Työsuojelu velvoittaa työnantajaa ehkäisemään työhön liittyviä vaaroja ja haittoja. Asiantuntijatyössä, kuten ekonomeilla, työsuojelun tärkeimmät tavoitteet liittyvät työn henkisiin tekijöihin ja niiden turvaamiseen. ”Tällaisia ovat muun muassa liiallisen kuormituksen ehkäisy, riittävä perehdyttäminen ja epäasialliseen kohteluun puuttuminen”, kertoo Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan erityisasiantuntija Riikka Sipilä.

Hyvä perehdyttäminen on kaikkien etu

Työsuojelu pohjautuu hyvään ja riittävään työhön perehdytykseen. Työnantajan on työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen perehdytettävä työntekijä riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin ja työssä käytettäviin työvälineisiin.

Sipilä muistuttaa, että uuden työntekijän ei tarvitse osata kaikkea. ”Jos itse yrittää selvitä ja oppia, voi tulla virheitä ja normaaliin työvauhtiin pääseminen hidastuu. Hyvä perehdyttäminen on ehdottomasti kaikkien etu. Uutena työntekijänä opeteltavia asioita on valtavasti eikä kaikkea voi kerralla omaksua. On hyvä sopia heti alussa keneltä voi kysyä neuvoa, jotta kynnys avun pyytämisen on matalalla”.

Liiallinen työmäärä ja johtamisongelmat rasitteena

Yleisiä kuormituksen aiheita ekonomien työtehtävissä ovat liiallinen kiire ja suuri työmäärä, johtamisongelmat, epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ja tuen puute. Kuormitusta voi aiheuttaa myös ristiriidat omien arvojen ja työtehtävien välillä. Erityisesti nuorilla kuormitusta aiheuttaa tulevaisuuden epävarmuus. Moni opiskelija uupuu.

”Olisikin erittäin tärkeää oppia jo opiskelujen aikana hallitsemaan liiallista kuormitusta. Terveyttä pidetään yleisesti tärkeimpänä asiana, mutta arjessa moni toimii kuitenkin toisin ja työprojekti tai tentti laitetaan jatkuvasti oman hyvinvoinnin edelle. Omaa jaksamista ja hyvinvointia on tärkeä seurata aktiivisesti.”

Miten ehkäistä kuormitusta?

1. Pysähdy säännöllisin väliajoin miettimään, miten sinä voit?
2. Oletko kuormittunut? Mistä liiallinen kuormitus johtuu? Jos on kiire, mistä se johtuu? Mitä voit itse tehdä asialle ja missä tarvitset apua?
3. Koetko riittämättömyyttä? Tunnetko, että odotukset itseäsi kohtaan ovat suuret, mutta on pärjättävä, kun muutkin pärjäävät? Pohdi, mistä nämä odotukset tulevat ja kuinka paljon näistä odotuksista on itse itsellesi asettamiasi?
4. Kiireessä asioita ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Onkin hyvä miettiä, mikä on riittävän hyvä taso. Jos neuvoisit kaveria, mitä sanoisit hänelle?
5. Hae rohkeasti apua, jos omat keinot eivät riitä. On tärkeää, ettet jää yksin, vaan keskustelet asiasta jonkun kanssa.
   

Miten työpaikoilla tuetaan työhyvinvointia?

Työssä sekä myös opiskeluissa on tärkeää kokea työn hallinnan tunnetta, arvostusta ja kokemusta tasapuolisesta kohtelusta.
Työpaikoille tarvitaan yhteiset pelisäännöt, jotta työntekijät tulevat kohdelluksi oikeudenmukaisesti.

Välineitä hyvinvoinnin tukemiseen on paljon, muun muassa:

• työajanseuranta: Onko työ mitoitettu oikein? Joudutaanko tekemään koko ajan pidempää päivää?
• työn ja muun elämän yhteensovittaminen: etätyö, työaikajoustot, sairaan lapsen hoitopalvelu
• mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan
• erilaiset työhyvinvointiedut: liikuntasetelit
• rakenteet ja käytänteet, jotka tukevat hyvinvointia: läpinäkyvät palkkausjärjestelmät ja etätyökäytännöt

Mitä teen, jos kohtaan epäasiallista kohtelua?

Tärkeintä on ottaa asia puheeksi. Monilla työpaikoilla on toimintaohjeet tällaisten tilanteiden varalle. Useasti kyse voi olla myös väärinymmärryksestä ja avoin keskustelu kokemuksesta on tärkeää ”hei, mitä tarkoitit, kun sanoit…”.

Toisinaan on kuitenkin tilanteita, joihin on puututtava heti, kuten häirintä tai uhkailu. Työnantajalla on velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun. Tällaisissa tilanteissa kannattaa hakea apua ja kääntyä työpaikallasi esimerkiksi henkilöstöedustajan puoleen.

Vuonna 2021 toteutetussa Suomen Ekonomien järjestötutkimuksessa lähes 70 prosenttia vastaajista katsoi, että Ekonomien tulee panostaa erityisesti jäsentensä työhyvinvoinnin tukemiseen. Vastataksemme tähän pyyntöön ryhdyimme rakentamaan jäsenillemme hyvinvointikokonaisuutta, joka kokoaa yhteen erilaisia hyvinvointia tukevia palveluja ja materiaaleja. Keväällä toteutettu ja webinaarikirjastosta löytyvä neliosainen hyvinvointivalmennus on osa tätä kokonaisuutta.

Hyvinvointivalmennuksen aiheina ovat optimaalinen vireystila, aivoystävällinen työ ja riittävä palautuminen, työn mielekkyys ja omien voimavaratekijöiden tunnistaminen sekä muutostilanteet ja mielen joustavuus.

Millä perusteella valitsitte valmennuksen aiheet, uravalmentaja Sirja Kulmala-Portman ja työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan erityisasiantuntija Riikka Sipilä?

Halusimme tarjota jäsenillemme konkreettisia työkaluja oman hyvinvoinnin vahvistamiseen. Pyrimme rakentamaan kokonaisuudesta sellaisen, että siitä hyötyisivät myös he, jotka voivat periaatteessa hyvin mutta haluavat entisestään parantaa jaksamistaan ja hyvinvointiaan.

Valmennuksessa tehtiin konkreettisia harjoituksia. Mitkä harjoitukset ovat jääneet teille erityisesti mieleen?

Riikka Sipilä: Toisella valmennuskerralla harjoituksena ollut minimuutos on yksi konkreettinen asia, joka itselleni jäi valmennuksesta käyttöön. Harjoituksessa piti miettiä yksi konkreettinen ja helppo tavoite, jolla tekee omasta työpäivästään aivoystävällisemmän.

Toinen itselleni erityisen hyödyllinen harjoitus oli ensimmäisellä valmennuskerralla ollut, oman vireystilan tunnistamista koskeva harjoitus. Oli hyvä oppia tunnistamaan, milloin olen parhaimmillani, mitkä ovat huippuhetkeni ja toisaalta mitä tehdä, jos tärkeä työtehtävä ajoittuu ajankohtaan, jolloin en ole enää parhaimmillani.

“Oli hyvä oppia tunnistamaan, milloin olen parhaimmillani, mitkä ovat huippuhetkeni ja toisaalta mitä tehdä, jos tärkeä työtehtävä ajoittuu ajankohtaan, jolloin en ole enää parhaimmillani.”

Sirja Kulmala-Portman: Kolmannessa valmennuksessa puhuttiin innostuksesta, työn imusta sekä siitä, mistä ne syntyvät. Ja kappas, myös tämä on asia, johon voin itse vaikuttaa! Voin päättää, mihin kiinnitän huomioni – vahvistanko positiivisia asioita? Voisinko kerrankin ”märehtiä” onnistumisissa ja hehkuttaa niitä? Havahduin myös siihen, että työn imu, flow, ei ole vain jokin yksi asia. Se koostuu monista tekijöistä, kuten siitä, koenko tekeväni merkityksellistä työtä ja koenko, että sitä arvostetaan. Hyvä vinkki valmentajalta oli myös päättää jokainen päivä siihen, että miettii ne asiat, jotka sai aikaan ja missä onnistui tänään.

Neljännestä valmennuskerrasta, jossa käsiteltiin resilienssiä, mieleeni jäi kaksi asiaa muutoskyvykkyyteen liittyen: Ensinnäkin muutoskyvykkyys on kuin lihaksisto, jota voi ja pitää treenata ja ylläpitää. Toisekseen kukaan ei ole muutoskyvykäs joka tilanteessa, itselle kannattaa olla tässä asiassa armollinen. Näen tärkeänä ymmärtää tämän ja havainnoida omaa käyttäytymistä muutostilanteissa.

”Voin päättää, mihin kiinnitän huomioni – vahvistanko positiivisia asioita?”

Hienoa valmennuksissa oli se, että aina on mahdollisuus tehdä asioille jotain. Voin itse vaikuttaa siihen, miten minulla menee ja miten toimin suhteessa omaan hyvinvointiini ja suhteessa vaikka tiimiini.

Mitä hyvinvointia tukevia palveluja ja tilaisuuksia on tiedossa tulevaisuudessa?

Tulossa on erityisesti esihenkilöille, johdolle ja HR:lle suunnattu webinaari kuormituksesta. Webinaarissa psykologi käsittelee aihetta monipuolisesti sekä työlainsäädännön näkökulmasta että käytännön tilanteiden kautta.

Lisäksi tulossa on kolme kuunneltavaa valmennusta. Niiden aiheina ovat muun muassa ristiriitatilanteet ja niiden ratkaiseminen, erilaiset muutostilanteet työpaikoilla sekä sairastumisesta johtuvat poissaolot ja niiden vaikutus työyhteisöön.

Tavoitteenamme on tuottaa jäsenillemme säännöllisesti uusia hyvinvointia tukevia palveluja ja tilaisuuksia. Seuraamme aktiivisesti saamaamme palautetta ja jäsentemme toiveita tulevista tarpeista ja teemoista, joihin pureutua tai joita tarjota. Otamme mielellämme vastaan myös vinkkejä kiinnostavista, hyvinvointiin liittyvistä aiheista sekä hyvistä puhujista.

Tee ennakkotehtävät ja katso webinaarit:

Valmennuskerta 1: Optimaalinen vireystila – Miten sen löydän?

Ennakkotehtävä:  

Tunnista, milloin olet parhaimmillasi.Päivän aikana keskittymiskyky ja vireystila vaihtelevat suuresti. Meillä jokaisella on päivän aikana hetkiä, jolloin työnteko on yleensä helppo aloittaa, ongelmat ratkeavat helpommin ja keskittyminen on helppo pitää yhdessä asiassa. Tällaisia ajanjaksoja voi olla päivässä yksi tai useampia. Tyypillisesti ne ovat 1–3 tunnin mittaisia.  

Havainnoi työpäiviäsi tai päiviä kokonaisuudessaan. Kirjaa itsellesi ylös viikon ajalta ne kellonajat tai päivän hetket, jolloin olet parhaimmillasi. Tunnistatko säännönmukaisuuksia, jotka yhdistävät parhaimpia hetkiä, tai toistuvatko ne tiettyyn kellonaikaan?

Valmennuskerta 2: Work hard but smart – Voimia myös seuraavaan (työ)päivään

Ennakkotehtävä:  

Valitse jompikumpi seuraavista tehtävistä tai tee molemmat.  

1. Laske, kuinka monta kertaa päivän aikana katsot viestejä, kuten sähköposteja, viestisovellusten viestejä tai Teams-viestejä.  

2. Jos tapanasi on suunnitella työpäivät tai viikot etukäteen, seuraa viikon ajan, miten tämä suunnitelma toteutuu. Merkitse ylös, miksi muutit suunnitelmaasi ja miten paljon.  

Valmennuskerta 3: Lisää mielekkyyttä ja innostusta työhön

Ennakkotehtävä: 

Kirjaa viikon verran muistiin havaintojasi siitä, mitkä asiat ovat tuottaneet sinulle työssä innostusta, flow-kokemuksia tai muuten positiivisia tunnetiloja. Pohdi, löydätkö näille asioille yhteistä teemaa.

Valmennuskerta 4: Miten nähdä muutoksissa mahdollisuus? Mielen joustavuus muutokseen sopeutumisen välineenä

Ennakkotehtävä:  

Pohdi elämässäsi tapahtuneita muutoksia. Ne voivat liittyä työhön tai yksityiselämään. Löydätkö omasta reagoinnistasi säännönmukaisuutta? Suhtaudutko uusiin asioihin hieman varauksella ja faktoja tutkien vai innostutko lähtökohtaisesti uusista asioista ja mietit käytännön toteutusta vasta jälkikäteen?

Lisätietoja:

Sipilä Riikka

Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka

p. +358400458226

Kulmala-Portman Sirja

Uravalmentaja

p. +358443488431

LinkedIn -profiili

Itsetuntemus on avain työhyvinvointiin. Suomen Ekonomien työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan erityisasiantuntija Riikka Sipilä kehottaa miettimään, mitä asioita sinä arvostat ja mitkä asiat motivoivat juuri sinua.

Sipilä vieraili Radio Helsingin Anne ja Heikki show’ssa puhumassa työhyvinvoinnista.

Mitä työhyvinvointi merkitsee ja mitä erilaisia piirteitä siinä on, erityisasiantuntija Riikka Sipilä?

Työhyvinvoinnin kokonaisuus koostuu monesta eri asiasta. Me ihmiset olemme hyvin erilaisia, joten eri ihmisille eri asiat ovat tärkeitä eri aikoina. Esimerkiksi pikkulapsiperheille työelämän joustot voivat olla tärkeitä, jotta arki saadaan rullaamaan. Tällöin ei tarvitse töissä koko ajan miettiä, kuka hakee lapset tai mitä teen, jos lapsi sairastuu. Jollekin toiselle voi puolestaan olla tärkeintä, että omassa työssään voi kehittyä koko ajan ja omaa työtään voi kehittää.

Mikä on sellainen ydinasia, jota kaikki ihmiset kaikenlaisissa töissä kaipaavat työhyvinvointiin liittyen? 

Meillä on toki sellaisia asioita, jotka ovat ainakin suurimmalle osalle tärkeitä. Yksi sellainen asia on oman työn hallinta ja riittävä osaaminen. Se ei tarkoita, että töissä tarvitsisi olla aina kivaa tai työn tarvitsisi olla jotenkin helppoa, koska haasteet kuuluvat asiantuntijatyöhön. Se tarkoittaa ennemminkin sitä, että jos minulle tulee haasteita, osaan ratkaista ne. Luotan siihen, että pärjään. Jos minusta tuntuu, että en pärjää, tiedän, että saan apua. Tiedän myös, että jos työni muuttuu ja sen vaatimukset muuttuvat, saan riittävää osaamista, jotta pärjään työssäni jatkossakin.

Toinen asia, joka on kaikille yhteinen, on arvostus. Meille kaikille on tärkeää saada kokea, että minua arvostetaan ja työtäni arvostetaan.

Kolmas asia on oikeudenmukaisuuden tunne: minua kohdellaan samalla tavalla ja yhtä hyvin kuin kaikkia muitakin. Sen takia olisi todella tärkeää, että tehtäisiin yhteiset pelisäännöt etätyöhön liittyen. Todennäköisesti suurimmalla osalla työpaikoista tullaan välillä työskentelemään etänä ja välillä toimistolla. Kun on kirjalliset yhteiset pelisäännöt, jotka kaikki tuntevat, ei tule väärinkäsityksiä, että muut saavat tehdä, mutta minä en. Työtehtävistä voi tulla eroavaisuuksia, mutta kun ne on kirjattu ja selitetty, miksi näin toimitaan, ihmiset ymmärtävät sen.

Miten korona-aika on vaikuttanut esihenkilötyöskentelyyn?

Korona on varmasti vaikuttanut kaikkien meidän töihin jollain tavalla. Erityisesti muutokset ovat näkyneet esihenkilöiden työssä.

Toki korona-ajan alussa mietimme sitä, miten käytännössä järjestämme työtehtävät ja miten huolehdimme esimerkiksi tietoliikenneyhteyksistä, tietoturvasta ja laitteista. Samalla olemme joutuneet miettimään, miten seuraamme sitä, miten me työyhteisönä voimme. Miten huomaamme, jos joku työyhteisössä meinaa uupua? Miten huolehdimme osaamisen kehittämisestä ja huomaamme, jos työyhteisössä tarvitaan uutta osaamista? Miten saamme uudet ja varsinkin nuoret työntekijät kiinnittymään työyhteisöön? On siis aika paljon asioita, joita on jouduttu miettimään uusiksi esihenkilötyössä.

Miten tietotyöläisten tulisi pitää huolta omasta jaksamisestaan ja työhyvinvoinnistaan?

Työhyvinvointi lähtee liikkeelle itsetuntemuksesta. Siitä että tiedän, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä. Mitä asioita arvostan? Entä mitkä asiat motivoivat ja innostavat minua?

Moni mittaa fyysistä kuntoa säännöllisesti, mutta harva keskittyy tarkastelemaan, miten voin ja jaksan henkisesti. Olisi todella tärkeää, että jokainen meistä pysähtyisi aika ajoin miettimään, mitä hyvää työssäni on ja miten voin vahvistaa vahvuuksiani entisestään. Toisaalta tulee myös miettiä, mitkä ovat sellaisia asioita, joihin pitäisi tulla muutosta ja mitä asioita pitäisi kehittää. Jos on paljon sellaisia asioita, joihin pitäisi saada muutosta, voi miettiä, mistä ne koostuvat. Moni nostaa esille esimerkiksi sen, että on hirveä kiire koko ajan. Mistä kiire käytännössä koostuu? Eli paloitellaan se. On tärkeää, että ei jäädä yksin, vaan haetaan apua ja keskustellaan esimerkiksi työkavereiden kanssa.

Onko korona-aika tuonut mukanaan jotain uutta toimintatapaa tai vinkkiä, miten työhyvinvointia voisi omalta osaltaan parantaa?

Varmaan me kaikki olemme oppineet itsemme johtamista – ainakin meidän olisi pitänyt oppia. On tärkeää, että jokainen ottaa aikaa työhyvinvoinnille ja huolehtii siitä: pitää taukoja sekä miettii omat siirtymäriitit siihen, miten erottaa työn ja vapaa-ajan toisistaan. Miten pääsen työpäivän jälkeen eroon töistä, kun olen jatkuvasti samoissa tiloissa? 

Kuuntele työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan erityisasiantuntijan Riikka Sipilän haastattelu:

Lisää aiheesta:
Työterveyden ravistelija Laura Jalasto: ”Jaksamisesta ja kuormituksesta olisi tärkeää puhua ajoissa”
Ekonomeja stressaavat työtaakka, kiire ja johtamisongelmat – muista, että lomalla töistä saa irtautua kokonaan

Työpäivät täyttyvät keskeytyksistä ja jatkuvasta kiireen tunnusta. Viestintäkanavat piippaavat, eikä rauhallista työaikaa ja -tilaa ole lainkaan. Olo on niin ylivirittynyt, ettei yhteen asiaan keskittyminen onnistu enää vapaa-ajallakaan. Työterveyspsykologin ja aivoasiantuntijan Mona Moisalan mukaan kyse on aivojen ylikuormittumisesta.

– Jos ajatukset käyvät jatkuvasti ylikierroksilla, rauhoittuminen on vaikeaa tai kärsit univaikeuksista, aivosi ovat todennäköisesti ylikuormittuneet. Myös arjen hajamielisyys ja keskittymisvaikeudet kielivät usein siitä, että aivosi kaipaavat lepoa, Moisala sanoo. 

Aivoja on tärkeää huoltaa niin töissä kuin vapaa-ajalla. Moisalan vinkeillä pääset alkuun:

1. Varmista riittävä unensaanti. Tämä on aivojen hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkein tekijä. Helpoin tapa parantaa unenlaatua on varmistaa, ettei älylaitteita tule selattua juuri ennen nukkumaan menoa.
2. Rytmitä työpäivä. Omista osa päivästä sälähommille, puheluille ja palavereille. Rauhoita loput päivästä rauhallisemmalle, keskittymistä vaativalle työlle.
3. Muista tauot. Pidä työtehtävien välissä mikrotaukoja, jolloin hengität viisi kertaa syvään. Panosta yhteen pidempään taukoon, jolloin siirryt kokonaan pois älylaitteiden parista. 
4. Vältä multitaskausta. Päätä edes yhden etäpalaverin ajan keskittyä vain siihen, mitä palaverissa tapahtuu, ja unohda sivupuuhastelu. 
5. Sopikaa pelisäännöt. Keskustelkaa työyhteisön kesken yhteisistä säännöistä muun muassa tavoitettavuuteen ja palaverien kestoon liittyen. Pohtikaa yhdessä, miten sähköposti- ja viestintäkulttuurianne voisi kehittää siten, että se tukisi mahdollisuutta keskittyä työhön ilman keskeytyksiä.
6. Tarjoa aivoillesi palauttavaa ja keskittymistä vaativaa tekemistä, esimerkiksi käsitöitä, tanssimista tai ruoanlaittoa. Aivot nauttivat sopivista haasteista, mutta samalla tulee muistaa tekemisen hauskuus ja nautinnollisuus.

Katso Suomen Ekonomien hyvinvointivalmennuksen Work hard but smart – Voimia myös seuraavaan (työ)päivään -webinaaritallenteesta lisää vinkkejä ja harjoituksia aivoterveelliseen työskentelyyn.

Lisää aiheesta:

Nuokutko taas koneella tai pompitko päättömästi asiasta toiseen? Ota vireystilasi hallintaan

Hyvinvointi aivotyössä

Harvoin kuulee ihmisten puhuvan työkavereistaan yhtä arvostavasti kuin Silta Oy:n myyntitiimiläiset toisistaan puhuvat. Palkanlaskentaan ja henkilöstöhallintoon keskittyvä yritys on onnistunut kokoamaan myyntitiimiinsä mainion cocktailin ihmisiä.

Talon sisältä joukkoon on siirtynyt ja ulkoa rekrytoitu yhdeksän ihmistä, jotka tuovat jakoon monenlaista osaamista. Myynnin lisäksi kaupalliseen tiimiin kuuluvat markkinointi ja asiakkuuksien hallinta. Se, että porukassa on keskenään hyvin erilaisia ihmisiä, tuntuu olevan ennen kaikkea vahvuus.

”Meillä on mahtavia persoonia eri puolilta Suomea. Kaikki ovat sitoutuneita työhönsä ja kaikilla on kova ammattitaito”, myyntijohtaja Janne Knuutinen kertoo.

“Kukaan ei pelaa omaan pussiinsa”

Monista tiimeistä siltalaisia erottaa Knuutisen mielestä myös vahva halu yhteistyöhön. Työtä halutaan tehdä nimenomaan yhdessä.

”Myyjähän on monesti sellainen kaupparatsu, joka tykkää tehdä yksin töitä. Me haluamme auttaa toisiamme, eikä kukaan pelaa omaan pussiinsa.”

Samaa sanoo asiakkuusjohtaja Nina Mattila-Virtanen: kaverille voi aina kilauttaa.

”Kannustamme ja tuemme toisiamme. Kun ilmapiiri on avoin ja kaikkien mielipiteitä kunnioitetaan, jokaisesta tulevat parhaat puolet esiin.”

Työkalut kunnossa ja pelisäännöt selvät

Pelkkää hymistelyä ei siltalaistenkaan hyvä tiimihenki tarkoita. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä.

”Eihän sellainen kehitä yritystä, jos ollaan vain, että jees jees, eikä uskalleta kertoa omaa mielipidettä”, Janne Knuutinen toteaa.

Nina Mattila-Virtasen mielestä tiimiläisten työssä näkyy yhteinen päämäärä, joka on asiakkaan ajatteleminen. Merkitystä on myös sillä, että työkalut ovat kunnossa ja pelisäännöt selvät.

”Jos tulee haasteita, ne ruoditaan yhdessä ja mietitään, mitä tehdään. Tässä porukassa on aidosti hyvä olla, ja se varmasti näkyy työn tekemisessä.”

Yritys:

Silta Oy on palkanlaskennan ja HR-palveluiden asiantuntijayritys, jonka kautta yli 100 000 suomalaista saa palkkansa.

Yrityksen myyntiosaaminen huomioitiin Suomen paras myyntiorganisaatio 2020 -palkinnolla maaliskuussa. Raati kiitti tiimiä muun muassa korkeasta asiaosaamisesta ja hyvistä vuorovaikutustaidoista.

Teksti: Arja Kuittinen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 2/21.

Lue myös:

Ota haltuun − viisi myyntiä muuttavaa trendiä

Toimitusjohtaja Markus Jussila: ”Yritys voi tehdä paljon saadakseen parhaat osaajat”

Näin pärjäät keskusteluissa paremmin – kuuntele, tulkitse viisaasti ja pysy myötätuntoisena

Oletko kuullut vaahtokarkkitestistä? Tutkimuksessa lapselle annetaan vaahtokarkki. Hänelle kerrotaan, että hän saa lisää viidentoista minuutin päästä vain, jos hän ei syö saamaansa karkkia heti.

Testillä on saatu selville paljon itsekurin merkityksestä. Se on osoittanut, että mitä enemmän tahdonvoimaa lapsilla oli, sitä paremmin he menestyivät myöhemmin elämässään.

Keho ja mieli toimivat yhdessä

Tahdonvoima onkin yksi tärkeimmistä menestyksen osatekijöistä, ja siinä on kyse paljosta muustakin kuin itsekurista. Tahdonvoiman perusta on fysiologinen.

Muutosvalmentaja ja tietokirjailija Maaretta Tukiainen on huomannut, että tahdonvoima ymmärretään helposti voimaksi, jolla pusketaan vaikka läpi harmaan kiven. Hän näkee sen toisin: tahdonvoima on päivän mittaan ehtyvä varanto, johon vaikuttavat sekä fysiologiset tekijät että mielen rakenteet. Muun muassa vireystilasi ja tapasi ajatella vaikuttavat siihen, paljonko sinulla on tahdonvoimaa.

Et kuitenkaan ole vain sattumanvaraisen vireystilasi tai elämäntarinasi vanki. Tahdonvoimataitoja voi treenata.

Tahdonvoima tulee peliin, kun on kieltäydyttävä jostain mieluisasta tai tehtävä jotain, joka vaatii ponnistelua. Erityisen paljon sitä tarvitaan pitkäjänteisessä työssä.

– Omat voimavarat pitää saada normaalille tasolle ennen kuin voi ryhtyä johonkin erityisen paljon tahdonvoimaa vaativaan asiaan, Maaretta Tukiainen toteaa. Tällainen voi olla esimerkiksi gradun loppuun saattaminen tai mittavan elämänmuutoksen toteuttaminen.

Mihin aikaan olet parhaimmillasi?

Päivässäsi saattaa olla helposti tunnistettavia kohtia, jolloin tahdonvoimasi on suurimmillaan tai heikoimmillaan. Tukiainen neuvoo keskittämään tärkeät asiat tietoisesti niihin hetkiin päivästä, jolloin tahdonvoimaa on eniten.

Omien voimavarojen tunnistaminen auttaa myös hallitsemaan omaa toimintaa. Tutkijat ovat huomanneet, että tahdonvoimavarannon hiipuminen altistaa retkahduksille ja saa tekemään typeryyksiä.

Taukoja, lepoa ja tarpeeksi unta

Turhia itsesyytöksiä omasta jaksamattomuudesta voi ja kannattaa vähentää: kukaan ei voi olla aina áikaansaava. Tahdonvoima on riippuvainen muun muassa vireystilasta, verensokerin tasapainosta ja nesteytyksestä. Pidä siis huolta jaksamisestasi. Kuuntele itseäsi, lepää ja kerää voimia.

Aivotutkimuksessa on tunnistettu alueet, jotka liittyvät tahdonvoiman toteuttamiseen ihmisen fysiologiassa. Sitä voi vahvistaa esimerkiksi meditaatioharjoituksilla ja liikunnalla. Myös riittävä uni on tarpeen.

Varmista siis, että fysiologiset ”tahdonvoimavarantosi” ovat kunnossa. Pidä huolta, että syöt ja juot riittävästi. Nouse välillä ylös työpäivän aikana, liiku ja pidä taukoja.

– Kuulostaa yksinkertaiselta ja helpolta neuvolta, mutta tiedän, että flow-tilaan päästyään ihmisten on vaikea keskeyttää työtään, Maaretta Tukiainen sanoo.

Tee välillä toisin kuin teet yleensä.

Tavoitteita on myös vaikea saavuttaa, jos jumittuu liikaa yhteen tapaan toimia. Jäykkä ajattelu hankaloittaa tahdonvoiman käyttämistä. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan joustavuutta, joka tarkoittaa kykyä kyseenalaistaa tuttuja toimintamalleja.

Tukiainen kannustaa tekemään välillä päinvastoin kuin on aikonut. Päätä esimerkiksi tehdä tällä viikolla jokin aivan toisin kuin olet tähän asti tehnyt.

Näkökulman vaihtamisen taidolle on käyttöä myös ristiriitatilanteissa. Katso asiaa kiistakumppanisi näkökulmasta ja eläydy hänen rooliinsa. Kyky vaihtaa näkökulmaa kehittää joustavuutta ja tukee sekin tahdonvoimaa.

Löydä voimasi – ja ota ne käyttöön

Käsi kädessä tahdonvoiman kehittämisen kanssa kulkee myös itsetuntemus. Tunnistatko, missä sinä olet hyvä? Tiedätkö, mistä saat voimaa ja miten lataudut?

Omien vahvuuksien ja tarpeiden tunnistaminen parantaa itsetuntoa ja vahvistaa kokemusta elämän merkityksellisyydestä. Jokaisessa meissä on voimaa, joka on ehkä vain löytämistä ja näkemistä vailla. Oman voimansa tunteva pystyy toimimaan tavoitteidensa suuntaisesti. Hän osaa myös arvostaa ja rakastaa itseään.

Jokin voi myös viedä meiltä voimaa, jolloin sitä jää vähemmän meille tärkeisiin asioihin. Voimavaras voi olla esimerkiksi työkaveri, joka vie energiaa. Voimavaras voi löytyä yhtä lailla itsestämme: tahdonvoimia voi syödä opittu itsensä pienentämisen malli.

– On monia syitä, miksi omaa voimaa ei oteta maksimaalisesti käyttöön. Kyse voi olla esimerkiksi ristiriitojen pelosta tai liiasta kiltteydestä, Tukiainen sanoo.

Keskittyminen vaatii voimaa

Ääniä, keskeytyksiä, pyyntöjä. Olosuhteet eivät usein ole työhön keskittymisen kannalta parhaat mahdolliset. Häiriöitä tulee sekä sisältämme että ulkopuolelta.

– Kuormitumme esimerkiksi someviesteistä, joita tulee eri kanavista, joissa meidän on ehkä työmmekin vuoksi oltava.

Maaretta Tukiainen muistuttaa, että ajatustyötä vaativan työn tekemiseen tarvitaan keskittymistä. Myös se vaatii tahdonvoimaa.

Jotta häiriöitä pystyisi torjumaan ja minimoimaan, ne pitää oppia tunnistamaan. Häiriöiltä suojautuminen edistää työntekoa monella tavalla: se helpottaa suunnittelua ja auttaa saamaan aikaan tuloksia. Mieti siis, millaiset asiat saavat sinut useimmiten harhautumaan pois tekemisestäsi.

Sisukkuus lisää itseluottamusta

Keskittymisrauhaa kannattaa vaalia myös oman hyvinvoinnin vuoksi. Tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen lisäävät tutkitusti onnellisuutta. Usein se edellyttää valintojen tekemistä, tiettyihin asioihin keskittymistä ja toisten jättämistä tekemättä.

Voidaan puhua myös päättäväisyydestä tai sisusta. Sitoutuminen ja sisukkuus kuuluvat tahdonvoimataitoihin, joita niitäkin voi treenata.

Tukiainen tietää, että sisukkuus lisää itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin. Tärkeää on kyky kuvitella lopputulos toteutuneena, jonka avulla voi karistaa omia epäilyksiään.

– Sabotoivat ajatukset saattavat yrittää estää päämäärään pääsemistä.

Mieti, mikä on työsi onnistumisen kannalta kaikkein tärkeintä.

Usein tahdonvoimaa kuluu turhiin asioihin: ei niinkään hommien välttelyyn vaan tarpeettomien tekemiseen. Kannattaa siis keskittyä olennaiseen. Se on vaikeaa, jos työn ydintä ei ole selvästi tiedossa. Mieti siis, mikä on työsi onnistumisen kannalta merkityksellisintä. Maaretta Tukiainen neuvoo tekemään tehtävälistan rinnalle ’not to do -listan’. Siihen kirjataan asiat, jotka eivät omaan ydintyöhön kuulu.

Omalla kohdallaan Tukiainen on käyttänyt tahdonvoimataitoja viimeksi Hyvän mielen koti -kirjan kirjoittamiseen. Kirjoittamiseen tarvittavaa tahdonvoimaa hän varjeli tietoisesti suojautumalla häiriöiltä.

– On myös hyvä, jos työpäivän jälkeen on tiedossa jotain merkityksellistä, rentouttavaa tekemistä. Sen odottaminen auttaa jaksamaan päivän ponnisteluissa.

Teksti: Tiina Komi

Kuva: iStock

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 2/2021.

Lue myös:

Näin pärjäät keskusteluissa paremmin – kuuntele, tulkitse viisaasti ja pysy myötätuntoisena

Miten ihmeessä koronavuosi voisi olla paras vuosi ikinä? Näin, sanoo Saku Tuominen

Mentorointi on loistava keino kehittää omaa osaamistaan joko aktorin tai mentorin roolissa

Kiire, huono johtaminen ja liiallinen työkuorma voivat johtaa uupumiseen, joka on iso trendi myös globaalisti. Tulevatko työhön liittyvät paineet työympäristöstä vai asiantuntijan itselleen asettamista kovista vaatimuksista? Voiko uupumisen tunnistaa itse vai tarvitaanko noidankehästä pois pääsemiseen joku, joka vetää sieltä pois? Aiheesta keskustelemassa uupumisen läpikäynyt rautainen viestintäasiantuntija Sanna Mämmi sekä nuoresta iästään huolimatta jo monessa liemessä keitetty asiantuntija Veera Hellman Suomen Ekonomeista.

”Ihminen ei välttämättä tajua, että nyt mennään liian kovaa. Ja vauhti voi olla niin kova, että harva on edes pysäytettävissä. Oman sairastamisen kautta ymmärsin, että aika moni asia elämässäni ei ollutkaan kohdallaan, vaikka luulin eläväni ihan terveellisesti”, Mämmi kertoo.

”Olisi tärkeää oppia tunnistamaan stressaantumiseen liittyviä oireita, esimerkiksi mitä omassa kehossa tapahtuu. Ja että oppisimme huomioimaan myös toiset, tunnistamaan jos vaikka ystävällä on samantyyppisiä oireita ja auttamaan ajoissa”, Hellman painottaa.

Keskustelua luotsaavat futuristi Perttu Pölönen ja Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen.

Voit kuunnella jaksot Spotifyssa, SoundCloudissa, Apple Podcastissa ja Google Podcastissa tai katsoa ne Youtubessa. Ehdota aihetta tai anna palautetta: taloudentekijat@ekonomit.fi

Katso Suomen Ekonomien kaikki eri podit tästä.

Vapaa-ajalla ekonomit lepäävät näin:

1. Nukun tarpeeksi.
2. Rentoudun käsitöiden parissa.
3. Vietän puolisoni kanssa kivaa yhteistä vapaa-aikaa.
4. Teen ennen kaikkea asioita, joista pidän.
5. Harrastan liikuntaa monta tuntia viikossa hyvässä seurassa.
6. Kuuntelen hyvää musiikkia.
7. Huolehdin, että lomat tulee pidettyä.
8. Pidän yhteyttä ystäviin puhelimitse.
9. Hemmottelen itseäni jollain ihanalla.
10. Nautin lasten kanssa leikkimisestä.
11. Rentoudun metsäkävelyllä.
12. Pidän toisinaan ”vapaapäivän”, jolloin en tee mitään enkä tapaa ketään.
13. Irtaudun töistä remppahommissa.
14. Pelaan kännykkäpelejä.
15. Teen kaikkeni, että saisin vapaalla työasiat pois mielestä.
16. Irrottaudun perheen kanssa lomamatkoille.
17. Nollaan ajatukset hauskalla tv-viihteellä.
18. Meditoin.
19. Nukun viikonloppuna univelkaa viikolta pois, jos mahdollista.
20. Joogaan.
21. Teen itseäni kiinnostavia ja innostavia asioita.
22. Pidän pitkät lomat.
23. Leivon.
24. Luen ja kuuntelen jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta.
25. Uin kylmässä vedessä.
26. Etsin uutta työpaikkaa.
27. Luen rentouttavia romaaneja.
28. Erotan selvästi työ- ja vapaa-ajan toisistaan. Laitan koneen kiinni työpäivän päättyessä enkä tee mitään työhön liittyvää ennen seuraavaa aamua.
29. Saunon.
30. Käyn terapiassa, jossa käsittelen työhön liittyviä asioita.
31. Ulkoilen luonnossa koiran kanssa. Se rentouttaa ja parantaa hyvinvointia.
32. Pyydän työterveyshuollosta tukea jaksamiselleni.
33. Vaihdan treenin vähemmän kuormittavaksi ja kevyempiin lajeihin kuten joogaan tai kävelyyn.
34. Teen ulkotöitä.
35. Puran stressiä irrottautumalla työstä luontoretkillä: patikoin, hiihdän ja valokuvaan.
36. Varaan viikonlopuksi hyvän kirjan, leffan tai jotain muuta, joka irrottaa ajatukset työstä.
37. Pyrin pitämään perhesuhteeni kunnossa.
38. Otan nokoset kello 17 ja 18 välillä.
39. Seisoskelen metsässä.
40. Pidän työpäivän jälkeen lyhyen pulinahetken samalla alalla toimivan puolison kanssa ja sen jälkeen unohdan työasiat.
41. Siivoan viikonlopuksi kaikki työn jäljet kaappiin.
42. Lomalla vaihdan maisemaa.
43. Käytän stressinhallinta-applikaatiota.
44. Harrastan seksiä.
45. Ulkoilen viikolla joka ilta edes vähän.
46. Teen palapelejä.
47. Menen lapsen harrastuksiin mukaan.
48. Vaihdan maisemaa eli teen mahdollisimman paljon etätöitä mökiltä.
49. Opiskelen kieliä.
50. Vältän vapaa-ajallani työkavereiden kanssa seurustelemista, jotta vältyn vatvomasta työasioita silloinkin.
51. Pidän vapaata aina, kun se on mahdollista.
52. Harjoitan mindfulnessia.
53. Harrastan nyrkkeilyn ja voimanoston kaltaista rankkaa liikuntaa.
54. En lue työmeilejä iltaisin ja viikonloppuisin, jotta ehtisin palautua paremmin.

Työpäivän aikana stressi vähenee näin:

1. Aloitan työpäivän toisinaan tunnin myöhemmin, jotta aamusta tulee rauhallinen.
2. Teen listoja ja hoidan asioita niistä poimien.
3. Yritän pitää yllä positiivista virettä tiimiläisten kanssa.
4. Teen työoloistani kotona mahdollisimman mukavat.
5. Varaan kalenteriin hiljaista työskentelyaikaa, jolloin suljen sähköpostin ja Teamsin.
6. Käyn esimiehen kanssa läpi tehtäväni ja priorisoimme ne.
7. Merkkaan kalenteriini omaa työaikaa, jotta se ei täyty kokouksilla.
8. Annan esimiehelle palautetta liiallisesta työkuormasta.
9. Pidän kiinni ruoka- ja kahvitauoista.
10. Yritän opetella parempaa ajankäytön hallintaa ja priorisointia.
11. Kysyn esimieheltä mahdollisuutta poistaa joitakin työtehtäviä vähintään hetkellisesti.
12. Pidän kiinni kohtuullisesta työpäivän pituudesta.
13. Teen työni hyvin, mutta en ota konflikteja henkilökohtaisesti.
14. Käyn pienellä kävelyllä kesken työpäivän, jotta pääsen ulkoilemaan valoisaan aikaan.
15. Vaihtelen työpäivän pituutta paljonkin, koska siihen on mahdollisuus.
16. Muistutan itseäni ennen esiintymisiä, että olen selvinnyt niistä ennenkin.
17. Yritän pitää etätyössä puolentoista tunnin ruokatunnin, jonka aikana käyn ulkona kävelyllä ja teen illasta pidemmän päivän.
18. Pyydän tarvittaessa apua.
19. Yritän hoitaa yhden asian kerrallaan.
20. Hallitsen stressiä paremmin, kun voin tehdä etätyötä.
21. En yritä pysyä mukana kaikessa digikehityksessä ja muutostulvassa, vaan poimin niistä tärkeimmät asiat.
22. Yritän tauottaa etäpäiviä.
23. Teen päiväksi to do -listan.
24. Pyrin vaalimaan hyviä välejä työkaverien kanssa.
25. Otan henkistä etäisyyttä työasioihin.
26. Opettelen ei-sanan sanomista.
27. Pyrin vaikuttamaan siihen, että roolit työssä olisivat selkeät.
28. Tsemppaan kollegoitani ja he tsemppaavat minua. Niin on helpompi jaksaa jatkuvaa muutosta.
29. Sovellan työhön ja vapaa-aikaan ”better done than perfect” -ajatusmallia.
30. Otan töissä välillä vähän rauhallisemmin.
31. Kerron omasta työtilanteestani rehellisesti.
32. Valitsen aamulla 3-5 timanttia, jotka pitäisi saada hoidettua työpäivän aikana.
33. Vältän työpäivän aikana meilin ja chatin katsomista joka välissä, jotta voisin keskittyä pidempään yhtäjaksoisesti.
34. Annan palautetta, enkä unohda antaa myös kiitoksia.
35. Olen itselleni armollinen. En vaadi itseltäni tai muilta mahdottomia.

Ja muutenkin ekonomit hoitavat itseään näin:

1. Yritän syödä terveellisesti.
2. Pyrin pitämään elämäni kohtuullisen säännöllisenä.
3. Tarjoan yrittäjänä palveluja vain sen verran kuin jaksan tehdä.
4. Priorisoin elämässäni asioita, jotka olen listannut kaikkein tärkeimmiksi.
5. Teen kiitollisuusharjoituksia, jotka auttavat laittamaan asioita perspektiiviin.
6. Puutun uupumisoireisiini ennen kuin ne eskaloituvat hallitsemattomiksi.
7. Jaan haasteellista tilannetta ystävien ja työkaverien kanssa.
8. Yritän etsiä lomautuksesta positiivisia puolia.
9. Haaveilen irtisanoutumisesta.
10. Teen hengitysharjoituksia, jotka rauhoittavat ylikierroksilla laukkaavaa elimistöä.
11. Vältän ylitöitä.
12. Hyväksyn koronan kaltaiset asiat, joihin en voi vaikuttaa.

Stressiä käsittelevään jäsenpulssiin vastasi marraskuussa 2020 kaikkiaan 417 Suomen Ekonomien jäsentä.

Teksti: Arja Kuittinen

Lue myös:

Ekonomeja stressaavat työtaakka, kiire ja johtamisongelmat

Jari Elon blogi: Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja

Alviina Alametsän blogi: Missä on kypärä, joka suojaa työntekijää mielenterveyden riskeiltä?

Suomen Ekonomien ekonomijäsenenä ja KylteriPlus-jäsenenä voit keskustella työhyvinvoinnista ja palautumisesta liiton uravalmentajan kanssa. Varaa aika ajanvarauskalenterista tai ota yhteyttä sähköpostitse: ura@ekonomit.fi.