Työpaikan vaihtaminen on nyt monen kauppatieteilijän mielessä

21.04.2022

Tuoreen jäsenpulssin vastaajista 85 % on harkinnut uuden työn hakemista tai jo tehnyt ratkaisun työn vaihtamisesta. Maailmantilanteella on ollut vaikutusta, mutta pääosin vaihtamishalujen takana on kaksi ikivanhaa syytä.

Suomen Ekonomien jäsenet kertoivat maaliskuun jäsenpulssissa, kiinnostaako työpaikan vaihtaminen ja mistä syistä työtä nyt vaihdetaan. Jäsenpulssiin vastasi 138 jäsentä. Viimeisen puolen vuoden aikana heistä: 

  • 17 % oli vaihtanut työtä 
  • 23 % hakenut uutta työpaikkaa  
  • 44 % harkinnut työpaikan vaihtamista 
  • 1 % oli siirtynyt yrittäjäksi
  • 15 % ei ollut harkinnut vaihtamista tai vaihtanut työtä.  

Miten koronakriisi ja Ukrainan sota ovat vaikuttaneet ajatuksiin työelämästä? 

Kaksi viidestä kertoo koronapandemian vaikuttaneen siihen, millaista työtä halutaan tehdä tai millaisessa työpaikassa halutaan olla.  

Pandemia näyttää vaikuttaneen pääasiassa ajatuksiin etätyön tekemisestä: 13 % listaa paremmat etätyömahdollisuudet syyksi katsella uutta työtä. Etätyö nousee esiin myös avoimissa vastauksissa, joissa peräänkuulutetaan lisäksi toimistolle palaamista.  

”Arvostan joustavia etätyökäytäntöjä, mutta en missään nimessä halua työtä, jossa kaikki ovat aina etänä”

Eräs vastaaja kuvailee näin: ”Arvostan joustavia etätyökäytäntöjä, mutta en missään nimessä halua työtä, jossa kaikki ovat aina etänä. Jatkuvassa etätyössä olen ymmärtänyt, miten tärkeänä pidän työyhteisöä, yhteisiä lounas- ja kahvitaukoja ja ihmisten näkemistä livenä.” 

Myös työn merkityksellisyys ja omien arvojen pohtiminen nousevat esiin avoimissa vastauksissa.  

Sen sijaan Ukrainan sota ei ainakaan vielä ole vaikuttanut valtaosan ajatuksiin työstä. 15 % vastaajista kertoo Ukrainan sodan vaikuttaneen siihen, millaisessa työpaikassa haluaa olla.  

”Haluan tehdä töitä suomalaisessa yrityksessä suomalaisen hyvinvoinnin hyväksi”, eräs vastaaja kuvailee. 

Vanhat tutut syyt taustalla 

Etätyön ja merkityksellisyyden ohi kiilaavat edelleen kaksi tuttua työelämän ongelmakohtaa: Joka toinen uutta työtä katseleva mainitsee lähtöhalujensa syyksi palkan. Yhtä suuri osa nostaa esiin johtamisongelmat.  

Palkkausten perusteiden pitää olla kaikille selvät.

Työpaikoilla onkin erittäin tärkeää huolehtia siitä, että palkkauksen perusteet ovat kaikille selvät, palkkaus on tasa-arvoista ja palkkakeskusteluja käydään säännöllisesti.  

Halu edetä uralla on myös monen uusien urahaaveiden moottorina. Tämän syyn valitsi lähes puolet vastaajista.  

Yli kolmannes listaa syiksi myös liiallisen työmäärän ja /tai kyllästymisen työtehtäviin.  

Ekonomien urapalvelut on räätälöity kauppatieteilijöille  

Omaa työtä koskevat pohdinnat ovat saaneet yhä useamman Suomen Ekonomien jäsenen hakeutumaan liiton tarjoamiin urapalveluihin.  

Omia toiveita ja tulevaisuudensuunnitelmia ei tarvitse pohtia yksin, sillä tarjolla monenlaisia kauppatieteilijöiden tarpeisiin räätälöityjä palveluja verkkovalmennuksista henkilökohtaisiin valmennuksiin. Ekonomien uravalmentajat ovat erikoistuneet juuri kauppatieteilijöiden aloihin ja tilanteisiin, ja heillä on eniten tietoa ekonomien työmarkkinoista.  

Ekonomien jäsenenä saat myös suoran kontaktin suorahakuyrityksiin eli headhuntereihin. 

Lue lisää palveluista työpaikan vaihtajalle

Viimeksi päivitetty

Ekonomien palkkatutkimus: nousua kautta linjan – julkinen sektori kuronut eroa yksityiseen

10.02.2022

Kauppatieteilijöiden palkkamediaani Helsingin talousalueella on 5 683 euroa kuussa ja muualla maassa 4 800. Palkkatutkimuksesta selvisi myös, mitä on tapahtunut ekonomien viikkotyömäärälle ja mitä ekonomit todella ajattelevat etätyöstä.

Tutkimme jäsentemme palkkoja vuosittain. Näin palkat kehittyivät marraskuussa 2021 kerätyn aineiston perusteella: 

Helsingin talousalueella:
mediaaniansio 5 683 euroa kuussa
+3,3 % edelliseen vuoteen verrattuna

Muualla maassa:
mediaaniansio 4 800 e/kk
+2,1 % edelliseen vuoteen verrattuna

Yksityisellä sektorilla
mediaaniansio 5 450 e/kk
+2,8 % edelliseen vuoteen verrattuna

Valtiolla
mediaaniansio 4 850 e/kk
+3,8 % edelliseen vuoteen verrattuna

Kunnissa
mediaaniansio 4 878 e/kk
+3,8 % edelliseen vuoteen verrattuna

Lähes 70 prosenttia vastaajista kertoo oman palkkansa nousseen vuoden 2021 aikana. Ehdottomasti merkittävin syy palkankorotukselle oli työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus. Sen jälkeen yleisimpiä olivat henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvä korotus, uusi asema tai tehtävä nykyisessä työpaikassa ja vaihto uuteen työpaikkaan. 

– Yleiskorotus on ekonomeille tärkeä, koska palkat näyttävät kehittyvän laajasti sen kautta. Ja siksi työehtosopimukset ovat tärkeitä, työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo. 

Näin pitkiä viikkoja paiskitaan 

Kokoaikatyössä olevat ekonomit tekevät keskimäärin 41 tunnin työviikkoja. Huolestuttavaa on, että kymmenellä prosentilla viikkotyöaika on 46 tuntia tai yli.  

– Tuntimäärä ei onneksi ole enää lisääntynyt vaan vakiintunut 41 tunnin tietämille. Eniten viikkotunteja tekevät johtotehtävissä olevat. Pitäisi kuitenkin muistaa, että myös johtajat tarvitsevat palautumisaikaa, tutkimuspäällikkö Juha Oksanen sanoo. 

Vastaajat näyttävät viihtyvän työssään: 85 prosenttia on joko erittäin tai melko tyytyväisiä työhönsä.  

Etätyön suosio vankkaa 

Kauppatieteilijät tekevät huomattavan paljon etätöitä. Vastaajista kolmannes tekee pelkästään etätöitä, kolmannes käy työpaikalla kerran pari viikossa ja hiukan vajaa kolmannes käy työpaikalla 3–4 päivänä viikossa. Vain 6 prosenttia ei tee ollenkaan etätyötä.  

Vaikka julkisuudessa on puhuttu etätyön haitoista, ekonomit ovat ottaneet etätyön omakseen. Yli puolet vastaajista on erittäin tyytyväisiä etätyön sujumiseen ja lähes kaikki muutkin ovat melko tyytyväisiä. Tyytymättömiä on vain 4 prosenttia.    

Seitsemän kymmenestä ekonomista on sitä mieltä, että työ ja vapaa-aika ovat omassa elämässä hyvin tai melko hyvin tasapainossa. Kolmanneksella tasapaino ei ole kunnossa.  

Työhyvinvointia voisi vastaajien mielestä kohentaa parantamalla vuorovaikutusta työpaikalla, kehittämällä työmenetelmiä ja -välineitä sekä selkeyttämällä organisaation päämääriä.  

Fakta palkkatasotutkimuksesta: 

  • 3120 vastaajaa 
  • antaa poikkileikkauksen Suomen Ekonomien jäsenten palkkatasosta 
  • tutkimuksessa kysyttiin lokakuun 2021 ansioita kokoaikatyössä olevilta (sis. luontoisedut) 
  • vastaajista 50 % asiantuntijoita, 19 % keskijohtoa ja 24 % johtoa 
  • vastaajien keskimääräinen työskentelyaika 40,8 tuntia viikossa 
  • vastaajista 59 % naisia ja 41 % miehiä 
  • vastaajilla työkokemusvuosia keskimäärin 15,6 vuotta 
Lataa tästä tutkimuskooste
Tutustu Ekonomien palkkapalveluihin

  

Lisätiedot: 

Salokannel Riku
Työmarkkinajohtaja
p. +358407249566
Oksanen Juha
Tutkimuspäällikkö
p. +358405566671
LinkedIn -profiili
Viimeksi päivitetty

Etätyö tuli jäädäkseen, joten työlainsäädäntöä pitää muuttaa

08.09.2021

Arviolta noin miljoona suomalaista siirtyi etätyöhön koronan myötä. Tuoreen tutkimuksen mukaan etätyötä halutaan tehdä jatkossakin, mutta määrällisesti vähemmän kuin koronan aikana. Koska etätyöstä on tullut osa arkea, korkeasti koulutettujen kattojärjestö Akava esittää, että työntekijällä pitäisi olla laissa määritelty oikeus etätyöhön.

Akavan työmarkkinajohtajan Katarina Murron mielestä massasiirtyminen etätyöhön on isoin muutos, mitä työelämässä on tapahtunut pitkään aikaan.  

”Työlainsäädännön tulee muuttua työelämän muutosten mukana. Siksi olemme Akavassa lähteneet miettimään konkreettisia ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi.”  

Suomen Ekonomit on ollut mukana tekemässä Akavan esityksiä. 

Ehdotusten lähtökohta on, että etätyön määritelmä tulee lisätä lainsäädäntöön ja siihen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia täsmentää työaikalaissa, työturvallisuuslaissa sekä työtapaturmalaissa.  

Lisäksi Akava esittää, että työntekijällä tulisi olla oikeus osittaiseen etätyöhön, mikäli työtehtävät sen mahdollistavat. Työnantajalla ei kuitenkaan olisi oikeutta velvoittaa työntekijää etätyöhön.  

Etätyön määrästä ja toimintaohjeista sovittaisiin paikallisesti. 

Akava esityksessä otetaan huomioon myös työturvallisuuteen, kuten tapaturmiin, ergonomiaan ja vakuutuksiin liittyvät lainsäädännön kehittämistarpeet. Selvityksen mukaan vain joka neljännellä etätyötä tekevällä akavalaisella on työnantajan kustantama etätyövakuutus. 

Esihenkilötyö etätyön keskiössä 

Koronan myötä monet esihenkilöt joutuivat aivan yllättäen täysin vieraaseen tilanteeseen. Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Riikka Sipilän mukaan etätyössä kannattaisikin erityisesti kiinnittää huomiota juuri esihenkilötyöhön.  

”Kun johtaminen toimii hyvin, niin koko työyhteisö voi paremmin”, Sipilä uskoo.   

Sipilän mukaan esihenkilöt ovat joutuneet huolehtimaan työvälineiden ja tekniikan lisäksi ihan uudella tavalla monista asioista, kuten miten pidetään yhteyttä yksilöihin ja ylläpidetään yhteisöllisyyttä, perehdytetään uudet tulijat ja seurataan työntekijöiden osaamistarpeita. 

Esihenkilötyön haastavuus näkyi viime vuonna ekonomeille tehdyssä kyselyssä, jonka vastaajista yli 30 prosenttia kertoi johtamisen huonontuneen etätyöhön siirtymisen seurauksena. Aktiivisen yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen puute nousivat erityisesti esille.  

”Kaikki tarvitsevat tukea ja ohjausta uuden edessä – myös esihenkilöt. Me tarjoamme jäsenillemme tukea muun muassa Ensiapua virtuaalityöhön -palvelun kautta, josta löytyy vinkkejä ja ideoita etätyöhön ja virtuaaliseen johtamiseen”, Sipilä kertoo.  

Yhdistelmätyöstä uusi normaali 

Sipilän mielestä työyhteisöjen kannattaisi hyödyntää lähi- ja etätyön parhaat puolet mahdollistamalla yhdistelmätyö aiempaa paremmin. Yhdistelmätyössä työtä tehdään sekä etänä että työpaikalla. Onnistumiseen tarvitaan kuitenkin selkeitä pelisääntöjä ja toimintaohjeita.  

”On erinomaista, että saamme nostettua Akavan kautta lainsäädännöllisiä kehitystarpeita esille. Lakien säätäminen on kuitenkin hidasta, joten avainasemassa ovat nyt työyhteisöt. Joustavuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisäävät tutkimusten mukaan työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia. Työn tekemisen tavoista ja paikoista kannattaa keskustella ja sopia avoimesti koko henkilöstön kesken”, Sipilä sanoo. 

Akava selvitti, kuinka paljon etätyötä halutaan tehdä koronatilanteen jälkeen. Etätyö on korkeasti koulutettujen keskuudessa varsin yleistä ja kyselyyn vastanneista akavalaisista noin 80 prosenttia haluaisi tehdä sitä tulevaisuudessakin. Perus- tai toisen asteen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa vastaava luku jäi alle 40 prosentin. 

Akavalaisista pelkästään tai lähes pelkästään etätyötä teki touko-kesäkuun vaihteessa 32 prosenttia. 16 prosenttia teki 3–4 etäpäivää viikossa ja 13 prosenttia 1–2 etäpäivää. 27 prosenttia ilmoitti, ettei tee lainkaan etätyötä. 

Vaikka etätyötä halutaan tehdä jatkossakin, vain 10 prosenttia haluaisi tehdä pelkästään tai lähes pelkästään etätyötä. Suosituin vaihtoehto on yhdistelmätyö.  

Toivotuin etätyön määrä oli 1–2 päivää viikossa, jonka valitsi 33 prosenttia vastaajista. 23 prosenttia tekisi 3–4 päivää viikossa ja 13 prosenttia vähemmän kuin yhden kokonaisen päivän viikossa. 18 prosenttia akavalaisista ei haluaisi tehdä etätyötä lainkaan. 

Viimeksi päivitetty

Miten ihmeessä koronavuosi voisi olla paras vuosi ikinä? Näin, sanoo Saku Tuominen

14.04.2021

Vaikeuksia ei voi välttää, koska ne kuuluvat elämään. Yrittäjä Saku Tuominen antoi Ekonomien ja TEKin jäsenille vinkit siihen, miten elämässä pääsee eteenpäin ja kuinka epävarmuutta voi sietää.

Saku Tuominen puhui Ekonomien ja TEKin jäsenille 14.4.2021 Paras vuosi ikinä -tilaisuudessa.

Kun koronakriisi alkoi, Saku Tuominen teki päätöksen, ettei antaisi tämänkaltaisen kriisin mennä hukkaan. Hän salli itsensä valittaa hetken, mutta kysyi sitten: ”Voiko tässä olla jotain, mitä voisin oppia?”

Tuominen kertoi Ekonomien ja Tekniikan Akateemiset TEKin jäsenille neljä tärkeintä koronavuoden oivallustaan.

1. Hyväksy – jatkossakin tapahtuu kaikenlaista

Tuominen siteeraa suosikkirunoilijaansa Eeva Kilpeä: ”Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää.” Toisaalta korona ei varmasti ole ihmiskunnan viimeinen vastoinkäyminen.

”Yksittäinen ihminen voi todella vähän koronalle. On helpompi hyväksyä se kuin valittaa koko ajan. Samaan aikaan on hyvä hyväksyä myös se, että ärsyttää. Se auttaa menemään eteenpäin.”

 Tuomisen mukaan valittamiseen ei kannata käyttää kaikkea energiaansa, koska sen hinta on, että sitten ei jaksa enää tehdä mitään niille asioille, joihin voisi vaikuttaa. Voit joko katkeroitua tai hyväksyä.

2. Ajattele eri tavalla

Luovuus on halu tehdä asiat eri tavalla paremmin. Tuomisen mukaan on kaksi tapaa ajatella: ”Jos tähän olisi ratkaisu, joku olisi varmaan jo keksinyt sen” tai vaihtoehtoisesti ”tämä ilmiselvästi ei toimi, joten voisiko tähän olla ratkaisu, jonka jopa minä voisin keksiä?”.

Kun Tuominen väsyi ja ärsyyntyi etäkokouksiin, hän ratkaisi asian niin, että alkoi pitää joka toisen kokouksen ulkona. Pääsiäiseen mennessä hän oli kävellyt miljoona askelta ja ollut kokouksissa paljon paremmin läsnä. Pienillä muutoksilla voi olla iso vaikutus.

Epäonnistumisen pelko on Tuomisen mukaan ihmisten ydinhaaste. Jos yrittää tehdä asioita eri tavalla, on riski, että kaikki ei välttämättä toimi. Silloin on hyvä muistaa, että ihminen ei opi vain siitä, mikä toimii, vaan myös siitä, mikä ei toiminut.

3. Näe hyvä

Tuominen kertoo oivaltaneensa, että asiat eivät tapahdu ihmiselle vaan ihmistä varten.

”Kun alat uskoa, että kaikki asiat, joita sinulle tapahtuu, ovat hyödyllisiä, se tekee elämästä älyttömän paljon kiinnostavampaa”, Tuominen sanoo.

Mieltään voi koulia hyväksymään ja sopeutumaan sekä näkemään kaikessa jotain hyvää.

4. Ole kiitollinen

Oliko sinulla tänään hammassärkyä? Jos ei, muistitko olla siitä kiitollinen? Elämässä on paljon asioita, jotka ovat hienosti, mutta usein emme näe niitä.

Tuominen ottaa esimerkiksi niin kutsutun keskipaikka-ahdistuksen. Se kuvastaa sitä, miten epäoikeudenmukaiselta tuntuu, kun joutuu lentämään Balille lentokoneen huonoimmalla paikalla, eli keskimmäisellä istuimella. Nyt kun korona on laittanut asiat mittasuhteisiin, Balin matka keskipaikallakin kelpaisi.

Teksti: Ida Levänen

Lue myös:

”Pelkään että minua pidetään kalkkiksena, vaikka en ole” – Näin uravalmentaja vastaa

Toimitusjohtaja Amel Gaily: ”Kova tahti ei saa olla pysyvä tila”

Näin Kone ja Reaktor huolehtivat työntekijöiden jatkuvasta oppimisesta ja näitä asioita meidän kaikkien täytyy pian opetella

Viimeksi päivitetty

Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

11.12.2020

Koronavirus: Mitä jos joudun lomautetuksi? Mistä saan neuvoja? Tästä päivittyvästä jutusta löydät vastauksia moniin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Koronavirus UKK

Koronavirus vaikuttaa työtilanteeseeni ja tarvitsen henkilökohtaista neuvontaa, mihin voin ottaa yhteyttä?

  • Työttömyysturvaa koskevat kysymykset, kun koronavirus on aiheuttanut irtisanomis- tai lomautustilanteen: Työttömyysturva-asiossa voit ottaa yhteyttä KOKO-kassaan. 
  • Jos olet yrittäjä, tutustu Yrittäjäkassan ohjeisiin. Yrittäjäkassan puhelinneuvonta palvelee ma–to klo 9–11 numerossa 09 622 4830 sekä Yrittäjän neuvontanumero  050 534 0444 arkipäivisin klo 12-15.00.
  • Lakipalvelut: Mikäli sinua mietityttää jokin työ- tai virkasuhteeseesi liittyvä oikeudellinen kysymys, voit ottaa yhteyttä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvontaan. Juristimme palvelevat arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 205. 
  • Urapalvelut: Ekonomien uravalmentajat ovat tukenasi, kun työ ja tulevaisuus mietityttävät. Voit varata kalenteristamme puhelinajan, jolloin uravalmentaja ottaa sinuun yhteyttä. Luottamukselliset keskustelut uravalmentajan kanssa auttavat sinua löytämään ratkaisuja myös urasi suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin.
  • Lomautukseen liittyvissä asioissa voit olla tarvittaessa yhteydessä myös työmarkkinayksikön asiantuntijoihin.
  • Voit kysyä neuvoa myös chat-ruudussa, jossa saat vastauksen kysymykseesi mahdollisesti heti tai sinut osataan ohjata oikealle asiantuntijalle.
     

Koronavirus aiheutti lakeihin ja työehtosopimuksiin tilapäisiä muutoksia, joista monen voimassaolo on päättynyt. Voimassa olevasta lainsäädännöstä kerrotaan alla olevissa vastauksissa. Työehtosopimuksista löydät tietoa YTN:n sivuilta. Tietoa työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista ja niiden määräajoista löytyy esimerkiksi täältä.

Lomautus

Milloin työnantaja voi lomauttaa työntekijän?

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän myös, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Tilapäiseksi katsotaan enintään 90 päivän mittainen työn tai työn tarjoamisedellytysten vähentyminen. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja ei voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. Pienempien työnantajien tulee esittää työntekijälle ennakkoselvitys. 

Kauanko lomauttamista koskevat yt-neuvottelut kestävät?

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. 

Jos työnantajan harkitsemat lomauttamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, neuvotteluaika on 14 päivää, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin.

Jos työnantajan harkitsemat 90 päivää pidemmät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, neuvotteluaika on kuusi viikkoa, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin. Neuvotteluaika on kuitenkin 14 päivää yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on 20–30.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, neuvotteluaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. Lisää tietoa löydät YTN:n sivuilta. 

Kuinka paljon aiemmin lomautuksesta pitää ilmoittaa?

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, lomautusilmoitusaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. Lisätietoa löydät YTN:n sivuilta. 

Miten toimin, jos minut lomautetaan?

Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänäsi TE-toimistoon. Lähetä ensimmäisen päivärahahakemuksesi KOKO-kassaan aikaisintaan 2 viikon kuluttua lomautuksen alusta. KOKO-kassan sivuilta saat lisätietoa siitä, miten toimia, jos sinut lomautetaan koronan seurauksena.

Muistathan lomautettunakin pitää työnhakusi voimassa TE-toimiston ohjeistamalla tavalla. Ilmoita myös aina TE-toimistoon, kun tilanteeseesi tulee muutoksia. Erityisesti lomautusajan muuttuessa alun perin ilmoitetusta tai työsuhteesi päättyessä kokonaan on tärkeää, että ilmoitat asiasta heti myös TE-toimistoon ja kassaan.

Jos sinulla on kysymyksiä lomautukseen liittyen, voit olla yhteydessä Suomen Ekonomien työsuhdejuristeihin.

Mitä jos lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja ei noudateta?

Kaikilla työpaikoilla lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja tai lomautusilmoitusaikoja ei ehditä noudattamaan, koska lomautustarve on akuutti. Joillakin aloilla työehtosopimuksissa puolestaan on kriisilausekkeet, joiden nojalla lomautusilmoitusaikaa on mahdollista lyhentää tai luopua siitä kokonaan.

Jos laissa säädettyä yt-neuvottelu- tai lomautusilmoitusaikaa ei ole noudatettu, päivärahaoikeus määräytyy kuitenkin TE-toimiston antaman lausunnon perusteella, eikä kassa tässä vaiheessa tutki esim. lomautuksen prosessuaalisia menettelyjä.

Laissa säädetyn lomautusilmoitusajan lyhentäminen tai käyttämättä jättäminen vaikuttaa työttömyysturvan kannalta kuitenkin siinä vaiheessa, jos lomautettu työntekijä irtisanotaan. Tuolloin työnantaja ei voi vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkkaa. Jos työnantaja kuitenkin tuon vähennyksen tekee, kassa joutuu silti hylkäämään hakemuksen koko irtisanomisajalta.

Voinko tehdä muuta työtä lomautuksen aikana?

Lomautus ei estä sinua ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Toinen työ ei kuitenkaan saa olla työnantajasi kanssa kilpailevaa toimintaa, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös lomautuksen aikana. 

Työntekijän tulee myös huomioida aiemman työsuhteen ensisijaisuus. Jos lomautus on määräaikainen, työntekijä ei voi tehdä lomautuksen kestoa pidempää muuta työsopimusta. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi ja työtilanne muuttuu, toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, ellei muuta ole sovittu. Jos toistaiseksi lomautettu työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoutua tästä toisesta työsuhteesta (vaikka se olisi määräaikainenkin) 5 päivän irtisanomisajalla.

Voiko raskaana olevan lomauttaa?

Raskaana olevan lomauttaminen on mahdollista edellyttäen, että lomauttamisen perusteet ovat olemassa ja lomautettavat työntekijät valitaan asiallisin ja syrjimättömin kriteerein niiden työntekijöiden keskuudesta, joiden työ vähenee. Työnantaja ei kuitenkaan saa lomauttaa työntekijää raskauden johdosta eikä myöskään sen vuoksi, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhevapaaseen.

Miten äitiysvapaan palkalle käy lomautustilanteissa?

Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan ajalta. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan tietyltä ajalta äitiysvapaan palkkaa (ks. oma TES). Äitiysvapaan palkan maksaminen voi myös perustua työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa äitiysvapaan palkkaa, oikeus äitiysvapaan palkkaan määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä on kokoaikaisesti lomautettuna äitiysvapaan alkaessa, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa äitiysvapaan palkkaa, sillä poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta. Jos lomautus loppuu ennen palkallisen äitiysvapaan päättymistä, työnantajan tulee maksaa äitiysvapaan palkkaa lomautuksen jälkeen, jos palkallista äitiysvapaata on vielä jäljellä.

Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt äitiysvapaalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti äitiysvapaasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa äitiysvapaan palkanmaksuvelvollisuudesta.

Millaista päivärahaa lomautuksen aikana on mahdollista saada?

Päivärahaan vaikuttaa esimerkiksi lomautuksen tapa sekä mahdollinen yrittäjyys. Erilaisia lomautustapoja ovat kokoaikainen lomautus, lyhennetty työviikko ja lyhennetty työpäivä. KOKO-kassan lomautusta käsittelevästä osiosta saat lisätietoja. 

Koronavirus: Sairastuminen ja karanteeni

Miten pitkään sairausajan palkkaa maksetaan?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Työehtosopimuksissa on tyypillisesti sovittu pidemmistä sairausajan palkkajaksoista. Työnantaja on myös voinut sitoutua pitempään palkanmaksuvelvollisuuteen sairaspoissaolosta työsopimuksessa tai muussa yhteydessä.

Mitä jos joudun karanteeniin enkä voi työskennellä etänä?

Jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää sinut karanteeniin, Kelan tulee tehdä päätös tartuntatautipäivärahasta ja maksaa se. Raha korvaa ansionmenetyksen täysimääräisesti. Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty eristykseen koronaviruksen takia.

Entä jos koronavirus sairastuttaa lapsen?

Työntekijällä on lakiin perustuva oikeus olla tilapäisellä hoitovapaalla ja poissa työstä, jos hänen alle 10-vuotias lapsensa sairastuu. Tilapäisen hoitovapaan enimmäiskesto on neljä työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa on palkaton poissaolo. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta.

Lapsen sairauden pitkittyessä työntekijällä voi myös olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain pakottavien perhesyiden johdosta sillä edellytyksellä, että hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä muun muassa lapsen sairaudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Entä jos koronavirus sairastuttaa minut ennen lomautusta tai lomautuksen aikana? Maksetaanko sairausajan palkkaa?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu lakisääteistä pidemmistä sairausajan palkan maksujaksoista (ks. oma TES). Oikeus pidempään sairausajan palkkaan voi perustua myös työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Sairausajan palkanmaksu lomautustilanteissa määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä jää sairauslomalle lomautusilmoituksen jälkeen tai lomautuksen aikana, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta, jolloin työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan. Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt sairauslomalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti sairauslomasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Jos sairausloman päättymisen jälkeen lomautusta on vielä jäljellä, työntekijä on silloin lomautettuna eikä palkkaa makseta.

Lomat

Miten vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana?

Kokoaikainen lomautus:

  • Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niinä päivinä, joina hän on estynyt tekemästä työtään lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivän ajalta.
  • Jos työntekijä on normaalitilanteessa sopimuksen mukaisesti töissä alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, lomautuksen aikana vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi lasketaan enintään 42 kalenteripäivän ajanjakso.

Osa-aikainen lomautus (esim. työviikkoa lyhentämällä):

  • Vuosilomaa kerryttävät ne päivät, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtään, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos osa-aikainen lomautus jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.

Mitä tapahtuu vuosilomille lomautuksen aikana?

Lomautus ei vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan vuosiloman osalta noudatetaan vuosilomalakia ja mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä kuten normaalisti. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. Kesäloma on annettava lomakaudella, joka on 2.5.– 30.9. Talviloma annetaan 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loman ajalta maksetaan lomapalkka.

Laki tarjoaa myös mahdollisuuksia sopia vuosiloman sijoittamisesta ja säästämisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Mitä tapahtuu jo määrätyille vuosilomille lomautuksen aikana?

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdan, ilmoitus sitoo työnantajaa. Jos työnantaja muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Voinko menettää vuosilomani, jos sairastun?

Jos sairastut ennen loman alkamista, lomaa siirretään pyynnöstäsi myöhemmäksi. Loman siirtäminen ei ole automaatio vaan edellyttää, että työtekijä tekee sairastuttuaan viipymättä pyynnön loman siirtämisestä ja esittää selvityksen työkyvyttömyydestään.

Jos sairastut loman aikana, sinulla on pyynnöstä oikeus saada siirretyksi vuosilomapäivät kuutta omavastuupäivää ylittävältä osin. Kuusi omavastuupäivää ei kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta vähintään neljän viikon vuosilomaan.

Voiko koronavirus aiheuttaa vuosilomani peruuntumisen?

Työnantaja voi sijoittaa kesäloman (4 vkoa) kesälomakaudelle eli 2.5.–30.9. ajanjaksolle. Talviloma voidaan määrätä pidettäväksi 1.10. alkavalla talvilomakaudella.

Loman ajankohdasta on ilmoitettava pääsääntöisesti viimeistään yksi kuukausi ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus lomasta on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Loman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa. Ajankohdan muuttamisesta voidaan toki sopia.

Jos työnantaja kuitenkin muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitetun loman, menettelyllä rikotaan vuosilomalakia ja työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä tai peruutetusta lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Koronavirus: Matkustaminen ja etätyö

Työnantajani ohjeistus töiden järjestelystä on tiukempi kuin viranomaisten. Ketä minun pitää uskoa?

Lähtökohtaisesti tulee seurata viranomaisten ohjeistuksia. Työantajan velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin huolehtia työympäristöstä ja sen turvallisuudesta. Siksi on syytä noudattaa työnantajan ohjeistuksia, vaikka ne olisivatkin tiukempia kuin viranomaisten.

Saako työnantaja määrätä minut etätöihin koronavirustilanteessa?

Etätyön tekeminen perustuu sopimukseen. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätöihin, ellei etätyön tekemismahdollisuudesta ole mainittu työsopimuksessa tai sovittu muuten. 

Maan hallituksen linjauksen mukaan julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.

Voiko työnantaja kieltää etätyön, vaikka työni voisi tehdä myös etänä?

Työntekijällä ei ole oikeutta siirtyä etätyöhön vastoin työnantajan suostumusta, vaikka työ olisi tehtävissä täysin etänä ja viranomaisetkin suosittelisivat etätyötä. Vastaavasti työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätyöhön. Etätyöstä on aina sovittava yhteisesti.

Sopimus voidaan tehdä jo työsopimuksella tai myöhemmin työsuhteen aikana. Suositus on tehdä etätyösopimus aina kirjallisesti. Etätyösopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Kaikissa työtehtävissä ei ole mahdollisuutta etätyöhön, mutta etätyöstä on päätettävä työpaikalla tasapuolisen kohtelun periaatteita noudattaen.

Mitä minun tulee ottaa huomioon etätöitä tehdessä?

Etätöistä tulee aina sopia työnantajan kanssa. Tärkeintä on huolehtia siitä, että etätöitä tehdessä on käytössä siihen tarvittavat laitteet ja että työympäristö on turvallinen. Työturvallisuuskeskus on laatinut hyvän muistilistan aiheesta. Listan voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Palkka

Saanko palkkaa, jos olen palannut ulkomailta ja työnantaja määrää minut jäämään kotiin?

Jos työnantaja ohjeistaa sinut jäämään kotiin matkalta palattua, työnantaja on myös velvollinen maksamaan sinulle palkan. Riippuen työtehtävistäsi voit olla velvollinen tekemään etätöitä tänä aikana. Kriisitilanteessa töiden tekemisestä on suositeltavaa sopia.

Saanko palkkaa, jos en pääse lomalta töihin siksi, että koronavirus peruuttaa lentoja?

Jos et pääse palaamaan lomamatkalta sovitusti töihin lentojen peruuntumisen vuoksi, sinun tulee ilmoittaa asiasta työnantajalle viipymättä ja pitää työnantaja ajan tasalla tilanteesta. Kun kyseessä ei ole luvaton poissaolo, työnantaja voi päättää työsopimusta poissaolon johdosta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole palkanmaksuvelvollisuutta ulkomailla olon aikana, jos etätyö ei ole mahdollista.

Muut kysymykset

Selviytyykö KOKO-kassa kaikkien hakemusten käsittelystä, kun koronavirus on aiheuttanut niin paljon lomautuksia ja irtisanomisia?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOssa on varauduttu monin tavoin selvästi runsaampiin hakemusmääriin. Hakemusten käsittelytilanne on tällä hetkellä hyvä.

Voiko lomautettu työntekijä käyttää työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita verovapaasti? 

Työnantajan järjestämä terveydenhuolto on työntekijälle verovapaa etu. Verottajan aiemmin tulkinnan mukaan lomautustilanteessa verovapaus poistui. 

Työmarkkinajärjestöt katsoivat, että verottajan tulkinta ei ollut lainmukainen, ja ehdottivat, että verottajan tulee muuttaa ohjeistustaan. Näin työterveyshuolto voi olla helpottamassa julkisen sektorin terveydenhuollon painetta. 

Lopputulema oli, että verottaja muutti ohjeistustaan. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut ovat nyt verovapaasti käytössä myös lomautetuille. 

Verottajan uusi ohjeistus: Työnantaja voi tarjota työterveyspalveluja myös lomautetuille ja irtisanotuille työntekijöille samoin verovapaussäännöksin kuin muillekin työntekijöille. Työsuhteen aikana työterveyshuoltopalvelut ovat verovapaasti käytettävissä palkanmaksusta ja työntekovelvoitteesta riippumatta.

Miten koronavirus vaikuttaa pankkiasiointiin (Danske Bankin asiakkaat)?

Löydät Danske Bankin sivuilta infopaketin, josta saat vastauksia kysymyksiin sekä tietoa pankin tarjoamasta tuesta ja joustomahdollisuuksista koronaviruksen aiheuttamassa erityistilanteessa. 

Muistathan myös, että Ekonomien jäsenenä voit aina käyttää asuntolainaan myönnettyjä lyhennysvapaita haluamallasi tavalla, juuri silloin kun kaipaat talouteesi joustoa. Voit hakea 4–12 kk pituisia lyhennysvapaita jaksoja ilman toimitusmaksua. Lue lisätietoa aktiivisesti päivitettäviltä sivuilta.

Voiko työnantaja määrätä minulle uusia työtehtäviä, jos esimerkiksi osa henkilöstöstä sairastaa koronavirusta?

Työnjohto-oikeuden puitteissa työnantaja voi päättää, että työntekijä joutuu tekemään tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä. Poikkeavien tehtävien sisältö vaihtelee kuitenkin tapauskohtaisesti ja riippuu muun muassa työsopimuksen kirjauksista, tehtävien vakiintumisesta, siitä miten paljon tehtävät poikkeavat normaalista ja siitä miten suuri muutos olisi työmäärään nähden.

Muutoksen kestolla on myös merkitystä. Virustilanteessa muutosaika olisi oletettavasti suhteellisen lyhyt, mikä voi laventaa työnjohto-oikeutta.

On kuitenkin syytä pitää huoli siitä, että työmäärä ei ole kohtuuton ja että tehtävien vaativuus on linjassa osaamisen ja työsopimuksen kanssa. Joissain tapauksissa voi olla syytä keskustella lisätehtävien tai vastuiden huomioimisesta palkassa. Kaikkia työntekijöitä tulee kohdella tällaisessakin tilanteessa tasapuolisesti.

Kyltereille

Vaikuttaako koronavirus opiskeluun tai kesätöihin? Lue kylterien oma Koronavirus UKK.

Ajankohtaisen tilannetiedon saat omasta oppilaitoksesta. Ohjeistusta on syytä noudattaa, jotta koronavirus ei leviä.

Lisää opintoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilta.

Lisäksi on hyvä käydä lukemassa YTHS:n ohjeistukset siitä, miten koronavirusta ehkäistään ja miten toimitaan tartunnan sattuessa kohdalle.

Viimeksi päivitetty 8.11.2022

Ekonomeja stressaavat työtaakka, kiire ja johtamisongelmat – muista, että lomalla töistä saa irtautua kokonaan

07.12.2020

Vaikka työssä on paljon palkitsevaa ja hyvää, ekonomit kokevat yleisesti työstään stressiä ja kaipaavat siihen muutoksia. Sitäkin tärkeämpää on kunnollinen työstä irtautuminen lomilla, johon lakipykälät antavat luvan.

Liikaa työtä ja epävarmuutta tuloista. Tuore pulssikyselymme kertoo ekonomien stressinaiheista koronakriisin keskellä.

Missä tunnelmissa ekonomit tekevät nyt töitään? Mikä heitä töissään stressaa? Selvitimme tätä marraskuussa jäsenpulssikyselyllä, johon vastasi 417 jäsentämme.

Ekonomien työnkuva on monipuolinen ja haastava. Samalla kun se tekee työstä kiinnostavaa, monen työhön sisältyy myös runsaasti stressitekijöitä. Tuore jäsenpulssimme osoittaa, että eniten paineita aiheuttaa liiallinen työkuorma. Liian suureksi työtaakkansa tuntee yli puolet kyselyyn vastanneista.

Lähes yhtä moni kertoi kärsivänsä huonosta johtamisesta. ”Epäpätevä, uusi esimies mikromanageeraa eikä tunne omaa alaani”, kuvasi heistä eräs heistä johtajuutta työpaikallaan. Johtamisen ongelmat näkyvät myös linjausten puutteena ja epäselvinä työnkuvina. Esihenkilöiltä toivotaan lisäksi enemmän arvostuksen osoittamista.

Kolmanneksi yleisin stressin aiheuttaja työssä ekonomeilla on kiire. Siihen vaikuttavat monet tekijät kuten huono töiden organisointi. Omaa työtä on vaikea suunnitella myös työtoverien työtapojen vuoksi. ”Muiden aikatauluissa pysymättömyys tai suunnittelukyvyn puute tipauttavat työpöydälle järjettömän kiireisiä asioita täysin puskista juuri ennen asian deadlinea”, kuvaa eräs vastaaja.

Työn pirstaleisuus vie voimia

Ehkä harvemmin esiin nostettu ongelma ekonomien työssä on työn pirstaleisuus. Siitäkin kertoi kärsivänsä kaksi viidestä jäsenpulssiimme vastanneista. Hiukan harvempi eli joka kolmas tuntee rasittuvansa informaatiotulvasta. Eivätkä stressinaiheet tähän lopu: voimia vievät myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työyhteisön ongelmat ja jatkuva muutos. ”Vaatimukset osaamisen kehittämiseen kasvavat koko ajan”, kertoo eräs ekonomi.

Harvinaisempia rasituksen aiheita ovat epäselvät odotukset, palautteen puute ja huonot työvälineet.

Stressin tunteminen työstä on ekonomeille kaikkiaan yleistä, mitä voi myös pitää normaalina reaktiona: työhön liittyvää stressiä kokevat ajoittain lähes kaikki työelämässä olevat. Harvinaisempaa on täysin ilman stressiä selviytyminen. Jäsenpulssiin vastanneistakin vain kaksi prosenttia kertoi, ettei koe työstään mitään stressiä.

Taloushuolet ovat lisääntyneet. Toisilla töitä on liian vähän ja töitä on myös vaikea ennustaa.

Korona-ajan poikkeusolot vaikuttavat tuoneen ekonomeille uusia stressinaiheita. 12 prosenttia vastaajista kertoo stressaantuvansa jatkuvasta etätyöstä. Neljä prosenttia kokee päinvastoin raskaana sen, ettei voi tehdä etätyötä, vaikka haluaisi.

Myös talouden epävarmat näkymät vaikuttavat tunnelmiin. Taloushuolet ovat lisääntyneet etenkin heillä, joilla töitä tai laskutettavaa työtä on liian vähän. Toiset stressaavat siitä, että töitä on tällä hetkellä vaikea ennustaa tai siitä, että on pakko keksiä uusia liiketoiminnan muotoja. Ilmassa leijuu myös lomautusten tai irtisanomisten uhkaa, mikä painaa lähes joka kymmenettä vastaajaa.

Vastaajat kertovat lisäksi, että lasten kotonaolo on kuluneen vuoden aikana osittain tehnyt työnteosta vaikeaa ja lisännyt stressiä.

Lepo ja työn järjestely auttavat

Kaiken keskellä ekonomit osaavat kuitenkin vähentää paineita. Kysyimme jäsenpulssissa myös tapoja, joilla jäsenemme hallitsevat tuntemaansa stressiä.
Yleinen pyrkimys on pitää kiinni työn ja vapaa-ajan rajasta siten, että todellista lepoaikaa jää tarpeeksi. Jotkut ovat myös lyhentäneet työaikaansa. Koronavuoden aikana hyvinvointia on joillekin lisännyt maiseman vaihtaminen: ”Teen etätöitä mahdollisimman paljon mökiltä”, kuvaa tilannettaan eräs vastaaja.

Palautumista tuetaan vapaa-ajalla harrastusten avulla, liikkumalla, nukkumalla ja syömällä hyvin. Merkitystä on osaltaan työn ulkopuolisilla hyvillä ihmissuhteilla.

Olennaista stressinhallinnassa on kuitenkin myös se, millaista itse työnteko on. Töiden suunnittelu auttaa monia jaksamaan paremmin. ”Organisoin, priorisoin ja aikataulutan”, kertoo kyselyn vastaaja. Jos paineita aiheuttavat työhön liittyvät konfliktit tai ihmissuhteet, selviytymisstrategiana käytetään myös henkisen etäisyyden ottamista työasioihin.

Koulutukset lisäävät hyvinvointia

Jotta työt sujuisivat notkeasti ja painaisivat vähemmän, esiin tuotiin myös osaamisen merkitys. Koulutuksia kaivataan jäsenpulssin mukaan sekä esihenkilöille että itselle, myös omalta liitolta: ”Odotan Suomen Ekonomeilta hyviä vinkkejä koulutuksen muodossa.”

Tähän toiveeseen olemme jo monella tavalla vastanneet ja vastaamme jatkossakin – monet Suomen Ekonomien koulutukset ja tapahtumat lisäävät taitoja työn sujuvuuteen ja jaksamiseen sekä stressiä aiheuttavien ongelmien vähentämiseen. Teemme töitä paremman johtamisen, työstä palautumisen, työn organisoimisen ja mielekkään työuran rakentamisen hyväksi.

”Aivot tarvitsevat lepoa”

Monelle yksi tärkeä tapa madaltaa stressitasoja on selvä rajanveto työn ja vapaa-ajan välillä. Siihen on myös oikeus, sillä työnantajan niin sanottu työnjohto-oikeus koskee vain työaikaa. Työntekijän ei siis tarvitse olla työnantajan tavoitettavissa tai käytettävissä vapaa-ajallaan tai loma-aikanaan. Työmeilin ja -puhelimen saa silloin pitää kiinni.

”Jos halutaan, että on johonkin akuuttiin tilanteeseen tavoitettavissa, siitä pitää sopia erikseen pelisäännöt”, Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Riikka Sipilä muistuttaa.

Sipilä uskoo, että vastuullinen työnantaja ymmärtääkin palautumisen arvon: levättyäsi olet sekä itsellesi, läheisillesi että työnantajallesi enemmän iloksi kuin kiristettynä kuminauhana.

”Aivot tarvitsevat lepoa, jotta ne pystyvät antamaan parastaan. Niistä kannattaa huolehtia, koska toisia ei voi tilalle saada.”

”Jos töitä on jatkuvasti liikaa, pitäisi uskaltaa puhua toimenkuvasta.”

Vaikka laissa olisi mitä säädetty, työstä irtautuminen lomilla ja vapaa-ajalla pitää kuitenkin itse tehdä. Moni potee huonoa omaatuntoa, jos ei ole tavoitettavissa myös loma-aikoina ja seuraa meiliä vapaa-ajalla. Samaan aikaan lähes neljäsosa työikäisistä kärsii ainakin ajoittain työuupumuksen oireista. Lomista on tullut yhä odotetumpia lepoaikoja.

Riikka Sipilä ajattelee, että lomilla lepäämistäkin tärkeämpää olisi huolehtia omasta jaksamisesta ympäri vuoden.

”Joulu on toki hyvää aikaa pysähtyä ja levätä, mutta se on myös hyvä hetki miettiä omaa työtä ja sen kuormitusta laajemmin.”

Sipilä ehdottaa uudenvuodenlupauksen tekemistä: Mieti, kuinka pidät itsestäsi ensi vuonna enemmän huolta.

”Jos töitä on jatkuvasti liikaa, pitäisi uskaltaa puhua toimenkuvasta. Jatkuva kuormitus voi aiheuttaa muistihäiriöitä ja tarkkaavaisuusongelmia. Asiantuntijatyössä tarvitaan innovointia ja aivojen merkitys on todella suuri.”

Teksti: Arja Kuittinen

Lue lisää:

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa

Mentorointi on vanha menetelmä, joka toimii hyvin ja kiinnostaa nyt monia, jotka haluavat päästä eteenpäin työelämässä

Yrittäjä Maiju Vohlonen tarjoaa stressaantuneille metsäterapiaa: ”Moni on eksyksissä itsestään”

Mietitkö työtäsi ja urasi suuntaa? Haluaisitko parantaa työhyvinvointiasi? Varaa aika keskusteluun uravalmentajan kanssa!

Palvelupaketit ja henkilökohtainen valmennus eri tilanteisiin
Viimeksi päivitetty 14.1.2021

Työnantaja kieltää etätyön, voiko niin tehdä?

17.09.2020

Jos työn voisi yhtä hyvin tehdä etänä, voiko työnantaja kuitenkin kieltää sen? Mitä muuta etätyön tekemisestä olisi hyvä tietää? Työsuhdejuristi kertoo.

voiko etätyön kieltää

Suomen Ekonomien työsuhdejuristi Timo Voutilainen kertoo, voiko etätyön kieltää:

“Työntekijällä ei ole oikeutta siirtyä etätyöhön vastoin työnantajan suostumusta, vaikka työ olisi tehtävissä täysin etänä ja viranomaisetkin suosittelisivat etätyötä. Vastaavasti työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätyöhön. Etätyöstä on aina sovittava yhteisesti. Työnantaja voi siis kieltää etätyön, jos siitä ei ole sovittu muuta.

Suositus on tehdä etätyösopimus aina kirjallisesti.

Sopimus voidaan tehdä jo työsopimuksella tai myöhemmin työsuhteen aikana. Suositus on tehdä etätyösopimus aina kirjallisesti. Etätyösopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Kaikissa työtehtävissä ei ole mahdollisuutta etätyöhön, mutta etätyöstä on päätettävä työpaikalla tasapuolisen kohtelun periaatteita noudattaen.

Työnantaja on vastuussa etätyöntekijän työterveydestä ja työsuojelusta, mutta työntekijän omaa vastuuta jaksamisesta ei pidä unohtaa.

Työntekijä kuuluu työnantajan järjestämän lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin myös etätyötä tehdessään, mutta vapaaehtoisten lisävakuutusten tarve on myös hyvä selvittää.

Työnantaja vastaa työnteon kannalta tarpeellisten laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta, huollosta ja vakuuttamisesta ja niiden aiheuttamista vahingoista. Työntekijälle ei korvata esimerkiksi tietokoneen kuluttamaa sähköä. Työnantaja ei yleensä korvaa myöskään kotona tehtävän työn työhuonekustannuksia. Etätyöntekijällä saattaa kuitenkin olla henkilökohtaisessa verotuksessaan oikeus työhuonevähennykseen.”

Juristit palvelevat Ekonomien jäseniä kaikissa työsuhdeasioissa. Voit esimerkiksi tarkistuttaa juristilla työsopimuksen ennen kuin allekirjoitat sen.

Viimeksi päivitetty 18.9.2020

Teetkö etätöitä ja käytätkö julkisissa maskia? Tarkista tästä verovähennykset, jotka sinulle myönnetään

17.08.2020

Tiedätkö, mistä kaikesta saat verovähennyksiä, jos teet töitä kotona? Muistathan, että myös ammattiliiton jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Tarkista tästä vähennykset veroilmoitusta varten.

nainen läppärillä ja koira nukkuu

Kodin käyttäminen työhön ei tunnu isolta asialta, jos etätyössä on päivän silloin ja toisen tällöin. Silloin käytät silti asuntoasi, sähköäsi, kalusteitasi ja ehkä myös nettiyhteyttäsi työnantajan hyväksi.  

Näin tapahtuu sitäkin enemmän, kun teet hommia etänä kokopäiväisesti, kuten moni koronaviruksen vuoksi on jo pitkään joutunut tekemään. 

Toimistotöihin tottuneelle ei ehkä juolahda mieleen, että joku voisi kompensoida kustannuksia, joista kotona töitä tehdessä myös työnantaja hyötyy. Se joku on verottaja. Kotona paljon töitä tekevä voi saada erinäisiä verovähennyksiä, joita on vielä koronapandemian vuoksi lisätty. Mitä enemmän kotona työskentelee, sitä suurempi on esimerkiksi työhuonevähennys.  

Olennaista on huomata, että verotus kohdistuu aina edelliseen vuoteen. Etätyöt ovat monella lisääntyneet selvästi koronatilanteen seurauksena eli vuodesta 2020, josta nyt tehdään veroilmoitusta. Katso tästä, mitkä vähennykset etätyöntekijä voi veroilmoitukseen kirjata.

”Kotona ei tarvitse olla työhuonetta” 

Kaikista kodeista erityistä työhuonetta ei löydy, mutta etätyötä varten työpiste kotiin on kuitenkin pitänyt perustaa. Saako mitä tahansa pöydänkulmaa kutsua työhuoneeksi vai pitääkö kodissa oikeasti olla erillinen huone työntekoon, jotta työhuonevähennyksen saa tehdä?

Riittää, kun työskentelee kotona, verottaja vakuuttaa.  

”Kaavamainen työhuonevähennys ei edellytä, että käytössä olisi erillinen työhuone”, täsmentää ylitarkastaja Minna Palomäki Verohallinnosta. 

Juhlavalta kuulostava ”kaavamainen työhuonevähennys” tarkoittaa, että vähennyksen määrälle on määritelty prosentit sen mukaan, kuinka paljon työajastaan etätyössä viettää.

”Vähennettävän määrän kannalta olennaista on, onko etätyötä tehnyt yli vai alle puolet työpäivien kokonaismäärästä”, Palomäki kertoo. 

Vähennys kasvaa sen mukaan, kuinka suuren osa vuosittaisista työpäivistään etänä ahkeroi. Jos etätyöpäiviä on vuoden työpäivistä enemmän kuin puolet, työhuonevähennyksen suuruus on 900 euroa. Jos taas etätyötä tekee säännöllisesti, mutta enintään puolet vuoden työpäivistä, myös vähennys pienenee puoleen eli 450 euroon.

Satunnaiset etätyöpäivät eivät aiemmin oikeuttaneet verovähennyksiin. Koska huomattavasti entistä useampi on koronapandemian vuoksi tehnyt työtä etänä, tätä periaatetta on kuitenkin muutettu. Verohallinto päätti joulukuussa 2020, että etätyön vähennysoikeutta verotuksessa laajennetaan. Työhuonevähennystä voi siten ilmoittaa vuodelta 2020 myös satunnaisesta etätyöstä. Vähennyksen määrä siitä on 225 euroa.

Kotitoimistoa voi käyttää myös satunnaisten tulojen hankkimiseksi, josta voi saada samoin 225 euron vähennyksen. 

Minna Palomäen mukaan verotuksen kannalta ei ole merkityksellistä, onko työnantaja määrännyt työntekijän etätöihin vai onko kyseessä suositus.  

Sähköpöytää ikävä 

Entä sitten kalusteet? Työpaikalla monella on ihanan ergonomiset olot. Kotona työtä tulee helposti tehtyä huonoissa asennoissa ja muuhun kuin kirjoittamiseen tarkoitetuilla työpöydillä. 

Mitä verottaja sanoo siitä, jos kotiin kärrätään kaupasta monen sadan euron ergonominen tuoli tai sähköpöytä? Tuleehan niitä sen jälkeen käytettyä muutenkin kuin työpäivän aikana. Saako niistä vähennyksiä?  

Saa niistäkin, kertoo ylitarkastaja Minna Palomäki. Mitään ylärajaa ei ostosten summalle ole määritelty, mutta kalusteiden pitää olla työn tekemisen kannalta tarpeellisia.  

Kotona etätyötä tekevä voi tehdä joko kaavamaisen työhuonevähennyksen tai ilmoittaa todelliset kustannukset, jotka työtilan perustamisesta on syntynyt. Pitää siis valita, kumpi soveltuu omaan tilanteeseen.

”Eli ei voi vähentää niitä molempia. Vähennys todellisista kuluista on mahdollista vain, jos työhön liittyy huomattavasti kotona tehtävää työtä. Jos kalusteet on hankittu muutaman kuukauden etätyöskentelyä varten, niitä ei voi vähentää.” 

Koronaviruksen vuoksi etätöihin siirtynyt ei voi tietää, kauanko töitä tullaan kotona tekemään. Vaikka koti on saattanut toimia konttorina jo vuoden päivät, tilanne on kuitenkin periaatteessa väliaikainen. Palomäen mukaan tällaisessa tilanteessa kyseeseen tulee lähinnä kaavamainen työhuonevähennys, johon sisältyvät muun muassa kalustehankinnat.

Näyttö jäi työpaikalle 

Läppärikään ei pitkän päälle ole erityisen ergonominen työväline. Tietokoneen isompia näyttöjä ja näppäimistöjä onkin paitsi haettu työpaikalta myös hankittu omalla rahalla.

Jos työnantaja on hankkinut ne jo työpaikalle, mutta työntekijä silti ostaa samat varustukset kotiin, saako ostokset laittaa verovähennyksiin?  

Taas tulee iloisia uutisia: kyllä saa, kertoo Minna Palomäki. 

”Työntekijä voi vähentää itse hankkimansa työvälineet tulonhankkimiskuluina.” 

Palomäen mukaan vähennystä työvälineistä kannattaa vaatia kuitenkin vain, jos kaikkien tulohankkimiskulujen yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen.  

”Se on kaikille palkansaajille automaattisesti myönnettävä vähennys, joka on suuruudeltaan 750 euroa.”  

Merkitystä on myös sillä, kuinka pitkään etätyötä joutuu koko työaikansa tekemään. Jos on hankkinut näytön ja näppäimistön poikkeusoloja varten, mutta palaa poikkeusolojen jälkeen tekemään töitä enimmäkseen toimistolla, kuluista voi vähentää vain osan. Jos tekee etätyötä esimerkiksi kolme kuukautta, vähennyksen saa vain kolmelle kuukaudelle lasketulta osalta kuluista. 

Myös hankintojen kokonaissummalla on merkitystä. Korkeintaan tuhat euroa maksaneiden työvälineiden kulut voi vähentää kerralla hankintavuonna, kun taas kalliimmista voi tehdä vähennyksiä neljän vuoden ajan 25 prosentin suuruisina poistoina. 

Pakko päästä nettiin 

Moni on tehnyt satunnaisesti etätyötä ennenkin, eikä ole koskaan miettinyt, kuka maksaa myös työtehtävissä tarvittavan nettiyhteyden. Kotona toimiva netti on useimmille jo itsestäänselvyys ja usein jaettuna koko perheen käyttöön.  

Saisiko kodin nettiyhteyden kuluistakin verovähennystä, jos sitä joutuu käyttämään työasioihin?  

Minna Palomäki kertoo, että periaate toimii hiukan samoin kuin työhuoneen osalta: Mitä enemmän jotain tarvitaan työn takia, sitä enemmän siitä voi saada verovähennyksiä. 

”Tietoliikenneyhteyden kustannukset voi vähentää kokonaan, jos käyttää yhteyttä pääasiassa työkäytössä. Jos sitä käyttää osittain työkäytössä ja osittain omassa, kustannuksista voi vähentää 50 prosenttia.” 

Vähennyksen saa tästäkin kulusta vain siltä ajalta, kun työhön sisältyy myös etätyötä. 

Kun verottaja tuntuu näin monia kuluja hyvittävän, mieleen tulee lopulta sähkölaskukin. Kuluuhan sähköäkin vähän enemmän, kun joutuu olemaan kotona töissä. Voisiko siis sähkölaskustakin saada vähennyksiä?  

Nyt tulee ensimmäinen ei.  

Minna Palomäen mukaan sähkönkulutus huomioidaan työhuonevähennyksessä. Jos tekee kaavamaisen työhuonevähennyksen, siihen sisältyvät myös sähköstä syntyvät kustannukset. 

Maskikulujakin voi vähentää verotuksessa

Koronapandemian vuoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi 13.8.2020 suosituksen, jossa kannustettiin kasvomaskin käyttöön joukkoliikenteessä. Verohallinto reagoi suositukseen omalta osaltaan nopeasti ja päätti 19.8., että maskeista aiheutuneita kuluja voi vähentää verotuksessa.

Työnantaja voi antaa kasvomaskeja työntekijälle verovapaasti riippumatta siitä, käyttääkö hän niitä töissä vai työmatkoilla.

Työntekijä puolestaan saa vähentää maskeista aiheutuneet kulut verotuksessa, jos maski on välttämätön työtä tehdessä ja työntekijä on ne itse ostanut. Tässäkin on hyvä muistaa, että kuluja ei tarvitse ilmoittaa, jos erilaisista työhön liittyvistä kuluista kertyy vähemmän kuin 750 euroa vuodessa. Jokaiselle palkansaajalle myönnetään siis automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennys.

Verotuksessa saa vähentää myös työmatkoilla käytettävien maskien kustannuksia. Maskikuluja voi vähentää kodin ja työpaikan välisiltä matkoilta, jotka on tehty THL:n suosituksen eli 13.8.2020 jälkeen. Kuluja voi vähentää kaksi euroa jokaiselta päivältä, joina on kulkenut julkisella kulkuvälineellä kodin ja työpaikan välisen matkan itse ostamaansa maskia käyttäen.

Etätyö on viime vuoden aikana vähentänyt paljon työmatkakuluja. Jos kuitenkin olet myös vuonna 2020 käyttänyt kodin ja työpaikan välisiin matkakuluihin enemmän kuin 750 euroa vuodessa, ilmoita ne kokonaan. Omavastuu matkakuluissa on 750 euroa.

Liiton jäsenmaksu vähennetään palkkatulosta

Yksi säännöllinen vähennys saattaa olla huonosti tunnettu, ja se liittyy myös Suomen Ekonomien jäsenyyteen. Tiesitkö sinä, että myös ammattiliiton jäsenyydestä saa verovähennyksiä? Työmarkkinajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten jäsenmaksut ovat tuloverolain mukaan tulonhankkimisesta johtuneita menoja.

Työmarkkinajärjestöinä pidetään järjestöjä, joiden päätehtävänä on sopia työsopimuksissa tai -suhteissa noudatettavista ehdoista. Akavan jäsenjärjestönä Suomen Ekonomit kuuluu näihin, joten sekä liiton että paikallisyhdistyksen jäsenmaksut voi kirjata veroilmoitukseen vähennykseksi.

Liiton jäsenelle verovähennysoikeus merkitsee sitä, että tulo, josta tulovero lasketaan, pienenee jäsenmaksun verran.

Ilmoitamme jäsenmaksut automaattisesti verottajalle jäsentemme puolesta. Esitäytetystä veroilmoituksesta kannattaa kuitenkin kaiken varalta tarkistaa, että jäsenmaksut näkyvät vähennyksissä. Jos jäsenmaksutietoja ei siinä näy, ne voi myös itse lisätä, sillä verottaja on saattanut lähettää esitäytetyn veroilmoituksen ennen kuin jäsenmaksutieto liitosta on ehtinyt verottajalle. Vaikka tietoja ei itse täydentäisikään, verottaja saa joka tapauksessa tiedon maksuista suoraan liitosta.

Jos jäsenmaksun maksaa kerran vuodessa, se maksetaan yleensä helmi-maaliskuussa ja sen voi vähentää täysimääräisenä. Huomaa, että jäsenmaksun summan löydät siis pankkitililtäsi etkä palkkakuitistasi, koska Suomen Ekonomeilla jäsenmaksua ei peritä palkasta.

Muista jäsenmaksuun, etätyöhön ja poikkeusoloihin liittyvät vähennykset myös ensi vuoden verotuksessa. Samoja vähennyksiä voi kirjata näillä näkymin myös ensi vuonna.

Teksti: Arja Kuittinen 
Kuva: Pixabay 

Lue lisää vähennyksistä Verohallinnon sivuilta

Lue myös:

Näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa – työpsykologi neuvoo

Jäitkö lomautetuksi tai työttömäksi? Näin haet työttömyysturvaa

Päivärahahakemuksen liitteet unohtuvat monelta – näin vältät turhat viivästykset hakemuksesi käsittelyssä

Lähes 40 kirjaa kisaa Suomen parhaan bisneskirjan palkinnosta

Viimeksi päivitetty 24.3.2021

Timantit syntyvät paineen alla

25.03.2020

Menettääkö coach nyt uskottavuutensa, jos pysyy yltiöoptimistisesti teesissään, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella, kysyy uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen.

Myöhänen-Astikainen Tiina
Uravalmentaja
p. +358407471918
LinkedIn -profiili

Vielä kaksi viikkoa sitten ajanvarauskalenteri vilkutti punaisella. Uravalmennus- ja palkkasparrausajat menivät kuin kuumille kiville sitä mukaa kun ehdimme niitä avata.

Sitten tuli pysähdys. Tuli korona. Tai no, olihan se ollut olemassa jo aiemmin, mutta kaukana Kiinassa, uutisena muiden joukossa. Nyt saamme päivä toisensa jälkeen kyseenalaisen kunnian seurata aitiopaikalta, kuinka virus sekoittaa kansakunnan ja kansantalouden toisensa jälkeen.

Olemme täysin uudessa tilanteessa, joka on meille outo ja pelottava. Miksi näin? Siksi, että meillä ei ole siihen valmiita vastauksia tai ratkaisua. Olemme hetkellisesti menettäneet hallinnan tunteen, ja se saa meistä monen ahdistumaan.

Mitä tässä enää kannattaa yrittää?

Valmennusasiakkaani pohtivat joskus pitkäänkin työn ja elämän merkitystä. Tiistai 18. maaliskuuta antoi meille kertaheitolla uuden merkityksen. Joidenkin työpäivä tyhjeni palavereista ja asiakkaat katosivat, toiset lähtivät varautumaan puolen vuoden karanteeniin hamstraamalla ruokaa, lääkkeitä ja vessapaperia. Ja me työssä käyvät heräsimme ajatukseen työn menettämisestä.

Me, joilla työ on. Ne, joilla työtä ei ole tai ovat sitä pitkään hakeneet, saivat viimeisen naulan arkkuun. Mitä tässä enää kannattaa yrittää. Kohta meillä on suurtyöttömyys, niin hallitus pääministerin suulla sen kertoi.

Itsellänikin nousi pala kurkkuun. Olisiko aivan itsepetosta ajatella, että tästä kyllä selvitään?

Itsellänikin nousi pala kurkkuun. Olisiko aivan itsepetosta ajatella, että tästä kyllä selvitään? Että tämä on vain väliaikaista ja tästä voi lopulta seurata jotain uutta, jotain hyvää? Menetänkö valmentajana uskottavuuteni, jos pysyn yltiöoptimistisesti teesissäni, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella?

Mahdollisuuksia avautuu

Suuri kysymys on, mitä tapahtuu akuutin kriisin jälkeen, mitä kaikkea tästä seuraa?

Mietitäänpä hetki. Hallitus on vetänyt tätä biisiä hyvin. Pääministeri Marin ja kollegansa ovat ottaneet jämäkästi asioita pala palalta haltuun, esiintyneet vakuuttavasti ja yhteisellä nuotilla laulaen, ja johdattaneet Suomea kohti kipeitä päätöksiä asiantuntijoihin luottaen ja meihin kansalaisiin uskoa valaen. 

Mutta ihan oikeasti, kriisi on kovaa vauhtia muuttamassa maailmaa ja aukaisee uhkien lisäksi mahdollisuuksia kehittyä niin yksilöinä kuin organisaatioiden tasolla.

Kriisi aukaisee uhkien lisäksi mahdollisuuksia kehittyä niin yksilöinä kuin organisaatioiden tasolla.

Kun työntekijät ovat yhtäkkiä kotona mutta työt on edelleen saatava tehdyksi, etätyö on nähnyt uuden tulemisen. Tällä kertaa for real! Mitä se tarkoittaa verkko-operaattoreille, virtuaalisovellusten kehittäjille, serverikapasiteetin ja it-laitteiden tarjoajille tai uudenlaisen työnteon tavan valmentajille? 

Kun pysyttelemme kotona – monet lastensa kanssa – ja syödäkin pitäisi, tilaamme lounasravintolaan menemisen sijaan ruoan kotiin tai hankimme kauppakassit kotiin kuljetettuna. Mitä se tarkoittaa tuotteiden tilaus- ja kuljetuspalveluille?

Entä julkinen sektori, terveydenhoito, sairaalat, koulut ja sosiaalipalvelut? Vähintäänkin arvostuksemme näiden alojen osaajia kohtaan lisääntyy, ja toivottavasti sitä myötä konkreettisempi valtion- ja kuntien budjettien painopiste näille alueille. 

Lääketeollisuus tutkimuksineen on aivan eri tavalla valokeilassa kuin koskaan ennen. Nyt odotamme kädet ristissä hetkeä, jolloin uusi rokote tai lääke saadaan valjastettua vastaiskuun virusta vastaan.

Maailman valtioiden rajojen sulkeutuminen on vahvistanut kotimaisen tuotannon ja omavaraisuuden tärkeyttä. Nouseeko suomalainen yritystoiminta uuteen kukoistukseen?

Koronakriisi on kaiken tämän ohella vahvistanut ihmisten auttamisenhalua ja yhteisöllisyyttä. Asioita, jotka yksilöllisyyden arvostuksen ja minäkeskeisyyden aikakaudella ovat meiltä useimmilta päässeet unohtumaan. Nyt näen yksittäisten ihmisten, tiimien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen tarjoavan apuaan sitä kipeästi tarvitseville vastikkeetta ja pyyteettömästi. Voisiko tällainen asenne tulla jäädäkseen?

Kiitos, että saan auttaa

Kun miettii kaikkea suhteellisen lyhyessä ajassa tapahtunutta, on selvää, että maailma, meidän ihmisten eläminen ja toimiminen siinä sekä työnteon tavat tulevat oleellisesti muuttumaan. Nyt on aika alkaa pohtia, miten sinä voit olla osa tuota uutta maailmanjärjestystä. Suurimmat innovaatiot syntyvät paineen alla, kuten timantit.

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja antaa tilanteeseen hyvän näkökulman kirjoituksessaan Maailmanloppu ei tule vieläkään. 

Henkilökohtaisesti minua auttaa asioiden pistäminen laajempaan yhteyteen. Juuri tällä hetkellä tilanne voi olla tukala, mutta suuressa mittakaavassa muutaman viikon tai kuukauden kotieristys tai maailman vaipuminen taloudelliseen lamaan ovat vain ohikiitäviä hetkiä. Hetkiä, jotka tullaan muistamaan, mutta jotka menevät ohi. Me pääsemme niistä yli, kukin omia vahvuuksiamme hyödyntäen ja perheeseen, ystäviin ja työkavereihin tukeutuen.

Mutta nyt on nyt. Meidän on keskityttävä siihen, että saamme akuutit ongelmat ratkaistua, niin työpaikoilla kuin kotona. Kaikki muu voi odottaa. Arjesta selviytyessäsi, muista hengittää. Kollegani Taijan vinkit auttavat rauhoittumiseen tässä hetkessä.

Enemmän kuin mitään, haluan saada sinut huomaamaan vahvuudet itsessäsi sekä kaiken sen rautaisen osaamisen, joka auttaa tätä maailmaa pääsemään yli pandemiasta ja saavuttamaan entistä paremman tulevaisuuden.

Kahden viikon takaiseen verrattuna työn merkitys on noussut täysin uudelle tasolle. Myös meidän uravalmentajien työ. Enemmän kuin koskaan aiemmin tunnen voimakasta halua olla läsnä ja tukea sinua, jäsenemme, elämäsi kenties kovimmassa paikassa. Enemmän kuin koskaan haluan valaa uskoa ja toivoa tulevaan. 

Enemmän kuin mitään, haluan saada sinut huomaamaan vahvuudet itsessäsi sekä kaiken sen rautaisen osaamisen, joka auttaa tätä maailmaa pääsemään yli pandemiasta ja saavuttamaan entistä paremman tulevaisuuden.

Kuinka merkityksellistä työtä saammekaan tänään hyväksesi tehdä. Kiitos.

Viimeksi päivitetty 17.6.2020