauppatieteiden opiskelija Jenna Tapiola, 23: ”Kesätyöpalvelusta ja uravalmennuksesta oli hyötyä työnhaussa”

21.01.2021

Maisteriopintojaan tekevä Jenna Tapiola sai apua työhakemuksen ja ansioluettelon laatimiseen kylterien kesätyöpalvelusta. Myös Ekonomien uravalmentajan neuvoista oli hyötyä, kun Jenna pitkästä aikaa oli hakemassa työtä.

“Kesätyöpalvelusta löytyi esimerkiksi vinkkejä, kuinka löytää piilotyöpaikkoja ja kuinka hakea sellaisia.”

Muistatko vielä, kun vuosi sitten kaikki oli toisin? Korona ei ollut muuttanut monia asioita, ja opinnotkin sujuivat entiseen, tuttuun tapaan.

Joensuussa kauppatieteitä opiskeleva Jenna Tapiola oli alkuvuodesta 2020 viimeistelemässä kandiopintojaan ja mietti samalla tulevan kesän työpaikkaa. Monena aiempana kesänä hän oli ollut samassa työpaikassa, jonne ei ollut enää edes tarvinnut hakea. Tällä kertaa Tapiola päätti kuitenkin pyrkiä johonkin muualle.

”Aloin alkuvuodesta pitkästä aikaa hakea töitä, eikä minulla ollut enää niin hyvässä muistissa, millaisia työhakemuksen ja ansioluettelon pitäisi olla.”

Koronasta ei vielä ollut tietoa, kun hän aloitteli työnhakua. Tilanteen muuttuessa työn löytyminen alkoi jännittää enemmän. Vuodesta tuli erilainen kuin muista.

”Olin kuullut monelta, että työnantajat olivat soittaneet ja pahoitelleet, kun eivät pystyneetkään tarjoamaan työtä. Sovittuja paikkoja oli peruttu tai työsopimusten pituutta lyhennetty.”

Tapiola arveli hyvien neuvojen olevan tarpeen.

”Palvelusta löytyi hyviä vinkkejä”

Samaan saumaan osui avautumaan verkkopalvelu, joka osoittautui Jenna Tapiolalle loistavaksi avuksi. Suomen Ekonomit halusi auttaa kyltereitä kesätyönhaussa ja avasi opiskelijoille digipalvelun täynnä vinkkejä ja tukea kesätyörumbaan.

Jenna Tapiola tutustui Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -sivustoon ja hyödynsi sitä monella tavalla.

”Sain paljon hyviä neuvoja työnhakuun. Sieltä löytyi esimerkiksi vinkkejä, kuinka löytää piilotyöpaikkoja ja kuinka hakea sellaisia.”

Hyödylliseksi hän kiittää myös palvelun osiota, josta löytyi hakemus- ja CV-pohjat. Molemmista oli iloa, kun Tapiola muokkaili omaa työhakemustaan ja ansioluetteloaan.

Uravalmentajien digipalveluun laatimat sisällöt olivat muutenkin hyödyksi. Tapiola oppi niistä muun muassa, mihin hakemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä siihen ja ansioluetteloon tulee sisältyä. Apua omiin pulmakohtiin sai kysyttyä lisäksi digipalvelun chatista.

”Uravalmentaja opasti tiivistämään”

Tapiola muisti myös nähneensä Suomen Ekonomien mainoksia uravalmentajan palveluista ja kysyi niistä lisää yliopiston kylteriyhdyshenkilöltä.

”Hän kertoi, että uravalmennusta voi käyttää opiskelijanakin, jos ostan KylteriPlus-palvelun. Hankin sitten KylteriPlussan ihan uravalmennusta varten.”

Tapiolan mielestä 25 euroa oli pieni raha siitä, että on parempi mahdollisuus saada töitä. Ottaessaan yhteyttä Ekonomien uravalmennukseen hän oli laatinut kiinnostavaan työpaikkaan hakemuksen, mutta kaipasi sille ammattilaisen katsetta ja arviota. Tapiola lähetti hakemuksen ja ansioluettelonsa Ekonomien uravalmentajalle Eva Furuhjelmille.

”Aloimme niitä parantelemaan ja pohdimme tilannettani puhelimessa. Kävimme paperini vielä uusittuina toiseen kertaan läpi. Tuli paljon itsevarmempi olo, kun tiesi, että ammattilainen on katsonut paperini, eivätkä ne ole mitään pilipalijuttuja. Eva opasti myös työtehtävien konkretisoimista ja hakemuksen tiivistämistä. Hän neuvoi, että lukijaa ei pidä kuormittaa liikaa.”

Jenna Tapiola käytti hakemusta muihinkin paikkoihin, joita oli avoimena. Kevään aikana hän lähetti lähes parikymmentä hakemusta avoinna olleisiin työpaikkoihin.

”Koskaan ei voi olla liian hyvin valmistautunut”

Vaivannäkö kannatti, sillä Tapiola sai useampia haastattelukutsuja ja haastattelujen jälkeen parikin työtarjousta. Hän tarttui niistä toiseen, tehtävään Metsä Woodin Customer service centerissä.

”Olin miettinyt, että olisi kiva päästä työskentelemään kansainvälisessä yrityksessä, mutta olin epäillyt kielitaitoani. Asiakkaat ja myyjät olivat ulkomaalaisia, joten meilikeskustelut käytiin englanniksi. Olin ylpeä, kun pärjäsin hyvin.”

Metsä-Woodilla olisi pidetty hyvä kesätyöntekijä pidempäänkin, mutta viiden kuukauden pestin jälkeen hän kuitenkin ajatteli, että opinnot pitää hoitaa ensin alta. Kesätyön jälkeen Tapiolan koronasyksy on kulunut opiskellessa kotona. Laskentatoimen ja yritysjuridiikan maisteriopinnot hän aikoo saada valmiiksi keväällä 2022.

Kesätyönhaku on taas käynnistymässä, ja Jenna Tapiola kertoo, että saattaa hyvinkin ottaa uudestaan yhteyttä Ekonomeihin. Tällä kertaa hän voisi kysyä vinkkejä työhaastattelussa onnistumiseen.

”Siihen ei voi olla koskaan liian hyvin valmistautunut. Uskon, että sitäkin olisi hyvä käydä ammattilaisen kanssa läpi.”

Tulevaisuuteensa hän suhtautuu koronapandemiasta huolimatta valoisasti. Tapiola uskoo, että ekonomeilla on paljon työmahdollisuuksia, vaikka kilpailu on kiristynyt.

”Ainakaan vielä minua ei huoleta. Uskon ja tahdon uskoa, että ekonomeja tarvitaan aina.”

Teksti: Arja Kuittinen

Kuva: Klavdia Parkkonen

Hanki KYlteriplus
Viimeksi päivitetty 3.6.2021

Mitä kesätyöläiselle pitäisi maksaa? Katso tuore kesätyöpalkkasuositus ja mitä kylteri tienasi viime kesänä

16.12.2020

Suosituksemme kauppatieteiden opiskelijoiden kesätyöpalkoista on jälleen julkaistu. Mukana on myös suositus vastavalmistuneen alkupalkasta sekä gradupalkasta tai -palkkiosta.

Viime kesän aiempaa huonommasta kesätyötilanteesta huolimatta kauppatieteiden opiskelijoiden keskimääräiset kuukausiansiot kasvoivat viime vuodesta. Samaan aikaan vuositulot kuitenkin laskivat.  

Nais- ja mieskylterit ehtivät tienata vuositasolla saman verran: molemmilla sukupuolilla vuosiansioiden mediaani oli 10 000 euroa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 11 000 euroa.  

Vuosiansioiden mediaani oli 10 000 euroa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 11 000 euroa.  

Sukupuolten välisessä kuukausipalkkavertailussa tapahtui mielenkiintoinen heilahdus: Vuonna 2019 naiskylterit tienasivat kesätöistään keskimäärin enemmän kuin miehet. Miesten mediaanipalkka oli tuolloin 2 100 euroa ja naisten 2 149 euroa. Tänä vuonna miehet ottivat selvän etumatkan naisiin. Miesten mediaanipalkka oli 2 200 euroa ja naisten 2 100 euroa.  

Huomattavasti kasvanut ero voi selittyä sillä, että Kylterien kesätyökyselyyn osallistuneista naisista todella suuri osa työskenteli viime kesänä asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä, joissa palkkaus ei ole kovin korkea.  

Nämä tekijät nostivat kesäpalkkaa 

Pääkaupunkiseudun kesätyöläiset ansaitsivat keskimäärin huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa työskennelleet kylterit. Pk-seudulla mediaanipalkka oli 2 205 euroa ja muualla Suomessa 2 060 euroa.  

Kerätty opintopistemäärä nosti palkkatasoa. Alle 120 opintopistettä suorittaneiden mediaanipalkka oli 2 046 euroa ja yli 220 opintopistettä suorittaneiden 2 359 euroa.  

Omaa koulutusta vastaavan työn tekeminen näkyi myös tilipussissa aiempaa enemmän.

Omaa koulutusta vastaavan työn tekeminen näkyi myös tilipussissa. Kyltereiden, joiden kesätyö vastasi erinomaisesti koulutusta, mediaanipalkka oli 2 200 euroa. Jos kesätyö ei vastannut koulutusta lainkaan, mediaanipalkka oli 1 950 euroa. Ero on kasvanut huomattavasti verrattuna viime vuoteen.  

Vuoden 2021 kesätyöpalkkasuositus

Suomen Ekonomien työelämätoimikunnan antama vuotuinen kesätyöpalkkasuositus on katsottavissa alla olevasta taulukosta. Kesätyöpalkkasuositus perustuu Kylterien kesätyökyselyn tietoihin sekä Akava Worksin ennusteisiin.  

Gradupalkka- tai palkkiosuositukset sekä suosituksen vastavalmistuneiden ekonomien alkupalkasta voit katsoa palkkasuositussivultamme.  

Teksti: Ida Levänen

Kuva: Unsplash

Lue myös:

Kauppatieteiden opiskelijat työllistyivät kesällä 2020 aiempaa huonommin

Kylterin kesätyöpalvelu auki jälleen

Menestyäkseen Suomi tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita

Viimeksi päivitetty

Kauppatieteiden opiskelijat työllistyivät kesällä 2020 aiempaa huonommin

11.12.2020

Kauppatieteilijöiden kesätyöpaikat vähenivät koronakesänä selvästi. Tilannetta voi silti kuvata torjuntavoitoksi: alaa opiskelevista edelleen neljä viidestä löysi itselleen kesätyön.

Koronavuosi heikensi kauppatieteitä opiskelevien kesätyötilannetta selvästi.

Työmarkkinoilla on puhaltanut koronavuonna kylmästi, eivätkä kauppatieteiden opiskelijat eli kylteritkään ole säästyneet puhurilta. Opiskelijat olivat laajasti huolissaan kesätöiden peruuntumisesta tai lyhentymisestä viime keväänä, ja tuore tutkimuksemme kertoo kesätyötilanteen todella viime kesänä muuttuneen.

Kesätyötä tehneiden osuus pieneni edellisvuoteen verrattuna 11 prosenttiyksikköä: viime kesänä kauppatieteiden opiskelijoista oli töissä 82 prosenttia, kun tätä edeltävänä kesänä vastaava luku oli 93 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Kylterien kesätyökyselystä, jonka Suomen Ekonomit toteutti tänä syksynä 24. kerran. Kyselyyn vastasi 1 892 kauppatieteiden opiskelijaa.

Korona vähensi paikkoja ja kiristi kilpailua

Työnhaussa koettiin takapakkeja selvästi edellisvuotta enemmän. Tuloksetta työtä hakeneita oli tänä vuonna yhdeksän prosenttia kyselyn vastaajista, kun edellisvuonna työnhausta huolimatta vaille työtä kertoi jääneensä vain kaksi prosenttia vastaajista.

Kuten ennenkin, selvä enemmistö eli 89 prosenttia kesätyön löytäneistä kauppatieteiden opiskelijoista työllistyi kesällä yksityiselle sektorille. Yritysten mahdollisuuksia palkata työvoimaa vähensi selvästi koronapandemia, jonka 42 prosenttia vastaajista arvioi vaikeuttaneen omaa työnhakuaan. Monet opiskelijat kertoivat, että pandemiatilanteesta johtuvat rekrytointiprosessien keskeytykset ja rekrytointikiellot olivat johtaneet jopa jo sovittujen työpaikkojen peruuntumiseen.

Kolme prosenttia koki, että koronasta oli pikemminkin hyötyä kesätyön saamisessa.

Avoimiin kesätyöpaikkoihin oli vastaajien mukaan myös aiempaa enemmän hakijoita ja siksi joukosta erottautuminen oli tavallistakin haastavampaa.

”Voidaan puhua torjuntavoitosta”

Kun aiemmin yli yhdeksän kymmenestä kylteristä pääsi oman alan kesätyöhön, tänä vuonna heitä oli siis enää kahdeksan kymmenestä. Voiko tilannetta sanoa jo huonoksi vai ovatko kylterit vielä ihan hyvissä asemissa, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel?

”Toki kesätyöpaikkojen vähentyminen meidän jäsenkunnassamme on poikkeuksellista, eikä ole mikään pikkuasia, että huomattavasti harvempi löysi kesätyöpaikan. Voidaan kuitenkin puhua eräänlaisesta torjuntavoitosta, koska pahempaa pelättiin.”

Salokannel uskoo, että lopputulos oli näinkin hyvä, koska opiskelijat ovat tehneet poikkeuksellisen paljon töitä kesätyöpaikkoja löytääkseen.

”Kun opiskelijat saavat mahdollisuuden työkokemuksen hankkimiseen, heistä saadaan valmistumisen jälkeen rautaisia ammattilaisia työelämään.”

”Siitä pitää kiittää opiskelijoita. Mutta täytyy myös kiittää työnantajia, jotka ovat epävarmassa tilanteessa halunneet katsoa kriisin yli ja antaa opiskelijoille mahdollisuuksia työllistyä. Se, että näin suurelle joukolle on edelleen tarjottu kesätöitä, osoittaa, että yritykset näkevät kauppatieteilijöiden arvon. Kun opiskelijat saavat mahdollisuuden työkokemuksen hankkimiseen, heistä saadaan valmistumisen jälkeen rautaisia ammattilaisia työelämään.”

Riku Salokannel toivoo, että myös tulevana kesänä yritykset ja julkinen sektori pystyisivät palkkaamaan kyltereitä ja myös kohtuullisilla työsuhteen ehdoilla. Hän uskoo, että alkavana vuonnakin työnantajat päättävät työpaikoista epävarman taloustilanteen vuoksi myöhään.

”Tähän opiskelijat saavat varautua. Ja töiden saaminen tulee todennäköisesti olemaan yhtä haastavaa kuin tänä vuonna.”

Salokannel kannustaakin opiskelijoita tekemään paljon töitä työnhaun hyväksi ja miettimään myös muuta tekemistä sen varalta, että työpaikka jää saamatta.

”Kaikki työkokemus on arvokasta”

Kesätyökyselyn mukaan useimmat työtä saaneet kylterit olivat olleet kesätöissä ennenkin: 58 prosentilla oli aiempaa työkokemusta enemmän kuin kaksi vuotta. Kuten ennenkin, enemmistö heistä työllistyi pääkaupunkiseudulle. Eniten kylterit työllistyivät myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin (32 %), taloushallintoon (14 %) ja asiantuntijatehtäviin (13 %). Kesätyöpaikan saaneista useampi kuin kaksi kolmesta koki työtehtäviensä vastaavan koulutustaan vähintään kohtalaisesti.

Riku Salokannel kannustaa kyltereitä suhtautumaan työmahdollisuuksiin avaralla mielellä.

”Kesätyöpaikan suhteen ei kannata olla turhan kranttu ja ajatella, että vain oman alan työ käy. Varsinkin tällaisessa tilanteessa kaikki työkokemus on arvokasta. Uskon myös, että kun markkinat lähtevät taas vetämään paremmin, kauppatieteen osaamista tarvitaan paljon.”

Kyselyllä kerättiin tietoa kauppatieteiden opiskelijoiden palkkaus- ja työllistymistilanteesta kesän 2020 aikana. Tuloksia käytetään myös pohjana kylterien vuosittaisille kesätyöpalkkasuosituksille, jotka julkistamme tänä vuonna 16. joulukuuta. Samassa yhteydessä kerromme myös kyltereille kesällä 2020 maksetuista palkoista ja palkkojen muutoksista aiempaan verrattuna.

Lue lisää:

Kylterin kesätyöpalvelu auki jälleen

Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola: Kesätyörekrytointeja pitäisi tehostaa

Valmistuvat toivovat työelämävalmiuksia vahvemmin osaksi koulutusta

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja

Viimeksi päivitetty 17.2.2021

Kesätyörekrytointeja pitäisi tehostaa

25.11.2020

Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola kritisoi ylipitkiksi venyviä kesätyöläisten rekrytointiprosesseja ja kehottaa työnantajia ilmoittamaan karsiutuneille ehdokkaille heti.

Niklas Pippola

Kesätyöt ovat opiskelijoille erittäin merkittävä asia. Kesätöiden avulla halutaan saada arvokasta kokemusta, hankkia tuloja ja usein myös aloittaa omaa urapolkua.

Kauppatieteilijöille on paljon erilaisia kesätyömahdollisuuksia, sillä meitä tarvitaan melkein yrityksessä kuin yrityksessä.

Kesätyöpaikkoja on tarjolla paljon, mutta niin on hakijoitakin. Työpaikkoja ei siis ole kaikille. Tämä kysynnän ja tarjonnan epätasapaino synnyttää opiskelijoiden keskuudessa kovaa kilpailua, jonka seurauksena työnhakuprosessi muuttuu pitkäksi ja stressaavaksi.

Rekryprosessit vievät turhan paljon aikaa opinnoilta

Erityisesti kauppatietelijöiden keskuudessa on huomattavissa turhautumista liittyen rekrytointiprosesseihin.

En sano, että turhautuminen koskee kaikkia. En myöskään yleistä tämän kirjoituksen sisältöä koskemaan kaikkia yrityksiä.

Kesätöiden haku on kuitenkin muuttunut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana. Aikaisemmin kesätyöt tulivat suurimmaksi osaksi haettavaksi tammikuun lopun ja maaliskuun välillä. Huhtikuun aikoihin päätökset kesätyöpaikkojen jakamisesta oli jo tehty. Työnhakijan näkökulmasta prosessi kesti kokonaisuudessaan muutaman kuukauden.

Opiskeluun on aikaa keskittyä kunnolla ainoastaan 2–3 kuukautta.

Nykyään tämä aikataulu ei enää pidä paikkaansa. Kesätyöpaikkoja tulee haettavaksi seuraavaksi kesäksi jo ennen vuodenvaihdetta, jopa marraskuussa.

Suurimmalla osalla opiskelijoista aiemmat kesätyöt ovat loppuneet elo-syyskuussa, jolloin opiskeluun on ollut aikaa keskittyä kunnolla ainoastaan 2–3 kuukautta. Sen jälkeen vaativa työnhakuprosessi alkaa syödä opiskelijoiden aikaa.

Pitkiä rekryprosesseja ei oikein voi välttää, vaikka haluaisikin

Se, että kesätyöpaikat tulevat haettavaksi nykyään aikaisemmin, ei ole ongelma. Ongelma on se, että rekrytointiprosessi pitkittyy. Työnhakija joutuu odottamaan tietoa kohtalostaan jopa monta kuukautta.

Pitkä rekrytointiprosessi voi olla seurausta monivaiheisuudesta tai hakijoiden suuresta määrästä. Parhaimman hakijan löytäminen jopa satojen hakijoiden joukosta vie pakostikin aikaa.

Vaativiin työtehtäviin myös sovelletaan muitakin rekrytointimenetelmiä kuin perinteistä hakemusta ja haastattelua. Erilaiset soveltavat tehtävät tai psykologiset testit ovat aikaa vaativia.

Rekrytointiprosesseihin osallistuminen on yleensä melko väistämätöntä. Meistä lähes jokainen hakee joskus ensimmäistä oman alan työpaikkaa.

Työnantajat odottavat, että prosessi on heidän näkökulmastaan päätöksessä

Monista yrityksistä luvataan viestiä kaikille hakijoille mahdollisimman nopeasti sitten, kun valinnat on tehty. Ideana tämä on reilu, mutta käytännössä opiskelijoille aiheutuu paljon turhautumista ja jopa tilanteita, joissa työpaikkoja jätetään hakematta.

Hakijalle voisi ilmoittaa karsiutumisesta esimerkiksi viikon sisällä.

Nimittäin yleensä työnhakijalle ilmoitetaan kielteinen päätös vasta sen jälkeen, kun koko prosessi on saatu työnantajan kannalta päätökseen. Asia voitaisiin hoitaa tehokkaammin ja hakijoiden jaksamista säästäen. Arvostettavaa olisi, että hakijalle ilmoitetaan karsiutumisesta muiden kandidaattien joukosta esimerkiksi viikon sisällä.

Sen sijaan päätöstä voi joutua odottamaan pari kuukautta. Näinä kahtena kuukautena hakija olisi voinut hakea moneen muuhun kesätyöpaikkaan odottamisen sijaan

Työnhaku voi olla pitkä prosessi, mutta sen ei tulisi olla turhan pitkä. Opiskelijoiden stressaamista ja turhautumista voitaisiin vähentää prosessien tehokkuutta lisäämällä. Näin opiskelijoilla olisi mahdollisuus keskittyä täysillä opiskeluun lukuvuoden aikana.

Seuraava kesä onkin jo nyt usealle kesätyötä hakevalle opiskelijoille iso paha mörkö. Yritysten epävarma taloudellinen tilanne johti menneenä kesänä siihen, että avoimia kesätyöpaikkoja peruttiin ja rekrytointiprosesseja jäädytettiin. Opiskelijoille aiheutui huomattavaa epävarmuutta, suurta stressiä ja jopa pelkoa taloudellisesta toimeentulosta.

Rekrytointiprosessien tehostamisella ei voida poistaa vallitsevaa tilannetta, mutta sillä voitaisiin poistaa pitkä odottaminen ja turhan toivon luominen.

Niklas Pippola, puheenjohtaja, Porin Kylterit ry

Viimeksi päivitetty 27.11.2020

Korona vei kesätyön? Tilalle voi kehitellä vaikka mitä mielekästä

18.05.2020

Vaikka et tänä kesänä pääsisi hankkimaan kokemusta kesätöissä, voit silti kehittää itseäsi ja osaamistasi näillä järkevillä vaihtoehdoilla.

Korona riisti monelta kesätyöpaikan, merkinnän CV:ssä, uudet opit ja kokemukset, ehkä jopa valmistumisen jälkeen valmiiksi pedatun työpaikan. Mitäs nyt sitten? Uravalmentajamme laativat listan mielekkäistä vaihtoehdoista. 

Uravalmentajamme laativat listan mielekkäistä vaihtoehdoista. 

Tutkinto-opiskelu: Suorita kesällä tutkintoosi sisällytettäviä opintoja, vaikkapa ylimääräinen sivuaine. 

Muu opiskelu: Tutki avoimen yliopiston ja kesäyliopiston vaihtoehdot. Rekrytointikonsultti suosittelee opiskelemaan etenkin viestintää, digitaitoja ja johtamiskykyjä tulevaisuuden työelämää varten.

Vapaaehtoistyö: Jos lukuvuoden päätteeksi opiskelu ei enää maistu, harkitse vapaaehtoistöitä. Vapaaehtoisena opit samoja tärkeitä työelämätaitoja kuin palkollisena. 

Muun alan työkokemus: Katso työpaikkailmoituksia avoimin silmin. Yksi kesä menee vaikka mansikkatilalla tai kuljetuspalvelutyöntekijänä. Kokemus asiakasrajapinnassa ei mene koskaan hukkaan. 

Yrittäjyys: Voit lähteä liikkeelle esimerkiksi kevytyrittäjänä.  

Täsmävinkit omaehtoiseen opiskelukesään

Kuva: Pixabay

Viimeksi päivitetty 6.5.2021

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

23.04.2020

58 % kauppatieteiden opiskelijoista sanoo, että korona on vaikuttanut jo sovittuihin kesätöihin tai rekrytointeihin.

opiskelija istuu ikkunalaudalla

Kylterien kesätyötilanne oli viime vuonna erinomainen: 93 prosenttia oli kesän aikana töissä ja vain kaksi prosenttia haki töitä tuloksetta. Suurin osa kyltereistä työllistyi viime vuonna pääkaupunkiseudulle. 

Nyt tilanne on muuttunut täysin. Huhtikuussa toteutetussa jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä ilmoitti, että koronatilanne on vaikuttanut kesätöihin. Kyselyyn vastasi 264 opiskelijajäsentä. 

Tilanne näkyi Suomen Ekonomien laki- ja urapalveluissa heti koronakriisin alussa. 

Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä.

”Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä, että mitä jos kesätyöpaikka peruu rekryn, oli sopimus allekirjoitettu tai ei. Muutenkin työttömyysriski ja lomautusasiat aiheuttivat paljon pohdintaa”, kylteriyhdyshenkilö Aino Juurikkala sanoo. 

Muun muassa näin vastaajat kertovat tilanteestaan:

”Monia hakuja peruttu. Päädyin hakemaan töitä mansikkatilalta jonne pääsen 4 kuukaudeksi.”

”Rekrytointiprosessi, jossa olin päässyt todella pitkälle, keskeytyi. Lisäksi avoimia työpaikkoja relevanteilla aloilla ei enää juurikaan ole.”

”Olisin saanut trainee-paikan, mutta viime metreillä ilmoitettiin rekryn jäädyttämisestä toistaiseksi.”

Vaihto-opintoja keskeytetty ja peruttu

Koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset ovat laittaneet jäihin myös vaihto-opintoja. 15 % vastaajista ilmoitti, että korona on vaikuttanut suunniteltuihin vaihto-opiskeluihin. 

Muun muassa näin vastaajat kommentoivat koronan vaikutuksista: 

”Olin menossa vaihto-opintoihin Shanghaihin helmikuussa, mutta ne peruuntuivat lopullisesti vain viikkoa ennen opiskelujen alkamista.”

”Yliopistoni tarjosi vaihto-opintojen siirtämistä Saksaan, jossa olen tällä hetkellä.”

”Olen ehkä lähdössä syksyllä Meksikoon vaihtoon. Nyt en ole enää varma onnistuuko suunnitelmat.”

”Jouduin palaamaan vaihdosta aikaisemmin kotiin ja kouluni vaihtokohteessa suljettiin. Suoritan kurssit kuitenkin etänä loppuun.”

”Menossa vaihtoon keväällä 2021, ahdistus pääseekö.”

Teksti: Ida Levänen

Lue myös:

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Blogi: Kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys pitää meidät pinnalla

Opiskelijoille: Miten kesätöille käy, ja muut usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa

Viimeksi päivitetty 1.12.2020

Kesätyöpaikat jäävät jalkoihin lomautus- ja irtisanomispaineiden keskellä

20.04.2020

Koronakriisin seurauksena nyt myös määräaikaisen kesätyöntekijän voi irtisanoa koeajalla tai lomauttaa, ja tämä näkyy kylterien kesätyörekrytoinneissa selvästi. Työelämän pulmatilanteisiin voi ja kannattaa alkaa varautua jo opiskeluaikana.

opiskelija istuu sängyllä lukemassa kirjaa

Koronaan liittyvien lakimuutosten ensisijainen tarkoitus oli työpaikkojen turvaaminen, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.  

”Lomautus on työntekijälle aina parempi vaihtoehto kuin irtisanominen, vaikka ei sekään varmasti mukavalta tunnu. Nyt kun ihmisiä lomautetaan isolla kädellä, se vaikuttaa vääjäämättä kesätöihinkin”, hän harmittelee. 

Suomen Ekonomien jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä kertoi, että korona on vaikuttanut kesätyösuunnitelmiin.

Määräaikaisen työntekijän voi lomauttaa 

Kesätyöntekijää muutokset koskevat siten, että nyt myös määräaikaisen työntekijän saa yksityisellä sektorilla lomauttaa toisin kuin yleensä. Toki lomauttamiselle täytyy edelleen olla peruste.  

Lisäksi työsuhteen voi purkaa koeaikana myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. Muutokset ovat voimassa kesäkuun loppuun saakka. 

Opiskelijakin voi saada työttömyysturvaa 

Muutoksia tehtiin nopeasti myös työttömyysturvaan. Koska lomautusmahdollisuus laajeni väliaikaisesti määräaikaisiin työsopimuksiin, lomautetuilla määräaikaisilla työntekijöillä on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.  

Jos taas työsuhde puretaan työnantajan puolelta koeaikana, työntekijälle ei tule työttömyysturvan karenssia ja omavastuupäivät on poistettu. 

Kassan työssäoloehtoa on nyt lyhennetty 26 viikosta 13 viikkoon.

Työttömyysturvaa lomautettu kesätyöläinen saa, jos hän on kassan jäsen ja ansiopäivärahan edellyttämä työssäoloehto täyttyy. Työssäoloehtoa on nyt lyhennetty 26 viikosta 13 viikkoon. Poikkeussäännön soveltamisen edellytyksenä on, että on tehnyt vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän työviikon maaliskuun ensimmäisen päivän jälkeen ja ansiopäivärahan ensimmäinen maksettava päivä on viimeistään 3.7.2020.  

KOKO-kassa on ekonomien kassa 

Korkeasti koulutettujen KOKO-kassan jäseneksi voi siis liittyä jo opiskelun aikana, kunhan on liittymishetkellä palkkatyössä.  

Osa-aikaiset työt opintojen aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää kassan työssäoloehtoa.

Salokannel suosittelee jäsenyyttä: ”Töiden ja opintojen limittyminen näyttää olevan melko yleistä etenkin opintojen ollessa jo loppusuoralla. Osa-aikaiset työt opintojen aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää kassan työssäoloehtoa, ja se taas valmistautumista opintojen jälkeiseen työelämään.”

Kaikki alat eivät sukella 

Salokannel muistuttaa, että vaikka monen opiskelijan kesätyösuunnitelmat ovat kariutuneet, monella alalla on paikkoja edelleen tarjolla. Esimerkiksi finanssialan tilanne näyttää oleva kesätyöpaikkojen osalta kohtuullisen hyvä. 

Myöskään lomautus ei välttämättä tarkoita, että sen kesän työt menevät sivu suun. Lomautuksen ajaksi voi ottaa muun työn, kunhan se ei sisällöltään ole oman työnantajan toiminnan kanssa kilpailevaa. 

Salokannel uskoo, että yritykset pyrkivät tarjoamaan paikkoja ja pitämään kiinni kesätyösopimuksista parhaan kykynsä mukaan.  

Kenenkään ura tai tulevaisuus ei stoppaa siihen, jos koronakesän aikana ei pääse kesätöihin.

”Jos töitä ei kuitenkaan löydy, kannattaa miettiä, voiko kesän hyödyntää vaikka edistämällä opintoja”, Salokannel ehdottaa, ja vakuuttaa:

”Kenenkään ura tai tulevaisuus ei stoppaa siihen, jos koronakesän aikana ei pääse kesätöihin. Sitä ei kannata murehtia.”

Teksti: Riikka Mykkänen

Kuva: Pixabay

Lue myös:

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

Viimeksi päivitetty 1.12.2020

Näin onnistut työhaastattelussa – harjoittele ääneen ja mieti esimerkkejä

22.01.2020

Työhaastattelussa rekrytoija pyrkii selvittämään soveltuvuutesi ja motivaatiosi haettavaan tehtävään. Toisaalta haastattelu on tilaisuutesi saada tietoa tehtävästä ja työnantajasta.

Työhaastattelu etenee useimmiten siten, että alussa kerrotaan organisaatiosta, työpaikasta ja sen vaatimuksista. Tämän jälkeen työnantaja haluaa tietää sinusta.

Ensimmäinen kysymys on hyvin usein: Kerro lyhyesti itsestäsi. Jäsennä etukäteen taustasi tiiviiseen muotoon ja valmistaudu kertomaan lyhyesti myös CV:ssäsi olevat asiat.

Varaudu siihen, että sinua voidaan haastatella eri kielillä. Tavallista on myös, että sinua pyydetään tekemään jonkinlainen työnäyte. 

Haastattelun lopuksi käydään yleensä läpi rekrytointiprosessin eteneminen ja aikataulu.

Näin valmistaudut viisaasti

  • Asetu työnantajan asemaan ja mieti, miksi palkkaisin itseni.
  • Mieti esimerkkejä tilanteista, joissa vahvuutesi ja tapasi toimia ovat tulleet esille. Tarinat kiinnostavat myös haastattelijaa.
  • Valmistele kysymyksiä työnantajalle. Niiden avulla annat pätevän ja motivoituneen kuvan. Lisäksi voit selvittää, vastaako tehtävä odotuksiasi.
  • Harjoittele ääneen, koska sillä saat varmuutta esiintymiseesi.
  • Hanki ennen haastattelua mahdollisimman paljon tietoa hakemastasi tehtävästä ja työnantajasta.


Muista nämä haastattelussa

  • Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Keskity varsinaisessa haastattelutilanteessa keskusteluun ja muista, että jännittäminen on luonnollista ja sallittua.
  • Esittele itsesi reippaasti ja ystävällisesti. Siten luot hyvän ensivaikutelman.
  • Säilytä katsekontakti ja ota huomioon kaikki läsnäolijat.
  • Vastaa kohteliaasti ja totuudenmukaisesti, mahdollisimman konkreettisesti ja perustellen.
  • Siedä hiljaisuutta. Se antaa kaikille osapuolille aikaa ajatella.  
  • Hanki itsellesi tärkeät tiedot, jotta voit päättää, haluatko ottaa tehtävän vastaan, jos sitä tarjotaan sinulle. Selvitä myös työsuhteen ehdot. 
  • Selvitä lopuksi hakuprosessin seuraava vaihe.
     

Lue lisää:

Näin teet hyvän työhakemuksen

5 toimivaa tapaa, joilla perustella palkkapyyntösi

Viimeksi päivitetty 30.6.2020

Kesätyönhaku stressaa kyltereitä, työnantajat jättävät hyvän mahdollisuuden käyttämättä

16.12.2019

Halu ja paine päästä oman alan kesätöihin on kyltereiden parissa kova. Kesätöitä haetaan ahkerasti samalla, kun kalenteri pullistelee kursseja ja opiskelutehtäviä. Rekryprosesseissa on seikka, joka hämmästyttää kyltereitä: miksi työnantajat eivät käytä mahdollisuutta työnantajamielikuvan rakentamiseen?

Kuvituskuva: Karl Forsberg Johner

Eivätkö kesätyörekrytoijat tiedä tai muista, millaisen kiireen ja paineen keskellä etenkin maisterivaiheen opiskelijat painivat? Tätä miettii Tuovi Hämäläinen, 24, joka tekee LUT-kauppakorkeakoulussa kansainvälisen markkinoinnin maisteriopintoja.

”Kesätöiden hakeminen puhututtaa meitä opiskelijoita paljon, kun se tuntuu niin stressaavalta. Prosesseissa on jotain pielessä, koska ne ovat niin pitkiä ja työläitä. Monesti esimerkiksi videohakemus vaaditaan jo ihan alkuvaiheessa”, Hämäläinen sanoo.

Moni opiskelija tekee pitkää päivää opintojen parissa. Työnhaku vie illat ja viikonloput, jolloin palautumisaika jää vähiin.

Omat kesätyönsä Hämäläinen on löytänyt harrastuksen kautta. Hän on työskennellyt kaksi vuotta Ilosaarirock-festivaalin vip-koordinaattorina. Hän aloitti organisaatiossa 16-vuotiaana vapaaehtoistöissä. Myöhemmin hän pyysi pomoaan suosittelijaksi oman alan kesätyöhakemuksia varten, mutta pomo tarjosikin hänelle koordinaattorin pestiä. 

Hämäläinen työllistyi siis niin sanottuun piilotyöpaikkaan ja vältti kiivaan hakurumban. Hän oli samaan aikaan edennyt muutamassa kesätyöhaussa alkukarsinnasta eteenpäin, mutta luopui niistä ja valitsi tutut festarit. Tällä hetkellä hän toimii Ilosaarirockin osa-aikaisena projektipäällikkönä.

Ensin haetaan kiireellä, sitten kukaan ei vastaa

Ellen Vinkvistille, 22, on kertynyt oman alan kesätyökokemusta Lappeenrannan Energialla myyntineuvottelijana sekä kansainvälisessä logistiikkayhtiö Dachser Logisticsilla laskutuksessa. Nyt hän työskentelee osa-aikaisesti sähköyhtiö Väreessä. Vinkvist opiskelee LUTissa kansainvälisen markkinoinnin maisteriohjelmassa. 

Vinkvistin kesätyöpaikat ovat olleet erilaisia kuin ne, joihin hän ajatteli fuksina työllistyvänsä. Hän on havainnut, että kiinnostavia tehtäviä on myös siellä, mistä ei heti hoksaa etsiä. 

Kesätyönhaussa kehittyy Vinkvistin mukaan harjoittelemalla. Vaikeinta on ollut löytää hakemiseen aikaa. Avoinna olevaan kiinnostavaan paikkaan tulee paine hakea heti.

”Keväällä on paljon koulujuttujakin, ja sitten stressaa sitä kesätöiden hakemista. Että jos en hae nyt, joku muu hakee tänään. Niitä varmasti priorisoidaan, jotka hakevat heti, vaikka hakuaikaa olisi jäljellä”, hän sanoo. 

Vinkvist ihmettelee, miksi iso osa työnantajista hoitaa kesätyöhakuun liittyvän viestinnän huonosti.

”40 prosenttia työnantajista ei ikinä vastaa mitään. Hakijoita on iso joukko, ja jos 90 prosentille jää huono fiilis tiedotuksesta, se vaikuttaa firman maineeseen todella paljon. Työnantajille toive, että tiedotukseen kannattaa panostaa, sillä iso merkitys.”

Älä hakkaa päätä seinään, löydä kesätyöpaikka helpommin

Suomen Ekonomit tarjoaa opiskelijoille Kylterin kesätyöpalvelun, joka toimii digitaalisesti. Palvelussa on faktaa, harjoituksia, esimerkkejä ja konkreettisia neuvoja kesätyötä hakevalle.

”Vahvat työnhakutaidot auttavat hakemaan tehokkaammin ja löytämään myös muita vaihtoehtoja kuin perinteiset massahaut. Uuden palvelumme avulla saat työnhausta enemmän irti, koska et vain hae työpaikkoja vaan opit itsestäsi ja vahvistat työelämätaitojasi”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.

Pyrimme myös saamaan rekrytoivassa asemassa olevat jäsenet sekä kesätöitä etsivät kylterit löytämään toisensa. 

”Haluamme, että jokainen kylteri voi saada mielekkään kesätyön. Meillä on ekonomiyhteisö, jonka eri osapuolet voivat olla hyödyksi toisilleen”, Kurki toteaa. 

Rekrytoivassa asemassa olevat jäsenet voivat ilmoittaa Suomen Ekonomien LinkedIn-ryhmässä kyltereille sopivista kesätyöpaikoista.

Teksti: Ida Levänen

Viimeksi päivitetty 25.11.2020