Mielenterveyden tulosvaroitus: Kauppatieteiden opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksen tulokset karua luettavaa 

20.11.2023

Mielenterveysongelmien puolittaminen poistaisi kestävyysvajeen, mutta parannusta ei ole näköpiirissä. Mielenterveyden tulosvaroitus -kampanjassa puhutaan opiskelijoiden ja nuorten pahoinvoinnin syistä ja raskaista talousvaikutuksista.

Työelämään on tulossa korkeasti koulutettujen joukko, joka on jo valmiiksi uupunut, stressaantunut ja masentunut.   

Suomen Ekonomien hyvinvointitutkimuksessa kävi ilmi, että kauppatieteiden opiskelijat voivat psyykkisesti huonommin kuin työikäiset ekonomit. Jopa 36 % opiskelijoista on tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä omaan psyykkiseen hyvinvointiinsa. Työikäisillä vastaava luku oli 27 %.    

“Vastavalmistuneet odottavat työnantajilta todella paljon tukea hyvinvoinnilleen. Kauppatieteiden opiskelijat pitävät kautta linjan tärkeänä, että työnantajat panostavat työhyvinvointiin”, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntija Veera Hellman Suomen Ekonomeilta sanoo.  

Hurjat talousvaikutukset  

Mielenterveysongelmilla on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia talouteen. Ne lisäävät terveydenhuollon kustannuksia, aiheuttavat sairauspoissaoloja ja johtavat pahimmillaan työkyvyttömyyteen. Myös kytkös työn tuottavuuteen ja työllisyyteen on ilmeinen.    

”Masennuksesta kärsivien työllisyysaste on selvästi muuta väestöä alhaisempi kaikkialla Euroopassa. Suomessa työllisyysasteiden ero on noin 30 prosenttiyksikköä. Tämä on merkittävä haaste, kun tavoitellaan 80 prosentin työllisyysastetta koko väestön tasolla”, sanoo Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja.   

Mielenterveyden kustannuksiin kuluu 5,3 % bruttokansantuotteesta. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2022 kustannukset olisivat olleet yli 14 miljardia euroa. Summa koostuu työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista sekä sosiaaliturvasta.    

Kustannusten mittakaavasta kertoo se, että mielenterveyden ongelmat puolittamalla Suomen kestävyysvajeongelma tulisi käytännössä ratkaistua.   

”Koska tuottavuus ja työllisyys ovat niin vahvasti sidoksissa mielenterveyteen, on mielenterveyspolitiikka ajateltava osana talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Nuorten ja opiskelijoiden psyykkiseen hyvinvointiin on nyt todellakin kiinnitettävä huomiota”, Erämaja sanoo.

Tuore raportti valottaa, miten pahoinvointi ja talous kietoutuvat yhteen

Kokosimme hyvinvointitutkimuksen tulokset sekä aiheeseen liittyvää tietoa Mielenterveyden tulosvaroitus -raporttiin.

Raportin esipuheen on kirjoittanut Ekonomien puheenjohtaja Martin Paasi, jolla on painavaa sanottavaa sekä entisille että nykyisille nuorille.

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Lotta Leinonen tuo ajankohtaisia terveisiä suoraan opiskelijoilta ja Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala kertoo tilannekatsauksen opiskelijoiden hurjaa vauhtia paisuvista lainoista ja niiden vaikutuksista vastavalmistuneen elämään.

Lataa Mielenterveyden tulosvaroitus -raportti

Haastattelut: 

Erämaja Elias
Pääekonomisti
p. +358407471854
Hellman Veera
Asiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503858229

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja – miten Suomen Ekonomit vaikuttaa?

Työaika ja vapaa-aika voitava aidosti erottaa toisistaan

Suomen Ekonomien jäsenet saavat työhön liittyviä yhteydenottoja säännöllisesti tai silloin tällöin iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Viidennes jäsenistä kokee, että heidän odotetaan vastaavan näihin yhteydenottoihin viivytyksettä ja yli puolet, että näin on hyvä toimia oman työn kannalta.

Työntekijällä täytyy olla oikeus olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Työ- ja vapaa-ajan erottaminen mahdollistaa riittävän palautumisen. Vaikka aivotyössä työn ja vapaa-ajan erottaminen voi olla haastavaa, on jokaisella oltava mahdollisuus hallita työhön sidonnaista aikaa niin, ettei aina tarvitse olla työnantajan käytettävissä tai esimerkiksi asiakkaiden tavoitettavissa. Suomen Ekonomien vuoden 2021 palkkatutkimuksen mukaan 27 prosentilla jäsenistä oli vaikeuksia pitää työ- ja vapaa-aika tasapainossa

Työpäivien jatkuva venyminen heikentää Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan unen laatua ja vähentää vireyttä seuraavana päivänä. Tämä heijastuu hyvinvoinnin lisäksi myös henkilön työsuoritukseen.

Nostetaan mielenterveys samalle viivalle fyysisen terveyden kanssa

Asiantuntijatyössä mieli on tärkeä työväline. Yhä useampi kuitenkin uupuu ja kokee, ettei mieli voi hyvin. Työuupumuksen kulut lankeavat yhteiskunnalle.

Työuupumuksen määritelmää pitää täsmentää. Työuupumus ei ole Kelan sairauspäivärahaan oikeuttava sairaus, jolloin Kela ei korvaa sairauslomasta aiheutuvaa poissaoloa työnantajalle. Korvauksen saa vasta kun diagnoosina on esimerkiksi masennus, jolloin ongelma on edennyt jo varsin pitkälle. Ongelmaan pitäisi päästä puuttumaan aikaisemmin. Ratkaisu voisi olla esimerkiksi lakisääteiset ennakoivat työterveystarkastukset, joissa huomioidaan erityisesti psykososiaaliset työkykyriskit.

Sijoitus mielenterveyspalveluihin maksaa itsensä takaisin, sillä esimerkiksi sairausetuuksien käyttö vähenee ja työantajien poissaolokustannukset pienenevät. Kun ikäluokat pienenevät, meillä ei ole varaa menettää yhtään työikäistä mielenterveysongelmille.

Tarvitaan realistinen terapiatakuu

Jos jalka murtuu, se saadaan hoidettua helposti kuntoon. Mutta jos mieli murtuu, niin sen hoitamiseen ei saakaan apua yhtä helposti.

Mielenterveysongelmien kustannukset ovat Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa ja ne ovat suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeille.

Mielenterveysongelmia on pystyttävä tunnistamaan aiempaa paremmin ja niihin on voitava puuttua ennaltaehkäisevästi. Hoitoon pääsyä on helpotettava esimerkiksi lähetteettömän terapian avulla (walk in -malli).

Tällä hetkellä resurssit ovat riittämättömät. Tarvitaan lisää mielenterveyteen erikoistuneita terveydenhuollon ammattilaisia ja koulutuspaikkoja. Vaikka lisäresurssit ovat aina myös lisäkustannus, niin mielen hoitamatta jättäminen vasta kalliiksi tuleekin.

Huomioidaan työturvallisuuslaissa myös psykososiaalinen kuormitus

Työsuojelussa on painotettu perinteisesti fyysistä työsuojelua. Kuitenkin noin 50 prosenttia kaikista työllisistä toimii asiantuntijatehtävissä (Tilastokeskus 2021), joissa korostuu erityisesti psykososiaalinen kuormitus. Sopiva kuormitus edistää terveyttä ja työkykyä, mutta jos kuormitus on esimerkiksi mitoitettu väärin, se voi muuttua haitalliseksi ja johtaa työuupumukseen.

Suomen Ekonomien tutkimukseen vastanneista 42 prosenttia ilmoitti, että työn jatkuvasti kasvavat vaatimukset kuormittavat heitä.

Työturvallisuuslakiin tulee kirjata, että työpaikoilla on arvioitava työntekijöiden psykososiaalinen kuormitus. Kun kuormitusta seurataan ja arvioidaan ennakoivasti, työpaikoilla päästään kiinni ongelmatilanteisiin jo varhaisessa vaiheessa.

Pidetään kiinni hyvästä työterveyshuoltojärjestelmästä ja kehitetään sitä edelleen

Työterveyshuolto on järkevä ja tehokas osa terveydenhuoltoamme. Lakisääteisenä se on kansainvälisesti verrattuna myös varsin tasa-arvoinen.

Työterveyshuollolla on merkittävä rooli työkyvyn ylläpitämisessä ja työurien pidentämisessä. On tärkeää, että mahdollisimman moni työikäinen on töissä ja työurat jatkuvat mahdollisimman pitkinä.

Jos työterveyshuolto ajettaisiin alas, joutuisi muu terveydenhuolto entistä suurempiin haasteisiin. Jonot perusterveydenhuollossa tulisivat kasvamaan ja kustannukset nousemaan. Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välistä yhteistyötä tulee sen sijaan kehittää ja lisätä.

Viimeksi päivitetty

Laaja kauppatieteilijöiden työhyvinvointitutkimus: johtajien hyvinvointi omaa luokkaansa

27.09.2023

Johtajien työhyvinvointi on kaikilla osa-alueilla parempaa kuin keskijohdolla tai asiantuntijoilla. Johtajan kokemus voi poiketa paljonkin väliportaasta ja asiantuntijoista. Työhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että johto on aidosti tietoinen työntekijöiden kokemuksista.

Myös työyhteisöön kuuluvuuden tunne oli tutkimuksen mukaan suurinta johtajien keskuudessa (kuvituskuva).

Johtajat antoivat Suomen Ekonomien tuoreessa työhyvinvointitutkimuksessa sekä fyysisestä, psyykkisestä että sosiaalisesta hyvinvoinnistaan kautta linjan parempia arvioita kuin keskijohto ja asiantuntijat.

Tutkimukseen vastanneista johtajista 56 % oli joko tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen työhyvinvointiinsa kokonaisuutena. Keskijohdolla sekä asiantuntijoilla vastaava luku oli 47 %.

– Keskijohdon heikompia tuloksia voi selittää avoimissa vastauksissa esiin noussut syy. Keskijohto kokee, että heidän pitää olla tavoitettavissa vuorokauden ympäri. Ongelmana nähtiin erityisesti liiallinen työmäärä sekä resurssien puute. Tämä heijastuu selvästi myös heidän kokemukseensa työstä palautumiseen, joka oli keskijohdossa toimivilla ekonomeilla heikointa, sanoo uravalmentaja Sirja Kulmala-Portman Suomen Ekonomeista.

Arvot ja vaikuttamismahdollisuudet johtajien hyvinvoinnin taustalla?

Sopiva työmäärä ja työstä palautuminen haastavat kuitenkin keskijohdon lisäksi myös johtajia ja asiantuntijoita.

Asematasosta riippumatta kolmasosa vastaajista kertoi, että sopiva työmäärä ei toteudu heidän kohdallaan juuri koskaan. Yksi kymmenestä koki, että sopiva työmäärä ei toteudu ikinä. Lisäksi noin kaksi viidestä koki, että työstä palautumista ei tapahdu lainkaan tai juuri lainkaan.

Sen sijaan kokemukset työn ja omien arvojen yhteensopivuudesta sekä mahdollisuuksista vaikuttaa työhön ja kehittää omaa osaamistaan erosivat eri asematasoilla. Johtajat antoivat edellä mainituista selvästi parempia arvioita.

– Vaikka johtajatkin kokevat työmääränsä suureksi, se ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan vaikuta samalla tavoin heikentävästi heidän työhyvinvointiinsa kuin asiantuntijoilla ja keskijohdolla. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että johtoa suojaavat muun muassa hyvät mahdollisuudet tehdä arvojensa mukaista työtä, kehittää osaamistaan sekä vaikuttaa omaan työhönsä, Kulmala-Portman kommentoi.

Johtajat näkevät palkkauksen läpinäkyvyyden ja tiedonkulun toimivuuden eri tavalla kuin alaiset

Johtajat erottuvat selvästi myös siinä, kuinka he kokevat palkkaan ja palkitsemiseen liittyvän läpinäkyvyyden. Johtajista noin 60 % koki läpinäkyvyyden toteutuvan täysin tai melko hyvin. Asiantuntijoilla vastaava luku oli noin 30 %.

Johtajat ovat myös huomattavasti tyytyväisempiä tiedonkulun toimivuuteen työpaikalla.

Kulmala-Portman kehottaa johtajia huomioimaan tulokset työssään:

– Johtajan kokemus voi poiketa paljonkin väliportaasta ja asiantuntijoista. Työhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmasta olisi erittäin tärkeää, että johto on aidosti tietoinen ihmisten kokemuksista. Tässä tutkimuksessa esiin nousi esimerkiksi tiedonkulun heikkous. Se saattaa osittain vaikuttaa siihen, että palkan ja palkitsemisen läpinäkyvyyden ei koettu toteutuvan kovinkaan hyvin, vaan ero johdon ja asiantuntijoiden välillä oli huomattavan suuri.

Faktaa työhyvinvointitutkimuksesta

  • Tutkimuksen toteutti Suomen Ekonomien tilauksesta Onway Oy
  • Vastaukset kerättiin 3.–22.5.2023
  • Tutkimukseen vastasi yhteensä 2 078 Suomen Ekonomien työikäistä jäsentä, eli kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä
  • Vastaajista 1 049 oli asiantuntijoita ja senioriasiantuntijoita, 429 keskijohtoa tai päälliköitä ja 341 johtajia tai ylintä johtoa
  • Suomen Ekonomit lahjoittaa jokaisesta vastaajasta 1 euron Mieli ry:lle

Lisätietoja

Kulmala-Portman Sirja
Uravalmentaja
p. +358443488431
LinkedIn -profiili
Viimeksi päivitetty

Pitääkö olla huolissaan, kun väsyttää?

07.06.2023

Viime viikkoina tapaamiset ystävien ja kollegoiden kanssa kuulostavat yhä samankaltaisemmilta: ”Väsyttää. Voi kun loma alkaisi.” Heltin psykoterapeutti, psykologian tohtori ja tietokirjailija Katri Kanninen kirjoittaa väsymyksestä – milloin se on normaalia ja milloin pitäisi huolestua?

Joskus, tai useinkin, elämä ja työ on väsyttävää. Moni meistä kokee erityisesti loman kynnyksellä, että loma tulee tarpeeseen. Tilastojen mukaan on faktaa, että mielen pahoinvointi ja kuormittuneisuus on kasvanut, vaikka niin sanottujen vakavien mielenterveyden ongelmien määrä on pysynyt vakiona.

Mutta milloin väsymys on normaalia? Entä milloin pitää olla huolissaan? Entä olenko uupunut vai kenties masentunut?

Mitä eroa on väsymyksellä ja uupumuksella?

WHO:n mukaan uupumus on aina työperäistä ja johtuu pitkäkestoisesta, huonosti johdetusta kroonisesta työstressistä.

Uupumuksen taustalta löytyvät usein seuraavat tekijät:

  • Pitkään kestänyt jakso (kuukausia tai vuosia), johon on kuulunut liikaa töitä, ylipitkiä työviikkoja ja ylirasitusta
  • Palauttava aika on jäänyt aivan liian vähälle
  • Kohtuuttomat aikataulut ja tiukat deadlinet
  • Vähäinen tai puuttuva yhteistyö, kannustus ja tuki esihenkilöltä
  • Epäreilu, luottamusta tuhoava kohtelu töissä

Väsymykseen auttaa uni ja lepo. Kun on uupunut, mikään lepo tai uni ei poista väsymystä.

Kun ihminen on väsynyt, ystävien seura, harrastukset, mukava tekeminen ja lepo yleensä piristävät.

Uupumuksessa uni ja lepo eivät poista kokonaisvaltaista väsymystä. Väsymys valtaa yhä suurempaa elintilaa, myös viikonloppuisin. Väsymys voi tuntua selkäytimessä asti. Silti ihminen sinnittelee usein viimeiseen asti.

Pohdi omaa väsymystilaasi – oletko väsynyt? Tokeneeko väsymys unella ja levolla?

Väsyneen, uupuneen ja masentuneen eri sävyt synkästä mustaan

Kun on väsynyt maailma näyttää synkältä. Kun on uupunut, maailma näyttää vielä synkemmältä. Masentuneena maailma voi näyttää suorastaan mustalta.

Väsyneen mieli virkistyy levossa ja palauttavien tekemisten myötä. Uupumuksen käsikirjoituksessa keskeistä roolia näyttelee stressi. Näyttämölle pääsevät tuolloin myös aivot. Evoluution kehityksen myötä aivot ylireagoivat pelkoon ja vaaraan. Ei siis ihme, että uupunut ihminen näkee kaikkialla uhkia ja vaaroja. Uupunut ihminen on pessimistinen. Katastrofiajattelu ja mustavalkoisuus ovat hänelle tyypillisiä. Elämän ja työn ilo ja mielekkyys katoaa.

Uupumuksella on yhtymäkohtia masennukseen, vaikka tutkimuksen mukaan ne ovat eri asioita. Masentuneen maailman mustuus on vielä synkempää ja kokonaisvaltaisempaa.

Uupumuksen myötä ihminen kyseenalaistaa erityisesti ammatillista osaamistaan. Masentunut kyseenalaistaa itseään ja arvoaan laajemmin. Masentuneen elämästä löytyy usein myös muita masennusta laukaisevia kuormitustekijöitä työn lisäksi.

Sama pää töissä ja kotona – mistä lähteä remontoimaan elämää ja taltuttamaan väsymystä tai uupumusta?

Ihminen on aina kokonaisvaltaisesti läsnä jokaisessa hetkessä. Stressaantunut mieli on stressaantunut mieli, olkoon syy työssä tai arjessa ja ihmissuhteissa.

Kun väsynyt tai jo uupunut lähtee remontoimaan elämäänsä, muutos työn tekemisessä on erinomainen alku, muttei usein riittävä. Useimmiten on tarpeen katsoa myös sisäänpäin.

Uupunut (tai uupumisriskissä oleva) ihminen on usein suorittaja. Suorittamisen taustalla löytyy usein vaativa sisäinen katse, jolle mikään tekemisen tapa tai taso ei meinaa millään riittää. Aina löytyy lisää töitä, joita olisi pitänyt tehdä valmiiksi. Aina löytyy jotain parannettavaa.

Oletko väsynyt, uupumusriskissä tai ehkä jo uupunut? Pohdi näitä harjoituksia ja teemoja.

Ensimmäinen harjoitus: Miltä työntekosi näyttää? Katso filmipätkää itsestäsi.

Kuvitellaan vähän. Mieti miltä tyypillinen hektinen hetki työssä näyttää. Kuvaa se itsellesi ikään kuin katsoisit tilannetta videokameran linssin takaa.

Katso ensin ”ulkoinen filmi”.

  • Miten tilanteet yleensä etenevät? Miten lähdet toimimaan erilaisissa tilanteissa, vaikkapa vuorovaikutuksessa?
  • Miten päädyt tekemään liian paljon/pitkään töitä? Tai liian intensiivisesti? Keitä muita tilanteessa on läsnä? Mitkä asiat ohjaavat päätöksentekoa ja toimintaasi?

Katso seuraavaksi ”sisäinen filmi”.

  • Käy tilanne uudelleen läpi, mutta mieti tällä kertaa mitä ajattelit ja tunsit eri tilanteissa.
  • Miten reagoit muiden pyyntöihin, sähköpostiviesteihin? Entä miten reagoit sisäisesti mahdollisiin ristiriitatilanteisiin?

Ymmärrys johtaa muutokseen. Oman toiminnan, ajatusten ja tunteiden analysointi on hyvä tapa aloittaa muutos. Ilman juurisyiden ymmärtämistä on vaikea korjata oikeita asioita. Pahimmillaan päädymme vain korjaamaan vääriä asioita ja jopa vahvistamaan käyttäytymismalleja, joista haluaisimme itse asiassa eroon. Laadimme listoja ja odotuksia itsellemme, missä meidän pitäisi taas suoriutua entistä paremmin. Ja päädymme moittimaan itseämme yhä uudelleen sisäisen vaatijamme säestämänä.

Toinen harjoitus: Mitä asioita voin tehdä toisin?

Muutos rakennetaan yleensä pienistä palasista, mutta yksi pikavinkki on erityisen arvokas: hyvät yöunet rakennetaan päivän aikana.

On aivan olennaista ymmärtää, että yöunen laatu on kiinteässä yhteydessä päiväsaikaiseen vireystilaan. Jos haluat nukkua levollisen yön päivään kannattaa rakentaa pieniä palautumishetkiä, jolloin saat katkaistua ylivireyden hetket. Tähän voi riittää 5 minuutin happihyppely tai hengitysharjoitus. Kukin löytää juuri itselleen sopivan rauhoittumisen tavan.

Jos huomaat, että työpäiviä leimaa hektisyys ja ylivireys, mieti mitä voit tehdä toisin joka päivä?

  • Tarkista kalenteristasi, montako taukoa olet pitänyt tällä viikolla työpäivän aikana. Entä viime viikolla? Mitä havaitset – pidätkö huolta tauoista vai lipsutko?
  • Pohdi hetki, mikä estää taukojen, happihyppyjen pitämisen päivän aikana.
  • Aikatauluta kalenteriin säännöllisiä taukoja – toista esimerkiksi viikon ajan. Mitä havaitset verrattuna aiempaan? Huomasitko eroa työpäivien aikana tai yöunessa?

Missä juuri sinä olet tällä hetkellä oman jaksamisesi kanssa? Missä vahvuutesi ja haasteesi ovat? Millainen olet ihmissuhteissa? Entä millainen suhde sinulla on itseesi? Kannattaisiko antaa itsellesi hetki ja tehdä mielen check, eräänlainen säännöllinen syväluotaus siihen, miten sinä voit elämän eri osa-alueilla?

Hyvinvointipalvelut eLoungessa
Viimeksi päivitetty 9.6.2023

Kiinnostaako vaikuttaa pahoinvoinnin vähentämiseen työ- ja opiskeluelämässä?

03.05.2023

Auta meitä kamppailussa työhyvinvoinnin puolesta ja vastaa lyhyeen jaksamistutkimukseen.

Työhyvinvointi nousi aivan selkeäksi ykköseksi, kun kysyimme jäsentutkimuksessa, mitkä työelämän ilmiöt Suomen Ekonomien pitäisi erityisesti huomioida. Auta meitä vaikuttamaan ja palvelemaan tehokkaammin ja tee samalla hyvää: vastauksestasi lahjoitetaan 1 euro MIELI ry:lle.

Ekonomijäsenistä 71 % ja kylterijäsenistä 77 % halusi, että kiinnitämme toiminnassamme huomiota erityisesti hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Työssäjaksamista ja työhyvinvointia uhataan monelta suunnalta. Vastaa jaksamistutkimukseemme, jotta voimme tehostaa hyvinvointiin liittyvää vaikuttamistamme ja tuottaa sinulle palveluja ja etuja, joista on jaksamiselle ja henkiselle hyvinvoinnille aidosti hyötyä.

Miksi kannattaa vastata?

  • Vastaamalla voit vaikuttaa siihen, millaisia hyvinvointiin liittyviä palveluja ja etuja jäsenyytesi sisältää tulevaisuudessa.
  • Vastaamalla autat meitä suuntaamaan hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvää vaikuttamistyötä, jota kohdistamme päättäjiin ja mediaan.
  • Vastaaminen kannattaa myös siksi, että samalla teet hyvää: Lahjoitamme jokaisesta vastauksesta 1 euron MIELI ry:lle. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. MIELI ry puolustaa kaikkien oikeutta hyvään mielenterveyteen.


Vastaa viimeistään 22.5.2023.

VASTAA TÄÄLLÄ
Viimeksi päivitetty

Työ ja opiskelut kuormittavat – miten työsuojelu voi auttaa?

24.11.2022

Millaista työsuojelua ekonomit tarvitsevat? Millaisia välineitä hyvinvoinnin tukemiseen työpaikoilla on käytössä? Entä, miten voit itse ehkäistä omaa kuormitustasi niin töissä kuin opiskeluissakin?

Työsuojelu velvoittaa työnantajaa ehkäisemään työhön liittyviä vaaroja ja haittoja. Asiantuntijatyössä, kuten ekonomeilla, työsuojelun tärkeimmät tavoitteet liittyvät työn henkisiin tekijöihin ja niiden turvaamiseen. ”Tällaisia ovat muun muassa liiallisen kuormituksen ehkäisy, riittävä perehdyttäminen ja epäasialliseen kohteluun puuttuminen”, kertoo Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan erityisasiantuntija Riikka Sipilä.

Hyvä perehdyttäminen on kaikkien etu

Työsuojelu pohjautuu hyvään ja riittävään työhön perehdytykseen. Työnantajan on työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen perehdytettävä työntekijä riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin ja työssä käytettäviin työvälineisiin.

Sipilä muistuttaa, että uuden työntekijän ei tarvitse osata kaikkea. ”Jos itse yrittää selvitä ja oppia, voi tulla virheitä ja normaaliin työvauhtiin pääseminen hidastuu. Hyvä perehdyttäminen on ehdottomasti kaikkien etu. Uutena työntekijänä opeteltavia asioita on valtavasti eikä kaikkea voi kerralla omaksua. On hyvä sopia heti alussa keneltä voi kysyä neuvoa, jotta kynnys avun pyytämisen on matalalla”.

Liiallinen työmäärä ja johtamisongelmat rasitteena

Yleisiä kuormituksen aiheita ekonomien työtehtävissä ovat liiallinen kiire ja suuri työmäärä, johtamisongelmat, epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ja tuen puute. Kuormitusta voi aiheuttaa myös ristiriidat omien arvojen ja työtehtävien välillä. Erityisesti nuorilla kuormitusta aiheuttaa tulevaisuuden epävarmuus. Moni opiskelija uupuu.

”Olisikin erittäin tärkeää oppia jo opiskelujen aikana hallitsemaan liiallista kuormitusta. Terveyttä pidetään yleisesti tärkeimpänä asiana, mutta arjessa moni toimii kuitenkin toisin ja työprojekti tai tentti laitetaan jatkuvasti oman hyvinvoinnin edelle. Omaa jaksamista ja hyvinvointia on tärkeä seurata aktiivisesti.”

Miten ehkäistä kuormitusta?

  1. Pysähdy säännöllisin väliajoin miettimään, miten sinä voit?
  2. Oletko kuormittunut? Mistä liiallinen kuormitus johtuu? Jos on kiire, mistä se johtuu? Mitä voit itse tehdä asialle ja missä tarvitset apua?
  3. Koetko riittämättömyyttä? Tunnetko, että odotukset itseäsi kohtaan ovat suuret, mutta on pärjättävä, kun muutkin pärjäävät? Pohdi, mistä nämä odotukset tulevat ja kuinka paljon näistä odotuksista on itse itsellesi asettamiasi?
  4. Kiireessä asioita ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Onkin hyvä miettiä, mikä on riittävän hyvä taso. Jos neuvoisit kaveria, mitä sanoisit hänelle?
  5. Hae rohkeasti apua, jos omat keinot eivät riitä. On tärkeää, ettet jää yksin, vaan keskustelet asiasta jonkun kanssa.

Miten työpaikoilla tuetaan työhyvinvointia?

Työssä sekä myös opiskeluissa on tärkeää kokea työn hallinnan tunnetta, arvostusta ja kokemusta tasapuolisesta kohtelusta.
Työpaikoille tarvitaan yhteiset pelisäännöt, jotta työntekijät tulevat kohdelluksi oikeudenmukaisesti.

Välineitä hyvinvoinnin tukemiseen on paljon, muun muassa:

  • työajanseuranta: Onko työ mitoitettu oikein? Joudutaanko tekemään koko ajan pidempää päivää?
  • työn ja muun elämän yhteensovittaminen: etätyö, työaikajoustot, sairaan lapsen hoitopalvelu
  • mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan
  • erilaiset työhyvinvointiedut: liikuntasetelit
  • rakenteet ja käytänteet, jotka tukevat hyvinvointia: läpinäkyvät palkkausjärjestelmät ja etätyökäytännöt

Mitä teen, jos kohtaan epäasiallista kohtelua?

Tärkeintä on ottaa asia puheeksi. Monilla työpaikoilla on toimintaohjeet tällaisten tilanteiden varalle. Useasti kyse voi olla myös väärinymmärryksestä ja avoin keskustelu kokemuksesta on tärkeää ”hei, mitä tarkoitit, kun sanoit…”.

Toisinaan on kuitenkin tilanteita, joihin on puututtava heti, kuten häirintä tai uhkailu. Työnantajalla on velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun. Tällaisissa tilanteissa kannattaa hakea apua ja kääntyä työpaikallasi esimerkiksi henkilöstöedustajan puoleen.

Työhyvinvointiasiat ovat Ekonomeille tärkeitä. Asiantuntijatyössä mieli on tärkeä työväline. Yhä useampi kuitenkin uupuu ja kokee, ettei mieli voi hyvin. Työuupumuksen kulut lankeavat yhteiskunnalle. Työuupumuksen määritelmää pitää mielestämme täsmentää ja psyykkinen hyvinvointi tulee saada fyysisen hyvinvoinnin kanssa samaan asemaan.

Työturvallisuuslaissa pitäisi huomioida myös psykososiaalinen kuormitus. Kun kuormitusta seurataan ja arvioidaan ennakoivasti, työpaikoilla päästään kiinni ongelmatilanteisiin jo varhaisessa vaiheessa.

Hyvinvoinnin kannalta on myös tärkeää että työ- ja vapaa-aika on aidosti erotettavissa toisistaan. Työntekijällä täytyy olla oikeus olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Työ- ja vapaa-ajan erottaminen mahdollistaa riittävän palautumisen.

Lue lisää hallitusohjelmatavoitteista
Viimeksi päivitetty

Nuoren työntekijän työuupumus ja pomon vastuu

14.11.2022

Erään esihenkilön hätkähdyttävä toiminta työntekijän uupumistapauksessa jäi elävästi viestintäpäällikkö Ida Leväsen mieleen.

Levänen Ida
Viestintä- ja markkinointipäällikkö, Ekonomi-lehden päätoimittaja
p. +358407674661
LinkedIn -profiili

Tapahtui eräällä työpaikallani: Uupumisen takia pois töistä jäänyt kollegani oli palannut takaisin sairauslomalta. Kun tiimi oli taas koolla täysilukuisena, tunnelma oli hieman tunnusteleva. Mitä tässä nyt sanoisi vai pitäisikö vain mennä arkisesti suoraan työasioihin? 

Sitten esihenkilömme teki jotain merkittävää.

”Ihanaa, että saimme sinut takaisin. On minun vastuullani johtajana, että tällaista ei tapahdu enää”, hän sanoi.

Pomo otti suoraselkäisesti vastuun niistä ongelmista, jotka olivat työssä johtaneet tilanteen eskaloitumiseen. Hän ei vaatinut asiantuntijaa suojelemaan itse itseään tai huolehtimaan omin päin omasta työkuormastaan. Hän oli valmis ja halukas kehittymään johtajana.

Vilpitön halu toimia viisaasti näkyy kauas

Tarinan opetus: Esihenkilön kannattaa muistaa, että se, miten hoitaa yksittäistä uupumistapausta, ei vaikuta vain tähän kyseiseen tapaukseen. Se vaikuttaa kaikkiin niihin ihmisiin, jotka näkevät, miten asiaa hoidat.

Työuupumus on tietenkin aina monen asian summa. Edes täydellisellä esihenkilötyöllä ei varmasti voi sataprosenttisesti estää sitä, etteikö joku voisi päätyä uupumisriskitilanteeseen omassa elämässään.

Pomo voi silti vaikuttaa merkittävästi siihen, uuvutaanko työssä vai ei. Erityisesti nuorten työntekijöiden kohdalla on syytä olla erityisen tarkkana.

Työelämätaidot karttuvat vähitellen

Korkeakoulutetut liukuvat täysipäiväiseen työelämään usein harjoittelujen, kesätöiden ja osa-aikaisten pestien kautta. Yhtäkkiä sitä vain huomaa, että onkin kokopäivätyössä.

Uran alkuvaiheessa motivaatio on korkealla, ja ihminen janoaa päästä näyttämään taitonsa. Jäsentutkimuksistamme kertyneen datan mukaan juuri työelämään tulleilla on myös kovin itseluottamus sen suhteen, että kaikki menee hyvin eikä omalle kohdalle osu ongelmia.

Juuri työelämään tulleilla on myös kovin itseluottamus sen suhteen, että kaikki menee hyvin eikä omalle kohdalle osu ongelmia.

Oman näppituntumani perusteella kovin moni kolme-nelikymppinen on oppinut oman jaksamisensa rajat kantapään kautta etenkin kahdessa asiassa:

Ensinnäkin ameebamaisessa asiantuntijatyössä erityisesti työmäärän hallinta tuottaa haasteita. Mielestäni yksi johtajan olennaisimpia taitoja on osata konkreettisesti auttaa töiden priorisoinnissa.

Toinen kipukohta työpaikoilla ovat tunteet. Niitäkin pitää johtaa, vaikka olisi kuinka asiapentti. Pomon tehtävä on ratkaista ristiriitoja ja harmituksia – ei luoda niitä. Enpä tunne ketään, jonka mielestä se olisi erityisen helppoa homma, mutta ei johtaminen ole.

Pomo tarvitsee oppia ja tukea

On aika kova paikka olla vastuussa tiimiläistensä jaksamisesta. Ilman hyvinvoivaa ja jaksavaa henkilökuntaa ei kuitenkaan saavuteta tavoitteita, tehdä tulosta tai muuteta maailmaa.

Jokaisen esihenkilön pitäisi aktiivisesti kehittää omia työelämätaitojaan ja opiskella jaksamisen johtamista.

Ekonomien jäsenenä se on helppoa, koska olemme tänä syksynä tuottaneet erityisesti pomoille suunnattua sisältöä työyhteisön hyvinvointiin liittyen.

Suosittelen lämpimästi katsomaan tallenteen Esihenkilö työyhteisön jaksamisen johtajana. Lisäksi kannattaa tutustua Kriisistä ratkaisuun -sarjaan, joka sisältää kolme kuunneltavaa valmennusta erittäin hyödyllisistä teemoista. Valmennukset voi kuunnella esimerkiksi kävellessä tai työmatkalla.

Pomon pitää huolehtia tarkasti myös omasta jaksamisestaan. Tähän löydät työkaluja Heltin toteuttamasta virtuaalisesta hyvinvointivalmennuksesta, jonka voit tehdä omassa tahdissasi.

Hyvinvoiva työyhteisö voi syntyä sattumalta. Mutta ei kannata jäädä sattuman varaan.

Kirjoittaja toimii Suomen Ekonomien viestintä- ja markkinointitiimin esihenkilönä.

Tallenteita esihenkilölle

Virtuaalinen hyvinvointivalmennus
Viimeksi päivitetty

Oletko mukavuusalueellasi? Seuraavaksi iskee tylsistyminen

06.09.2022

Uralevottomuus iskee usein 5–7 vuoden hujakoilla. Oppiminen on avain motivaation säilyttämiseen. Kun tunnistat paikkasi oppimiskäyrällä, ymmärrät itseäsi paremmin.

Ihminen on oppiva olento, luontaisesti utelias ja kehityshakuinen. Oivaltamisen ilo ja keksimisen riemu on vienyt ihmiskunnan savannilta digimaailmaan.

Ennemmin tai myöhemmin iskee levottomuus ja alamme kaipaamaan uusia tuulia asiassa kuin asiassa. Tämä johtaa meidät pohtimaan, miten asioita, tehtäviä tai toimintoja voisi tehdä paremmin, tehokkaammin, nopeammin.

Jatkuva kehitys ja kasvu on siis motivaation kannalta avainasemassa. Hyvä esimerkki tästä on oppimiskäyrä, learning curve. Saksalainen psykologi Hermann Ebbinghaus tutki oppimisen psykologiaa ja kuvaili oppimiskäyrän jo 1800-luvulla.

Paljon puhutaan jyrkästä oppimiskäyrästä, mutta miltä näyttää “normaali” sellainen? Noh, oppimiskäyrä ei koskaan ole tasainen. Etenemistä höystää sekä kehityspyrähdykset että taantumat.

Vuosien saatossa monia urapohdiskelijoita valmentaneena kiteyttäisin oppimiskäyrän neljään vaiheeseen:

  1. Käyrän alkuvaiheessa jokainen on väistämättä untuvikko. Keräämme tietoa ja kokoamme palapeliä. Motivaation tunne saa jatkuvaa buustia siitä, kun palapelin kuva avautuu pala palalta.
  2. Oppimiskäyrän toisessa vaiheessa oppiminen jatkuu, mutta hitaammalla tahdilla. Asioiden haltuun ottamisen myötä pätevyyden tunne lisääntyy ja varmuus kasvaa. Tämä vaihe on yleensä meille kaikesta sitoutunein ja tuottavin, koemme merkityksellisyyttä ja motivaatio kukoistaa.
  3. Vähitellen käyrä saavuttaa tasanteen ja siirrymme taituruusvaiheeseen. Palaset ovat loksahtaneet kohdalleen. Olemme täysin mukavuusalueellamme, ammattitaitoisia ja asiantuntevia. Tässä kohtaa toimimme luontevasti myös perehdyttäjän tai mentorin roolissa.
  4. Hitaasti mutta varmasti vieras nimeltään Tylsistyminen alkaa kuitenkin kolkuttamaan ovea. Harvemmin kohdalle osu enää uusia haasteita, jotka toisivat virtaa. Motivaatio on tipotiessään ja saatamme löytää itseämme netissä (työpaikkoja?) surffaillen ja somea selaten.

Neljän vaiheen kesto on hyvin yksilöllistä

Se riippuu henkilökohtaisista ominaisuuksista ja kokemuksista, tehtävän vaativuudesta sekä oppimisympäristöstä. Ja motivaatiosta!

Olet ehkä kuullut seitsemän vuoden kutinasta (the seven-year itch)? Uskomus, jonka mukaan parisuhteen uskotaan heikkenevän seitsemän vuoden kieppeillä, ja joka sanotaan pätevän myös työsuhteeseen.

Uravalmentajan työssäni olen saanut todeta, että myytissä on perää. Uralevottomuus iskee usein 5-7 vuoden hujakoilla, jolloin motivaatio on laskenut ja niitä uusia tuulia kaivataan.

Kuulostaako kenties tutulta? Missä kohtaa omaa oppimiskäyrääsi olet tällä hetkellä? Oletko jämähtänyt mukavuusalueelle?

Olisiko aika ottaa aktiivisempi ote ammatillisesta kehityksestäsi?

Kannustan huolehtimaan omasta oppimiskäyrästäsi proaktiivisesti, eikä vasta sitten kun turhautuminen iskee. Henkilökohtainen kasvu ja itsensä kehittäminen on paitsi tärkeä osa modernia työelämää myös avaintekijä motivaation sekä merkityksellisyyden ylläpitämiseksi.

Mielenkiintoista on mielestäni se, että suomalaiset vaihtavat työpaikkaa keskimäärin kymmenen vuoden välein, kun taas muualla maailmassa, Ruotsista lähtien, vaihtotahti on puolet nopeampi. Tämän sanottuani haluan vielä korostaa, että oppimiskäyrän tasanteelta ei tarvitse aina ponnistaa uuteen työpaikkaan. Kutkuttavia haasteita ja oppimisen riemua voi yhtä hyvin löytyä siirtymällä toiseen rooliin nykyorganisaatiossa, opinnoista tai vaikkapa harrastuksesta.

Viimeksi päivitetty

Hyvinvointivalmennus: Miten päästä parempiin suorituksiin ilman, että nääntyy työmäärän alle? 

18.05.2022

Hyvinvointivalmennuksessa opit, että suorituskyvyn parantaminen ei läheskään aina tarkoita, että pitäisi tehdä enemmän, paremmin ja nopeammin. Päinvastoin. Entä miten selviytyä tärkeästä työtehtävästä, joka sijoittuu ajankohtaan, jolloin ei ole parhaimmillaan?

Hyvinvointivalmennus

Vuonna 2021 toteutetussa Suomen Ekonomien järjestötutkimuksessa lähes 70 prosenttia vastaajista katsoi, että Ekonomien tulee panostaa erityisesti jäsentensä työhyvinvoinnin tukemiseen. Vastataksemme tähän pyyntöön ryhdyimme rakentamaan jäsenillemme hyvinvointikokonaisuutta, joka kokoaa yhteen erilaisia hyvinvointia tukevia palveluja ja materiaaleja. Keväällä toteutettu ja webinaarikirjastosta löytyvä neliosainen hyvinvointivalmennus on osa tätä kokonaisuutta.

Hyvinvointivalmennuksen aiheina ovat optimaalinen vireystila, aivoystävällinen työ ja riittävä palautuminen, työn mielekkyys ja omien voimavaratekijöiden tunnistaminen sekä muutostilanteet ja mielen joustavuus.

Millä perusteella valitsitte valmennuksen aiheet, uravalmentaja Sirja Kulmala-Portman ja työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan erityisasiantuntija Riikka Sipilä?

Halusimme tarjota jäsenillemme konkreettisia työkaluja oman hyvinvoinnin vahvistamiseen. Pyrimme rakentamaan kokonaisuudesta sellaisen, että siitä hyötyisivät myös he, jotka voivat periaatteessa hyvin mutta haluavat entisestään parantaa jaksamistaan ja hyvinvointiaan.

Valmennuksessa tehtiin konkreettisia harjoituksia. Mitkä harjoitukset ovat jääneet teille erityisesti mieleen?

Riikka Sipilä: Toisella valmennuskerralla harjoituksena ollut minimuutos on yksi konkreettinen asia, joka itselleni jäi valmennuksesta käyttöön. Harjoituksessa piti miettiä yksi konkreettinen ja helppo tavoite, jolla tekee omasta työpäivästään aivoystävällisemmän.

Toinen itselleni erityisen hyödyllinen harjoitus oli ensimmäisellä valmennuskerralla ollut, oman vireystilan tunnistamista koskeva harjoitus. Oli hyvä oppia tunnistamaan, milloin olen parhaimmillani, mitkä ovat huippuhetkeni ja toisaalta mitä tehdä, jos tärkeä työtehtävä ajoittuu ajankohtaan, jolloin en ole enää parhaimmillani.

“Oli hyvä oppia tunnistamaan, milloin olen parhaimmillani, mitkä ovat huippuhetkeni ja toisaalta mitä tehdä, jos tärkeä työtehtävä ajoittuu ajankohtaan, jolloin en ole enää parhaimmillani.”

Sirja Kulmala-Portman: Kolmannessa valmennuksessa puhuttiin innostuksesta, työn imusta sekä siitä, mistä ne syntyvät. Ja kappas, myös tämä on asia, johon voin itse vaikuttaa! Voin päättää, mihin kiinnitän huomioni – vahvistanko positiivisia asioita? Voisinko kerrankin ”märehtiä” onnistumisissa ja hehkuttaa niitä? Havahduin myös siihen, että työn imu, flow, ei ole vain jokin yksi asia. Se koostuu monista tekijöistä, kuten siitä, koenko tekeväni merkityksellistä työtä ja koenko, että sitä arvostetaan. Hyvä vinkki valmentajalta oli myös päättää jokainen päivä siihen, että miettii ne asiat, jotka sai aikaan ja missä onnistui tänään.

Neljännestä valmennuskerrasta, jossa käsiteltiin resilienssiä, mieleeni jäi kaksi asiaa muutoskyvykkyyteen liittyen: Ensinnäkin muutoskyvykkyys on kuin lihaksisto, jota voi ja pitää treenata ja ylläpitää. Toisekseen kukaan ei ole muutoskyvykäs joka tilanteessa, itselle kannattaa olla tässä asiassa armollinen. Näen tärkeänä ymmärtää tämän ja havainnoida omaa käyttäytymistä muutostilanteissa.

”Voin päättää, mihin kiinnitän huomioni – vahvistanko positiivisia asioita?”

Hienoa valmennuksissa oli se, että aina on mahdollisuus tehdä asioille jotain. Voin itse vaikuttaa siihen, miten minulla menee ja miten toimin suhteessa omaan hyvinvointiini ja suhteessa vaikka tiimiini.

Mitä hyvinvointia tukevia palveluja ja tilaisuuksia on tiedossa tulevaisuudessa?

Tulossa on erityisesti esihenkilöille, johdolle ja HR:lle suunnattu webinaari kuormituksesta. Webinaarissa psykologi käsittelee aihetta monipuolisesti sekä työlainsäädännön näkökulmasta että käytännön tilanteiden kautta.

Lisäksi tulossa on kolme kuunneltavaa valmennusta. Niiden aiheina ovat muun muassa ristiriitatilanteet ja niiden ratkaiseminen, erilaiset muutostilanteet työpaikoilla sekä sairastumisesta johtuvat poissaolot ja niiden vaikutus työyhteisöön.

Tavoitteenamme on tuottaa jäsenillemme säännöllisesti uusia hyvinvointia tukevia palveluja ja tilaisuuksia. Seuraamme aktiivisesti saamaamme palautetta ja jäsentemme toiveita tulevista tarpeista ja teemoista, joihin pureutua tai joita tarjota. Otamme mielellämme vastaan myös vinkkejä kiinnostavista, hyvinvointiin liittyvistä aiheista sekä hyvistä puhujista.

Tee ennakkotehtävät ja katso webinaarit:

Valmennuskerta 1: Optimaalinen vireystila – Miten sen löydän?

Ennakkotehtävä:  

Tunnista, milloin olet parhaimmillasi.Päivän aikana keskittymiskyky ja vireystila vaihtelevat suuresti. Meillä jokaisella on päivän aikana hetkiä, jolloin työnteko on yleensä helppo aloittaa, ongelmat ratkeavat helpommin ja keskittyminen on helppo pitää yhdessä asiassa. Tällaisia ajanjaksoja voi olla päivässä yksi tai useampia. Tyypillisesti ne ovat 1–3 tunnin mittaisia.  

Havainnoi työpäiviäsi tai päiviä kokonaisuudessaan. Kirjaa itsellesi ylös viikon ajalta ne kellonajat tai päivän hetket, jolloin olet parhaimmillasi. Tunnistatko säännönmukaisuuksia, jotka yhdistävät parhaimpia hetkiä, tai toistuvatko ne tiettyyn kellonaikaan?

Valmennuskerta 2: Work hard but smart – Voimia myös seuraavaan (työ)päivään

Ennakkotehtävä:  

Valitse jompikumpi seuraavista tehtävistä tai tee molemmat.  

1. Laske, kuinka monta kertaa päivän aikana katsot viestejä, kuten sähköposteja, viestisovellusten viestejä tai Teams-viestejä.  

2. Jos tapanasi on suunnitella työpäivät tai viikot etukäteen, seuraa viikon ajan, miten tämä suunnitelma toteutuu. Merkitse ylös, miksi muutit suunnitelmaasi ja miten paljon.  


Valmennuskerta 3: Lisää mielekkyyttä ja innostusta työhön

Ennakkotehtävä: 

Kirjaa viikon verran muistiin havaintojasi siitä, mitkä asiat ovat tuottaneet sinulle työssä innostusta, flow-kokemuksia tai muuten positiivisia tunnetiloja. Pohdi, löydätkö näille asioille yhteistä teemaa.


Valmennuskerta 4: Miten nähdä muutoksissa mahdollisuus? Mielen joustavuus muutokseen sopeutumisen välineenä

Ennakkotehtävä:  

Pohdi elämässäsi tapahtuneita muutoksia. Ne voivat liittyä työhön tai yksityiselämään. Löydätkö omasta reagoinnistasi säännönmukaisuutta? Suhtaudutko uusiin asioihin hieman varauksella ja faktoja tutkien vai innostutko lähtökohtaisesti uusista asioista ja mietit käytännön toteutusta vasta jälkikäteen?

 

Lisätietoja:
Sipilä Riikka
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358400458226
Kulmala-Portman Sirja
Uravalmentaja
p. +358443488431
LinkedIn -profiili
Viimeksi päivitetty

Työhyvinvointi lähtee itsetuntemuksesta: mikä sinulle on tärkeää?

22.03.2022

Yksi arvostaa työelämän joustoja ja toinen kehitysmahdollisuuksia. Miten työpaikka voisi tukea sinun työhyvinvointiasi?

Itsetuntemus on avain työhyvinvointiin. Suomen Ekonomien työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan erityisasiantuntija Riikka Sipilä kehottaa miettimään, mitä asioita sinä arvostat ja mitkä asiat motivoivat juuri sinua.

Sipilä vieraili Radio Helsingin Anne ja Heikki show’ssa puhumassa työhyvinvoinnista.

Mitä työhyvinvointi merkitsee ja mitä erilaisia piirteitä siinä on, erityisasiantuntija Riikka Sipilä?

Työhyvinvoinnin kokonaisuus koostuu monesta eri asiasta. Me ihmiset olemme hyvin erilaisia, joten eri ihmisille eri asiat ovat tärkeitä eri aikoina. Esimerkiksi pikkulapsiperheille työelämän joustot voivat olla tärkeitä, jotta arki saadaan rullaamaan. Tällöin ei tarvitse töissä koko ajan miettiä, kuka hakee lapset tai mitä teen, jos lapsi sairastuu. Jollekin toiselle voi puolestaan olla tärkeintä, että omassa työssään voi kehittyä koko ajan ja omaa työtään voi kehittää.

Mikä on sellainen ydinasia, jota kaikki ihmiset kaikenlaisissa töissä kaipaavat työhyvinvointiin liittyen? 

Meillä on toki sellaisia asioita, jotka ovat ainakin suurimmalle osalle tärkeitä. Yksi sellainen asia on oman työn hallinta ja riittävä osaaminen. Se ei tarkoita, että töissä tarvitsisi olla aina kivaa tai työn tarvitsisi olla jotenkin helppoa, koska haasteet kuuluvat asiantuntijatyöhön. Se tarkoittaa ennemminkin sitä, että jos minulle tulee haasteita, osaan ratkaista ne. Luotan siihen, että pärjään. Jos minusta tuntuu, että en pärjää, tiedän, että saan apua. Tiedän myös, että jos työni muuttuu ja sen vaatimukset muuttuvat, saan riittävää osaamista, jotta pärjään työssäni jatkossakin.

Toinen asia, joka on kaikille yhteinen, on arvostus. Meille kaikille on tärkeää saada kokea, että minua arvostetaan ja työtäni arvostetaan.

Kolmas asia on oikeudenmukaisuuden tunne: minua kohdellaan samalla tavalla ja yhtä hyvin kuin kaikkia muitakin. Sen takia olisi todella tärkeää, että tehtäisiin yhteiset pelisäännöt etätyöhön liittyen. Todennäköisesti suurimmalla osalla työpaikoista tullaan välillä työskentelemään etänä ja välillä toimistolla. Kun on kirjalliset yhteiset pelisäännöt, jotka kaikki tuntevat, ei tule väärinkäsityksiä, että muut saavat tehdä, mutta minä en. Työtehtävistä voi tulla eroavaisuuksia, mutta kun ne on kirjattu ja selitetty, miksi näin toimitaan, ihmiset ymmärtävät sen.

Miten korona-aika on vaikuttanut esihenkilötyöskentelyyn?

Korona on varmasti vaikuttanut kaikkien meidän töihin jollain tavalla. Erityisesti muutokset ovat näkyneet esihenkilöiden työssä.

Toki korona-ajan alussa mietimme sitä, miten käytännössä järjestämme työtehtävät ja miten huolehdimme esimerkiksi tietoliikenneyhteyksistä, tietoturvasta ja laitteista. Samalla olemme joutuneet miettimään, miten seuraamme sitä, miten me työyhteisönä voimme. Miten huomaamme, jos joku työyhteisössä meinaa uupua? Miten huolehdimme osaamisen kehittämisestä ja huomaamme, jos työyhteisössä tarvitaan uutta osaamista? Miten saamme uudet ja varsinkin nuoret työntekijät kiinnittymään työyhteisöön? On siis aika paljon asioita, joita on jouduttu miettimään uusiksi esihenkilötyössä.

Miten tietotyöläisten tulisi pitää huolta omasta jaksamisestaan ja työhyvinvoinnistaan?

Työhyvinvointi lähtee liikkeelle itsetuntemuksesta. Siitä että tiedän, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä. Mitä asioita arvostan? Entä mitkä asiat motivoivat ja innostavat minua?

Moni mittaa fyysistä kuntoa säännöllisesti, mutta harva keskittyy tarkastelemaan, miten voin ja jaksan henkisesti. Olisi todella tärkeää, että jokainen meistä pysähtyisi aika ajoin miettimään, mitä hyvää työssäni on ja miten voin vahvistaa vahvuuksiani entisestään. Toisaalta tulee myös miettiä, mitkä ovat sellaisia asioita, joihin pitäisi tulla muutosta ja mitä asioita pitäisi kehittää. Jos on paljon sellaisia asioita, joihin pitäisi saada muutosta, voi miettiä, mistä ne koostuvat. Moni nostaa esille esimerkiksi sen, että on hirveä kiire koko ajan. Mistä kiire käytännössä koostuu? Eli paloitellaan se. On tärkeää, että ei jäädä yksin, vaan haetaan apua ja keskustellaan esimerkiksi työkavereiden kanssa.

Onko korona-aika tuonut mukanaan jotain uutta toimintatapaa tai vinkkiä, miten työhyvinvointia voisi omalta osaltaan parantaa?

Varmaan me kaikki olemme oppineet itsemme johtamista – ainakin meidän olisi pitänyt oppia. On tärkeää, että jokainen ottaa aikaa työhyvinvoinnille ja huolehtii siitä: pitää taukoja sekä miettii omat siirtymäriitit siihen, miten erottaa työn ja vapaa-ajan toisistaan. Miten pääsen työpäivän jälkeen eroon töistä, kun olen jatkuvasti samoissa tiloissa? 


Kuuntele työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan erityisasiantuntijan Riikka Sipilän haastattelu:


Lisää aiheesta:
Työterveyden ravistelija Laura Jalasto: ”Jaksamisesta ja kuormituksesta olisi tärkeää puhua ajoissa”
Ekonomeja stressaavat työtaakka, kiire ja johtamisongelmat – muista, että lomalla töistä saa irtautua kokonaan

Viimeksi päivitetty 24.3.2022

Mitä tehdä, kun maailmantilanne painaa? Näin erotat huolet ja todellisuuden

09.03.2022

Uravalmentaja Taija Keskinen on käynyt asiakkaidensa kanssa viime aikoina paljon keskusteluja huolista ja peloista. Mitä voi tehdä, jos ikävät tunteet ottavat vallan?

Keskinen Taija
Uravalmentaja
p. +358407475390
LinkedIn -profiili

Asiakkaani on huolissaan Ukrainassa ja Moskovassa asuvista työkavereistaan. Huomaan, että pelko on hiipinyt omankin mielen perukoille. Uhka leijailee välillä liian lähellä.

Voimme vain tehdä oman osamme hädässä olevien auttamiseksi ja keskittyä siihen, mihin voimme vaikuttaa. Asiakkaani kertoi, että mieltä rauhoittavat kävelylenkit keskellä päivää, kerran viikossa toimistolla tuttujen työkavereiden kanssa keskustelu ja omiin töihin keskittyminen. Hän kiittää, kun on saanut purkaa huolensa ja tunteensa. Uravalmentajana koen tehneeni arvokasta työtä.

Oma mieleni rauhoittuu, kun palautan sen kerta toisensa jälkeen tähän hetkeen. Joskus useita kertoja minuutissa. Hoen itselleni: ”Nyt on näin. Olemme tässä.” Se auttaa mieltäni erottamaan huolet ja tunteet todellisuudesta.

Hoen itselleni: “Nyt on näin. Olemme tässä.”

Havainnoin, mitä tässä hetkessä on meneillään: kuulen viisivuotiaan niiskutuksia ja legojen kalinaa, tunnen sormieni liikkeen näppäimistöllä, kehoni istumassa tuolilla ja hengityksen liikkeen. Näen lumen kertyvän omenapuiden oksille ja naistenpäivän kukkakimpun maljakossa.

Muistathan, että me uravalmentajat olemme kuuntelemisen ammattilaisia. Lisäksi olemme perehtyneet juuri kauppatieteilijöiden tilanteisiin. Jäsenenä voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä.

Oma suosikkini rentoutusharjoituksista on Tytti Koron ”Kaikki on hyvin” -harjoitus (16 min).

Lue myös lisää vinkkejäni täältä blogitekstistäni, joka on laadittu koronan alkamisen aikaan ja on sisällöltään jälleen ajankohtainen. Sieltä löydät myös lyhyen Mindfulness-äänitteen.

https://www.ekonomit.fi/ajankohtaista/vinkkeja-rauhoittumiseen-jos-ahdistaa-tai-pelottaa/#bb181319
Lue lisää uravalmennuksesta

Viimeksi päivitetty

Aivot ylikierroksilla? Näin huollat aivojasi työpäivien aikana ja niiden jälkeen

17.02.2022

Moderni tietotyö vaatii aivoilta paljon. Ei ole ihme, jos ajatus harhailee, mikäli tauot jäävät pitämättä ja multitaskaus on arkipäivää. Muutamalla vinkillä aivot toimivat kirkkaammin ja energiaa riittää vapaa-ajallekin.

Hyvinvointi tietotyössä

Työpäivät täyttyvät keskeytyksistä ja jatkuvasta kiireen tunnusta. Viestintäkanavat piippaavat, eikä rauhallista työaikaa ja -tilaa ole lainkaan. Olo on niin ylivirittynyt, ettei yhteen asiaan keskittyminen onnistu enää vapaa-ajallakaan. Työterveyspsykologin ja aivoasiantuntijan Mona Moisalan mukaan kyse on aivojen ylikuormittumisesta.

– Jos ajatukset käyvät jatkuvasti ylikierroksilla, rauhoittuminen on vaikeaa tai kärsit univaikeuksista, aivosi ovat todennäköisesti ylikuormittuneet. Myös arjen hajamielisyys ja keskittymisvaikeudet kielivät usein siitä, että aivosi kaipaavat lepoa, Moisala sanoo. 

Aivoja on tärkeää huoltaa niin töissä kuin vapaa-ajalla. Moisalan vinkeillä pääset alkuun:

  1. Varmista riittävä unensaanti. Tämä on aivojen hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkein tekijä. Helpoin tapa parantaa unenlaatua on varmistaa, ettei älylaitteita tule selattua juuri ennen nukkumaan menoa.
  2. Rytmitä työpäivä. Omista osa päivästä sälähommille, puheluille ja palavereille. Rauhoita loput päivästä rauhallisemmalle, keskittymistä vaativalle työlle.
  3. Muista tauot. Pidä työtehtävien välissä mikrotaukoja, jolloin hengität viisi kertaa syvään. Panosta yhteen pidempään taukoon, jolloin siirryt kokonaan pois älylaitteiden parista. 
  4. Vältä multitaskausta. Päätä edes yhden etäpalaverin ajan keskittyä vain siihen, mitä palaverissa tapahtuu, ja unohda sivupuuhastelu. 
  5. Sopikaa pelisäännöt. Keskustelkaa työyhteisön kesken yhteisistä säännöistä muun muassa tavoitettavuuteen ja palaverien kestoon liittyen. Pohtikaa yhdessä, miten sähköposti- ja viestintäkulttuurianne voisi kehittää siten, että se tukisi mahdollisuutta keskittyä työhön ilman keskeytyksiä.
  6. Tarjoa aivoillesi palauttavaa ja keskittymistä vaativaa tekemistä, esimerkiksi käsitöitä, tanssimista tai ruoanlaittoa. Aivot nauttivat sopivista haasteista, mutta samalla tulee muistaa tekemisen hauskuus ja nautinnollisuus.

Katso Suomen Ekonomien hyvinvointivalmennuksen Work hard but smart – Voimia myös seuraavaan (työ)päivään -webinaaritallenteesta lisää vinkkejä ja harjoituksia aivoterveelliseen työskentelyyn.

Lisää aiheesta:

Nuokutko taas koneella tai pompitko päättömästi asiasta toiseen? Ota vireystilasi hallintaan

Hyvinvointi aivotyössä

Viimeksi päivitetty

Sopiiko mentorointiohjelma minulle? Katso usein kysytyt kysymykset ja kuuntele kokemusasiantuntijan ja uravalmentajan keskustelu aiheesta

03.02.2022

Mentorointi oppimismenetelmä, jonka tavoitteena on edistää mentoroitavan eli aktorin ammatillista kasvua ja antaa mentorille auttamisen iloa toimimalla ammatillisena sparrauskumppanina ja jakamalla omaa osaamistaan. Suomen Ekonomien mentorointiohjelma on valtakunnallinen ja virtuaalinen.

Mitä vuoden mentorointiohjelma sisältää?

Suomen Ekonomien mentorointiohjelman kulmakiviä ovat huolellisesti tehty toiveiden mukainen parivalinta sekä laadukas perehdytys ja ohjelmanaikainen uravalmentajien taustatuki. Lisäksi parien käytössä on Howspace -ympäristössä toimiva oma suljettu työtila, jossa on runsaasti materiaalia ja tehtäviä mentoroinnin tueksi sekä mahdollisuus verkostoitua muiden osallistujien sekä uravalmentajien kanssa.

Kuinka paljon mentorointiohjelma vie aikaa?

Mentorointiohjelma kestää vuoden, ja sen aikana on parit tapaavat noin kerran kuussa, yleensä 1–2 tuntia kerrallaan. Mentorointiparit sopivat tapaamisten keston ja aikataulutukset itse omaan tilanteeseen ja aktorin tavoitteisiin sopivaksi. Yhteydenpitoa voi tapahtua myös tapaamisten välillä esimerkiksi s-postilla.

Miten mentorointiparit tapaavat?

Tällä hetkellä mentorointiohjelma on virtuaalinen. Suurin osa mentorointipareista on siirtynyt virtuaalisiin tapaamisiin erittäin sujuvasti ja onnistuneesti. Kukin pari sopii kuitenkin itsenäisesti parhaimmat tapaamismuodot. Jos pari asuu samalla paikkakunnalla, voi myös kävelymentorointi olla mahdollista. Vuosien varrella parit ovat tavanneet hyvin erilaisissa paikoissa ja hyvin eri kellonaikoihin, omien aikataulujensa mukaan, mm. aamiaisen tai lounaan merkeissä.

Sovinko minä aktoriksi?

Mentorointi sopii hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi kun haluat syventää ammatillista osaamistasi (esim. brändimarkkinointi, konsultatiivinen myynti tai projektinhallinta), viedä sitä seuraavalle tasolle (esim. kokonaisvastuu, esihenkilötehtävät tai johtoryhmärooli) tai olet urallasi muutoskohdassa (esim. alanvaihto, tasapainon löytäminen tai yrittäjäksi lähteminen).

Usein mentorointiohjelmaan hakeudutaan, kun halutaan tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksia vielä paremmin, pohtia oman uran suuntaa ja seuraavia askeleita. Mentorin kanssa voi sparrailla erilaisia vaihtoehtoja sekä hakea kokemusta ja näkemystä liiketoimintaosaamisen syventämiseen. Yhtä hyvin teemoina voi olla mm. strategian jalkautus, yrityksen laajentaminen tai jatkokoulutusmahdollisuudet.

Huomioithan, että mentoroinnin fokus ei ole varsinaisessa työnhakuvalmennuksessa. Mikäli tarvitset tukea työnhakuun, sinulla on Suomen Ekonomien jäsenenä mahdollisuus moniin erilaisiin työnhakua tukeviin palveluihin kuten verkkovalmennuksiin ja uravalmennukseen.

Halutessasi voit pallotella mentoroinnin sopivuutta tilanteeseesi uravalmentajan kanssa. Ota yhteyttä Sirja Kulmala-Portmaniin: sirja.kulmala-portman@ekonomit.fi tai Hanna Hirvoseen: hanna.hirvonen@ekonomit.fi.

Jos haen aktoriksi eikä minulle löydy sopivaa mentoria, saanko rahat takaisin?

Kyllä saat. Teemme parhaamme sopivan parin löytämiseksi, mutta mikäli sellaista ei syystä tai toisesta löydy, sinulle on tarjolla seuraavan vuoden mentorointiohjelma tai rahanpalautus oman valintasi mukaan. Pidämme huolen siitä, että mentorin kokemus ja sinun toiveesi kohtaavat.

Jos haen mentoriksi eikä minulle löydy sopivaa aktoria, mitä sitten tapahtuu?

Mentoreista mukaan valitaan ne, joiden tausta sopii parhaiten aina sen hetkisen ohjelman aktoreiden ammatillisen kehittymisen tarpeisiin. Seuraava mahdollisuus mentoroida odottaa kuitenkin yleensä jo pian. Voit tulla valituksi seuraavassa ohjelmassa mentoriksi, mikäli sopiva aktori löytyy ja mentorointi sopii edelleen aikatauluusi.

Olen ollut jo pidemmän aikaa työelämässä, olenko liian vanha aktoriksi?

Suomen Ekonomien mentorointiohjelmaan ovat tervetulleita kaikenikäiset aktorit ja mentorit, vastavalmistuneesta ekonomista työelämän konkariin. Tärkeintä on halu ja motivaatio kehittyä ammatillisesti. Viimeaikaisissa ohjelmissa aktorien iät ovat olleet välillä 28–58 ja mentorien iät 32–72.

Sovinko minä mentoriksi? Kuinka paljon kokemusta mentorilla pitää olla?

Aktorit usein toivovat mentorilta kokemusta erilaisista tehtävistä ja toimialoista, suorapuheisuutta, empaattisuutta, liiketoimintaosaamista, johtamiskokemusta, rohkeita valintoja omalla uralla ja vinkkejä tasapainon vaalimiseen. Meidän näkemyksemme mukaan kuka tahansa, joka haluaa auttaa muita eteenpäin ja on valmis sitoutumaan luottamukselliseen prosessiin vuodeksi, sopii mentoriksi. Aktoreina on eri ikäisiä ja eri uravaiheissa olevia ekonomeja, joten sinun kokemuksesi voi olla juuri oikeanlaista jollekin aktorille. Mieluummin siis matalalla kynnyksellä mukaan, jos ajatus mentoriksi lähtemisestä puhuttelee!

Halutessasi voit pallotella mentoriksi lähtemistä uravalmentajan kanssa. Ota yhteyttä Sirja Kulmala-Portmaniin: sirja.kulmala-portman@ekonomit.fi tai Hanna Hirvoseen: hanna.hirvonen@ekonomit.fi.

Miten mentorointiparien parivalinta eli matching tapahtuu?

Sekä mentori että aktori täyttävät monipuoliset lomakkeet, joiden avulla uravalmentajat yhdistävät sopivimmat parit. Lomakkeella kysytään muun muassa aktorin tavoitteita ja toiveita mentoroinnille. Mentorilta kysytään teemoja, joista hän haluaisi mentoroida. Myös molempien kokemustausta kysytään. Lomakkeen täyttämiseen kannattaa siis varata reilusti aikaa ja kertoa mahdollisimman tarkasti toiveistaan. Jos mentorointiohjelmaan ilmoittautuneista mentoreista ei löydy aktorille sopivaa mentoria, Suomen Ekonomien uravalmentajat etsivät heitä verkostoistaan.

Mistä saan lisätietoja mentorointiohjelmasta ja miten ilmoittaudun mukaan?

Tutustu mentorointiohjelman esittelyyn ja ilmoittaudu mukaan joko aktoriksi tai mentoriksi. Ilmoittautumiseen on omat linkkinsä kummallakin. Aktorilinkki on auki aina tietyn etukäteen ilmoitetun ajan. Mentoriksi voit ilmoittautua pitkin vuotta.  

Lue myös:

Mentorointi on vanha menetelmä, joka toimii hyvin ja kiinnostaa nyt monia, jotka haluavat päästä eteenpäin työelämässä

Viimeksi päivitetty 28.9.2022

Ajattelu muovautui mentorointivuoden aikana

26.01.2022

Kun aktori Anu Tengvall ja mentori Riitta Tolvanen kohtaavat, nauru on herkässä, vaikka puhutaan asiaa. Ekonomien mentorointiohjelman yhdistämät naiset kokevat hyötyvänsä keskusteluista, jotka rönsyilevät työasioista kuorolauluun ja perhe-elämään.

HR and Finance Manager Anu Tengvall, 39, oli jo pitempään pohtinut mentorin hankkimista, kun hän viime vuonna haki Ekonomien mentorointiohjelmaan.

”Tunsin, että olin ammatillisesti jumissa. Kaipasin kokeneen henkilön sparrailua ja apua tavoitteideni kirkastamiseen.”

Ohjelma yhdisti Tengvallin ja HR-konkari Riitta Tolvasen, 68. Tolvanen on jo eläkkeellä, mutta toimii mentorina ja kirjoittaa ammattikirjallisuutta. Pitkän uran tehnyt Tolvanen toimi viimeiset kymmenen vuotta VTT:n henkilöstöjohtajana.  

”Tunnen kiitollisuutta kauppatieteellisestä koulutuksestani ja urastani. Siksi jaan mielelläni kokemustani. On palkitsevaa nähdä, miten voin auttaa nuorempia ekonomeja.”

Yhteistyö alkoi keskustelulla, jossa Tengvall sai kertoa toiveistaan. Pari laati sopimuksen, johon kirjattiin pelisäännöt. Molemmat sitoutuivat luottamuksellisuuteen.

Parilla synkkasi heti. Naisia yhdistivät paitsi koulutus myös savolaiset sukujuuret, kuorolauluharrastus, mökkeily ja perhe.

”Välillä nauraa kätkätimme, vaikka saatoimme olla vakavan asian äärellä”, Tolvanen muistelee.

Naiset tapasivat Teamsissa kerran kuussa vuoden ajan. Aluksi aiheet tulivat aktorilta, mutta myöhemmin aiheita versoi myös mentorin ajatuksista.

Tengvall kirjoitti koko prosessin ajan oppimispäiväkirjaa.

”Yllätyin, miten paljon näin harvakseltaan toteutetut tapaamiset pystyivät muovaamaan ajatteluani.”

Mentorivuoden aikana hänet nimitettiin työpaikkansa johtoryhmään, jolloin monet mentorin opit pääsivät heti käytäntöön.

On selvää, että aktori hyötyy yhteistyöstä, mutta mitä mentori saa?

”Aktorit ovat nuorempia. Heidän kauttaan pysyn kärryillä siitä, mitä liike-elämässä tapahtuu ja mikä on ajan henki”, Tolvanen kiittää.

Anun ja Riitan vinkit tiimityöhön:

  1. Rakenna luottamus. Kun omia näkemyksiä tai epävarmuutta ei tarvitse peitellä, pohja kehittymiselle on otollinen.
  2. Aseta tavoitteet. Ne kertovat, miksi yhteistyötä tehdään. Tavoitteellisuus tarkoittaa myös sitoutumista.
  3. Jousta tarvittaessa. Joustoa tarvitaan, josesimerkiksi työskentelytapoja täytyy arvioida uudelleen kesken prosessin.

Fakta:

  • Suomen Ekonomit järjestää vuoden kestävän mentorointiohjelman virtuaalisesti kahdesti vuodessa.
  • Mentoroinnin tavoitteena on edistää mentoroitavan ammatillista kasvua ja antaa mentorille auttamisen iloa.
  • Suomen Ekonomien seuraava mentorointiohjelma alkaa toukokuun alussa 2022. Ohjelman aktorihaku on auki 20.1.−20.2.2022. Mentorihaku on auki jatkuvasti.

Teksti: Leena Lukkari

Kuva: Vesa Laitinen

Lue lisää mentoroinnista
Viimeksi päivitetty

Nuokutko taas koneella tai pompitko päättömästi asiasta toiseen? Ota vireystilasi hallintaan

24.01.2022

Vireystila vaikuttaa aikaansaamiseen, tehokkuuteen ja mielialaan. Heltin työterveyspsykologi Mari Laari antaa neuvot vireystilan tunnistamiseen ja säätelyyn.

Istut työkoneen edessä. Pitäisi ajatella, keskittyä ja luoda uutta, mutta homma ei etene, ajatus ei toimi tai mieli poukkoilee. Alkaa tuskastuttaa. Kello raksuttaa ja aikataulupaine puskee päälle.

Kuvailemani tilanne on tuttu varmasti jokaiselle. Kyse voi olla siitä, että vireystila on ollut kyseiseen, ajattelua vaativaan tehtävään väärä.

3 syytä opetella tunnistamaan oman vireystilan vaihtelua

Vireystilasi vaihtelee luonnollisesti päivän mittaan ylivireyden, optimaalisen vireystilan, alivireyden ja unen välillä. Kun opettelet tunnistamaan oman vireystilasi luonnollisen vaihtelun, saat seuraavia hyötyjä:

  • pystyt hyödyntämään vireystilojasi työn, liikkumisen, lepohetkien ja palautumisen suunnittelussa
  • havaitset aikaisemmin, milloin vireystila nousee tai laskee liikaa
  • opit säätelemään eri vireystilojasi sopivilla aktiviteeteilla päivän mittaan.

Miten voi tunnistaa erilaisia vireystiloja?

Ylivireystila, alivireys ja optimaalisen vireys eroavat huomattavasti toisistaan.

Konkreettinen keino tunnistaa oman vireystilan vaihteluita on kirjata päivän aikana ylös kellonajat, jolloin huomaat itsessäsi alivireyden, ylivireyden ja optimaalisen vireystilan merkkejä.

Optimaalisen vireystilan tunnistat siitä, että ajatus kulkee kirkkaasti. Energiaa riittää, mutta et poukkoile asiasta toiseen. Ajatukset ovat pääosin optimistisia ja ratkaisukeskeisiä. Tämä ajanjakso on paras hetki tehdä töitä ja ajatella. Sijoita tähän ajanjaksoon päivän tärkeimmät, erityistä ajattelua tai ongelmanratkaisua edellyttävät tehtävät.

Alivireyden merkkejä ovat tekemisen ja ajattelun hidastuminen, väsymys ja se, että kiinnostus tekemistä kohtaan vähenee. Sijoita tähän vireystilaan päivän helpoimmat tai rutiininomaiset tehtävät. Matalan vireystilan ajanjaksoon soveltuvat myös ne palaverit, jotka eivät kuormita liikaa.

Ylivireyden aikana ihminen hyppii työtehtävästä toiseen ja on innostunut, mutta asiat eivät valmistu ja priorisointi on vaikeaa. Ylivirittynyttä tilaa voit hyödyntää niihin toimiin, joissa luontaisesti täytyy suorittaa lyhyitä ja nopeita tehtäviä.

Mitä voi tehdä, kun alivireys tai ylivireys iskee väärällä hetkellä?

Läheskään aina arjen aikataulutus oman vireystilaan mukaan ei ole mahdollista. Mitä tehdä, jos esimerkiksi tärkein palaveri tai työtehtävä on juuri silloin käsillä, kun alivireys tai ylivireys on vallannut kehon ja mielen?

Kun tunnistat itsestäsi alivireyden merkkejä, kokeile näitä vinkkejä energisointiin:

  • nouse ylös, kävele, haukkaa raitista ilmaa pienellä lenkillä
  • vaihde aihe uuteen tai innostavaan teemaan
  • juttele jonkun kanssa.

Kun tunnistat ylivireystilan merkkejä, kokeile näitä keinoja rauhoittumiseen:

  • tietoisen läsnäolon (mindfulness) harjoittelu
  • hengitysharjoitukset, erityisesti palleahengityksen tekniikka rauhoittaa tehokkaasti
  • rauhoittava pieni liike, kuten olkapäiden pyörittely auttaa keskittymään.

Oman vireystilan vaihteluita opit nopeasti tunnistamaan ja hyödyntämään arjessasi.

Katso Ekonomien hyvinvointivalmennuksen “Optimaalinen vireystila – miten sen löydän” -webinaaritallenteesta lisää vinkkejä ja harjoituksia oman vireystilan tunnistamisen avuksi.

Teksti: Mari Laari

Katso tallenne webinaarikirjastossa
Viimeksi päivitetty

Pää pulassa − mikään ei yhdistä ihmisiä nyt niin kuin huoli mielen hyvinvoinnista

14.12.2021

Modernin ajatustyöläisen arki ei ole aivoillemme helppoa. Tämä pitää huomioida paremmin työpaikoilla ja opinnoissa, kirjoittaa Ekonomien viestintäpäällikkö Ida Levänen.

Levänen Ida
Viestintä- ja markkinointipäällikkö, Ekonomi-lehden päätoimittaja
p. +358407674661
LinkedIn -profiili

Työ läikkyy vapaa-ajalle. Viestiä pukkaa joka tuutista. Etätyössä yksinäisyys painaa ja toimistolla ei saa keskittymisrauhaa.

Modernin ajatustyöläisen arki ei ole ikiaikaisille aivoillemme helppoa. Koronasulku taisi vielä korostaa sitä, että asiantuntijatyötä tehdään nimenomaan pään sisällä. Olitpa missä hyvänsä, voit aina olla töissä. Missä ja milloin saa rauhoittua, lautautua ja palautua?

Olitpa missä hyvänsä, voit aina olla töissä. Missä ja milloin saa rauhoittua, lautautua ja palautua?

Tämän syksyn aikana te jäsenet olette ilmaisseet meille harvinaisen selvästi, että mielen hyvinvointi ja henkinen jaksaminen ovat juuri nyt tärkeimpiä asioita, joihin toivotte meidän vaikuttavan. Tulos on ollut sama monessa eri kyselyssä ja keskustelussa. Mikään ei yhdistä ekonomeja ja kyltereitä niin kuin kokemus siitä, että omasta vireestä on pidettävä huolta. Jaksamista ja mielenterveyttä on vaalittava, sillä niitä uhataan monelta suunnalta.

Onneksi teema on meille tuttu. Esimerkiksi työaikaan liittyvä vaikuttaminen on ollut peruskalliomme alusta saakka. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vuosilomalakia pidempiä lomia ja ylimääräisiä vapaita sekä joustoja, kuten työaikapankkeja ja liukumia. Tarvittaessa lakineuvontamme auttaa saamaan oikeudenmukaiset korvaukset pitkistä työpäivistä.

Teemme paljon myös sen eteen, että työ ja muu elämä pysyisivät tasapainossa. Olemme neuvotelleet jäsenillemme konkreettisia hyötyjä, jotka auttavat yhdistämään työn ja muun elämän. Tällaisia ovat esimerkiksi mahdollisuus sairastaa ilman palkan menetystä sekä oikeus saada palkkaa sairaan lapsen hoitoajalta sekä äitiys- ja isyysvapaalta.

Neuvottelemme jäsentemme puolesta myös etätyöhön liittyvistä määräyksistä ja suosituksista. Mahdollisuus tehdä etätyötä on toive, jonka lähes kaikki jäsenemme jakavat. Tämä toive on kuultu.

Teemme kaikkemme, jotta Suomessa on jatkossakin hyvässä vireessä olevia ekonomeja.

Kirjoitus on julkaistu Ekonomi-lehdessä 4/2021.

Lue lisää hyvinvointiin liittyvistä palveluista

Lue myös

Kilpailu, vertailu ja työelämän epävarmuus ahdistavat korkeakouluissa
Etätyö tuli jäädäkseen, joten työlainsäädäntöä pitää muuttaa
Kyselytutkimus: Työehtosopimusten kannatus vahvaa alle 35-vuotiaiden keskuudessa
Viimeksi päivitetty

On järjetöntä suorittaa ja pinnistellä, kun voisi valita fiksummin

14.12.2021

Voiko aina tehdä enemmän, paremmin ja nopeammin? Työterveyspsykologi Mari Laari kehottaa mieluummin karsimaan, vähentämään ja optimoimaan. Tammikuussa alkavasta hyvinvointivalmennuksesta saat vielä lisää eväitä oman hyvinvointisi tueksi. Valmennus sisältyy ekonomi- ja KylteriPlus-jäsenten jäsenmaksuun.

Heltin organisaatio- ja työterveyspyskologi Mari Laari on yksi Ekonomien hyvinvointivalmennuksen valmentajista.

Moni meistä on jo ääneen kertonut odottavansa loppuvuoden pyhien pientä taukoa. Viimein saa hiukan hengähtää ja siirtää katseen kohti seuraavaa vuotta. Vuodenvaihteessa ja alkuvuodesta puheissa on monesti lauseita, jotka alkavat sanoilla “lisää”, “enemmän”, “tehokkaammin”, “paremmin”, “nopeammin”. 

Joku pohtii mielessään, että arkeen täytyy saada lisää liikuntaa ja lisää unitunteja. Toinen miettii miten saada ruuhkavuosien aika käytettyä tehokkaammin, paremmin ja mahdutettua lisää sitä ja vähemmän tätä. 

Kuulostaako tutulta?

Sama pää töissä ja kotona

Nykyisessä ja tulevaisuuden työn ja arjen kokonaisuudessa on järjetöntä yrittää tehdä koko ajan enemmän tai nopeammin, sillä meistä jokainen tietää miten siinä käy. Rasittunut, ylikuormittunut ja sumeana täysillä surraava pää ei auta sen enempää töissä, kotona kuin liikuntasuorituksissakaan.

Tehokkain keino lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia, jaksamista ja suorituskykyä on oppia tunnistamaan, ymmärtämään ja säätelemään oman mielen ja aivojen toimintaa. 

Entä jos tällä kertaa lupaisitkin itsellesi karsia, vähentää ja optimoida?

Hyvinvoinnin parantaminen, suorituskyvyn ja virran lisääminen arjessa ei läheskään aina tarkoita sitä, että pitäisi tehdä enemmän, paremmin ja nopeammin. Päinvastoin. Monesti kokonaisvaltainen, mielen ja kehon, hyvinvointi lisääntyy ja suoritukset paranevat vireystilan optimoinnilla ja säätelyllä sekä opettelemalla paremmin tunnistamaan omaan jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä.

Esimerkiksi opettelemalla tunnistamaan ja säätelemään omaa vireystilaa ja sen vaihteluita, pystyt optimoimaan arkeasi. Oman tekemisen säätely vireystilan mukaan auttaa paitsi työtehtävissä, liikunnassa, tunteiden säätelyssä – sekä siinä tärkeimmässä eli palautumisessa arjen kuormituksesta.

Myös aivoystävällisiä työtapoja, resilienssiä sekä muutoskyvykkyyttä voi harjoitella – ja niillä jokaisella on vaikutusta kuormitukseen, suorituskykyyn, ylivirittyneisyyden purkamiseen sekä palautumiseen. 

Tammikuussa alkaa uudenlainen hyvinvoinnin valmennuskokonaisuus – ilmoittaudu jo nyt

Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden tehdä fiksuja lupauksia ja tekoja oman hyvinvoinnin eteen heti alkuvuodesta.

Ekonomien jäsenille räätälöity hyvinvointivalmennus muodostuu neljästä valmennustilaisuudesta, joista saat konkreettisia vinkkejä ja harjoituksia arkeesi.

Valmentajat ovat kokeneita psykologeja, joista jokainen on erikoistunut ajatustyön ymmärtämiseen ja ajatustyöläisten hyvinvoinnin tukemiseen ja jotka tarjoavat valmennuksissaan sekä ajattelun aiheita että konkreettisia työkaluja.

Hyvinvoinnin valmennuskokonaisuus auttaa sinua löytämään arkeesi sopivia vastauksia esimerkiksi näihin kysymyksiin:

  • Miten voin oppia tunnistamaan ja ennakoimaan vireyteen ja jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä? 
  • Millaisia ovat minulle toimivat keinot lisätä virtaa arkeen ja miten löydän itselleni soveltuvat keinot tukea palautumistani?
  • Miten optimoin vireystilaani – onko mahdollista päästä parempiin suorituksiin, ilman että näännyn työmäärän alle?
  • Miten voin vaikuttaa omaan hyvinvointiini ja voida paremmin – mitkä ovat arjessa toimivia keinoja hyvinvoinnin ylläpitämiseen tai lisäämiseen?

Lue lisää valmennuksesta ja ilmoittaudu

Hyvinvointivalmennuksen kokonaisuudessa kohtaat kokeneet Heltin ajatustyöläisten elinvoimaisuuteen erikoistuneet asiantuntijat: 

Mari Laari, organisaatiopsykologi, työterveyspsykologi
Pitkän työterveysuran tehnyt työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti ja työnohjaaja Mari Laari auttaa ymmärtämään omaa kuormitusta ja henkisiä voimavaroja sekä ohjaa löytämään omat voimavarojen lähteet vastavoimaksi kuormitukselle. 

Mona Moisala, aivotutkija, työterveyspsykologi
Aivotutkimuksesta väitellyt Heltin työterveyspsykologi Mona Moisala tietää, miten työtä voi tehdä aivoystävällisesti niin, että se tukee keskittymiskykyä ja työssä jaksamista.

Tuuli Viranta, työpsykologi
Tuuli Viranta on työskennellyt pitkään työ- ja organisaatiopsykologian parissa niin johdon coachina kuin työterveyspsykologina. Valmentajana Tuulilla on rauhallinen ja selkeä ote, joka tarjoaa tilaa itsereflektion syntymiseen. 

Sini Lindholm Liiketoimintajohtaja, Organisaation kehittämisen palvelut
Sinillä on reilu 20 vuoden kokemus organisaatioiden, johtamisen ja hyvinvoinnin kehittäjänä. Sini on organisaatiopsykologi, jota kiehtoo työn murroksen lisäämä työelämän kompleksisuus ja tätä kautta toiminnan lisääntyneet haasteet. 

Viimeksi päivitetty

Kilpailu, vertailu ja työelämän epävarmuus ahdistavat korkeakouluissa

19.11.2021

Työelämän epävarmuuden lisääntyminen ja itsensä vertaaminen muihin ovat yleisiä stressin ja ahdistuksen aiheuttajia kauppatieteiden opiskelijoilla ja nuorilla ekonomeilla. Opiskelijoiden jaksamis- ja mielenterveysongelmat ovat tikittävä aikapommi.

Hyvinvoiva kylteri kuvituskuva

Suomen Ekonomit on selvittänyt tänä syksynä kauppatieteiden opiskelijoiden näkemyksiä laajalla Nuoret ja työelämä -kyselytutkimuksella (864 vastaajaa) sekä suppeammalla kauppatieteiden opiskelijoille suunnatulla hyvinvointikyselyllä (90 vastaajaa).

Tulokset ovat osin karuja: Nuorista ekonomeista 66 prosentin mielestä työn ja vapaa-ajan erottaminen on vaikeaa ja 82 prosenttia uskoo epävarmuuden työelämässä lisääntyvän. Opiskelijoita ahdistaa etenkin itsensä vertaaminen muihin sekä sosiaalinen paine verkostoitua. Ulkonäköpaineetkin ovat tavallisia.  

”Monella on se käsitys, että ala on kilpailuhenkinen. Itselle asetetaan kovia tavoitteita ja vaatimuksia ja ajatellaan, että kaikilla muilla menee tosi hyvin”, Suomen Ekonomien kylteriyhdyshenkilö ja kauppatieteiden opiskelija Launo Isto sanoo.

Mielenterveyspalvelut kuntoon ja riittäviksi

Kylteriyhdyshenkilö Petra Käen kokemuksen mukaan kauppatieteiden opiskelijoiksi päätyy paljon kympin oppilaita. He ovat hyvin vaativia itseään kohtaan ja saattavat kohdata ensimmäistä kertaa elämässään tilanteen, jossa eivät osaakaan jotain tai pärjääminen tuottaa vaikeuksia. Tämä pitäisi huomioida paremmin korkeakouluopiskelijoille tarjottavissa mielenterveyspalveluissa.

Erityisen huolestuttava havainto oli, että 16 prosenttia Ekonomien opiskelijakyselyyn vastanneista ei yrityksistä huolimatta ollut päässyt YTHS:n kautta psykiatrille.

”Tämä opiskelijajäseniltämme tuleva viesti on tärkeä sekä inhimilliseltä että yhteiskunnalliselta kannalta. Jos jo opiskelijat voivat huonosti, kuka tekee tulevaisuudessa työt? Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja”, asiantuntija Veera Hellman Suomen Ekonomeista sanoo.

Terve mieli, hyvinvoiva kylteri -kampanja herättää keskustelua mielenterveydestä

Suomen Ekonomit viettää mielenterveysviikolla 21.−28.11.2021 Terve mieli, hyvinvoiva kylteri -teemaviikkoa yhdessä kylteriyhdistysten kanssa.  

Suomen Ekonomit tuottaa kampanjaviikolla sisältöjä ja viestintää yhteistyössä opiskelijoiden ja somevaikuttajien kanssa.

Tavoitteena on tehdä näkyväksi se, että koulutustausta, työtehtävät tai mikään muukaan henkilökohtainen ominaisuus ei määrittele sitä, kuka voi uupua tai kokea mielenterveysongelmia.

Opiskelijoiden hyvinvointikyselyssä etenkin itsensä vertaaminen muihin nousi yleiseksi ahdistuksen aiheeksi.

Lisätietoja

Hellman Veera
Asiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503858229
Kemppainen Lauri
Kylteriyhdyshenkilö / Turun kauppakorkeakoulu
p. +358443144711
Komulainen Pinja
Kylteriyhdyshenkilö / Tampereen yliopisto
p. +358406536610
Viimeksi päivitetty

Tavallinen suoritus LUT-Yliopistossa: suomalaisesta ylioppilaasta tuli vain viidessä vuodessa kauppatieteiden maisteri

18.11.2021

25-vuotias Aino Juurikkala suoritti runsaassa viidessä vuodessa 302 opintopistettä ja valmistui elokuussa 2021 kauppatieteiden maisteriksi. Nyt hän kertoo viisi parasta opiskeluvinkkiään.

Juurikkala Aino
Viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija
p. +358503253948

Kauppatieteiden opiskelu on samanaikaisesti kivaa ja kamalaa, innostavaa ja lannistavaa sekä sujuvaa että takkuilevaa. Tai sitä se ainakin mulle oli. Vaikka ala ja sen kiemurat tuntuivat oikeilta heti pääsykoeluvusta asti, oli viiden vuoden taival täynnä sekä onnenkiljahduksia että tuskaisia kyyneleitä. Tässä nyt muina alani asiantuntijoina on kuitenkin todettava, etten vaihtaisi hetkeäkään pois. Siksi jaankin viisi parasta opiskeluvinkkiäni: näiltä päästiin fuksin itsevarmuudesta graduahdistuksen kautta vastavalmistuneen auvoiseen elämään.  

1. Kirjastossa tuskaileminen on kivempaa seurassa

Saapuessani yliopistolle ensimmäisen kerran, en tuntenut sieltä ketään. Into tehdä uusia ystäviä olikin valtava, ja niin oli onneksi kaikilla muillakin. Kiitos ainejärjestömme, kavereiden tekeminen oli myös tehty erittäin helpoksi ja nopeasti löysinkin sen kaveriporukan, jonka kanssa kulutimme kirjaston penkkejä seuraavat viisi vuotta. Etsi siis ystäviä, joiden kanssa voit ensin juhlia pilkkuun asti ja sen jälkeen tuskailla kirjastossa deadlinejen kanssa. Sillä ei ole mitään väliä millä vuosikurssilla he ovat tai mikä pääaine heillä on – opiskelun tuska on nimittäin universaali kokemus, josta selviää parhaiten yhdessä.  

2. Jos suoritat yhtenä vuonna 76 opintopistettä, voit suorittaa seuraavana 30 

Totuus on, että vaikka yhden opintopisteen laajuudeksi on mitoitettu 27 tuntia aktiivista opiskelua, irtoaa osa opintopisteistä helpommin. Itse olen tyytyväisenä kävellyt johtamisen perusteiden tenttiin lukematta mitään, ja tuntia myöhemmin kävellyt ulos kirkkaan kolmosen kanssa. Silloin kun kurssit tuntuvat helpoilta, motivoivilta ja ne sopivat sun kalenteriisi, niin paahda menemään. Mutta silloin kun ryhmätyöt imevät viimeisetkin mehut, Excelin koodit ei tartu eikä teoriakatsauksen kirjoittamista pysty aloittamaan ahdistuksen takia, jätä kurssi kesken ja tee vähemmän. On tervettä tunnistaa omat rajansa, niin hyvässä kuin pahassakin.   

3. Hanki itsellesi tekemistä koulun ohelle

Hallitukset, toimiryhmät, jaostot ja urheiluseurat tarjoavat kaikki tarvittavaa tuulettumista opintojen ääreltä. Toki kalenteri saattaa täyttyä erilaisista vastuuhommista ja vapaaehtoistehtävistä, mutta sentään saat muut ajateltavaa ja todennäköisesti muutaman uuden ystävänkin. Ehdin itse osallistua muutaman jaoston, paikallisen NESU-järjestön sekä ylioppilaskunnan edustajiston toimintaan, enkä vaihtaisi niitä pois. Vapaaehtoishommista sanotaan aina, ettei kaikkea opi luentosaleista ja nämä hommat ovat siksi tärkeitä. Itse komppaan ja jatkan sanomalla, että myös suurin osa hauskanpidosta tapahtuu luentosalin ulkopuolella – kannattaa kokeilla! 

4. Älä pelkää puhua (opiskelu) ahdistuksestasi ääneen

Niin kauppiksessa kuin varmasti myös muilla aloilla, ihmisillä on kova tarve näyttää olevansa superihmisiä. Kursseista napsitaan nelosia ja vitosia, ryhmätyöesityksiä viilataan yöunien kustannuksella ja oman alan harkkapaikat ovat taskussa jo ennen toista opiskeluvuotta. Niin sanotulle tavalliselle opiskelijalle saattaakin helposti tulla kuva, että kaikille muille opiskelu on helpompaa ja minä tässä vain yksin tuskailen.

Näin se ei kuitenkaan ole: melkein 60% kauppisopiskelijoista on kokenut ahdistusta opintomenestyksestä. Itse olen aina saanut vertaistukea, kun olen avautunut jonkun kurssin, tehtävän tai proffan vaikeudesta. Vertaistuen lisäksi olen parhaimmillani saanut vanhemman vuosikurssin opiskelijalta apua, tärppejä tai valmiita jopa ryhmätöitä oman tekemisen tueksi. Vain puhumalla voidaan vähentää ahdistuksen stigmaa korkeakouluopinnoista – ja usko, sinä et todellakaan ole yksin fiiliksiesi kanssa.   

5. Älä polta itseäsi loppuun gradun kanssa, sillä työelämä odottaa oven takana 

Siinä kohtaa, kun kaikki muut opiskeluajan kurjuudet alkavat olla takanapäin, tulee se kaikista kamalin vastaan: gradu. Sekös se vasta kurkkua kuristaa – niin kuristi minunkin, mutta niin vain kahdeksan kuukauden työllä siitä selvittiin. Itselläni auttoi kavereiden kanssa tuskailu, muiden opintojen suorittaminen ennen kirjoitusurakkaa, osa-aikatöiden tekeminen kirjoittamisen ohella sekä ahdistuksestani ääneen puhuminen. 

Konkreettisemmiksi vinkeiksi sanoisin omien deadlinejen asettamisen ja itsensä palkitsemisen ne saavutettua, sekä rehtien vapaapäivien pitämisen, jolloin tietokonetta ei avata. Pidä alusta asti listaa lähteistäsi ja niiden tärkeimmistä löydöksistä, ja niinä päivinä, kun kirjoittamisesta ei tule mitään, niin kirjoita asioita ylös vaikka ranskalaisilla viivoilla. Ehdit oikolukea ja muotoilla tuotoksesi myöhemmin, kun luet oman tekstisi läpi noin sata kertaa ennen palauttamista. Ja vaikka graduun jäisikin kirjoitusvirhe heti kolmanteen sanaan (kuten allekirjoittaneella kävi), niin onko sekään loppujen lopuksi niin vakavaa? Huononkin gradun palauttanutta kutsutaan maisteriksi.  

Työelämä tarvitsee terveitä ekonomeja. Olemme vuosikausia pitäneet huolen siitä, että kauppatieteellinen koulutus on korkeatasoista – nyt haluamme pitää huolen siitä, että kauppatieteiden opiskelijat voivat hyvin. Vedä siis syvään henkeä, muista pitää hauskaa ja vetää omat rajasi – työelämään ei ole kenelläkään niin kiire, että sinne päästääkseen pitäisi polttaa itsensä loppuun.  

Viimeksi päivitetty 24.11.2021

Huijarista asiantuntijaksi – kun uskalsin olla oma itseni vahvuuksineni ja heikkouksineni

18.11.2021

Nuori nainen jakkupuvussa. Ulkoisesti itsevarma, sisältä epävarma. Hymy kasvoilla aloittaa alustuksen aiheesta, jonka tuntee hyvin. Samalla kuitenkin peläten, että eteen tulee kysymys, johon ei osaakaan vastata. 

Sipilä Riikka
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358400458226

Työurani alussa minä, kuten moni muukin, kärsin huijarisyndroomasta. Jakkupuku päällä esitin itsevarmaa ja salaa kadehdin kollegoja, jotka oikeasti näyttivät osaavan kaiken. Kuvittelin, että ollakseni asiantuntija minun tulisi osata ja hallita kaikki. Pystyä aukottomasti kertomaan vastaus kysymykseen kuin kysymykseen heti ja uskottavasti. Aina hetkittäin hämmästytin itseni, kun onnistuin vastaamaan oikein kysymykseen aiheesta, jonka asiantuntija huijasin olevani.  

Minulla on ollut tilaisuus työurani aikana tehdä työtä osaavien ihmisten kanssa innostuneessa ilmapiirissä. Silti aina hetkittäin olen tuntenut riittämättömyyttä muiden ollessa mielestäni älykkäämpiä, sosiaalisempia ja parempia. Enää en ajattele, että onnistumiseni ovat olleet pelkästään hyvää tuuria, hetkiä, jolloin onnistuin esittämään asiantuntijaa onnistuneesti. Tiedän, että osaan asiani ja se mitä en osaa tai tiedä, selvitän.   

Elämässä on harvoin olemassa yhtä oikeaa ratkaisua. Jokainen tilanne on erilainen ja lopputulokseen voi päästä eri teitä.

Kun kohtaan työssäni vaikean haasteen ja riittämättömyyden tunteet pyrkivät pintaan, muistutan itseäni, että todennäköisesti kukaan mukaan ei tällä kokemuksella ja resursseilla hoitaisi tilannetta paremmin. Tätä helpottaa se, että vuosien varrella olen huomannut, etteivät muutkaan todella aina tiedä ja osaa.  

Työelämä on muuttunut paljon omista opiskeluajoistani. Samalla kun kilpailu on koventunut, on muutoksesta tullut pysyvää. Kun kaikkien on pystyttävä oppimaan uutta ja kehittämään osaamistaan, ei se, että jotain ei osaa, ole enää niin suuri asia. Sen sijaan, että keskittyisin siihen osaanko jotain vai en, keskityn siihen, olenko valmis selvittämään asioita. Löydänkö oikeat henkilöt, joiden kanssa tarvittaessa sparrata asioita, olenko valmis kysymään, kun en tiedä. Kun tarvittava osaaminen tulee joka tapauksessa muuttumaan, kysytäänkin työelämässä nykyään valmiutta oppia ja kykyä toimia muiden kanssa.  

Kun on kerran uskaltanut paljastaa itsensä ja myöntää ettei tiedä, huomaa, ettei kukaan edes odota, että tietäisin aina kaiken. Kelpaan omana itsenäni. Oman alani asiantuntijana, joka tarvittaessa selvittää vastauksen, jos ei sitä tiedä. Se, että tunnustin tietämättömyyteni ei johtanut katastrofiin. Kukaan ei edes kiinnittänyt siihen huomiota.  

Jos olisin työurani alussa tiennyt sen, minkä nyt tiedän, olisin välttynyt monelta murehtimiselta. Kun nykyään kohtaan uuden haasteen tai kysymyksen, johon en osaa suoraan vastata, en enää koe olevani huijari vaan saatan innostua. Edelleen on uutta opittavaa, uusia näkökulmia ja uusia kysymyksiä vastattavana.  

Ja sinä nuori, joka tunnet itsesi tänään huijariksi. Muistathan, että täydellistä osaajaa ei ole, eikä kukaan tiedä kaikkea. Asenne ja taito oppia uutta ratkaisevat! 

Viimeksi päivitetty

Kyselytutkimus: Työehtosopimusten kannatus vahvaa alle 35-vuotiaiden keskuudessa

11.11.2021

Työehtosopimuksia ehdottomasti tarvitaan Suomessa, selviää Suomen Ekonomien teettämässä työelämäkyselyssä. Peräti 71 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. Myös paikallisen sopimisen lisääminen työpaikoilla saa kannatusta.

Suomen Ekonomit kartoitti alle 35-vuotiaiden jäsentensä odotuksia uraan liittyen sekä näkemyksiä työehdoista ja työelämän uudistamistarpeista.  

Suurin yllätys oli työehtosopimusten saama vankka kannatus. 

Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokanteleen mukaan tämä on tärkeä viesti myös työnantajaliitoille työehtosopimusneuvottelujen alla.  

Työajoista halutaan sopia paikallisesti 

Vastaajilta kysyttiin myös paikallisesta sopimisesta. Työaika nousi ykköseksi, kun nuorilta kysyttiin, mistä asioista pitäisi pystyä sopimaan paikallisesti. Toiseksi tärkeimpänä oli palkankorotukset. 

44 prosenttia vastaajista kannatti sopimisen lisäämistä. 43 prosenttia ilmoitti, ettei osaa sanoa kantaansa paikallisen sopimisen lisäämiseen. Vain 13 prosentin mielestä sopimista ei tarvitse lisätä. 

”Nuoret jakavat koko ekonomiyhteisön näkemyksen siitä, että paikallista sopimista tulee kehittää ja lisätä etenkin työaikojen osalta”, Salokannel kertoo. 

Uskoa tulevaisuuteen on, mutta työelämä stressaa 

Nuoret ekonomit suhtautuvat hyvin positiivisesti omaan uranäkymäänsä, mutta toisaalta selkeä enemmistö kokee työelämän raskaaksi ja stressaavaksi. 66 prosentin mielestä työn ja vapaa-ajan erottaminen on vaikeaa ja 82 prosenttia uskoo epävarmuuden työelämässä lisääntyvän.  

Koronan vaikutukset uraan koettiin kuitenkin yllättävän vähäisiksi. Vain 13 prosenttia uskoo, että koronapandemia vaikuttaa omaan urakehitykseen vielä pitkään. 

Selkeä enemmistö uskoo saavansa parempaa palkkaa kuin omat vanhempansa, työllistyvänsä helposti ja voivansa kehittää omaa osaamistaan. Myös työnantajaan luotetaan. 66 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väitteestä, että työnantajat Suomessa toimivat reilusti työntekijöitä kohtaan. Kolmannes oli väitteestä kuitenkin eri mieltä. 

Kyselyn toteutti syys-lokakuussa 2021 Aula Research ja siihen vastasi 864 kauppatieteilijää. 

Tutustu tarkemmin

Lisätietoja: 

Salokannel Riku
Työmarkkinajohtaja
p. +358407249566

Viimeksi päivitetty 22.12.2021

Tärkeä muutos ilmapiirissä sai yliopisto-opiskelijat pitämään ilomielin kamerat päällä etäopetuksessa

08.10.2021

Kokemus yhteisöllisyydestä on mahdollista saavuttaa myös etäluennolla. Suomen Ekonomit palkitsi kaksi opettajaa, jotka onnistuivat parhaiten luomaan läsnäolon tunteen korona-ajan virtuaaliopetukseen. Ehdotukset palkinnon saajista tulivat suoraan opiskelijoilta.

Suomen Ekonomien 6 000 euron arvoinen opetuspalkinto myönnetään vuosittain opettajalle, joka on merkittävästi kehittänyt kauppatieteellisen koulutuksen laatua. Tänä vuonna palkinnon teemana oli ”etänä läsnä”, koska korona-aikana yksinäisyys ja eristäytyminen verottivat monen korkeakouluopiskelijan jaksamista. 

Opetuspalkinto 2021 myönnettiin Tampereen yliopiston apulaisprofessori Elina Mäkiselle. Lisäksi Turun yliopiston yliopistonlehtori Jonna Järveläinen palkittiin 3 000 euron arvoisella kunniamaininnalla.  

Palkinnot luovutti tänään opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Tuomo Puumala.  

Elina Mäkinen: ”Kohtaaminen on mahdollista myös virtuaaliympäristöissä” 

Apulaisprofessori Elina Mäkinen valittiin opetuspalkinnon saajaksi Boomi ry -opiskelijayhdistyksen ehdotuksesta. Hänen erityiseksi ansiokseen katsottiin, että hän suunnitteli kurssinsa täysin uudelleen etäopetukseen soveltuviksi.  

Mäkisen kursseille osallistuneet kiittivät sitä, että hän tiedosti etäopintojen aiheuttamat paineet opiskelijoiden mielenterveydelle. 

”Mäkinen ymmärtää arvioinnin ja palautteen merkityksen oppimisen ja kehittymisen kannalta. Palautteen antaminen jokaisen tehtävän kohdalla on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä ja läsnäolon kokemusta etäopetuksessa”, Boomi ry:n esityksessä todetaan. 

Elina Mäkisen mukaan opetuksessa on tärkeää panostaa yhteyden luomiseen paikasta riippumatta. 

”Sillä, miten ohjaan opiskelijoita ja kohtaan heidät, on merkitystä heidän jaksamiselleen. Kohtaaminen ei ole mahdotonta virtuaalisissakaan oppimisympäristöissä, jos kaikki osapuolet ovat valmiita laittamaan itsensä likoon”, hän sanoo. 

Pitkään jatkunut etäopetus vaati sopeutumiskykyä sekä opettajilta että opiskelijoilta. 

”Vaikka etäopetuksesta on löytynyt myös hyviä puolia ja uusia mahdollisuuksia, opettajat ja opiskelijat ovat joutuneet sopeutumaan irrallisuuden ja yksinäisyyden kokemuksiin. Samaan aikaan opettamiseen ja opiskeluun vaikuttivat työn ja kodin välisen rajan häilyvyys ja koronaan liittyvät pelon tunteet. Nostan hattua kaikille, jotka ovat opettaneet ja opiskelleet koronan aikana.” 

Kunniamaininta opetuksen pelillistäjälle 

Yliopistonlehtori Jonna Järveläinen palkittiin 3 000 euron arvoisella kunniamaininnalla. Hänen ansioikseen katsottiin erityisesti teknisesti monipuoliset, pelilliset opetustavat.  

Palkitsemista esittänyt Turun KY ry kiittää Järveläistä omistautuneeksi opettajaksi, joka kehittää jatkuvasti menetelmiään. Opiskelijoiden mukaan hän onnistui tukemaan yhteisöllisyyttä ryhmätöillä. Myös luokkahuonekeskustelujen toteutusta pidettiin onnistuneena. 

”Avoimen ja turvallisen ilmapiirin ansiosta kaikki ottivat ilomielin vastaan kehotuksen pitää kameroita luennon ajan päällä, mikä lisäsi kokemusta läsnäolosta ja ryhmän yhteisöllisyydestä”, Turun KY toteaa.   

Jonna Järveläinen kertoo, että eniten häntä mietitytti, kuinka luoda etänä keskusteluyhteys opiskelijoihin.  

”Kuuntelin Harvard Business Schoolin webinaareja ja löysin niistä kikkoja. Lisäksi olen aina käyttänyt luennoilla interaktiivisia pelejä. Minusta on tärkeää, että opetus on välillä myös hauskaa”, Järveläinen sanoo. 

Opetuspalkinnosta lyhyesti 

  • Suomen Ekonomit tukee kauppatieteellisen alan opetuksen kehittämistä vuosittain jaettavalla opetuspalkinnolla.  
  • Rahapalkinnon myöntää KAUTE-säätiö, joka edistää kauppatieteellistä ja teknistieteellistä opiskelua, opetusta ja tutkimustoimintaa. 
  • Voittajat valitsi palkintoraati, joka koostui Suomen Ekonomien koulutuspoliittisesta toimikunnasta ja kylteripuheenjohtajien verkoston nimeämistä edustajista.  

Lisätietoa: 

Parkkari Mika
Työmarkkinatoiminnan ja yhteiskuntavaikuttamisen erityisasiantuntija
p. +358400802145
Viimeksi päivitetty 26.10.2021

Silta Oy:n myyntitiimissä puhutaan toisista hyvää selän takana: “Kehumme kaikkia”

06.09.2021

Mitä tapahtuu, kun jokainen tiimissä ajattelee itsensä lisäksi toisiaan ja asiakkaan parasta? Syntyy toimiva tiimi ja Suomen parhaana palkittu myyntiorganisaatio, jossa on työtyytyväisyys korkealla. Silta Oy:n myyntitiimissä kaikki tuntuu olevan kohdallaan.

Kun kaikkien mielipiteitä kunnioitetaan, jokaisesta tulevat parhaat puolet esiin, kokee asiakkuusjohtaja Niina Mattila-Virtanen.

Harvoin kuulee ihmisten puhuvan työkavereistaan yhtä arvostavasti kuin Silta Oy:n myyntitiimiläiset toisistaan puhuvat. Palkanlaskentaan ja henkilöstöhallintoon keskittyvä yritys on onnistunut kokoamaan myyntitiimiinsä mainion cocktailin ihmisiä.

Talon sisältä joukkoon on siirtynyt ja ulkoa rekrytoitu yhdeksän ihmistä, jotka tuovat jakoon monenlaista osaamista. Myynnin lisäksi kaupalliseen tiimiin kuuluvat markkinointi ja asiakkuuksien hallinta. Se, että porukassa on keskenään hyvin erilaisia ihmisiä, tuntuu olevan ennen kaikkea vahvuus.

”Meillä on mahtavia persoonia eri puolilta Suomea. Kaikki ovat sitoutuneita työhönsä ja kaikilla on kova ammattitaito”, myyntijohtaja Janne Knuutinen kertoo.

“Kukaan ei pelaa omaan pussiinsa”

Monista tiimeistä siltalaisia erottaa Knuutisen mielestä myös vahva halu yhteistyöhön. Työtä halutaan tehdä nimenomaan yhdessä.

”Myyjähän on monesti sellainen kaupparatsu, joka tykkää tehdä yksin töitä. Me haluamme auttaa toisiamme, eikä kukaan pelaa omaan pussiinsa.”

Samaa sanoo asiakkuusjohtaja Nina Mattila-Virtanen: kaverille voi aina kilauttaa.

”Kannustamme ja tuemme toisiamme. Kun ilmapiiri on avoin ja kaikkien mielipiteitä kunnioitetaan, jokaisesta tulevat parhaat puolet esiin.”

Työkalut kunnossa ja pelisäännöt selvät

Pelkkää hymistelyä ei siltalaistenkaan hyvä tiimihenki tarkoita. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä.

”Eihän sellainen kehitä yritystä, jos ollaan vain, että jees jees, eikä uskalleta kertoa omaa mielipidettä”, Janne Knuutinen toteaa.

Nina Mattila-Virtasen mielestä tiimiläisten työssä näkyy yhteinen päämäärä, joka on asiakkaan ajatteleminen. Merkitystä on myös sillä, että työkalut ovat kunnossa ja pelisäännöt selvät.

”Jos tulee haasteita, ne ruoditaan yhdessä ja mietitään, mitä tehdään. Tässä porukassa on aidosti hyvä olla, ja se varmasti näkyy työn tekemisessä.”

Sillan myyntitiimin vinkit yhteistyöhön:

  1. Ilmapiiri on kannustava. Kaikkien mielipiteitä arvostetaan, ja jokaisen mielipiteellä on väliä. Asioita käsitellään monesta näkökulmasta ja sparraillaan yhdessä.
  2. Epäonnistumisistakin voidaan puhua. Tiimissä saa olla avoin ja oma itsensä.
  3. Kaikilla on yhteiset tavoitteet ja sama päämäärä. Asiakas on kaikilla keskiössä.

Yritys:

Silta Oy on palkanlaskennan ja HR-palveluiden asiantuntijayritys, jonka kautta yli 100 000 suomalaista saa palkkansa.

Yrityksen myyntiosaaminen huomioitiin Suomen paras myyntiorganisaatio 2020 -palkinnolla maaliskuussa. Raati kiitti tiimiä muun muassa korkeasta asiaosaamisesta ja hyvistä vuorovaikutustaidoista.

Teksti: Arja Kuittinen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 2/21.

Lue myös:

Ota haltuun − viisi myyntiä muuttavaa trendiä

Toimitusjohtaja Markus Jussila: ”Yritys voi tehdä paljon saadakseen parhaat osaajat”

Näin pärjäät keskusteluissa paremmin – kuuntele, tulkitse viisaasti ja pysy myötätuntoisena

Viimeksi päivitetty

Kuinka kehittää tahdonvoimaa? Tunnista oma tilasi ja valjasta se voimaksi

10.08.2021

Opi tunnistamaan, koska voimavarasi ovat suurimmillaan. Silloin pystyt myös parhaiten hallitsemaan tahtoasi. Maaretta Tukiainen neuvoo, kuinka voit kehittää tahdonvoimaa.

Oletko kuullut vaahtokarkkitestistä? Tutkimuksessa lapselle annetaan vaahtokarkki. Hänelle kerrotaan, että hän saa lisää viidentoista minuutin päästä vain, jos hän ei syö saamaansa karkkia heti.

Testillä on saatu selville paljon itsekurin merkityksestä. Se on osoittanut, että mitä enemmän tahdonvoimaa lapsilla oli, sitä paremmin he menestyivät myöhemmin elämässään.

Keho ja mieli toimivat yhdessä

Tahdonvoima onkin yksi tärkeimmistä menestyksen osatekijöistä, ja siinä on kyse paljosta muustakin kuin itsekurista. Tahdonvoiman perusta on fysiologinen.

Muutosvalmentaja ja tietokirjailija Maaretta Tukiainen on huomannut, että tahdonvoima ymmärretään helposti voimaksi, jolla pusketaan vaikka läpi harmaan kiven. Hän näkee sen toisin: tahdonvoima on päivän mittaan ehtyvä varanto, johon vaikuttavat sekä fysiologiset tekijät että mielen rakenteet. Muun muassa vireystilasi ja tapasi ajatella vaikuttavat siihen, paljonko sinulla on tahdonvoimaa.

Et kuitenkaan ole vain sattumanvaraisen vireystilasi tai elämäntarinasi vanki. Tahdonvoimataitoja voi treenata.

Tahdonvoima tulee peliin, kun on kieltäydyttävä jostain mieluisasta tai tehtävä jotain, joka vaatii ponnistelua. Erityisen paljon sitä tarvitaan pitkäjänteisessä työssä.

– Omat voimavarat pitää saada normaalille tasolle ennen kuin voi ryhtyä johonkin erityisen paljon tahdonvoimaa vaativaan asiaan, Maaretta Tukiainen toteaa. Tällainen voi olla esimerkiksi gradun loppuun saattaminen tai mittavan elämänmuutoksen toteuttaminen.

Mihin aikaan olet parhaimmillasi?

Päivässäsi saattaa olla helposti tunnistettavia kohtia, jolloin tahdonvoimasi on suurimmillaan tai heikoimmillaan. Tukiainen neuvoo keskittämään tärkeät asiat tietoisesti niihin hetkiin päivästä, jolloin tahdonvoimaa on eniten.

Omien voimavarojen tunnistaminen auttaa myös hallitsemaan omaa toimintaa. Tutkijat ovat huomanneet, että tahdonvoimavarannon hiipuminen altistaa retkahduksille ja saa tekemään typeryyksiä.

Taukoja, lepoa ja tarpeeksi unta

Turhia itsesyytöksiä omasta jaksamattomuudesta voi ja kannattaa vähentää: kukaan ei voi olla aina áikaansaava. Tahdonvoima on riippuvainen muun muassa vireystilasta, verensokerin tasapainosta ja nesteytyksestä. Pidä siis huolta jaksamisestasi. Kuuntele itseäsi, lepää ja kerää voimia.

Aivotutkimuksessa on tunnistettu alueet, jotka liittyvät tahdonvoiman toteuttamiseen ihmisen fysiologiassa. Sitä voi vahvistaa esimerkiksi meditaatioharjoituksilla ja liikunnalla. Myös riittävä uni on tarpeen.

Varmista siis, että fysiologiset ”tahdonvoimavarantosi” ovat kunnossa. Pidä huolta, että syöt ja juot riittävästi. Nouse välillä ylös työpäivän aikana, liiku ja pidä taukoja.

– Kuulostaa yksinkertaiselta ja helpolta neuvolta, mutta tiedän, että flow-tilaan päästyään ihmisten on vaikea keskeyttää työtään, Maaretta Tukiainen sanoo.

Tee välillä toisin kuin teet yleensä.

Tavoitteita on myös vaikea saavuttaa, jos jumittuu liikaa yhteen tapaan toimia. Jäykkä ajattelu hankaloittaa tahdonvoiman käyttämistä. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan joustavuutta, joka tarkoittaa kykyä kyseenalaistaa tuttuja toimintamalleja.

Tukiainen kannustaa tekemään välillä päinvastoin kuin on aikonut. Päätä esimerkiksi tehdä tällä viikolla jokin aivan toisin kuin olet tähän asti tehnyt.

Näkökulman vaihtamisen taidolle on käyttöä myös ristiriitatilanteissa. Katso asiaa kiistakumppanisi näkökulmasta ja eläydy hänen rooliinsa. Kyky vaihtaa näkökulmaa kehittää joustavuutta ja tukee sekin tahdonvoimaa.

Löydä voimasi – ja ota ne käyttöön

Käsi kädessä tahdonvoiman kehittämisen kanssa kulkee myös itsetuntemus. Tunnistatko, missä sinä olet hyvä? Tiedätkö, mistä saat voimaa ja miten lataudut?

Omien vahvuuksien ja tarpeiden tunnistaminen parantaa itsetuntoa ja vahvistaa kokemusta elämän merkityksellisyydestä. Jokaisessa meissä on voimaa, joka on ehkä vain löytämistä ja näkemistä vailla. Oman voimansa tunteva pystyy toimimaan tavoitteidensa suuntaisesti. Hän osaa myös arvostaa ja rakastaa itseään.

Jokin voi myös viedä meiltä voimaa, jolloin sitä jää vähemmän meille tärkeisiin asioihin. Voimavaras voi olla esimerkiksi työkaveri, joka vie energiaa. Voimavaras voi löytyä yhtä lailla itsestämme: tahdonvoimia voi syödä opittu itsensä pienentämisen malli.

– On monia syitä, miksi omaa voimaa ei oteta maksimaalisesti käyttöön. Kyse voi olla esimerkiksi ristiriitojen pelosta tai liiasta kiltteydestä, Tukiainen sanoo.

Ajatustyötä vaativaan työhön tarvitaan keskittymistä. Myös se vaatii tahdonvoimaa.

Keskittyminen vaatii voimaa

Ääniä, keskeytyksiä, pyyntöjä. Olosuhteet eivät usein ole työhön keskittymisen kannalta parhaat mahdolliset. Häiriöitä tulee sekä sisältämme että ulkopuolelta.

– Kuormitumme esimerkiksi someviesteistä, joita tulee eri kanavista, joissa meidän on ehkä työmmekin vuoksi oltava.

Maaretta Tukiainen muistuttaa, että ajatustyötä vaativan työn tekemiseen tarvitaan keskittymistä. Myös se vaatii tahdonvoimaa.

Jotta häiriöitä pystyisi torjumaan ja minimoimaan, ne pitää oppia tunnistamaan. Häiriöiltä suojautuminen edistää työntekoa monella tavalla: se helpottaa suunnittelua ja auttaa saamaan aikaan tuloksia. Mieti siis, millaiset asiat saavat sinut useimmiten harhautumaan pois tekemisestäsi.

Sisukkuus lisää itseluottamusta

Keskittymisrauhaa kannattaa vaalia myös oman hyvinvoinnin vuoksi. Tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen lisäävät tutkitusti onnellisuutta. Usein se edellyttää valintojen tekemistä, tiettyihin asioihin keskittymistä ja toisten jättämistä tekemättä.

Voidaan puhua myös päättäväisyydestä tai sisusta. Sitoutuminen ja sisukkuus kuuluvat tahdonvoimataitoihin, joita niitäkin voi treenata.

Tukiainen tietää, että sisukkuus lisää itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin. Tärkeää on kyky kuvitella lopputulos toteutuneena, jonka avulla voi karistaa omia epäilyksiään.

– Sabotoivat ajatukset saattavat yrittää estää päämäärään pääsemistä.

Mieti, mikä on työsi onnistumisen kannalta kaikkein tärkeintä.

Usein tahdonvoimaa kuluu turhiin asioihin: ei niinkään hommien välttelyyn vaan tarpeettomien tekemiseen. Kannattaa siis keskittyä olennaiseen. Se on vaikeaa, jos työn ydintä ei ole selvästi tiedossa. Mieti siis, mikä on työsi onnistumisen kannalta merkityksellisintä. Maaretta Tukiainen neuvoo tekemään tehtävälistan rinnalle ’not to do -listan’. Siihen kirjataan asiat, jotka eivät omaan ydintyöhön kuulu.

Omalla kohdallaan Tukiainen on käyttänyt tahdonvoimataitoja viimeksi Hyvän mielen koti -kirjan kirjoittamiseen. Kirjoittamiseen tarvittavaa tahdonvoimaa hän varjeli tietoisesti suojautumalla häiriöiltä.

– On myös hyvä, jos työpäivän jälkeen on tiedossa jotain merkityksellistä, rentouttavaa tekemistä. Sen odottaminen auttaa jaksamaan päivän ponnisteluissa.

7 tahdonvoimataitoa

Onko sinulla jo käytössä nämä seitsemän tahdonvoimataitoa?

  1. Oman voiman tunnistaminen
  2. Huomion keskittäminen
  3. Sitoutuminen
  4. Suojautuminen
  5. Joustavuus
  6. Hallinnasta luopuminen
  7. Sisukkuus

Lähde: Maaretta Tukiainen. Hyvän mielen taidot. PS-Kustannus 2016.

Teksti: Tiina Komi

Kuva: iStock

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 2/2021.

Lue myös:

Näin pärjäät keskusteluissa paremmin – kuuntele, tulkitse viisaasti ja pysy myötätuntoisena

Miten ihmeessä koronavuosi voisi olla paras vuosi ikinä? Näin, sanoo Saku Tuominen

Mentorointi on loistava keino kehittää omaa osaamistaan joko aktorin tai mentorin roolissa

Viimeksi päivitetty

Työradio: 2020-luvun stressitekijät työelämässä

06.05.2021

Jos työt stressaa, auttaako työpaikan vaihto? Miten uupumisen erottaa ihan tavallisesta, ohi menevästä väsymyksestä? Työradiossa keskustellaan siitä, mikä asiantuntijatyössä stressaa ja miten uupumisen voi välttää.

Kiire, huono johtaminen ja liiallinen työkuorma voivat johtaa uupumiseen, joka on iso trendi myös globaalisti. Tulevatko työhön liittyvät paineet työympäristöstä vai asiantuntijan itselleen asettamista kovista vaatimuksista? Voiko uupumisen tunnistaa itse vai tarvitaanko noidankehästä pois pääsemiseen joku, joka vetää sieltä pois? Aiheesta keskustelemassa uupumisen läpikäynyt rautainen viestintäasiantuntija Sanna Mämmi sekä nuoresta iästään huolimatta jo monessa liemessä keitetty asiantuntija Veera Hellman Suomen Ekonomeista.

”Ihminen ei välttämättä tajua, että nyt mennään liian kovaa. Ja vauhti voi olla niin kova, että harva on edes pysäytettävissä. Oman sairastamisen kautta ymmärsin, että aika moni asia elämässäni ei ollutkaan kohdallaan, vaikka luulin eläväni ihan terveellisesti”, Mämmi kertoo.

”Olisi tärkeää oppia tunnistamaan stressaantumiseen liittyviä oireita, esimerkiksi mitä omassa kehossa tapahtuu. Ja että oppisimme huomioimaan myös toiset, tunnistamaan jos vaikka ystävällä on samantyyppisiä oireita ja auttamaan ajoissa”, Hellman painottaa.

Keskustelua luotsaavat futuristi Perttu Pölönen ja Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen.

Voit kuunnella jaksot Spotifyssa, SoundCloudissa, Apple Podcastissa ja Google Podcastissa tai katsoa ne Youtubessa. Ehdota aihetta tai anna palautetta: taloudentekijat@ekonomit.fi

Katso Suomen Ekonomien kaikki eri podit tästä.

Viimeksi päivitetty

Jokaisella kylterillä on oikeus apuun

22.04.2021

KTM-tutkinto ei suojaa mielenterveysongelmilta tai uupumiselta. Opiskelijoiden mielenterveyspäivänä haluamme muistuttaa, että jokaisella kylterillä on oikeus saada apua ja tukea.

Hellman Veera
Asiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503858229

Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään tänä vuonna 22.4. ja sen teemana on osallisuus ja oikeus apuun. Viikon tarkoituksena on herättää keskustelua opiskelijoiden mielenterveydestä ja korostaa sitä, että jokainen on avun arvoinen. Suomen Ekonomit on mukana edistämässä opiskelijoiden mielenterveyttä muun muassa Terve mieli, hyvinvoiva kylteri -hankkeen kautta.

Mielenterveyskysymykset ovat nousseet tapetille mm. Koronapandemian myötä ja hyvä niin. Nykypäivänä yhä useampi uupuu jo opiskeluaikana, eikä ihmekään: siinä saa olla monena, kun hoidettavana on opintojen lisäksi hyvät arvosanat, mahdollinen järjestötoiminta, ihmissuhteet sekä oma elämä ja kesätöiden hakeminen. Helsingin Yliopiston tutkimuksen mukaan jopa 60 prosenttia opiskelijoista kokee olevansa täysin uupuneita tai uupumisriskissä.  

jopa 60 prosenttia opiskelijoista kokee olevansa täysin uupuneita tai uupumisriskissä

Nämä ovat hälyttäviä lukuja. Jotain on tehtävä. Kyse ei ole pelkästään siitä, että opiskelijoilla on paljon tehtävää vaan myös siitä, että keskusteluilmapiiri ei vieläkään ole valmis sille, että uupumuksesta tai muista mielenterveyden ongelmista voitaisiin puhua täysin avoimesti. Sen lisäksi avun saamisessa voi kestää kohtuuttoman pitkään. 

Yksikään ongelma ei ole liian pieni hoidettavaksi

Opiskelijoiden mielenterveyspäivän teema osallisuus ja oikeus apuun on tärkeä. Yksikään ongelma ei ole liian pieni hoidettavaksi ja jokainen ihminen ansaitsee tulla kohdatuksi. Ongelmien ja haasteiden vähättelylle ei tule antaa sijaa.  

Sen sijaan, että kannustat masentunutta ystävääsi menemään metsään haukkaamaan happea, voit kysyä, miten voisit auttaa häntä hänen tilanteessaan. Läsnäolo ei vaadi tutkintoa. Et välttämättä voi tietää, miltä toisesta tuntuu, mutta voit kuitenkin yrittää ymmärtää ja sitä kautta antaa tukesi hänelle. 

Puhuimme jo viime marraskuussa siitä, että elinkeino tarvitsee ehjiä ekonomeja ja olemme samaa mieltä edelleenkin. Opiskelu kauppatieteellisessä yksikössä ja sitä seuraava KTM-tutkinto ei suojaa mielenterveysongelmilta ja siksi stigmaa tulee poistaa aiheen ympäriltä. 

KTM-tutkinto ei suojaa mielenterveysongelmilta ja siksi stigmaa tulee poistaa. 

Mielenterveysongelmat eivät tee toisesta sen huonompaa controlleria, salkunhoitajaa tai markkinointiosaajaa. Toivon, että avoin keskustelu mielenterveysongelmista jatkuu, jotta niiden tavallisuus ymmärretään. Masennus, ahdistuneisuus tai alakulo ei välttämättä näy päälle päin ja siksi onkin tärkeää, että ongelmia osataan tunnistaa. Parhaassa tapauksessa opiskelija saa avun jo ennen kuin ongelmia edes ehtii syntyä. 

Muista: happinaamari ensin itselle, sitten muille 

Se, että on tukena ja välittää ihmisistä ympärillään on äärimmäisen tärkeää. Ystävyys ei kuitenkaan saa kuormittaa juuri sinua liikaa ja ystävän tukeminen ei saa tarkoittaa sitä, että jätät itsesi paitsioasemaan. Lentokoneista tuttu “aseta happinaamari ensin itsellesi ennen kuin autat muita” toimii myös tässä asiassa.

Muista, että vaikka ongelmasi olisikin pienempi kuin toisen, on sen hoitaminen yhtä lailla tärkeää. Jos sinä et pidä huolta omasta hyvinvoinnistasi, kuka sen tekee? 

Toivon, että muistat että sinun tunteellasi on merkitystä ja sinun ongelmasi ei ole sen pienempi kuin jonkun muun. Sinulla on yhtäläinen oikeus saada apua ja sinä olet tärkeä. 

Lue myös:

Opiskelija, liity KOKO-työttömyyskassaan

Miten ihmeessä koronavuosi voisi olla paras vuosi ikinä? Näin, sanoo Saku Tuominen

#Taloudentekijät 5: ”Edunvalvonta on voimalaji” – vieraana Riku Salokannel

Uutta! Luo itsellesi profiili jäsensovelluksessa ja ota hyödyllinen ominaisuus heti käyttöön

Viimeksi päivitetty

Miten ihmeessä koronavuosi voisi olla paras vuosi ikinä? Näin, sanoo Saku Tuominen

14.04.2021

Vaikeuksia ei voi välttää, koska ne kuuluvat elämään. Yrittäjä Saku Tuominen antoi Ekonomien ja TEKin jäsenille vinkit siihen, miten elämässä pääsee eteenpäin ja kuinka epävarmuutta voi sietää.

Saku Tuominen puhui Ekonomien ja TEKin jäsenille 14.4.2021 Paras vuosi ikinä -tilaisuudessa.

Kun koronakriisi alkoi, Saku Tuominen teki päätöksen, ettei antaisi tämänkaltaisen kriisin mennä hukkaan. Hän salli itsensä valittaa hetken, mutta kysyi sitten: ”Voiko tässä olla jotain, mitä voisin oppia?”

Tuominen kertoi Ekonomien ja Tekniikan Akateemiset TEKin jäsenille neljä tärkeintä koronavuoden oivallustaan.

1. Hyväksy – jatkossakin tapahtuu kaikenlaista

Tuominen siteeraa suosikkirunoilijaansa Eeva Kilpeä: ”Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää.” Toisaalta korona ei varmasti ole ihmiskunnan viimeinen vastoinkäyminen.

”Yksittäinen ihminen voi todella vähän koronalle. On helpompi hyväksyä se kuin valittaa koko ajan. Samaan aikaan on hyvä hyväksyä myös se, että ärsyttää. Se auttaa menemään eteenpäin.”

 Tuomisen mukaan valittamiseen ei kannata käyttää kaikkea energiaansa, koska sen hinta on, että sitten ei jaksa enää tehdä mitään niille asioille, joihin voisi vaikuttaa. Voit joko katkeroitua tai hyväksyä.

2. Ajattele eri tavalla

Luovuus on halu tehdä asiat eri tavalla paremmin. Tuomisen mukaan on kaksi tapaa ajatella: ”Jos tähän olisi ratkaisu, joku olisi varmaan jo keksinyt sen” tai vaihtoehtoisesti ”tämä ilmiselvästi ei toimi, joten voisiko tähän olla ratkaisu, jonka jopa minä voisin keksiä?”.

Kun Tuominen väsyi ja ärsyyntyi etäkokouksiin, hän ratkaisi asian niin, että alkoi pitää joka toisen kokouksen ulkona. Pääsiäiseen mennessä hän oli kävellyt miljoona askelta ja ollut kokouksissa paljon paremmin läsnä. Pienillä muutoksilla voi olla iso vaikutus.

Epäonnistumisen pelko on Tuomisen mukaan ihmisten ydinhaaste. Jos yrittää tehdä asioita eri tavalla, on riski, että kaikki ei välttämättä toimi. Silloin on hyvä muistaa, että ihminen ei opi vain siitä, mikä toimii, vaan myös siitä, mikä ei toiminut.

3. Näe hyvä

Tuominen kertoo oivaltaneensa, että asiat eivät tapahdu ihmiselle vaan ihmistä varten.

”Kun alat uskoa, että kaikki asiat, joita sinulle tapahtuu, ovat hyödyllisiä, se tekee elämästä älyttömän paljon kiinnostavampaa”, Tuominen sanoo.

Mieltään voi koulia hyväksymään ja sopeutumaan sekä näkemään kaikessa jotain hyvää.

4. Ole kiitollinen

Oliko sinulla tänään hammassärkyä? Jos ei, muistitko olla siitä kiitollinen? Elämässä on paljon asioita, jotka ovat hienosti, mutta usein emme näe niitä.

Tuominen ottaa esimerkiksi niin kutsutun keskipaikka-ahdistuksen. Se kuvastaa sitä, miten epäoikeudenmukaiselta tuntuu, kun joutuu lentämään Balille lentokoneen huonoimmalla paikalla, eli keskimmäisellä istuimella. Nyt kun korona on laittanut asiat mittasuhteisiin, Balin matka keskipaikallakin kelpaisi.

Teksti: Ida Levänen

Lue myös:

”Pelkään että minua pidetään kalkkiksena, vaikka en ole” – Näin uravalmentaja vastaa

Toimitusjohtaja Amel Gaily: ”Kova tahti ei saa olla pysyvä tila”

Näin Kone ja Reaktor huolehtivat työntekijöiden jatkuvasta oppimisesta ja näitä asioita meidän kaikkien täytyy pian opetella

Viimeksi päivitetty

Lenkille, saunaan ja läppäri pois pöydältä! Katso ekonomien 101 konstia työstä palautumiseen

14.01.2021

Ekonomit ovat keksineet paljon tapoja, joilla työstä palautuminen ja stressinhallinta onnistuu paremmin. Lue 101 vinkkiä työpaineiden purkamiseen jäsenpulssiimme vastanneilta ekonomeilta! Kuinka moni niistä on jo käytössäsi?

Metsässä kävely on yksi suosituimpia stressin vähentämisen tapoja.

Vapaa-ajalla ekonomit lepäävät näin:

  1. Nukun tarpeeksi.
  2. Rentoudun käsitöiden parissa.
  3. Vietän puolisoni kanssa kivaa yhteistä vapaa-aikaa.
  4. Teen ennen kaikkea asioita, joista pidän.
  5. Harrastan liikuntaa monta tuntia viikossa hyvässä seurassa.
  6. Kuuntelen hyvää musiikkia.
  7. Huolehdin, että lomat tulee pidettyä.
  8. Pidän yhteyttä ystäviin puhelimitse.
  9. Hemmottelen itseäni jollain ihanalla.
  10. Nautin lasten kanssa leikkimisestä.
  11. Rentoudun metsäkävelyllä.
  12. Pidän toisinaan ”vapaapäivän”, jolloin en tee mitään enkä tapaa ketään.
  13. Irtaudun töistä remppahommissa.
  14. Pelaan kännykkäpelejä.
  15. Teen kaikkeni, että saisin vapaalla työasiat pois mielestä.
  16. Irrottaudun perheen kanssa lomamatkoille.
  17. Nollaan ajatukset hauskalla tv-viihteellä.
  18. Meditoin.
  19. Nukun viikonloppuna univelkaa viikolta pois, jos mahdollista.
  20. Joogaan.
  21. Teen itseäni kiinnostavia ja innostavia asioita.
  22. Pidän pitkät lomat.
  23. Leivon.
  24. Luen ja kuuntelen jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta.
  25. Uin kylmässä vedessä.
  26. Etsin uutta työpaikkaa.
  27. Luen rentouttavia romaaneja.
  28. Erotan selvästi työ- ja vapaa-ajan toisistaan. Laitan koneen kiinni työpäivän päättyessä enkä tee mitään työhön liittyvää ennen seuraavaa aamua.
  29. Saunon.
  30. Käyn terapiassa, jossa käsittelen työhön liittyviä asioita.
  31. Ulkoilen luonnossa koiran kanssa. Se rentouttaa ja parantaa hyvinvointia.
  32. Pyydän työterveyshuollosta tukea jaksamiselleni.
  33. Vaihdan treenin vähemmän kuormittavaksi ja kevyempiin lajeihin kuten joogaan tai kävelyyn.
  34. Teen ulkotöitä.
  35. Puran stressiä irrottautumalla työstä luontoretkillä: patikoin, hiihdän ja valokuvaan.
  36. Varaan viikonlopuksi hyvän kirjan, leffan tai jotain muuta, joka irrottaa ajatukset työstä.
  37. Pyrin pitämään perhesuhteeni kunnossa.
  38. Otan nokoset kello 17 ja 18 välillä.
  39. Seisoskelen metsässä.
  40. Pidän työpäivän jälkeen lyhyen pulinahetken samalla alalla toimivan puolison kanssa ja sen jälkeen unohdan työasiat.
  41. Siivoan viikonlopuksi kaikki työn jäljet kaappiin.
  42. Lomalla vaihdan maisemaa.
  43. Käytän stressinhallinta-applikaatiota.
  44. Harrastan seksiä.
  45. Ulkoilen viikolla joka ilta edes vähän.
  46. Teen palapelejä.
  47. Menen lapsen harrastuksiin mukaan.
  48. Vaihdan maisemaa eli teen mahdollisimman paljon etätöitä mökiltä.
  49. Opiskelen kieliä.
  50. Vältän vapaa-ajallani työkavereiden kanssa seurustelemista, jotta vältyn vatvomasta työasioita silloinkin.
  51. Pidän vapaata aina, kun se on mahdollista.
  52. Harjoitan mindfulnessia.
  53. Harrastan nyrkkeilyn ja voimanoston kaltaista rankkaa liikuntaa.
  54. En lue työmeilejä iltaisin ja viikonloppuisin, jotta ehtisin palautua paremmin.

Työpäivän aikana stressi vähenee näin:

  1. Aloitan työpäivän toisinaan tunnin myöhemmin, jotta aamusta tulee rauhallinen.
  2. Teen listoja ja hoidan asioita niistä poimien.
  3. Yritän pitää yllä positiivista virettä tiimiläisten kanssa.
  4. Teen työoloistani kotona mahdollisimman mukavat.
  5. Varaan kalenteriin hiljaista työskentelyaikaa, jolloin suljen sähköpostin ja Teamsin.
  6. Käyn esimiehen kanssa läpi tehtäväni ja priorisoimme ne.
  7. Merkkaan kalenteriini omaa työaikaa, jotta se ei täyty kokouksilla.
  8. Annan esimiehelle palautetta liiallisesta työkuormasta.
  9. Pidän kiinni ruoka- ja kahvitauoista.
  10. Yritän opetella parempaa ajankäytön hallintaa ja priorisointia.
  11. Kysyn esimieheltä mahdollisuutta poistaa joitakin työtehtäviä vähintään hetkellisesti.
  12. Pidän kiinni kohtuullisesta työpäivän pituudesta.
  13. Teen työni hyvin, mutta en ota konflikteja henkilökohtaisesti.
  14. Käyn pienellä kävelyllä kesken työpäivän, jotta pääsen ulkoilemaan valoisaan aikaan.
  15. Vaihtelen työpäivän pituutta paljonkin, koska siihen on mahdollisuus.
  16. Muistutan itseäni ennen esiintymisiä, että olen selvinnyt niistä ennenkin.
  17. Yritän pitää etätyössä puolentoista tunnin ruokatunnin, jonka aikana käyn ulkona kävelyllä ja teen illasta pidemmän päivän.
  18. Pyydän tarvittaessa apua.
  19. Yritän hoitaa yhden asian kerrallaan.
  20. Hallitsen stressiä paremmin, kun voin tehdä etätyötä.
  21. En yritä pysyä mukana kaikessa digikehityksessä ja muutostulvassa, vaan poimin niistä tärkeimmät asiat.
  22. Yritän tauottaa etäpäiviä.
  23. Teen päiväksi to do -listan.
  24. Pyrin vaalimaan hyviä välejä työkaverien kanssa.
  25. Otan henkistä etäisyyttä työasioihin.
  26. Opettelen ei-sanan sanomista.
  27. Pyrin vaikuttamaan siihen, että roolit työssä olisivat selkeät.
  28. Tsemppaan kollegoitani ja he tsemppaavat minua. Niin on helpompi jaksaa jatkuvaa muutosta.
  29. Sovellan työhön ja vapaa-aikaan ”better done than perfect” -ajatusmallia.
  30. Otan töissä välillä vähän rauhallisemmin.
  31. Kerron omasta työtilanteestani rehellisesti.
  32. Valitsen aamulla 3-5 timanttia, jotka pitäisi saada hoidettua työpäivän aikana.
  33. Vältän työpäivän aikana meilin ja chatin katsomista joka välissä, jotta voisin keskittyä pidempään yhtäjaksoisesti.
  34. Annan palautetta, enkä unohda antaa myös kiitoksia.
  35. Olen itselleni armollinen. En vaadi itseltäni tai muilta mahdottomia.

Ja muutenkin ekonomit hoitavat itseään näin:

  1. Yritän syödä terveellisesti.
  2. Pyrin pitämään elämäni kohtuullisen säännöllisenä.
  3. Tarjoan yrittäjänä palveluja vain sen verran kuin jaksan tehdä.
  4. Priorisoin elämässäni asioita, jotka olen listannut kaikkein tärkeimmiksi.
  5. Teen kiitollisuusharjoituksia, jotka auttavat laittamaan asioita perspektiiviin.
  6. Puutun uupumisoireisiini ennen kuin ne eskaloituvat hallitsemattomiksi.
  7. Jaan haasteellista tilannetta ystävien ja työkaverien kanssa.
  8. Yritän etsiä lomautuksesta positiivisia puolia.
  9. Haaveilen irtisanoutumisesta.
  10. Teen hengitysharjoituksia, jotka rauhoittavat ylikierroksilla laukkaavaa elimistöä.
  11. Vältän ylitöitä.
  12. Hyväksyn koronan kaltaiset asiat, joihin en voi vaikuttaa.

Stressiä käsittelevään jäsenpulssiin vastasi marraskuussa 2020 kaikkiaan 417 Suomen Ekonomien jäsentä.

Teksti: Arja Kuittinen

Lue myös:

Ekonomeja stressaavat työtaakka, kiire ja johtamisongelmat

Jari Elon blogi: Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja

Alviina Alametsän blogi: Missä on kypärä, joka suojaa työntekijää mielenterveyden riskeiltä?

Suomen Ekonomien ekonomijäsenenä ja KylteriPlus-jäsenenä voit keskustella työhyvinvoinnista ja palautumisesta liiton uravalmentajan kanssa. Varaa aika ajanvarauskalenterista tai ota yhteyttä sähköpostitse: ura@ekonomit.fi.

Viimeksi päivitetty 24.2.2021

Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

11.12.2020

Koronavirus: Mitä jos joudun lomautetuksi? Mistä saan neuvoja? Tästä päivittyvästä jutusta löydät vastauksia moniin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Koronavirus UKK

Koronavirus vaikuttaa työtilanteeseeni ja tarvitsen henkilökohtaista neuvontaa, mihin voin ottaa yhteyttä?

  • Työttömyysturvaa koskevat kysymykset, kun koronavirus on aiheuttanut irtisanomis- tai lomautustilanteen: Työttömyysturva-asiossa voit ottaa yhteyttä KOKO-kassaan. 
  • Jos olet yrittäjä, tutustu Yrittäjäkassan ohjeisiin. Yrittäjäkassan puhelinneuvonta palvelee ma–to klo 9–11 numerossa 09 622 4830 sekä Yrittäjän neuvontanumero  050 534 0444 arkipäivisin klo 12-15.00.
  • Lakipalvelut: Mikäli sinua mietityttää jokin työ- tai virkasuhteeseesi liittyvä oikeudellinen kysymys, voit ottaa yhteyttä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvontaan. Juristimme palvelevat arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 205. 
  • Urapalvelut: Ekonomien uravalmentajat ovat tukenasi, kun työ ja tulevaisuus mietityttävät. Voit varata kalenteristamme puhelinajan, jolloin uravalmentaja ottaa sinuun yhteyttä. Luottamukselliset keskustelut uravalmentajan kanssa auttavat sinua löytämään ratkaisuja myös urasi suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin.
  • Lomautukseen liittyvissä asioissa voit olla tarvittaessa yhteydessä myös työmarkkinayksikön asiantuntijoihin.
  • Voit kysyä neuvoa myös chat-ruudussa, jossa saat vastauksen kysymykseesi mahdollisesti heti tai sinut osataan ohjata oikealle asiantuntijalle.
     

Koronavirus aiheutti lakeihin ja työehtosopimuksiin tilapäisiä muutoksia, joista monen voimassaolo on päättynyt. Voimassa olevasta lainsäädännöstä kerrotaan alla olevissa vastauksissa. Työehtosopimuksista löydät tietoa YTN:n sivuilta. Tietoa työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista ja niiden määräajoista löytyy esimerkiksi täältä.

Lomautus

Milloin työnantaja voi lomauttaa työntekijän?

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän myös, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Tilapäiseksi katsotaan enintään 90 päivän mittainen työn tai työn tarjoamisedellytysten vähentyminen. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja ei voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. Pienempien työnantajien tulee esittää työntekijälle ennakkoselvitys. 

Kauanko lomauttamista koskevat yt-neuvottelut kestävät?

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. 

Jos työnantajan harkitsemat lomauttamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, neuvotteluaika on 14 päivää, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin.

Jos työnantajan harkitsemat 90 päivää pidemmät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, neuvotteluaika on kuusi viikkoa, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin. Neuvotteluaika on kuitenkin 14 päivää yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on 20–30.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, neuvotteluaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. Lisää tietoa löydät YTN:n sivuilta. 

Kuinka paljon aiemmin lomautuksesta pitää ilmoittaa?

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, lomautusilmoitusaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. Lisätietoa löydät YTN:n sivuilta. 

Miten toimin, jos minut lomautetaan?

Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänäsi TE-toimistoon. Lähetä ensimmäisen päivärahahakemuksesi KOKO-kassaan aikaisintaan 2 viikon kuluttua lomautuksen alusta. KOKO-kassan sivuilta saat lisätietoa siitä, miten toimia, jos sinut lomautetaan koronan seurauksena.

Muistathan lomautettunakin pitää työnhakusi voimassa TE-toimiston ohjeistamalla tavalla. Ilmoita myös aina TE-toimistoon, kun tilanteeseesi tulee muutoksia. Erityisesti lomautusajan muuttuessa alun perin ilmoitetusta tai työsuhteesi päättyessä kokonaan on tärkeää, että ilmoitat asiasta heti myös TE-toimistoon ja kassaan.

Jos sinulla on kysymyksiä lomautukseen liittyen, voit olla yhteydessä Suomen Ekonomien työsuhdejuristeihin.

Mitä jos lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja ei noudateta?

Kaikilla työpaikoilla lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja tai lomautusilmoitusaikoja ei ehditä noudattamaan, koska lomautustarve on akuutti. Joillakin aloilla työehtosopimuksissa puolestaan on kriisilausekkeet, joiden nojalla lomautusilmoitusaikaa on mahdollista lyhentää tai luopua siitä kokonaan.

Jos laissa säädettyä yt-neuvottelu- tai lomautusilmoitusaikaa ei ole noudatettu, päivärahaoikeus määräytyy kuitenkin TE-toimiston antaman lausunnon perusteella, eikä kassa tässä vaiheessa tutki esim. lomautuksen prosessuaalisia menettelyjä.

Laissa säädetyn lomautusilmoitusajan lyhentäminen tai käyttämättä jättäminen vaikuttaa työttömyysturvan kannalta kuitenkin siinä vaiheessa, jos lomautettu työntekijä irtisanotaan. Tuolloin työnantaja ei voi vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkkaa. Jos työnantaja kuitenkin tuon vähennyksen tekee, kassa joutuu silti hylkäämään hakemuksen koko irtisanomisajalta.

Voinko tehdä muuta työtä lomautuksen aikana?

Lomautus ei estä sinua ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Toinen työ ei kuitenkaan saa olla työnantajasi kanssa kilpailevaa toimintaa, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös lomautuksen aikana. 

Työntekijän tulee myös huomioida aiemman työsuhteen ensisijaisuus. Jos lomautus on määräaikainen, työntekijä ei voi tehdä lomautuksen kestoa pidempää muuta työsopimusta. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi ja työtilanne muuttuu, toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, ellei muuta ole sovittu. Jos toistaiseksi lomautettu työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoutua tästä toisesta työsuhteesta (vaikka se olisi määräaikainenkin) 5 päivän irtisanomisajalla.

Voiko raskaana olevan lomauttaa?

Raskaana olevan lomauttaminen on mahdollista edellyttäen, että lomauttamisen perusteet ovat olemassa ja lomautettavat työntekijät valitaan asiallisin ja syrjimättömin kriteerein niiden työntekijöiden keskuudesta, joiden työ vähenee. Työnantaja ei kuitenkaan saa lomauttaa työntekijää raskauden johdosta eikä myöskään sen vuoksi, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhevapaaseen.

Miten äitiysvapaan palkalle käy lomautustilanteissa?

Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan ajalta. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan tietyltä ajalta äitiysvapaan palkkaa (ks. oma TES). Äitiysvapaan palkan maksaminen voi myös perustua työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa äitiysvapaan palkkaa, oikeus äitiysvapaan palkkaan määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä on kokoaikaisesti lomautettuna äitiysvapaan alkaessa, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa äitiysvapaan palkkaa, sillä poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta. Jos lomautus loppuu ennen palkallisen äitiysvapaan päättymistä, työnantajan tulee maksaa äitiysvapaan palkkaa lomautuksen jälkeen, jos palkallista äitiysvapaata on vielä jäljellä.

Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt äitiysvapaalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti äitiysvapaasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa äitiysvapaan palkanmaksuvelvollisuudesta.

Millaista päivärahaa lomautuksen aikana on mahdollista saada?

Päivärahaan vaikuttaa esimerkiksi lomautuksen tapa sekä mahdollinen yrittäjyys. Erilaisia lomautustapoja ovat kokoaikainen lomautus, lyhennetty työviikko ja lyhennetty työpäivä. KOKO-kassan lomautusta käsittelevästä osiosta saat lisätietoja. 

Koronavirus: Sairastuminen ja karanteeni

Miten pitkään sairausajan palkkaa maksetaan?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Työehtosopimuksissa on tyypillisesti sovittu pidemmistä sairausajan palkkajaksoista. Työnantaja on myös voinut sitoutua pitempään palkanmaksuvelvollisuuteen sairaspoissaolosta työsopimuksessa tai muussa yhteydessä.

Mitä jos joudun karanteeniin enkä voi työskennellä etänä?

Jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää sinut karanteeniin, Kelan tulee tehdä päätös tartuntatautipäivärahasta ja maksaa se. Raha korvaa ansionmenetyksen täysimääräisesti. Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty eristykseen koronaviruksen takia.

Entä jos koronavirus sairastuttaa lapsen?

Työntekijällä on lakiin perustuva oikeus olla tilapäisellä hoitovapaalla ja poissa työstä, jos hänen alle 10-vuotias lapsensa sairastuu. Tilapäisen hoitovapaan enimmäiskesto on neljä työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa on palkaton poissaolo. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta.

Lapsen sairauden pitkittyessä työntekijällä voi myös olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain pakottavien perhesyiden johdosta sillä edellytyksellä, että hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä muun muassa lapsen sairaudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Entä jos koronavirus sairastuttaa minut ennen lomautusta tai lomautuksen aikana? Maksetaanko sairausajan palkkaa?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu lakisääteistä pidemmistä sairausajan palkan maksujaksoista (ks. oma TES). Oikeus pidempään sairausajan palkkaan voi perustua myös työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Sairausajan palkanmaksu lomautustilanteissa määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä jää sairauslomalle lomautusilmoituksen jälkeen tai lomautuksen aikana, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta, jolloin työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan. Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt sairauslomalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti sairauslomasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Jos sairausloman päättymisen jälkeen lomautusta on vielä jäljellä, työntekijä on silloin lomautettuna eikä palkkaa makseta.

Lomat

Miten vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana?

Kokoaikainen lomautus:

  • Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niinä päivinä, joina hän on estynyt tekemästä työtään lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivän ajalta.
  • Jos työntekijä on normaalitilanteessa sopimuksen mukaisesti töissä alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, lomautuksen aikana vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi lasketaan enintään 42 kalenteripäivän ajanjakso.

Osa-aikainen lomautus (esim. työviikkoa lyhentämällä):

  • Vuosilomaa kerryttävät ne päivät, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtään, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos osa-aikainen lomautus jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.

Mitä tapahtuu vuosilomille lomautuksen aikana?

Lomautus ei vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan vuosiloman osalta noudatetaan vuosilomalakia ja mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä kuten normaalisti. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. Kesäloma on annettava lomakaudella, joka on 2.5.– 30.9. Talviloma annetaan 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loman ajalta maksetaan lomapalkka.

Laki tarjoaa myös mahdollisuuksia sopia vuosiloman sijoittamisesta ja säästämisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Mitä tapahtuu jo määrätyille vuosilomille lomautuksen aikana?

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdan, ilmoitus sitoo työnantajaa. Jos työnantaja muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Voinko menettää vuosilomani, jos sairastun?

Jos sairastut ennen loman alkamista, lomaa siirretään pyynnöstäsi myöhemmäksi. Loman siirtäminen ei ole automaatio vaan edellyttää, että työtekijä tekee sairastuttuaan viipymättä pyynnön loman siirtämisestä ja esittää selvityksen työkyvyttömyydestään.

Jos sairastut loman aikana, sinulla on pyynnöstä oikeus saada siirretyksi vuosilomapäivät kuutta omavastuupäivää ylittävältä osin. Kuusi omavastuupäivää ei kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta vähintään neljän viikon vuosilomaan.

Voiko koronavirus aiheuttaa vuosilomani peruuntumisen?

Työnantaja voi sijoittaa kesäloman (4 vkoa) kesälomakaudelle eli 2.5.–30.9. ajanjaksolle. Talviloma voidaan määrätä pidettäväksi 1.10. alkavalla talvilomakaudella.

Loman ajankohdasta on ilmoitettava pääsääntöisesti viimeistään yksi kuukausi ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus lomasta on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Loman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa. Ajankohdan muuttamisesta voidaan toki sopia.

Jos työnantaja kuitenkin muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitetun loman, menettelyllä rikotaan vuosilomalakia ja työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä tai peruutetusta lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Koronavirus: Matkustaminen ja etätyö

Työnantajani ohjeistus töiden järjestelystä on tiukempi kuin viranomaisten. Ketä minun pitää uskoa?

Lähtökohtaisesti tulee seurata viranomaisten ohjeistuksia. Työantajan velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin huolehtia työympäristöstä ja sen turvallisuudesta. Siksi on syytä noudattaa työnantajan ohjeistuksia, vaikka ne olisivatkin tiukempia kuin viranomaisten.

Saako työnantaja määrätä minut etätöihin koronavirustilanteessa?

Etätyön tekeminen perustuu sopimukseen. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätöihin, ellei etätyön tekemismahdollisuudesta ole mainittu työsopimuksessa tai sovittu muuten. 

Maan hallituksen linjauksen mukaan julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.

Voiko työnantaja kieltää etätyön, vaikka työni voisi tehdä myös etänä?

Työntekijällä ei ole oikeutta siirtyä etätyöhön vastoin työnantajan suostumusta, vaikka työ olisi tehtävissä täysin etänä ja viranomaisetkin suosittelisivat etätyötä. Vastaavasti työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätyöhön. Etätyöstä on aina sovittava yhteisesti.

Sopimus voidaan tehdä jo työsopimuksella tai myöhemmin työsuhteen aikana. Suositus on tehdä etätyösopimus aina kirjallisesti. Etätyösopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Kaikissa työtehtävissä ei ole mahdollisuutta etätyöhön, mutta etätyöstä on päätettävä työpaikalla tasapuolisen kohtelun periaatteita noudattaen.

Mitä minun tulee ottaa huomioon etätöitä tehdessä?

Etätöistä tulee aina sopia työnantajan kanssa. Tärkeintä on huolehtia siitä, että etätöitä tehdessä on käytössä siihen tarvittavat laitteet ja että työympäristö on turvallinen. Työturvallisuuskeskus on laatinut hyvän muistilistan aiheesta. Listan voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Palkka

Saanko palkkaa, jos olen palannut ulkomailta ja työnantaja määrää minut jäämään kotiin?

Jos työnantaja ohjeistaa sinut jäämään kotiin matkalta palattua, työnantaja on myös velvollinen maksamaan sinulle palkan. Riippuen työtehtävistäsi voit olla velvollinen tekemään etätöitä tänä aikana. Kriisitilanteessa töiden tekemisestä on suositeltavaa sopia.

Saanko palkkaa, jos en pääse lomalta töihin siksi, että koronavirus peruuttaa lentoja?

Jos et pääse palaamaan lomamatkalta sovitusti töihin lentojen peruuntumisen vuoksi, sinun tulee ilmoittaa asiasta työnantajalle viipymättä ja pitää työnantaja ajan tasalla tilanteesta. Kun kyseessä ei ole luvaton poissaolo, työnantaja voi päättää työsopimusta poissaolon johdosta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole palkanmaksuvelvollisuutta ulkomailla olon aikana, jos etätyö ei ole mahdollista.

Muut kysymykset

Selviytyykö KOKO-kassa kaikkien hakemusten käsittelystä, kun koronavirus on aiheuttanut niin paljon lomautuksia ja irtisanomisia?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOssa on varauduttu monin tavoin selvästi runsaampiin hakemusmääriin. Hakemusten käsittelytilanne on tällä hetkellä hyvä.

Voiko lomautettu työntekijä käyttää työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita verovapaasti? 

Työnantajan järjestämä terveydenhuolto on työntekijälle verovapaa etu. Verottajan aiemmin tulkinnan mukaan lomautustilanteessa verovapaus poistui. 

Työmarkkinajärjestöt katsoivat, että verottajan tulkinta ei ollut lainmukainen, ja ehdottivat, että verottajan tulee muuttaa ohjeistustaan. Näin työterveyshuolto voi olla helpottamassa julkisen sektorin terveydenhuollon painetta. 

Lopputulema oli, että verottaja muutti ohjeistustaan. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut ovat nyt verovapaasti käytössä myös lomautetuille. 

Verottajan uusi ohjeistus: Työnantaja voi tarjota työterveyspalveluja myös lomautetuille ja irtisanotuille työntekijöille samoin verovapaussäännöksin kuin muillekin työntekijöille. Työsuhteen aikana työterveyshuoltopalvelut ovat verovapaasti käytettävissä palkanmaksusta ja työntekovelvoitteesta riippumatta.

Miten koronavirus vaikuttaa pankkiasiointiin (Danske Bankin asiakkaat)?

Löydät Danske Bankin sivuilta infopaketin, josta saat vastauksia kysymyksiin sekä tietoa pankin tarjoamasta tuesta ja joustomahdollisuuksista koronaviruksen aiheuttamassa erityistilanteessa. 

Muistathan myös, että Ekonomien jäsenenä voit aina käyttää asuntolainaan myönnettyjä lyhennysvapaita haluamallasi tavalla, juuri silloin kun kaipaat talouteesi joustoa. Voit hakea 4–12 kk pituisia lyhennysvapaita jaksoja ilman toimitusmaksua. Lue lisätietoa aktiivisesti päivitettäviltä sivuilta.

Voiko työnantaja määrätä minulle uusia työtehtäviä, jos esimerkiksi osa henkilöstöstä sairastaa koronavirusta?

Työnjohto-oikeuden puitteissa työnantaja voi päättää, että työntekijä joutuu tekemään tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä. Poikkeavien tehtävien sisältö vaihtelee kuitenkin tapauskohtaisesti ja riippuu muun muassa työsopimuksen kirjauksista, tehtävien vakiintumisesta, siitä miten paljon tehtävät poikkeavat normaalista ja siitä miten suuri muutos olisi työmäärään nähden.

Muutoksen kestolla on myös merkitystä. Virustilanteessa muutosaika olisi oletettavasti suhteellisen lyhyt, mikä voi laventaa työnjohto-oikeutta.

On kuitenkin syytä pitää huoli siitä, että työmäärä ei ole kohtuuton ja että tehtävien vaativuus on linjassa osaamisen ja työsopimuksen kanssa. Joissain tapauksissa voi olla syytä keskustella lisätehtävien tai vastuiden huomioimisesta palkassa. Kaikkia työntekijöitä tulee kohdella tällaisessakin tilanteessa tasapuolisesti.

Kyltereille

Vaikuttaako koronavirus opiskeluun tai kesätöihin? Lue kylterien oma Koronavirus UKK.

Ajankohtaisen tilannetiedon saat omasta oppilaitoksesta. Ohjeistusta on syytä noudattaa, jotta koronavirus ei leviä.

Lisää opintoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilta.

Lisäksi on hyvä käydä lukemassa YTHS:n ohjeistukset siitä, miten koronavirusta ehkäistään ja miten toimitaan tartunnan sattuessa kohdalle.

Viimeksi päivitetty 8.11.2022

Ekonomeja stressaavat työtaakka, kiire ja johtamisongelmat – muista, että lomalla töistä saa irtautua kokonaan

07.12.2020

Vaikka työssä on paljon palkitsevaa ja hyvää, ekonomit kokevat yleisesti työstään stressiä ja kaipaavat siihen muutoksia. Sitäkin tärkeämpää on kunnollinen työstä irtautuminen lomilla, johon lakipykälät antavat luvan.

Liikaa työtä ja epävarmuutta tuloista. Tuore pulssikyselymme kertoo ekonomien stressinaiheista koronakriisin keskellä.

Missä tunnelmissa ekonomit tekevät nyt töitään? Mikä heitä töissään stressaa? Selvitimme tätä marraskuussa jäsenpulssikyselyllä, johon vastasi 417 jäsentämme.

Ekonomien työnkuva on monipuolinen ja haastava. Samalla kun se tekee työstä kiinnostavaa, monen työhön sisältyy myös runsaasti stressitekijöitä. Tuore jäsenpulssimme osoittaa, että eniten paineita aiheuttaa liiallinen työkuorma. Liian suureksi työtaakkansa tuntee yli puolet kyselyyn vastanneista.

Lähes yhtä moni kertoi kärsivänsä huonosta johtamisesta. ”Epäpätevä, uusi esimies mikromanageeraa eikä tunne omaa alaani”, kuvasi heistä eräs heistä johtajuutta työpaikallaan. Johtamisen ongelmat näkyvät myös linjausten puutteena ja epäselvinä työnkuvina. Esihenkilöiltä toivotaan lisäksi enemmän arvostuksen osoittamista.

Kolmanneksi yleisin stressin aiheuttaja työssä ekonomeilla on kiire. Siihen vaikuttavat monet tekijät kuten huono töiden organisointi. Omaa työtä on vaikea suunnitella myös työtoverien työtapojen vuoksi. ”Muiden aikatauluissa pysymättömyys tai suunnittelukyvyn puute tipauttavat työpöydälle järjettömän kiireisiä asioita täysin puskista juuri ennen asian deadlinea”, kuvaa eräs vastaaja.

Työn pirstaleisuus vie voimia

Ehkä harvemmin esiin nostettu ongelma ekonomien työssä on työn pirstaleisuus. Siitäkin kertoi kärsivänsä kaksi viidestä jäsenpulssiimme vastanneista. Hiukan harvempi eli joka kolmas tuntee rasittuvansa informaatiotulvasta. Eivätkä stressinaiheet tähän lopu: voimia vievät myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työyhteisön ongelmat ja jatkuva muutos. ”Vaatimukset osaamisen kehittämiseen kasvavat koko ajan”, kertoo eräs ekonomi.

Harvinaisempia rasituksen aiheita ovat epäselvät odotukset, palautteen puute ja huonot työvälineet.

Stressin tunteminen työstä on ekonomeille kaikkiaan yleistä, mitä voi myös pitää normaalina reaktiona: työhön liittyvää stressiä kokevat ajoittain lähes kaikki työelämässä olevat. Harvinaisempaa on täysin ilman stressiä selviytyminen. Jäsenpulssiin vastanneistakin vain kaksi prosenttia kertoi, ettei koe työstään mitään stressiä.

Taloushuolet ovat lisääntyneet. Toisilla töitä on liian vähän ja töitä on myös vaikea ennustaa.

Korona-ajan poikkeusolot vaikuttavat tuoneen ekonomeille uusia stressinaiheita. 12 prosenttia vastaajista kertoo stressaantuvansa jatkuvasta etätyöstä. Neljä prosenttia kokee päinvastoin raskaana sen, ettei voi tehdä etätyötä, vaikka haluaisi.

Myös talouden epävarmat näkymät vaikuttavat tunnelmiin. Taloushuolet ovat lisääntyneet etenkin heillä, joilla töitä tai laskutettavaa työtä on liian vähän. Toiset stressaavat siitä, että töitä on tällä hetkellä vaikea ennustaa tai siitä, että on pakko keksiä uusia liiketoiminnan muotoja. Ilmassa leijuu myös lomautusten tai irtisanomisten uhkaa, mikä painaa lähes joka kymmenettä vastaajaa.

Vastaajat kertovat lisäksi, että lasten kotonaolo on kuluneen vuoden aikana osittain tehnyt työnteosta vaikeaa ja lisännyt stressiä.

Lepo ja työn järjestely auttavat

Kaiken keskellä ekonomit osaavat kuitenkin vähentää paineita. Kysyimme jäsenpulssissa myös tapoja, joilla jäsenemme hallitsevat tuntemaansa stressiä.
Yleinen pyrkimys on pitää kiinni työn ja vapaa-ajan rajasta siten, että todellista lepoaikaa jää tarpeeksi. Jotkut ovat myös lyhentäneet työaikaansa. Koronavuoden aikana hyvinvointia on joillekin lisännyt maiseman vaihtaminen: ”Teen etätöitä mahdollisimman paljon mökiltä”, kuvaa tilannettaan eräs vastaaja.

Palautumista tuetaan vapaa-ajalla harrastusten avulla, liikkumalla, nukkumalla ja syömällä hyvin. Merkitystä on osaltaan työn ulkopuolisilla hyvillä ihmissuhteilla.

Olennaista stressinhallinnassa on kuitenkin myös se, millaista itse työnteko on. Töiden suunnittelu auttaa monia jaksamaan paremmin. ”Organisoin, priorisoin ja aikataulutan”, kertoo kyselyn vastaaja. Jos paineita aiheuttavat työhön liittyvät konfliktit tai ihmissuhteet, selviytymisstrategiana käytetään myös henkisen etäisyyden ottamista työasioihin.

Koulutukset lisäävät hyvinvointia

Jotta työt sujuisivat notkeasti ja painaisivat vähemmän, esiin tuotiin myös osaamisen merkitys. Koulutuksia kaivataan jäsenpulssin mukaan sekä esihenkilöille että itselle, myös omalta liitolta: ”Odotan Suomen Ekonomeilta hyviä vinkkejä koulutuksen muodossa.”

Tähän toiveeseen olemme jo monella tavalla vastanneet ja vastaamme jatkossakin – monet Suomen Ekonomien koulutukset ja tapahtumat lisäävät taitoja työn sujuvuuteen ja jaksamiseen sekä stressiä aiheuttavien ongelmien vähentämiseen. Teemme töitä paremman johtamisen, työstä palautumisen, työn organisoimisen ja mielekkään työuran rakentamisen hyväksi.

”Aivot tarvitsevat lepoa”

Monelle yksi tärkeä tapa madaltaa stressitasoja on selvä rajanveto työn ja vapaa-ajan välillä. Siihen on myös oikeus, sillä työnantajan niin sanottu työnjohto-oikeus koskee vain työaikaa. Työntekijän ei siis tarvitse olla työnantajan tavoitettavissa tai käytettävissä vapaa-ajallaan tai loma-aikanaan. Työmeilin ja -puhelimen saa silloin pitää kiinni.

”Jos halutaan, että on johonkin akuuttiin tilanteeseen tavoitettavissa, siitä pitää sopia erikseen pelisäännöt”, Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Riikka Sipilä muistuttaa.

Sipilä uskoo, että vastuullinen työnantaja ymmärtääkin palautumisen arvon: levättyäsi olet sekä itsellesi, läheisillesi että työnantajallesi enemmän iloksi kuin kiristettynä kuminauhana.

”Aivot tarvitsevat lepoa, jotta ne pystyvät antamaan parastaan. Niistä kannattaa huolehtia, koska toisia ei voi tilalle saada.”

”Jos töitä on jatkuvasti liikaa, pitäisi uskaltaa puhua toimenkuvasta.”

Vaikka laissa olisi mitä säädetty, työstä irtautuminen lomilla ja vapaa-ajalla pitää kuitenkin itse tehdä. Moni potee huonoa omaatuntoa, jos ei ole tavoitettavissa myös loma-aikoina ja seuraa meiliä vapaa-ajalla. Samaan aikaan lähes neljäsosa työikäisistä kärsii ainakin ajoittain työuupumuksen oireista. Lomista on tullut yhä odotetumpia lepoaikoja.

Riikka Sipilä ajattelee, että lomilla lepäämistäkin tärkeämpää olisi huolehtia omasta jaksamisesta ympäri vuoden.

”Joulu on toki hyvää aikaa pysähtyä ja levätä, mutta se on myös hyvä hetki miettiä omaa työtä ja sen kuormitusta laajemmin.”

Sipilä ehdottaa uudenvuodenlupauksen tekemistä: Mieti, kuinka pidät itsestäsi ensi vuonna enemmän huolta.

”Jos töitä on jatkuvasti liikaa, pitäisi uskaltaa puhua toimenkuvasta. Jatkuva kuormitus voi aiheuttaa muistihäiriöitä ja tarkkaavaisuusongelmia. Asiantuntijatyössä tarvitaan innovointia ja aivojen merkitys on todella suuri.”

Teksti: Arja Kuittinen

Lue lisää:

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa

Mentorointi on vanha menetelmä, joka toimii hyvin ja kiinnostaa nyt monia, jotka haluavat päästä eteenpäin työelämässä

Yrittäjä Maiju Vohlonen tarjoaa stressaantuneille metsäterapiaa: ”Moni on eksyksissä itsestään”

Mietitkö työtäsi ja urasi suuntaa? Haluaisitko parantaa työhyvinvointiasi? Varaa aika keskusteluun uravalmentajan kanssa!

Palvelupaketit ja henkilökohtainen valmennus eri tilanteisiin
Viimeksi päivitetty 14.1.2021

Erittäin hyvä ellei täydellinen?

21.11.2020

Asettaako yhteiskunta turhan kovat paineet onnistumiselle ja menestykselle? Kuka on täydellinen? Mitä oikeastaan on menestys ja miten siihen päästään? Kuka määrittelee menestyksen? Menestyksen, riittämisen ja täydellisyyden tavoittelussa on paljon pohdittavaa. Ei ihme, että aivot ja sitä kautta tekijät väsyvät.

Hellman Veera
Asiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503858229

Muina milleniaaleina olen usein pohtinut sitä, mikä on tarpeeksi, jotta voi saavuttaa jonkun tason menestyksessä. Tarpeeksi liikunnassa, harrastustoiminnassa, koiranomistamisessa tai vaikka kahvipapujen laadussa? Tuntuu, että ympäröivä yhteiskunta asettaa kovat paineet ennen kaikkea nuorille ihmisille näyttää, mihin pystyy, oli sitten kyse työnteosta, opintomenestyksestä, terrierinpennun kouluttamisesta tai vaikka siitä, miten monta eri lajia joogaa mahtuu viikko-ohjelmaan. Sosiaalinen media ei välttämättä helpota tätä paineen tuntua.  

Nälkä on hyväksi, tai ainakin itse koen niin, mutta missä menee näyttämisenhalun ja liiallisuuden raja? Siitä en tiedä, mutta uskoisin, että se on täysin veteen piirretty.

Onko kaikki aina opittava kantapään kautta?

Minulla on ollut monesti paha tapa työntää lusikkani joka soppaan. Kyse ei ole koskaan ollut vallan tai menestyksen tavoittelusta, vaan siitä, että olen lähtökohtaisesti hyvin kiinnostunut kaikesta ja haluan olla tekemässä ja näkemässä muutosta esimerkiksi yhteiskunnassa. Sen lisäksi, että haluan olla mukana, haluan myös tehdä työni ja minulle osoitetut tehtävät kunnialla. Niin sen pitääkin olla. On kuitenkin myönnettävä se, että kaikkea ei kannata tehdä omaa jaksamista laiminlyömällä. Sen sijaan, että koko ajan pitää suorittaa ja näyttää, voisi olla hyvä välillä sanoa ääneen, että nyt on paha hetki, en vain ehdi tai jaksa hoitaa tätä asiaa. 

Olen oppinut tämän kantapään kautta. Jossain kohtaa saatoin valvoa yöt kirjoittaen kannanottopohjaa tai esimerkiksi koulutöitä tehden, koska ne olivat jääneet viime tippaan. Pääsykokeisiin luin muutaman viikon ajan yön pimeinä tunteina, koska halusin kouluun, mutta työrintamalla oli hektistä. Joskus saatoin valvoa yöt vain siksi, että pää ei ollut ehtinyt tyhjentyä kuluneen päivän menosta ja asiat pyörivät mielessä. 

Miksi pohdin ääneen kiireisimpiä vuosiani? Siksi, koska olen varma, että moni muukin on jossain kohtaa tajunnut, että omaa jaksamista ei saa eikä voi laiminlyödä loputtomiin. Että tunnollisuudella ja menestyksellä on hintansa, joka on välillä turhan korkea. Sinä olet tärkein, kaikki muu tulee vasta sen jälkeen. Voi kunpa sen vain voisi sisäistää yhtä nopeasti kuin näppäillä läppärillä.

Tuleeko meistä koskaan tarpeeksi hyviä sanomaan ei?

En ole vieläkään valmis, en ihmisenä, järjestötoimijana, opiskelijana tai työntekijänä. Nyt osaan kuitenkin käyttää sanaa ei ja asettaa ainakin jonkinasteiset rajat. Pohdin myös, mihin omat voimavarani riittävät. Jos järjestötoiminnassa joku tehtävä on mielenkiintoinen ja tuo omaan elämääni uutta ja mielekästä sisältöä, haluan lähteä mukaan. Jos taas on kyse paljon aikaa vievästä toiminnasta, joka vie enemmän voimavaroja kuin tuo tullessaan, on hyvä pohtia sitä, onko se sen arvoista. Kukaan ei ole toistaan parempi, vaikka CV vilisisi sadoittain eri juttuja ja hommia. Toinen tekee enemmän, toinen vähemmän ja molemmat ovat täysin ok.  

Voi kuulostaa hölmöltä, että täysipäivästä työtä ja opintoja suorittava ihminen kannustaa muita olemaan suorittamatta. Tämä nyt sattuu olemaan minulle sopiva polku, josta nautin. Ehdin myös pitää huolta itsestäni. Osasyynä puolivuotias westiepoika Pantse, joka liikuttaa, vaikka aina ei huvittaisikaan urheilla. 

Nykyinen työni tuo minulle valtavasti uutta ja kiinnostavaa tietoa, opettaa vastuunkantoa, antaa paikan näyttää ja samalla auttaa minua kasvamaan ihmisenä. Opintoja suoritan sen verran kuin vain suinkin pystyn. Ei pelkästään tutkinnon vuoksi, vaan siksi, että valitsemani kauppatieteet kiinnostavat ja innostavat edelleenkin. On aina hyvä pyrkiä saamaan mahdollisimman hyviä arvosanoja, mutta sekään ei ole itseisarvo. Tärkeintä on se, että teet juuri nyt sellaista, mikä tuntuu sinulle hyvältä ja että jaksat tehdä sitä, mihin haluat panostaa. 

Toivottavasti mielenterveysviikko toi sinulle uusia näkökulmia omaan hyvinvointiisi ja avasi ajatuksia siitä, miten omasta mielestä tulee pitää huolta. Loppukaneetiksi voisi todeta sen, että ollaan ystäviä toisillemme ja ennen kaikkea itsellemme. Armollisuus ei ole keneltäkään pois vaan enemmänkin sitä, että laittaa rahaa pankkiin (tai osakesäästötilille). Terve mieli ja hyvinvoiva kylteri on kaikkien etu. 

Lue myös

Kylteri, anna armoa!

Uupuminen voi kohdata kenet tahansa ja siitä kannattaa puhua

Missä on kypärä, joka suojaa työntekijää mielenterveyden riskeiltä?

Terve mieli, hyvinvoiva kylteri 

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja – Opiskelijayhdistyksissä kouluttaudutaan ruohonjuuritason mielenterveystyöhön

Viimeksi päivitetty 25.11.2020

Kylteri, anna armoa!

20.11.2020

Nuorten uupumus on nousujohteinen trendi paitsi kansainvälisesti, myös meillä Suomessa. Vaaranmerkit ovat yleisiä opiskelijoilla tai juuri työelämässä aloittaneilla. Merkit voivat olla keskenään erilaisia, vaikka perimmäinen syy on uupumuksessa tai ahdistuksessa.

Kampanjakuva

Monesti uupumus pohjaa riittämättömyyden tunteeseen. Monelle on tuttu ajatus, ettei koe pystyvänsä vastaamaan itseensä kohdistuviin paineisiin ja odotuksiin. Ne voivat tulla ympäröivästä yhteiskunnasta, mutta usein asetamme kohtuuttomia paineita myös itse itsellemme.

Tilastollisesti nämä kokemukset liittyvät vahvasti murrosvaiheisiin, kuten opintojen tai työelämän aloittamiseen. Mielemme kehittää helposti epärealistisia odotuksia, joihin sitten pyrimme vimmalla vastaamaan. Olemme usein itseämme kohtaan armottomia täyttääksemme toiveita ja odotuksia, omia ja muiden.

Harvalla juuri opiskelu- tai työelämään astuvalla on kuitenkaan valmiina selkeää kuvaa siitä, mitä tuleva arki todellisuudessa tarkoittaa. Korkeakouluopinnot eivät edelleenkään sisällä riittävissä määrin työelämätaitojen opettelua. Lisäksi työskentely on muuttunut hyvin itsenäiseksi eikä ohjausta ole aina saatavilla. Tehtävien priorisointi on hankalaa ja itsestään huolehtiminen jää usein opintojen ja työelämän kiireiden alle. Työaika ja vapaa-aika sekoittuvat ja tarve olla saatavilla leimaa monien päiviä. Korkeakouluopintojen aikana olisikin tärkeää saada (ja myös hyödyntää) tietoa siitä, miten omaa jaksamista voi tukea paitsi opintojen aikana, myös työelämään siirryttäessä.

Opinnot tai työelämä eivät ole kuitenkaan ainoita asioita, jotka voivat luoda paineita. Välillä tuntuu, että meidän odotetaan suoriutuvan erinomaisesti aivan kaikilla elämän osa-alueilla. Sen lisäksi, että opinnoissa olisi pärjättävä, tulisi ihmissuhteiden olla hyvin hoidettuja ja merkityksellisiä, oman kodin siisti ja sisustettu, sosiaalisen median kanavien pullistella kauniita kuvia ja mielikuvituksellisia tekstejä. Pitäisi vastata kauneusihanteita ja itseään tulisi kehittää erilaisten jännittävien harrastusten kautta…

Ei kukaan voi jaksaa tällaisten kohtuuttomien ja ristiriitaistenkin odotusten keskellä! Itselleen on syytä olla armollinen ja samalla muistaa, ettei omaa elämää kannata verrata mielikuviin toisten elämästä.

Juuri kokonaisvaltaisuus olisi hyvä ottaa lähtökohdaksi myös ongelmien ratkaisussa. Myötämielisyys itseään kohtaan on ensimmäinen askel. Ovatko itseen kohdistuvat odotukset realistisia? Tapahtuuko mitään pahaa, jos niihin ei pystykään vastaamaan? Kaikilla tulee olla lupa olla myös heikko, pyytää apua ja etsiä tukea silloin, kun sitä tarvitsee.

Mikäli uupumus alkaa vallata tilaa eikä asiaan tunnu löytyvän ratkaisua, on hyvä turvautua ulkopuoliseen apuun. Erityisesti miehillä on tutkimusten mukaan turhan korkea kynnys hakeutua avun piiriin. Avun hakeminen on kuitenkin aina järkevää. Siksi kynnys sen hakemiseen tulee olla mahdollisimman matalalla ja palveluita saatavilla. Mitä nopeammin löydetään tapoja purkaa uupumuksen tai ahdistuksen syitä, sitä parempi on lopputulos.

Ollaan siis armollisia itsellemme. Ulkopuolisten odotusten hyökyaaltoon emme aina voi vaikuttaa, mutta omaan sisäiseen riittävyyden tunteeseen kyllä. Olet hyvä ja aivan riittävä juuri tuollaisena.

Saara-Sofia Sirén

Kirjoittaja on kansanedustaja, ekonomi ja kahden lapsen äiti, jonka arki ei sujuisi ilman läheisten apua.

Lue myös

Uupuminen voi kohdata kenet tahansa ja siitä kannattaa puhua

Missä on kypärä, joka suojaa työntekijää mielenterveyden riskeiltä?

Terve mieli, hyvinvoiva kylteri 

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja – Opiskelijayhdistyksissä kouluttaudutaan ruohonjuuritason mielenterveystyöhön

Viimeksi päivitetty

Terve mieli, hyvinvoiva kylteri 

16.11.2020

Viimeisen kahden vuoden aikana useat kauppatieteellisen alan opiskelijajärjestöt, niin sanotut kylteriyhdistykset, ovat lanseeranneet omannäköisiä mielenterveyshankkeita. Vaikka toimenpiteet hieman vaihtelevat kaupungista toiseen, ovat tavoitteet olleet linjassa toistensa kanssa. 

Kampanjakuva

Suomalaisessa korkeakoulukentässä oli jo kauan puhuttu opiskelijoiden mielenterveydestä ja jaksamisesta, kun Turun kauppakorkeakoulun opiskelijayhdistys, Turun KY, lanseerasi Terve Mieli -hankkeen.

Aluksi hankkeen ideana oli varmistaa ammattiavun saaminen sitä tarvitseville kauppakorkeakoulun opiskelijoille sekä aihealuetta vaivaavien tabujen rikkominen. Asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut kuitenkin paljastivat hankkeen todellisen vahvuuden: hankkeen kautta voitaisiin tarjota apua matalalla kynnyksellä. Yhdistyksessä tajuttiin, että kynnyksen madaltaminen mielenterveyteen liittyvien asioiden osalta on tärkeää – kun mieltä painavista asioista uskaltaa ja haluaa keskustella omalle lähipiirille tarpeeksi aikaisessa vaiheessa, saattaa ammattiavun tarve tulevaisuudessa vähentyä. 

Hankkeessa päädyttiin keskittymään juuri ruohonjuuritason toimintaan. Mielenterveydellisistä asioista viestittiin, minkä lisäksi vapaaehtoisia tukiopiskelijoita kerättiin kokoon ja aloitettiin kouluttamaan yhdistyksen jäseniä tunnistamaan mielenterveysongelmien tunnusmerkkejä. Yhdistyksen nettisivuille luotiin kattava osio, josta jäsenet saavat tietoa eri ammattitahoista, jotka auttavat tilanteessa, jossa oma jaksaminen ei enää riitä. Yhdistykselle on myös luotu Tukinet-palveluun oma kanava, jonne yhdistyksen jäsenet pääsevät jakamaan tuntemuksiaan anonyymisti toistensa kanssa vapaaehtoisten moderoidessa keskustelua.  

Samaan aikaan kun hankkeen ydinidea alkoi teroittumaan, useat tahot tarjosivat apuaan. Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu sekä Turun yliopiston ylioppilaskunta vauhdittivat hankkeen etenemistä taloudellisella tuellaan ja asiantuntijuudellaan. Kauppakorkeakoulun henkilökunnalta saatu julkinen tuki toi hankkeelle uskottavuutta auktoriteettien kautta. Yhdessä mukana olleiden tahojen kanssa perustettiin ohjausryhmä, joka on sittemmin osoittanut tärkeytensä hankkeen jatkuvuuden turvaamisessa. Järjestötoiminnassa tekijät vaihtuvat vuosittain, joten on äärimmäiseen tärkeää varmistaa, ettei tyhjästä tarvitse aloittaa toimijoiden vaihtuessa.   

Ongelmat eivät missään tapauksessa kosketa ainoastaan Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita, minkä vuoksi hanketta lähdettiin laajentamaan myös valtakunnalliselle tasolle.

Turun KY:n Terve Mieli -hankkeen aate on ollut koko vuoden ajan vahvasti pinnalla Suomen Ekonomien kylteripuheenjohtajaverkostossa, jossa myös Turun KY:n puheenjohtaja edustaa yhdistystään muiden Suomen kauppatieteellisten opiskelijayhdistysten puheenjohtajien tapaan. Kylteripuheenjohtajaverkosto päätti yhteisymmärryksessä vuoden 2020 pääteemakseen hyvinvoiva kylteri, jonka tarkoituksena oli tuoda mielenterveyskeskustelua arkisemmalle tasolle ja nostaa kauppatieteilijöiden keskuudessa valitettavan yleisiä mielenterveyden ongelmia päivänvaloon entistä tehokkaammin. Lisäksi useat yhdistykset lähtivät Turun KY:n mallin mukaisesti kehittämään omaa henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä painottavaa toimintaansa. 

Tämä kokonaisuus muotoutui kylteripuheenjohtajaverkoston ja Suomen Ekonomien yhteisellä työpanoksella vuoden mittaan kampanjaksi, jonka nyt tunnemme nimellä Terve mieli, hyvinvoiva kylteri. Yhteistyössä kylteriyhdistykset ja Suomen Ekonomit ovat kuluvalla viikolla esillä yhdessä tärkeän asian puolesta – ja ennen kaikkea aidosti. Koemmekin, että mielenterveysviikon ajan kestävä ja kaikki kauppatieteelliset yhdistykset kattava somekampanja ei ole teennäinen sarja blogeja ja videoita, vaan läpileikkaus siitä työstä, jota kylterijärjestöissä on tehty määrätietoisesti jo verrattain pitkän aikaa.  

Henkisen hyvinvoinnin merkitystä ei voi väheksyä, ja nyt asiaan on viimein uskallettu puuttua sen vaatimalla jämäkkyydellä. Yksikään arvosana, urapolku tai titteli ei ole tervettä mieltä tärkeämpää. 

Kirjoittajat

Terve Mieli -hankkeen perustajat Aku Lehojärvi ja Samuli Tähtinen
Turun KY:n ja Suomen Ekonomien  kylteripuheenjohtajaverkoston puheenjohtaja Kalle Kahanpää 

Lue myös

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja – Opiskelijayhdistyksissä kouluttaudutaan ruohonjuuritason mielenterveystyöhön

Viimeksi päivitetty 17.11.2020

Kaipasin sinua, vanhempi kollega

12.11.2020

Ekonomien viestintäpäällikkö Ida Levänen muistelee, mitä tapahtuu, kun heterogeeninen työporukka koostuu pelkästään pari-kolmekymppisistä.

Levänen Ida
Viestintä- ja markkinointipäällikkö, Ekonomi-lehden päätoimittaja
p. +358407674661
LinkedIn -profiili

Osuin vastavalmistuneena työpaikkaan, jonka henkilökunta sattui koostumaan pääosin kaltaisistani pari-kolmekymppisistä. Koska itse olin täysin urani alussa, minulla oli tietysti kokeneempiakin kollegoita. Heiltä sain oppia valtavasti. Joukostamme kuitenkin puuttui vuosikymmenien tuoma viisaus ja näkemys. Koulunpenkiltä olin saanut uusimmat tiedot, työelämästä janosin oppeja pitkän linjan osaajilta.

Muistan, että kaipasin ihan hirveästi vanhempia työkavereita, joiden perspektiivistä olisin voinut imeä hiukan viisautta itseenikin. Vaikeissa ja uusissa tilanteissa toivoin usein, että olisin voinut katsoa vierestä, miten kokenut kollega olisi hoitanut asian. Olisinpa tuolloin tajunnut tai uskaltanut hankkia itselleni mentorin tai useammankin oman työpaikkani ulkopuolelta.

Kun olen myöhemmin saanut kokemusta myös laajemman ikähaitarin organisaatioista, olen nauttinut diversiteetistä täysillä.

Iän myötä ihminen ehtii hankkia kokemuksiin perustuvaa näkemystä, kontakteja, monenlaista osaamista ja taitoa toimia erilaisissa tilanteissa ja rooleissa. Sitä on hienoa seurata, ja vanhempien työkaverien kanssa käydyt keskustelut ovat olleet minulle tärkeitä.

On kovin vaikea käsittää sitä, että tutkimuksemme mukaan iso osa yli 55-vuotiaista on kokenut ikäsyrjintää esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Rekrytointilanteissa ei taideta ymmärtää riittävästi sitä, mitä yksi henkilö tuo koko organisaatioon eikä vain haettavaan tehtävään.

Yhdenkin ihmisen lisääminen sosiaalisen kuvioon voi muuttaa koko asetelman.

Yhdenkin ihmisen lisääminen sosiaalisen kuvioon voi muuttaa koko asetelman toisenlaiseksi. Monimuotoisuus – oli kyse esimerkiksi iästä, sukupuolesta tai etnisestä alkuperästä – on jo arvo sinänsä, mutta se on myös valtava kilpailuetu.

Monimuotoisessa työpaikassa työntekijöiden on parempi olla ja he kehittyvät enemmän, sekä ihmisinä että ammattilaisina. Samalla monimuotoinen organisaatio tekee parempaa tulosta.

Ikäsyrjintä työpaikoilla ei koske vain yli 55-vuotiaita. Se koskee meitä kaikkia, jotka menetämme sen seurauksena mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä eri ikäisten ihmisten kanssa.

Lue myös:

Uusi uutiskirje paremman työelämän tekijöille

Ekonomien työpaikoilla esiintyy edelleen heteronormatiivisuuden kulttuuria

Ekonomien palkoissa on selittämätön ongelma: miksi palkkatasa-arvo ei toteudu vieläkään?

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä

Viimeksi päivitetty

Estä syrjintä ja tee työpaikasta turvallinen – monimuotoinen työyhteisö kukoistaa

25.09.2020

Syrjintä ja häirintä ovat vakavia asioita, jotka aiheuttavat turvattomuutta. Kaikkien tulee voida tuntea itsensä tervetulleeksi työpaikalleen ilman pelkoa syrjinnästä tai häirinnästä. Miten toimia ongelmatilanteissa?

Syrjintä ja häirintä eri muodoissaan ovat työpaikoilla vitsaus vielä tänäkin päivänä, vaikka useampi laki yksiselitteisesti kieltää ne. Syrjintätilanteet ovat esimerkiksi tällaisia:

Työkaverisi kuuluu seksuaalivähemmistöön, ja esihenkilösi on juuri saanut kuulla tästä. Esihenkilön käyttäytyminen muuttuu tyystin. Hän alkaa jättää työkaverisi pois palavereista ja projekteista.  

Toinen työkaverisi on nainen ja saa osakseen kohtelua, jossa hänen odotetaan sukupuolensa takia aina toimivan kokousten sihteerinä ja keittävän kahvit.

Kolmannella työkaverillasi on ahdistunut olo työpaikalla. Hän kokee, ettei voi pukeutua sellaisiin vaatteisiin, joihin haluaisi, koska silloin hänen pukeutumisestaan vitsaillaan. Häneltä jäi myös saamatta ylennys, johon hänen kokemuksensa ja osaamisensa olisi soveltunut paremmin kuin valitun.

Syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että ihmistä kohdellaan henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia eri tavalla kuin muita. 

Syrjintä tarkoittaa siis sitä, että ihmistä kohdellaan henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia eri tavalla kuin muita. 

Esimerkkejä henkilökohtaisista ominaisuuksista on esimerkiksi ihonväri, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai vaikka ikä (Yhdenvertaisuuslaki, 8§). Myös häirintä lasketaan syrjinnäksi. 

Häirintä on osittain eri asia kuin syrjintä

Häirintä on ei-toivottua kohtelua, joka voi jatkuessaan aiheuttaa kohteelleen terveydellistä haittaa.

Häirintä on yleensä toistuvaa ja pitkäkestoista alistamista. Häirinnän voi siis tulkita myös esimerkiksi työpaikkakiusaamisena, ja se voi ilmetä eri syrjintäperusteisiin liittyvänä ilkeänä kommentointina tai muuten loukkaavana käytöksenä.

Konkreettisia esimerkkejä häirinnästä ovat mustamaalaaminen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin viitaten, ulkopuolelle jättäminen, vähättely, työtehtävien epätasa-arvoinen jakautuminen sekä uhkailu. 

Härskit puheet ovat häirintää.

Sukupuolisella häirinnällä tarkoitetaan fyysistä tai verbaalista epäasiallista käytöstä. Konkreettisia esimerkkejä sukupuolisesta häirinnästä ovat härskit puheet, pornografisen materiaalin esitteleminen, fyysinen koskettelu tai sukupuoliyhteyttä koskevat ehdotukset.  

Aloittakaa yhteisistä pelisäännöistä

Syrjinnän ja häirinnän parasta ennaltaehkäisyä ovat yhteiset pelisäännöt, joita jokainen sitoutuu noudattamaan. Pelisääntöjen tulee perustua siihen, että työpaikalla vallitsee yksiselitteinen nollatoleranssi kaikkea syrjintää ja häirintää kohtaan. 

Hyvä lähtökohta pelisäännöille on, että kohtele itse muita samalla tavalla kuin toivot itseäsi kohdeltavan. 

Tässä muutama esimerkki, jota voi käyttää pelisääntöjenne luomiseen:

  • Jokaisella on oikeus tulla työpaikalle juuri sellaisena kuin on ilman pelkoa epäasiallisesta kommentoinnista tai muuta epäasiallisesta kohtelusta.
  • Työpaikalla vallitsee nollatoleranssi kaikenlaista syrjintää ja häirintää kohtaan.  
  • Jokaisella on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja omaan tilaansa, ja jokaisen tulee kunnioittaa tätä omalla toiminnallaan. Henkilöllä on oikeus ilmaista oma tahtotilansa siitä, haluaako tulla esimerkiksi halatuksi vai ei. Ketään ei saa pakottaa fyysiseen kosketukseen. 
  • Jokaisella on oikeus sanoa mielipiteensä ilman pelkoa häirityksi tulemisesta.
  • Työtehtävien jakautumisessa huomioidaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sijaan henkilön osaaminen, kokemus, suoriutuminen sekä työtehtävään soveltuvuus. 
  • Jokaisen vastuulla on huolehtia siitä, että mahdollinen häirintä kitketään heti. Älä siis odota, että tilanne menee ohi. Puutu tilanteeseen viipymättä. 

Puuttuminen tuntuu useimmista vaikealta, näin teet sen

Moni ajattelee, että aikoo puuttua syrjintään tai häirintään pikimmiten, jos kohtaa tai näkee sellaista työpaikalla. Näin sen pitääkin olla. Ikävä kyllä työkalut voivat kuitenkin olla vähissä, kun pitäisi toimia.  

Jokaisella, joka havaitsee työpaikallaan kiusaamista, on velvollisuus kertoa havainnoistaan esihenkilölle, työsuojeluvaltuutetulle tai henkilöstöasioista vastaavalle.  

Jos havaitset työpaikalla kiusaamista, sinulla on velvollisuus kertoa havainnoistasi.

Listasimme selkeät toimenpiteet siitä, miten tarttua tuumasta toimeen, jotta työpaikka tuntuu jokaiselle turvalliselta. Ohjeita voi soveltaa sekä sivustaseuraajan roolissa että silloin, jos syrjintä tai häirintä osuu omalle kohdalle.

On myös hyvä muistaa, että syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua kokeneilla on tilanteesta riippuen mahdollisuus valita, kenen kanssa asiaa haluaa selvittää. Mikäli tilanne on epäselvä, on hyvä ottaa suoraan yhteys yhdenvertaisuusvaltuutettuun.

Toimi näin:

  • Luo kokonaiskuva siitä, mitä on tapahtunut. Ketkä ovat osallisena? Onko esimerkiksi esihenkilön tehtävä puuttua vai onko kenties niin, että esihenkilö itse syyllistyy epäasialliseen käytökseen? Yritä ensin ottaa asia puheeksi henkilön kanssa, joka on mielestäsi syyllistynyt häirintään tai syrjintään.  
  • Työpaikalla voi kääntyä esimerkiksi esihenkilön, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun puoleen. Työpaikalle tai esimerkiksi yksittäisiin tilaisuuksiin tai tapahtumiin voi myös valita häirintäyhdyshenkilön, jolle voi kertoa kokemastaan syrjinnästä tai häirinnästä. Hänen tehtävänsä on neuvoa ja tukea, ei toimia tuomarina. 
  • Syrjintää kokeneella on oikeus vaatia tapaukseen liittyvät perustelut. Mikäli perusteluja ei saa tai ne eivät ole oikeita, on syytä olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen tai omaan ammattiliittoon. 
  • Syrjintään on syytä puuttua mitä pikimmiten, sillä syrjintätapaus vanhentuu asiasta riippuen 1–2 vuodessa. 

Ehkäise syrjintä ja muut ongelmatilanteet omalla käytökselläsi

Kuten monessa muussakin asiassa, ennaltaehkäisy on paras lääke.

Syrjinnän ennaltaehkäisy ei oikeastaan ole vaikeaa. Siihen riittää vain ja ainoastaan yksi asia: hyväksy jokainen sellaisena kuin hän on, äläkä kohtele ketään eri tavalla heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa perustuen. 

Tämä on usein helpommin sanottu kuin tehty. Siksi olisikin hyvä, että työpaikoilla puhuttaisiin avoimesti yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen liittyvistä asioista ja pohdittaisiin yhdessä, miten häirintä- ja syrjintätilanteita voidaan välttää. Voit olla aloitteellinen yhteisen keskustelun järjestämisessä.

On hyvä huolehtia siitä, että jokainen kokee, että voi tulla töihin joka päivä juuri sellaisena kuin on.  

Jäsen, lisätietoa ja toimintaohjeita löydät Suomen Ekonomien eLakipalvelusta.

Teksti Veera Hellman – Kuva Touko Hujanen

Lue myös:

Syrjintä ekonomien työpaikoilla: Irti automaattiasetuksista

Työnantaja kieltää etätyön, voiko niin tehdä?

Viimeksi päivitetty 28.9.2020

Irti automaattiasetuksista

06.09.2020

Ekonomien työpaikoilla esiintyy edelleen heteronormatiivisuuden kulttuuria ja osin myös räikeää syrjintää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Kaikki eivät voi olla työpaikoilla omia itsejään, mutta enemmistöön kuuluvat eivät välttämättä sitä huomaa.

Kysyimme elokuussa jäseniltämme kokemuksia seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvästä syrjinnästä työelämässä.  

Jäsenpulssikyselyyn vastasi 96 jäsentä, joista kahdeksantoista prosenttia koki kuuluvansa vähemmistöön sukupuoli-identiteetin tai seksuaalisen suuntautumisen osalta.  

Kyselyn perusteella voi arvioida, että ekonomien kohdalla seksuaalinen suuntautuminen ei aiheuta avointa syrjintää työpaikoilla merkittävissä määrin. Kolme prosenttia vastaajista kertoo kokeneensa seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää toisinaan viimeisen kolmen vuoden aikana. Yksi prosentti vastaajista raportoi kokeneensa syrjintää usein.  

Yksi prosentti vastaajista raportoi kokeneensa syrjintää usein.  

”Nämäkin luvut ovat tietysti liikaa, eikä tapauksia saisi esiintyä lainkaan”, tasa-arvoasiantuntija Kosti Hyyppä Suomen Ekonomeista sanoo. 

Näin vastaajat kuvailevat kokemuksiaan: 

”Seksuaalinen tasa-arvo on työelämästä vielä todella kaukana. Useimmiten räikeimpiä homoja ei kehdata potkia ulos, mutta osittain kaapista tulleita paljonkin. Tälle täytyisi Suomessa tehdä pikimmiten jotakin.” 

”Työni päättyi konservatiivisen esimiehen halutessa savustaa minut seksuaalivähemmistöön kuuluvana ulos.” 

Salakavala hetero-olettama  

Avointa syrjintää huomattavasti tavallisempaa näyttää sen sijaan olevan työpaikkojen heteronormatiivisuuden kulttuuri, joka saa vähemmistöihin kuuluvat peittelemään tai muuntelemaan totuutta.  

Henkilö ei esimerkiksi korjaa kollegan väärää oletusta puolisonsa sukupuolesta.

”Tällöin henkilö ei esimerkiksi korjaa kollegan väärää oletusta puolisonsa sukupuolesta, vaan mieluummin vaikenee”, Kosti Hyyppä kuvailee.  

Kyselyn mukaan vain seitsemän kymmenestä ekonomista voi tuoda työpaikallaan täysin avoimesti esiin seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä. Neljätoista prosenttia vastaajista kertoo voivansa olla osittain avoin asiasta työelämässä. Peräti viisitoista prosenttia sanoo, ettei voi olla lainkaan avoin.  

Eräs vastaaja kertoo tilanteestaan näin: 

”Vältän usein seksuaalisen suuntautumisen esiintuomista. Esimerkiksi puhun vaimostani puolisona tai kumppanina tai muuten sukupuolineutraalein termein. Normaalissa arjessa on hyvin voimakkaana hetero-olettama, eli minullakin oletetaan olevan mies tai miesystävä, etenkin kun minulla on lapsia. Lähinnä tähän hetero-olettamaan törmään ja sitten tilanteen mukaan joko kerron, että olen samasukupuolisessa suhteessa tai kierrän jollain tavalla vastauksessani.” 

Jäsen, muistathan, että Suomen Ekonomien lakineuvonta on apunasi kaikissa työelämän kysymyksissä, myös syrjintään liittyvissä tilanteissa. Teemme myös monenlaista vaikuttamistyötä työelämän ongelmakohtien poistamiseksi sekä tasa-arvoisen ja monimuotoisen työelämän edistämiseksi.

Teksti: Ida Levänen – Kuva: Unsplash

Lue myös:

Estä syrjintä ja tee työpaikasta turvallinen – monimuotoinen työyhteisö kukoistaa

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä

Ekonomien palkoissa on selittämätön ongelma: miksi palkkatasa-arvo ei toteudu vieläkään?

7 keinoa, joilla työnantaja ja työntekijä voivat edistää oikeudenmukaista palkkausta

Talousvaikuttajissa on neljä erilaista porukkaa – arvot erottavat

Viimeksi päivitetty 1.10.2020

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä

19.08.2020

Yhteisön voimalla voimme vaikuttaa siihen, että työelämä on ekonomiyhteisön arvojen mukaista ja Suomen kilpailukyky kehittyy positiiviseen suuntaan. Tällaista vaikuttamistyötä teemme tärkeiden asioiden puolesta syksyllä 2020.

1. Tasa-arvoinen ja monimuotoinen työelämä on kaikkien etu

Tasa-arvoinen ja inklusiivinen työelämä parantaa yritysten tehokkuutta ja lisää hyvinvointia. Mutta työelämä ei ole vielä tasa-arvoinen. 

Tuotamme syksyllä uutta tutkimustietoa yli 50-vuotiaiden työllistymishaasteista ja laadimme tutkimuksen perusteella ehdotuksia toimenpiteiksi. 

Teemme näkyväksi työelämään liittyvää syrjintää, epätasa-arvoa ja epäasiallista käytöstä osallistumalla Yksittäistapaus-kampanjaan. 

Osallistumme myös Vastuullinen työnantaja – sekä Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjoihin. 

Edelleen tarvitaan myös toimia ja asennemuutosta perhevapaiden ja perhevastuun tasa-arvoisemmassa jakautumisessa vanhempien kesken. 

2. Uusi kasvu syntyy yrittäjyydestä

Yrittäjyys on monelle ekonomille jossain vaiheessa uraa realistinen vaihtoehto. Myös ne jäsenet, jotka eivät itse ole yrittäjiä, suhtautuvat yrittäjyyteen yleensä myönteisesti. Yrittäjyyden edistäminen ja yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttaminen onkin Ekonomeille luontevaa. 

Kasvuyrittäjien toimintaedellytyksiä pitää parantaa, koska se luo työtä ja hyvinvointia meille kaikille. Olemmekin pohtineet kasvuyrittäjyyteen liittyviä haasteita ja etsineet niihin ratkaisuja tuoreissa kasvuyrittäjyystavoitteissamme.

Järjestämme tänäkin syksynä akavalaisena yhteistyönä Ilo irti yrittäjyydestä -tapahtuman sekä opiskelijoiden yrittäjyyskilpailu Unikornin yhdessä Tekniikan akateemiset TEKin kanssa. 

3. Vihdoinkin eroon turhista kilpailukielloista? 

Tavoitteemme rajoittaa tarpeettomia kilpailukieltosopimuksia on onnistuneesti loppusuoralla. 60 prosentilla jäsenistämme on uusissa työsopimuksissaan kilpailukielto. Laki edellyttää sille erityisen painavaa syytä, mutta kilpailukieltoja tehdään varsin yleisesti ihan tavallisiin asiantuntijatehtäviin.  

Turha kilpailukielto estää tehokkaasti ekonomien liikkuvuutta työmarkkinoilla, sillä siihen on liitetty yleensä sakko sopimuksen rikkomisesta. Työntekijä ei saa kilpailukiellon ajalta minkäänlaista rahallista korvausta. 

Olemme viestineet asiaa aktiivisesti päättäjille jo usean vuoden ajan yhteistyössä Akavan kanssa. Eduskunta päättää toivottavasti syksyllä toimista, joilla turhia kilpailukieltoja pyritään ehkäisemään. 

4. Paikallisessa sopimisessa seuraavan askeleen aika 

Paikallinen sopiminen on hyvä väline toteuttaa työpaikkojen yksilöllisiä tarpeita. Siksi siinä tulisikin jo päästä eteenpäin.  

Meillä on oma malli, jonka avulla paikallista sopimista voitaisiin edistää työehtosopimusaloilla, mutta myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Tämä edellyttää henkilöstöedustajan neuvottelu- ja sopimisvalmiuksien parantamista. 

5. Jatkuva oppiminen on ekonomeille olennaista

Edistämme jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän kehittämistä ja teemme perusvaikuttamista korkeakoulutuksen alustamallin toteuttamiseksi. 

Teetämme syksyllä tutkimuksen siitä, millaisia osaamistarpeita ekonomeilla on tulevaisuudessa. 

6. Toimimme ilmastonmuutosta vastaan

Tehdään Suomesta maailman ilmastoälykkäin maa ja suomalaisesta työelämästä kestävää myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta.  

Noudatamme toimiston sisäiseksi ohjenuoraksi tehtyä ilmasto-ohjelmaa ja tähtäämme organisaationa hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä.  

Suomen Ekonomien vaikuttamistyö  

  • Työelämään ja koulutukseen kohdistuva vaikuttamistyö on yksi ekonomiyhteisön olemassaolon kivijaloista.  
  • Vaikuttamistyön kärjet muodostuvat jäsenten arvoista ja tarpeista. Niissä on myös huomioitu jäsenten monimuotoiset urat niin palkkatyössä, itsensä työllistäjinä, yrittäjinä kuin asiantuntijoina ja esihenkilöinä.  
  • Ekonomien asiantuntijat vaikuttavat monella rintamalla ja tärkeissä neuvottelupöydissä. Tuotamme tutkimustietoa sekä pidämme yllä yhteyksiä päättäjiin, mediaan ja muihin asiantuntijaorganisaatioihin. Osallistumme hankkeisiin ja tapahtumiin.  
  • Kun vaikuttamistyötä tehdään sitkeästi, pitkäjänteisesti ja asiantuntevasti, tulosta tulee.  

Viimeksi päivitetty

Uravalmentaja vastaa: Näin pärjäät jatkuvassa muutoksessa

04.08.2020

Kun työ jatkuvasti muuttuu, miten jaksaa yhä uusien oppimisen tarpeiden keskellä?

kaksi naista tietokoneen ääressä
Työelämän muuttuminen lisää myös koulutustarpeita.

Kun työ jatkuvasti muuttuu, miten jaksaa yhä uusien oppimisen tarpeiden keskellä?

Jäsenemme kysyy:

”Työelämän murroksesta puhuttiin jo silloin, kun hän kävi koulua. Koronaviruksen takia muutosvauhti tuntuu entisestään kiihtyneen. Olen ihminen, joka rakastaa rutiineja. Nyt on alkanut hirvittää, että entä jos en pysy työelämän muutoksessa mukana. Mitä jos en pystykään innovoimaan tarpeeksi tai keksimään itseäni uudelleen, jotta kelpaisin työmarkkinoille jatkossakin? Ajatus itseni muuttamisesta työn takia ahdistaa ja väsyttää.”

Urapalvelupäällikkömme Marjut Hallavo vastaa:

”Hyvä ja ajankohtainen kysymys. Muutoksen aiheuttamat paineet askarruttavat varmasti nyt monen muunkin mieltä. Kulunut kevät ja kesä ovat olleet suurta muutokseen sopeutumista.

Monilla työpaikoilla toimintaa on organisoitu nopealla tahdilla aivan toisenlaiseksi kuin ennen. Samalla työnteon tavat ovat oleellisesti muuttuneet. Joissakin yrityksissä koko bisnes meni uusiksi muutamassa yössä, ja osa onnistui kääntämään epätoivoiselta näyttävän tilanteen voitoksi. Toisilta taas työt loppuivat kuin seinään.”

Marjut Hallavo antaa neljä käytännön neuvoa, joiden avulla työelämän muutoksen voi nähdä myönteisenä asiana.

1. Muista, että muutoksessa on aina kaksi puolta. 

”Oletko koskaan miettinyt, miksi muutos hirvittää sinua? Samalla tavalla kuin lasi voi samanaikaisesti olla puoliksi tyhjä tai täysi, myös muutoksella on kaksi puolta. Toisaalta se haastaa meidät muuttamaan käytöstämme ja tekemään asioita uudenlaisella tavalla ja samanaikaisesti mahdollistaa kehittymisemme yksilöinä ja yhteisöinä. 

Miltä tuntuisi ajatus, että kaikki elämässäsi ja ympäristössäsi olisi kymmenen vuoden kuluttua täsmälleen samalla tavalla kuin tänään? Mitä uusia ja kiinnostavia juttuja sinulta jäisi mahdollisesti oppimatta tai kokematta?  

Näetkö ympärilläsi asioita, joiden pysyminen samanlaisina olisikin ahdistava mielikuva? Ehkä jopa hiljaa mielessäsi toivotkin joidenkin ihmisten ympärilläsi kehittyvän. Kun mietit elämääsi taaksepäin, löydätkö tilanteita, joissa muutos onkin johtanut myönteiseen lopputulokseen?” 

2. Mieti, mikä on missiosi työelämässä. 

”Jos et ole vielä koskaan miettinyt oman työsi suurempaa tavoitetta, sitä kannattaa pohtia nyt. Onko tavoitteesi luoda uusia ratkaisuja, saada asiat sujumaan tai palvella muita? Mikä on se asia, johon haluaisit paneutua koko sydämestäsi, vaikka et saisi edes palkkaa siitä? Mitä tekisit, jos kaikki olisi mahdollista? 

Pohdi myös, ovatko kaikki vahvuutesi nykyisessä työssäsi täysimittaisesti käytössä. Onko työssäsi vielä asioita, mitä haluaisit saavuttaa tai kokea? Entä jos työelämän muuttuminen olisikin sinulle mahdollisuus johonkin uuteen ja upeaan? 

Mieti hetki sitä vaihtoehtoa, että muutoksen uhkakuvasta tulisikin sinulle ammatillisten toiveittesi täyttymys. Haluaisitko silloin sanoa sille ei kiitos?”

3. Analysoi vahvuutesi ja käytä niitä parhaasi mukaan. 

Kun pohdit tilannettasi, yritä selkiyttää työelämäsi kokonaiskuvaa. Aloita miettimällä, millaiset asiat kiinnostavat sinua, mitkä ovat vahvuutesi ja mitä haluaisit päästä tekemään lisää.  Omista vahvuuksista kannattaa pyytää palautetta kollegoilta ja pomolta tai ihmisiltä, jotka tuntevat sinut ja työskentelytapasi hyvin.  

Voit myös miettiä koko työurasi ajalta, millaiset asiat sujuvat sinulta helposti ja vaivattomasti, kuin itsestään. Millaisiin tehtäviin, projekteihin ja toimeksiantoihin sinut yleensä pyydetään mukaan? Mistä saat eniten myönteistä palautetta?  

Pohdi tilanteita, joissa olet uppoutunut työsi tekemiseen niin, että ajantajusi katoaa. Mitä olit silloin tekemässä ja mitä vahvuuksia käytit? Jos tunnistat tällaisia hetkiä, olet todennäköisesti onnistunut löytämään useita vahvuuksiasi.”

4. Mieti, onko sinun sittenkään pakko muuttua.

”Miltä tuntuisi ajatus, että olet riittävän hyvä juuri sellaisena kuin olet eikä sinun ole pakko muuttua miksikään muuksi? Entä jos sen sijaan löydätkin intohimosi ja haluat kehittää itseäsi päästäksesi paremmin hyödyntämään potentiaalisi ja saavuttamaan uraunelmasi? 

Jos teemme asioita samoin kuin tänään, saamme tulevaisuudessa samaa kuin mitä meillä tänään on. Jos taas haluamme tulevaisuudelta muuta, jotain tulee tehdä toisella tavalla.  

Ehkä tämä pieni ajatusleikki saa sinut innostumaan muutoksesta, ja hirvityksestä kasvaa uusi upea mahdollisuus.”

Anna uravalmentajan auttaa ja lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen viestinta@ekonomit.fi. Kysymyksen lähettäjän nimeä ei julkaista.

Palvelupaketit ja henkilökohtainen valmennus eri tilanteisiin

Lue lisää:

Näitä taitoja tarvitset koronakriisin muuttamilla työmarkkinoilla – rekrytointikonsultin 6 vinkkiä

Viimeksi päivitetty

Näitä taitoja tarvitset koronakriisin muuttamilla työmarkkinoilla – rekrytointikonsultin 6 vinkkiä

30.04.2020

Koronakriisi herättää huolta työpaikkojen säilymisestä ja siitä, miten pitkään tilanne jatkuu. Rekrytointiin erikoistunut konsultti Vivi Stening kertoo, kuinka muuttuneeseen työelämään voi parhaiten sopeutua – ja miksi hän näkee työmarkkinoilla myös paljon valoa.

Pysyykö firma pystyssä? Miten käy oman työni? 

kolme ihmistä kokouksessa

Monen takaraivossa jyskyttävät nyt ahdistavat kysymykset, joita talouskriisi herättää. Epävarmuutta lisää se, että koronapandemian kesto on täysi arvoitus. 

Kukaan ei voi ennustaa, onko rajoituksia edessä useammaksi vuodeksi vai saadaanko virus kukistettua lähiaikoina. Rajoituksia aletaan todennäköisesti asteittain purkaa, mutta on mahdollista, että taudista tulee myös uusia aaltoja.

Uutisista tulee helposti huomattua vain konkurssit, yt-neuvottelut ja irtisanomiset. Koronatilanne ei kuitenkaan sulje koko yhteiskuntaa eikä aiheuta ongelmia kaikille liiketoiminnoille. On aloja, joilla menee hyvin ja joilla poikkeusolot ovat saaneet pikemminkin aikaan kysyntäpiikin.  

Toiset hyötyvät, toiset kärsivät

Työmarkkinoiden tilannetta seuraavat aitiopaikalta rekrytointikonsultit, jotka auttavat organisaatioita löytämään tarvitsemaansa työvoimaa. S&S Consultingin johdon ja asiantuntijoiden suorahaun konsultti Vivi Stening näkee tilanteen tällä hetkellä kaksijakoisena. Tietyillä toimialoilla toimeksiannot ovat vähentyneet ja rekrytoijat ovat normaalia varovaisempia päätöksenteossaan. 

”Mutta on myös kriisistä hyötyjiä eli aloja, joilla töitä riittää ja rekrytointikin vetää. Sellaisia ovat tietoliikenne ja teknologia, digitaaliset palvelut, logistiikka ja tietyiltä osin kaupan ala. Vähittäiskauppa on ottanut ison loikan online-myynnissä.”

Pandemian alkuajan hamstraus toi kysyntäpiikin myös paperiteollisuudelle. Kartonkia tarvitaan entistä enemmän jatkossakin verkkokaupan kasvun myötä. 

”Lisäksi perinnän ja juridiikan puolen toimijoilla on enemmän työtä, kuten on aiemminkin huomattu lama-aikana.”

Pysyvää hyötyä työnteolle

Inhimillisesti katsoen koronakriisi on saanut Vivi Steningin mielestä aikaan sekä hyviä että huonoja asioita. Työkiireet ovat monella hellittäneet tai väliaikaisesti täysin loppuneet, ja rahankäyttö on entistä harkitumpaa. Markkinatilanteiden heilahduksiin on hänestä jouduttu viime vuosina muutenkin tottumaan, mutta pandemiakriisi on osoittanut aivan uudella tavalla, kuinka nopeasti kaikki voi yhteiskunnassa pysähtyä.

Stressaavasta tilanteesta voi hänestä löytää myös hyviä puolia: viikkokausien kotoilun jälkeen arvostetaan entistä enemmän terveyttä, yhteisöllisyyttä, läheisiä ja terveempää elämää. 

”Uskon myös, että työn ja vapaa-ajan harmonisempi yhteensovittaminen on yhä useamman tärkeysjärjestyksessä korkeammalla kuin ajassa ennen koronaa.”

”Uudet työtavat ja järjestelmät on omaksuttu hyvinkin sujuvasti ja nopeasti.”

Stening näkee, että koronatilanteesta on aiheutunut pysyvää hyötyä työnteon kannalta. Etätyö on lyönyt läpi sellaisissakin yrityksissä, joissa siihen on aiemmin suhtauduttu epäröiden.

”Henkilöstö on omaksunut uudet työtavat ja järjestelmät hyvinkin sujuvasti ja nopeasti. Työtehokkuus on jopa noussut. Moni etätöitä jo vuosia tehnyt on koettanutkin muistuttaa, että kotona saa paljon aikaan, kun työskentelyolosuhteet ovat rauhalliset. Uskon, että etätyöstä tulee uusi normaali.”

Vivi Stening arvioi, että myös virtuaalikokoukset ja -haastattelut ovat tulleet jäädäkseen.

”Rekrytointiprosesseissa palaute on ollut yhtä hyvää kuin henkilökohtaisissa tapaamisissa. Uskon, että muillakin toimialoilla on huomattu, että videoneuvottelu on sujuva tapa hoitaa kokoukset, eikä fyysinen läsnäolo ole välttämätöntä. Asiat luistavat yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin perinteisellä tavalla.”

Johtamisen merkitys korostuu

Samaan aikaan kun paikasta riippumattomat työtavat lisääntyvät, hyvän etäjohtamisen ja viestinnän merkitys korostuvat. Ilman niitä ei pystytä myöskään säilyttämään yhteisöllisyyttä. Vivi Stening uskoo, että entistä tärkeämmiksi nousevat inhimillinen ja osaava johtaminen. 

”Lisäksi työelämässä korostuvat vastuullisuuteen, ympäristöystävällisyyteen ja terveellisiin elämäntapoihin eli ”life balanceen” liittyvät asiat. Näihin asioihin ja ilmiöihin liittyen syntyy myös uutta liiketoimintaa.”

”Eläköityvien osaajien tilalle tarvitaan uusia.”

Koronakriisin meille langettamat pakolliset haasteet ovat Vivi Steningin mukaan osoittautuneet monella tavalla myös hyviksi. 

”Poikkeustilanne ajaa innovoimaan ja oppimaan uutta. Se on jo itsessään positiivista. Näen myös tulevaisuuden työmarkkinoilla paljon valonpilkahduksia. Eläköityvien osaajien tilalle tarvitaan uusia.”

Stening uskoo, että laman jälkeen noustaan, sillä siitä todistaa myös historia. Asiantuntijoiden mukaan nopeimmin nousevat yritykset, jotka pystyvät ketterimmin sopeutumaan tilanteeseen ja innovoimaan uusia tuotteita ja palveluja. 

Jos oma ala tuntuu kovin epävarmalta, Steningin mielestä uuden oppiminen ja kouluttautuminen on aina plussaa.

Osaavia ekonomeja tarvitaan jatkossakin

Rekrytointikonsulttina S&S Consultingin Vivi Stening tietää, että ekonomin tutkintoa arvostetaan laajasti yritysmaailmassa. Hän uskoo, että kriisin jälkeen kilpailu osaavista ekonomeista työmarkkinoilla käy entistä kovemmaksi. 

”Kautta aikojen on tarvittu yrityksille valovoimaisia johtajia, päteviä taloushallinnon osaajia ja henkilöstön hyvinvoinnista, osaamisesta ja saatavuudesta huolehtivia henkilöstöhallinnon asiantuntijoita.”

Millä taidoilla koronan muuttamassa työelämässä pärjää parhaiten? Vivi Stening listaa kuusi asiaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

  1. Viestiminen ja kommunikaatio. ”Ne korostuvat tietoyhteiskunnassa. Yhä suuremmassa arvossa ovat yleiset vuorovaikutustaidot kuten taito kommunikoida ja kyky vaikuttaa muihin ihmisiin.”
  2. Digiosaaminen. ”Jos taloushallinnon, johtamisen, HR:n tai markkinoinnin osaamiseen vielä lisää digiosaamista, voi olla hyvät mahdollisuudet pysyä työllistettynä myös tulevaisuudessa. Digitaalisuus ja automatisointi lisääntyvät entisestään eri toimialoilla.”
  3. Kouluttautuminen. ”Lisäkouluttautuminen ja sitä kautta myös verkostoituminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen on tärkeää edelleen. Monipuolisuus ja laaja-alainen kiinnostus asioihin ovat aina olleet valtteja työelämässä.”
  4. Johtamistaidot. ”Substanssiosaamisen lisäksi itsensä johtamisen ja muiden johtamisen taidot todennäköisesti korostuvat entisestään.”
  5. Henkinen hyvinvointi. ”On myös tärkeää pitää henkisestä puolesta huolta ja vaalia omaa jaksamista.” 
  6. Myönteinen asenne. ”Osaamisen lisäksi korostuu voimakkaasti myös asenne ja suhtautuminen elämään. Hyvällä asenteella ja myönteisellä maailmankuvalla sopeudut myös helpommin muuttuneisiin tilanteisiin.”

Teksti: Eve Tarkkonen
Kuva: Pixabay

Lue lisää: 

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa
 

Suomen Ekonomien jäsenenä voit varata ajan uraneuvontaan. Palvelu sisältää muun muassa henkilökohtaista neuvontaa ja coachausta.

VARAA AIKA URAPALVELUIHIN

Viimeksi päivitetty 8.6.2020

Mitä ekonomit ajattelevat koronakriisistä?

24.04.2020

Koronakriisin keskellä moni mietti omaa kohtaloaan, mutta ennen kaikkea ekonomit ovat huolissaan läheistensä ja riskiryhmien terveydestä sekä Suomen talouden tulevaisuudesta. Tämä selvisi huhtikuussa tehdystä jäsenkyselystä.

kädet parvekkeen kaiteella

Monen ekonomin oma tilanne tuntuu olevan melko vakaa koronan aiheuttamista myllerryksistä huolimatta. Tällöin katse kääntyy muiden hyvinvointiin. 

”Murhe ja huoli siitä, miten tästä kansakuntana selvitään, on suuri, ja myös riskiryhmään kuuluvien läheisten terveys askarruttaa”, vastasi eräs ekonomi, kun kysyimme huhtikuussa jäseniltämme avoimia vastauksia siitä, minkälaisia ajatuksia koronatilanne heissä herättää. 

Murhe ja huoli siitä, miten tästä kansakuntana selvitään.

Ei liene yllätys, että ekonomit ovat myös huolissaan koronan vaikutuksista Suomen talouteen. Velkaantuminen ja hyvinvointivaltion kantokyky mietityttävät, samoin yritysten ahdinko ja mahdollinen massatyöttömyys.   

Työnhakijat kokevat tilanteensa haastavaksi 

Työnhakijoiden tulevaisuudennäkymien ylle korona on tuonut tummia pilviä. Moni näkee tilanteensa muuttuneen lähes epätoivoiseksi, kun samoista työpaikoista kilpailee nyt huomattavasti suurempi joukko kuin ennen kriisiä. Myös lomautukset ja yt-neuvottelut askarruttavat. 

”Koronavirus vaikeuttaa työnsaantia entistä enemmän, kun työttömien määrä vain lisääntyy. Ja hakijoista vahvimmilla ovat aina vähän aikaa työttömänä olleet. Että tervemenoa työ, puhumattakaan mistään urasta”, kirjoitti jäsen, joka on etsinyt uutta työtä jo jonkin aikaa. 

Kaikki toimialat eivät ole sukeltaneet.

Onneksi nähdään myös valon pilkahduksia: ”Kaikki toimialat eivät ole sukeltaneet. Joillakin aloilla palkataan lisävoimia koko ajan, kuten esimerkiksi elintarviketeollisuuteen ja logistiikka-alalle”, kirjoitti yksi vastaajista.  

Liitolta odotetaan apua

Kyselystä ilmeni, että osa kaipasi koronauutisoinnin lisäksi jo muutakin viestintää ja iloisempia uutisia.

”Työpäivän päälle pitäisi jaksaa ottaa vastaan negatiivista uutisvirtaa päivästä toiseen. Jotain positiivisuutta ehkä kaipaisin tähän haastavaan tilanteeseen”, toivoi eräs ekonomi. 

Havaitaan, mikä elämässä on tärkeää: ei rahan haaliminen itselle!

Kotona pysyttely jakoi vastaajien mielipiteitä. Toiset nauttivat elämän rauhoittumisesta, kun taas toiset kokevat itsensä eristyksessä hyvin yksinäiseksi. Monessa vastauksessa kuitenkin selkeästi viestittiin uskoa siihen, että kriisistä päästään yli. ”Tästäkin me selvitään yhdessä ja havaitaan, mikä elämässä on tärkeää: ei rahan haaliminen itselle!”

Liitolta toivottiin eniten apua lomautuksiin ja irtisanomisiin liittyen. Samoin kaivattiin vinkkejä ja ohjeita etätyöskentelyyn ja itsensä johtamiseen.

Toiveisiin vastattiin muun muassa laajentamalla työttömyysturvaneuvonnan palveluaikoja sekä avaamalla vuorovaikutteinen Ensiapua virtuaalityöhön -digipalvelu, joka tarjoaa avaimia muun muassa oman työn johtamiseen, jaksamisesta huolehtimiseen, virtuaaliseen osallistamiseen sekä hajallaan olevan tiimin johtamiseen. 

ILMOITTAUDU ENSIAPUA VIRTUAALITYÖHÖN -PALVELUUN

Teksti: Riikka Mykkänen

Kuva: Unsplash

Lue myös:

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa 

Hätä keinot keksii! Katso kuvat ekonomien etätyöpisteistä

Jäitkö lomautetuksi tai työttömäksi? Näin haet työttömyysturvaa

Päivärahahakemuksen liitteet unohtuvat monelta – näin vältät turhat viivästykset hakemuksesi käsittelyssä

Viimeksi päivitetty 8.6.2020

Olkaamme ystäviä toisillemme

23.04.2020

Tänään (23.4.2020) vietetään opiskelijoiden mielenterveyspäivää. Tänä vuonna päivän ympärille rakentuvan vuosittain vaihtuvan kampanjan teemana on ystävyys.

Parkkari Mika
Työmarkkinatoiminnan ja yhteiskuntavaikuttamisen erityisasiantuntija
p. +358400802145

Hyvä ystäväni, tiede- ja kulttuuriministerin erityisavustaja Silja Silvasti, totesi minulle erään kerran puhuessamme lasten ja nuorten hyvinvoinnista, että yksinkertaistaen eväät lapsen hyvään elämään pitävät sisällään yhden ystävän, yhden turvallisen aikuisen ja yhden mielekkään harrastuksen.

Mielenterveys on osa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme lapsuudesta saakka. Yhtenä keskeisenä teemana Silvastinkin lausumassa on mielestäni kuuluvuuden tunne johonkin yhteisöön eli vuorovaikutus ihmisen tai ihmisryhmän kanssa. 

Näin koronakriisin aikana on virinnyt paljon keskustelua, kuinka olla yhdessä mutta silti erikseen. 

Tilanne on meille monille uusi, mutta yhteisöt ja yhteisöllisyys eivät ole kaikille arkipäivää. Nyyti ry:n sivuilla kerrotaan, että ”yhteisöön kuuluminen ja osallisuuden tunne ovat opiskelijoille merkityksellisiä ja edesauttavat oman itsetunnon rakentumisessa (Kilpikivi, Pasanen & Toikko 2011). Epäosallistavassa korkeakouluympäristössä opiskelija passivoituu eli muuttuu välinpitämättömäksi. Näin ollen osallisuus on olennainen osa yhteisöllisyyttä. (Kauhanen 2011)”.

Jopa 40 % korkeakouluopiskelijoista kertoo kokeneensa usein tai ajoittain yksinäisyyttä.  

Yhteisön ulkopuolelle jäämisellä on vakavia ja pitkäaikaisia seurauksia. Jopa 40 % korkeakouluopiskelijoista kertoo kokeneensa usein tai ajoittain yksinäisyyttä.  

Yksinäisyyden seuraus ei ole vain masennus, vaan se voi johtaa fyysisiin terveysongelmiin sekä taloudellisiin vaikeuksiin.

Mielenterveyteen liittyvillä ongelmilla on pitkät jäljet koko yhteiskunnassamme. Helsingin Sanomat uutisoi 8.4., että mielenterveyden ongelmat olivat nousseet työkyvyttömyys­eläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi syyksi ohittaen tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Pitkään eläkkeelle ajava tekijä on ollut juurikin masennus.  

Eläketurvakeskuksen mukaan kolmannes työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisistä johtui viime vuonna mielenterveyssyistä. Erityisesti viime vuosina alle 35-vuotiaiden ja 60 vuotta täyttäneiden naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat Eläketurvakeskuksen mukaan lisääntyneet. Eläkkeelle siirtyminen mielenterveyssyistä ajaakin juuri nuoria työelämän ulkopuolelle. Kasvavat mielenterveysongelmat nuorien keskuudessa heijastelevat myös muualla yhteiskuntaan. Resurssien puute hoidossa on akuutti. Mielenterveydellisiinkin vaikeuksiin toimii parhaiten ennaltaehkäisy.  

Koronakriisi on tuonut esiin yhteisöllisyyden ja ystävien merkityksen meille jokaiselle.

Koronakriisi on tuonut esiin yhteisöllisyyden ja ystävien merkityksen meille jokaiselle. Hyödyntäkäämme siis tätä tunnetta ja olkaamme ystäviä toisillemme.   

Opiskelijoiden mielenterveyspäivän kampanjalla on vaihtuva teema. Vuoden 2020 teemana on ystävyys. Kampanjassa jaetaan monipuolista ja kiinnostavaa ystävyysteemaista sisältöä kampanjasivuilla ja sosiaalisessa mediassa, kuten blogitekstejä, tarinoita, tietoartikkeleita ja videoita.  Lisäksi kampanjassa kutsutaan kaikki mukaan ideoimaan ja toteuttamaan erilaisia pienimuotoisia tekoja ystävyyden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi omassa tai opiskeluyhteisön arjessa 

Kampanjan taustavoimana toimii Opiskelijahyvinvointiverkosto, jonka koordinoinnista vastaa Nyyti ry. 

Voit osallistua keskusteluun aihetunnisteilla #Mitätehtäis ja #opiskelijoidenmielenterveyspäivä. 

Viimeksi päivitetty 12.6.2020

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa

07.04.2020

Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet nyt vauhdilla. Uusien rutiinien omaksuminen on joillekin helpompaa kuin toisille. Lisäksi työt jakautuvat nyt epätasaisesti.

Hanna Poskiparta

Elämme täysin poikkeuksellista aikaa. Sen huomaa varmasti jokainen myös omassa työssään. Nyt tarvitaan supernopeaa kykyä omaksua uusia työtapoja ja järjestelmiä, sopeutua kotikonttoriin ja kestää ajoittaista sähellystä ja ahdistustakin. 

Miten tilanteen näkee kokenut työhyvinvoinnin ammattilainen Hanna Poskiparta, joka työskentelee valmentajana, coachina ja työpsykologina Novetos Oy:ssa? 

Haastattelun aikana Poskiparta on kävelyllä. Tässäpä siis heti ensimmäinen vinkki: lähde puhelinpalaverin ajaksi ulkoilemaan.

Ylimääräistä tekemistä on tullut monella arkeen paljon lisää.

”Tilanne kuormittaa nyt monia erittäin paljon. Sen lisäksi, että pitäisi omaksua paljon uusia työtapoja ja -järjestelmiä ja sopeutua erilaiseen työnteon tapaan, on monella kotona kädet täynnä tekemistä arjen pyörittämisen kanssa. Lapsia pitää opastaa koulunkäynnissä, ruoanlaittoa ja siivoamista on enemmän kuin normaalisti arjessa. Kiire on lisääntynyt, työmäärä on kasvanut. Ylimääräistä tekemistä on tullut monella arkeen paljon lisää”, Poskiparta sanoo.

Tilanne ei ole kaikille sama

Nykytilanne on ihmisille eriarvoinen. Osalla on rauhallinen kotikonttori, jossa on helppo keskittyä ja tehdä tehokkaasti töitä. Osalla on täysi kaaos päällä. Poskiparta suosittaa, että työyhteisöissä keskusteltaisiin avoimesti jokaisen työntekijän tilanteesta. Tällöin on helpompi asettua toisten asemaan ja ymmärtää, miksi kaikki eivät välttämättä ehdi tehdä töitä yhtä tehokkaasti.  

”Olisi tosi tärkeää piirtää iso kuva koko tiimin tilanteesta: tarvitseeko esimerkiksi roolituksia jakaa uusiksi?”, Poskiparta toteaa.

Toisia uudet tilanteet kuormittavat lähtökohtaisesti enemmän.

Eriarvoisen aseman lisäksi olemme myös sen äärellä, että kaikki eivät ole yhtä nopeita ottamaan uusia työkaluja käyttöön ja sopeutumaan uuteen. Osa meistä on muutosinnokkaampia, kun taas toisia uudet tilanteet kuormittavat lähtökohtaisesti enemmän. 

”Tästäkin olisi hyvä jutella avoimesti. Miten voisimme auttaa toisiamme? Monessa työyhteisössä on harjoiteltu järjestelmien käyttöä yhdessä ja jaettu vinkkejä oppimiseen – myös mokien kautta. Moni joutuu nyt pakotetusti ottamaan ison digiloikan, vaikka olisi sitä halunnut hieman vältellä. Onnistumisten tekeminen näkyväksi onkin tässä ajassa erityisen tärkeää. Samoin muiden auttaminen ja empatia.”

Palautuminen on vaikeutunut

On myös erittäin tärkeää löytää itsemyötätuntoa, olla itselleen armollinen.  Monella on nyt työkone aamusta iltaan päällä. 

Hanna Poskiparta suosittelee päivän rytmittämistä, vähän samaan tapaan kuin lapsilla on lukujärjestys.

Jos työpaikalla on totuttu pitämään aina tunnin palaveri, voisi nyt olla hyvä sopia, että palaverit ovat 45 minuutin mittaisia. Silloin jää aina 15 minuutin tauko ennen seuraavaa neuvottelua, ja voi esimerkiksi hoitaa kodin arjen asioita tai käydä vaikkapa happihyppelyllä ulkona. 

Digityöskentely kuormittaa aivan eri tavalla aivoja. Tarvitsemme enemmän taukoja ja lepoa.

”Digityöskentely kuormittaa aivan eri tavalla aivoja. Tarvitsemme enemmän taukoja ja lepoa. Kotikonttorilta puuttuu myöskin työpaikalle luonnolliset siirtymät toimipisteen sisällä tai vaikkapa lounastauolle ulos. Lisäksi uuden oppiminen ja poikkeuksellinen tilanne itsessään jo kuormittaa normaali arkea enemmän.”

Monilla palautumista vaikeuttaa myös se, että useimmat tavat huoltaa itseään ovat nyt pannassa: ryhmäliikuntatunnit, kahvihetket ystävien kanssa tai vaikkapa elokuviin meneminen. On tärkeää etsiä tapoja hemmotella itseään ja ottaa hetken lepoa arjen pyörittämisestä. 

Poskiparta kehottaa näinä aikoina erityiseen armollisuuteen myös muita kohtaan – ei vain itseään.

”Tilanne mahdollistaa aivan huikean paljon uuden oppimista, ja se olisi hyvä tehdä itselle näkyväksi. Voi vaikkapa kirjata joka viikko ylös, mitä kaikkea olen klaarannut tälläkin viikolla. Se rohkaisee ja tuo todisteita itselle siitä, että ihan hyvin tästä selviän. Ylipäätään voisi olla aivan järkevää totutella siihen ajatukseen, että juuri nyt 70 prosentin suoritus on erittäin riittävä ja hyvä. Monelle tämä on vaikeaa ja aiheuttaa ahdistusta, koska rima on niin korkealla omaa tekemistä kohtaan. Kriisitilanteessa ei voi eikä pysty hoitamaan kaikkea täydellisen hyvin”, Poskiparta sanoo.

Hanna Poskiparran top 5 vinkit työhön

1. Pyri näkemään tilanne myös kollegan näkökulmasta, hänellä voi olla aivan erilainen arki kotikonttorilla kuin sinulla. Mieti, miten voisit auttaa selvästi kuormittunutta työkaveria. Tai pyydä apua, jos itselläsi ei resurssit tunnu riittävän.

2. Rytmitä arki. Huolehdi riittävästä levosta ja tauoista päivän aikana. Varmista, että myös koko perheellä on yhteistä aikaa, ettei käy niin, että aina joku tekee töitä tai on vetovastuussa arjen rutiinien pyörittämisestä. 

3. Etsi tapoja hemmotella itseäsi, löytää hyviä hetkiä ja iloa. Kuulostele mikä on tässäkin hetkessä hyvin.

4. Pyydä rohkeasti apua kollegoilta, jos jokin uusi teknologia tuottaa harmaita hiuksia. ”Tunnusta” ettet osaa ja tarvitset tukea.  Jakakaa hyviä vinkkejä ja oppimiskokemuksia. Etänäkin voi rakentaa yhteisöllisyyttä.

5.  Aseta asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Kriisi pakottaa meidät näkemään asiat kirkkaammin ja olemaan rohkeita. Monella työpaikalla on huomattu, että nyt puhalletaan yhteen hiileen ja kaikenlainen (joskus hieman turhakin) väittely on jäänyt pois. Hyvin todennäköisesti huomaamme, että emme pärjää ilman muita ihmisiä. Ja toivottavasti löydämme lisää empatiaa toisiamme kohtaan.

Teksti: Eeva-Kaisa Tarkkonen

Jäsen, muistathan, että Ekonomien urapalvelut ovat sinua varten tälläkin hetkellä. Palvelu sisältää muun muassa henkilökohtaista neuvontaa ja coachausta.

VARAA AIKA URAPALVELUIHIN

Viimeksi päivitetty 8.6.2020

Timantit syntyvät paineen alla

25.03.2020

Menettääkö coach nyt uskottavuutensa, jos pysyy yltiöoptimistisesti teesissään, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella, kysyy uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen.

Myöhänen-Astikainen Tiina
Uravalmentaja
p. +358407471918
LinkedIn -profiili

Vielä kaksi viikkoa sitten ajanvarauskalenteri vilkutti punaisella. Uravalmennus- ja palkkasparrausajat menivät kuin kuumille kiville sitä mukaa kun ehdimme niitä avata.

Sitten tuli pysähdys. Tuli korona. Tai no, olihan se ollut olemassa jo aiemmin, mutta kaukana Kiinassa, uutisena muiden joukossa. Nyt saamme päivä toisensa jälkeen kyseenalaisen kunnian seurata aitiopaikalta, kuinka virus sekoittaa kansakunnan ja kansantalouden toisensa jälkeen.

Olemme täysin uudessa tilanteessa, joka on meille outo ja pelottava. Miksi näin? Siksi, että meillä ei ole siihen valmiita vastauksia tai ratkaisua. Olemme hetkellisesti menettäneet hallinnan tunteen, ja se saa meistä monen ahdistumaan.

Mitä tässä enää kannattaa yrittää?

Valmennusasiakkaani pohtivat joskus pitkäänkin työn ja elämän merkitystä. Tiistai 18. maaliskuuta antoi meille kertaheitolla uuden merkityksen. Joidenkin työpäivä tyhjeni palavereista ja asiakkaat katosivat, toiset lähtivät varautumaan puolen vuoden karanteeniin hamstraamalla ruokaa, lääkkeitä ja vessapaperia. Ja me työssä käyvät heräsimme ajatukseen työn menettämisestä.

Me, joilla työ on. Ne, joilla työtä ei ole tai ovat sitä pitkään hakeneet, saivat viimeisen naulan arkkuun. Mitä tässä enää kannattaa yrittää. Kohta meillä on suurtyöttömyys, niin hallitus pääministerin suulla sen kertoi.

Itsellänikin nousi pala kurkkuun. Olisiko aivan itsepetosta ajatella, että tästä kyllä selvitään?

Itsellänikin nousi pala kurkkuun. Olisiko aivan itsepetosta ajatella, että tästä kyllä selvitään? Että tämä on vain väliaikaista ja tästä voi lopulta seurata jotain uutta, jotain hyvää? Menetänkö valmentajana uskottavuuteni, jos pysyn yltiöoptimistisesti teesissäni, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella?

Mahdollisuuksia avautuu

Suuri kysymys on, mitä tapahtuu akuutin kriisin jälkeen, mitä kaikkea tästä seuraa?

Mietitäänpä hetki. Hallitus on vetänyt tätä biisiä hyvin. Pääministeri Marin ja kollegansa ovat ottaneet jämäkästi asioita pala palalta haltuun, esiintyneet vakuuttavasti ja yhteisellä nuotilla laulaen, ja johdattaneet Suomea kohti kipeitä päätöksiä asiantuntijoihin luottaen ja meihin kansalaisiin uskoa valaen. 

Mutta ihan oikeasti, kriisi on kovaa vauhtia muuttamassa maailmaa ja aukaisee uhkien lisäksi mahdollisuuksia kehittyä niin yksilöinä kuin organisaatioiden tasolla.

Kriisi aukaisee uhkien lisäksi mahdollisuuksia kehittyä niin yksilöinä kuin organisaatioiden tasolla.

Kun työntekijät ovat yhtäkkiä kotona mutta työt on edelleen saatava tehdyksi, etätyö on nähnyt uuden tulemisen. Tällä kertaa for real! Mitä se tarkoittaa verkko-operaattoreille, virtuaalisovellusten kehittäjille, serverikapasiteetin ja it-laitteiden tarjoajille tai uudenlaisen työnteon tavan valmentajille? 

Kun pysyttelemme kotona – monet lastensa kanssa – ja syödäkin pitäisi, tilaamme lounasravintolaan menemisen sijaan ruoan kotiin tai hankimme kauppakassit kotiin kuljetettuna. Mitä se tarkoittaa tuotteiden tilaus- ja kuljetuspalveluille?

Entä julkinen sektori, terveydenhoito, sairaalat, koulut ja sosiaalipalvelut? Vähintäänkin arvostuksemme näiden alojen osaajia kohtaan lisääntyy, ja toivottavasti sitä myötä konkreettisempi valtion- ja kuntien budjettien painopiste näille alueille. 

Lääketeollisuus tutkimuksineen on aivan eri tavalla valokeilassa kuin koskaan ennen. Nyt odotamme kädet ristissä hetkeä, jolloin uusi rokote tai lääke saadaan valjastettua vastaiskuun virusta vastaan.

Maailman valtioiden rajojen sulkeutuminen on vahvistanut kotimaisen tuotannon ja omavaraisuuden tärkeyttä. Nouseeko suomalainen yritystoiminta uuteen kukoistukseen?

Koronakriisi on kaiken tämän ohella vahvistanut ihmisten auttamisenhalua ja yhteisöllisyyttä. Asioita, jotka yksilöllisyyden arvostuksen ja minäkeskeisyyden aikakaudella ovat meiltä useimmilta päässeet unohtumaan. Nyt näen yksittäisten ihmisten, tiimien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen tarjoavan apuaan sitä kipeästi tarvitseville vastikkeetta ja pyyteettömästi. Voisiko tällainen asenne tulla jäädäkseen?

Kiitos, että saan auttaa

Kun miettii kaikkea suhteellisen lyhyessä ajassa tapahtunutta, on selvää, että maailma, meidän ihmisten eläminen ja toimiminen siinä sekä työnteon tavat tulevat oleellisesti muuttumaan. Nyt on aika alkaa pohtia, miten sinä voit olla osa tuota uutta maailmanjärjestystä. Suurimmat innovaatiot syntyvät paineen alla, kuten timantit.

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja antaa tilanteeseen hyvän näkökulman kirjoituksessaan Maailmanloppu ei tule vieläkään. 

Henkilökohtaisesti minua auttaa asioiden pistäminen laajempaan yhteyteen. Juuri tällä hetkellä tilanne voi olla tukala, mutta suuressa mittakaavassa muutaman viikon tai kuukauden kotieristys tai maailman vaipuminen taloudelliseen lamaan ovat vain ohikiitäviä hetkiä. Hetkiä, jotka tullaan muistamaan, mutta jotka menevät ohi. Me pääsemme niistä yli, kukin omia vahvuuksiamme hyödyntäen ja perheeseen, ystäviin ja työkavereihin tukeutuen.

Mutta nyt on nyt. Meidän on keskityttävä siihen, että saamme akuutit ongelmat ratkaistua, niin työpaikoilla kuin kotona. Kaikki muu voi odottaa. Arjesta selviytyessäsi, muista hengittää. Kollegani Taijan vinkit auttavat rauhoittumiseen tässä hetkessä.

Enemmän kuin mitään, haluan saada sinut huomaamaan vahvuudet itsessäsi sekä kaiken sen rautaisen osaamisen, joka auttaa tätä maailmaa pääsemään yli pandemiasta ja saavuttamaan entistä paremman tulevaisuuden.

Kahden viikon takaiseen verrattuna työn merkitys on noussut täysin uudelle tasolle. Myös meidän uravalmentajien työ. Enemmän kuin koskaan aiemmin tunnen voimakasta halua olla läsnä ja tukea sinua, jäsenemme, elämäsi kenties kovimmassa paikassa. Enemmän kuin koskaan haluan valaa uskoa ja toivoa tulevaan. 

Enemmän kuin mitään, haluan saada sinut huomaamaan vahvuudet itsessäsi sekä kaiken sen rautaisen osaamisen, joka auttaa tätä maailmaa pääsemään yli pandemiasta ja saavuttamaan entistä paremman tulevaisuuden.

Kuinka merkityksellistä työtä saammekaan tänään hyväksesi tehdä. Kiitos.

Viimeksi päivitetty 17.6.2020

Anna Perhon 10 parasta vinkkiä ajanhallintaan – näin saat aikasi riittämään paremmin

15.10.2019

Haluaisitko vähentää kiireen tuntua? Toimittaja, valmentaja Anna Perho kertoo, kuinka pienilläkin muutoksilla saa paljon aikaan.

Anna Perho

1) Inventoi arvosi. Ajanhallinta on pohjimmiltaan arvojen hallintaa: minkä ympärille haluan kalenterini rakentaa? Millainen tekeminen elämässäni tuottaa iloa, ylpeyttä, tyytyväisyyttä – tunnetta siitä, että ponnistelen itselleni tärkeiden asioiden eteen? Arvojen mukainen ajankäyttö ei tee elämästä helpompaa, mutta sanomattomasti tyydyttävämpää. Ihmisen hyvinvoinnin peruselementtejä on tiivis yhteys arvojen ja toiminnan välillä. Siksi ajankäyttö kannattaa virittää tämän yhteyden ympärille.

2) Älä multitaskaa. Multitaskaus eli useamman asian tekeminen yhtä aikaa on paitsi mahdotonta, myös suoraan sanottuna tyhmää. Tutkimukset osoittavat, että työteho laskee noin 40 prosenttia, kun yritämme tehdä useita asioita samanaikaisesti. Haluatko heittää lähes puolet päivän työstä roskiin? Luultavasti et. Kokeile esimerkiksi viikon ajan, mitä tapahtuu, jos keskityt vain yhteen asiaan kerralla. Saatko enemmän asioita aikaan?

3) Rajat kiinni. Ulkoistamme vastuuta ajankäytöstämme muille ihmisille, organisaatiolle tai epämääräisille tahoille kuten ”suoritusyhteiskunnalle”. Muut käyttävät aikaasi kyllä mielellään ja loputtomasti, mutta jos et halua sen tapahtuvan, joudut ottamaan vastuun kalenteristasi. Se tarkoittaa vaikeaa ei-sanan opettelua. Kieltäytyminen tuntuu pahalta, koska joudumme aiheuttamaan muille pettymyksiä ja pelkäämme oman statuksemme ja arvostuksemme laskevan (”muut ajattelevat, että yritän lusmuilla”). Ikävät tunteet täytyy kuitenkin ottaa vastaan ja kieltäytyä niistä huolimatta. Tästä ei tule helppoa ehkä koskaan, mutta oman ajan ottaminen palkitsee pidemmän päälle.

4) Suunnittele. Lähes kolme neljäsosaa suomalaisista ajatustyöläisistä ei suunnittele työpäiväänsä lainkaan. Tyypillinen perustelu on muun muassa se, että ”ei ne suunnitelmat kuitenkaan toteudu, aina tulee jotain muuta”. Mutta tuleeko ”muuta” itse asiassa juuri siksi, että et hahmota itsekään, mitä tärkeitä asioita päivässä pitäisi olla, jolloin listalle voi ottaa mitä vain?

5) Riehu ja rauhoitu. Saat ajankäytöstä eniten irti, kun rytmität vaikeaa ja helppoa. Joka päivä pitää tehdä jotain vaikeaa – kehitymme rajoilla – mutta sen vastapainona päivässä pitää olla myös suvantoja, jolloin ei tehdä mitään maailman kannalta hyödyllistä. Kun vaativat hetket ja tauot rytmittävät päivää, hyvä vire kestää pidempään ja aivot tykkäävät. Fyysisen statuksen muuttaminen toimii pieninäkin annoksina: venyttely, pieni kävely, nokoset – mikä tahansa muu toiminta kuin koneen tuijottaminen.

6) Minkä pienen muutoksen voin tehdä heti? Muutos on hidas ja usein turhauttava matka, joka on aloitettava jostain. Mieti, mikä olisi pienin tai helpoin mahdollinen askel muuttaa ajankäyttöä fiksumpaan suuntaan. Voitko esimerkiksi listata heti kaksi tärkeintä asiaa, jotka haluat saada tänään aikaiseksi?

7) Mitä haluaisit? Hyvän ajankäytön määrittely lähtee paitsi arvojen inventoinnista myös omien tavoitteiden määrittelystä. Jos nykyinen tapasi käyttää aikaa ei ole mielestäsi paras mahdollinen, mitä toivoisit tilalle? Millainen olisi arkesi, jos se toimisi ajankäytön näkökulmasta ihanteellisesti? Mitä tarkemmin pystyt määrittelemään hyvän ajankäytön teesit, sitä helpompi sinun on löytää keinoja, joilla toteuttaa se. ”Vähemmän kiirettä” ei ole tavoite. ”Haluan päivääni kaksi tuntia, joiden aikana en multitaskaa” on.

8) Entäs se netti? Suomalainen aikuinen katselee älypuhelintaan eri arvioiden mukaan 60, jopa 220 kertaa päivässä. Jos sinulla on tunne, että et oikein tiedä, mihin aikasi imeytyy, tarkkaile kännykän käyttöäsi jonkin aikaa. Täytätkö kaikki siirtymät ja tauot kännykän katselulla? Vievätkö somet ja sovellukset sitä aikaa, jonka voisit käyttää arvojesi mukaisiin asioihin? Somessa ja sovelluksissa ei ole mitään pahaa, paitsi jos ne vievät tilaa siltä, mikä on tärkeämpää.

9) Lakkaa puhumasta kiireestä. Kiire on selitysten kuningas. Minkä hyvänsä laiminlyönnin voi selittää kiireellä. Skarppaa ja lakkaa hokemasta kiirettä. Hermostutat sillä itseäsi ja muita. Sinulla on tarpeeksi aikaa, kun pidät huolen siitä, että olet etukäteen varautunut tehtävistä suoriutumiseen. Jätä kalenteriin tilaa yllätyksille, anna suunnitelman hengittää. Hengitä itsekin.

10) Mieti, kuka olet ilman kiirettä. Kiire voi kasvaa osaksi identiteettiä, jolloin siitä tulee iso riski hyvinvoinnille. Vääränlainen suorittaminen alkaa väsyttää ja tekemisestä katoaa ilo, jos yrität osoittaa kiireisyydellä tärkeyttäsi tai ostaa hyväksyntää. Välillä on terveellistä miettiä, kuka olet, jos kiire yhtäkkiä loppuisi.

Teksti: Anna Perho

Anna Perho valmentaa Suomen Ekonomien jäseniä ajanhallintaan Antisäätäjä-koulutuksissa, joita järjestetään eri puolilla Suomea. Katso lisätietoa tapahtumakalenteristamme.

Katso tästä linkistä, mitä laki sanoo työajasta!

Viimeksi päivitetty 8.6.2020