Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maisterien palautekysely 2023 kertoo kattavasti koetusta osaamisesta, opetusympäristöstä ja työmarkkinatilanteesta

Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maisterien kyselyyn vastasi 1589 valmistunutta. KTM tutkinnon suorittaneita oli yhteensä 2692 ja vastausaste oli 59 %. Vastanneista 860 oli naisia ja 723 miehiä. Valmistuneiden keski-ikä oli 29 vuotta, mikä ei poikennut aiemmista vuosista.

Tyypillisin syy opiskelupaikan valinnalle oli houkutteleva opintosuunta tai maisteriohjelma. Muita tärkeitä syitä olivat esimerkiksi opiskelupaikan sijainti, sen maine ja vastanneen oma arvio opiskelemaan pääsemisen mahdollisuuksista. Suurin osa (61 %) vastaajista on suorittanut KTK-tutkinnon aiemmin samassa yliopistossa ja toiseksi suurimman ryhmän muodostivat tradenomitutkinnon suorittaneet, joiden osuus oli 21 %. Ulkomailla suoritetun kauppatieteellisen tutkinnon omaavia oli 5 % ja muun kotimaisen yliopistotutkinnon 7 %.

Koulutukseen liittyvissä arvioissa ei ollut suuria muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Yleisesti ottaen koulutukseen oltiin tyytyväisiä ja yliopistojen tarjoamat palvelut koettiin laadukkaiksi. Viestintävalmiudet toisella kotimaisella kielellä, yrittäjyysvalmiudet ja opiskelupaikkojen tarjoamat yhteydet elinkeinoelämään saivat matalimmat arviot, kun taas ryhmätyövalmiudet sekä valmiudet oppia uusia asioita koettiin koulutuksen erityisiksi vahvuuksiksi ja yliopistojen tarjoamiin kirjastopalveluihin oltiin erityisen tyytyväisiä.

Valmistuneet arvioivat saavuttaneensa niin KTM-tutkintoon kuin omiin pääaineopintoihinsa liittyvät osaamistavoitteet hyvin. Viidesosa (21 %) valmistuneista suoritti maisterivaiheessa opintoja ulkomailla esimerkiksi opiskelijavaihdossa. Vastaajien keskuudessa oltiin tyytyväisiä siihen, miten yliopistoista sai tukea ja tietoa vaihtoon lähtiessä. Muissa kotimaisissa yliopistoissa opintoja suorittaneiden vastaajien osuus oli laskenut neljällä prosenttiyksiköllä 27 %:sta 23 %:iin. Tyypillisimmin muualla opintoja suorittaneet tekivät 5–10 opintopistettä muissa yliopistoissa ja neljännes teki alle viisi.

Neljännes opiskelijoista koki opintojen työtaakan koettelevan jaksamistaan. 25 % vastasi kokeneensa hukkuvansa opintoihin liittyvään työmäärään vähintään useita kertoja ja 31 % oli huolissaan jaksamisestaan vähintään useita kertoja opintojen aikana. Kovin moni ei kokenut opiskelujen paineen aiheuttavan haittaa läheisille ihmissuhteille ja alle 20 % kärsi toistuvista univaikeuksista opiskelujen aiheuttaman paineen vuoksi. Suurimmalla osalla vastaajista valmistuminen myöhästyi kahden vuoden tavoiteajasta. Myöhästymisen pituuden mediaani oli 12 kuukautta ja keskiarvo 15 kuukautta.

Ylivoimaisesti yleisin syy opintojen viivästymiselle oli kokoaikainen työskentely opintojen ohella 50 %, muita syitä olivat esimerkiksi Pro gradu -tutkielman myöhästyminen 14 % ja osa-aikainen työskentely opiskelun ohella 9 %. 22 % vastanneista teki tutkielmansa toimeksiantona.

Yleisimmät rahoitusjärjestelyt toimeksiannolle olivat kertapalkkio 27 %, kuukausipalkka 23 % ja muu rahoitus tutkielman tekoon 36 %. Keskimääräinen kertapalkkio tutkielman tekoon oli 4015 € ja keskimääräinen kuukausipalkka 2552 €. Keskimäärin rahoitusta oli tarjolla viideksi kuukaudeksi. Tästä huolimatta noin 70 %:lla valmistuneista kesti tutkielman tekemisessä yli 19 kuukautta.

Ylivoimainen valtaosa (80 %) valmistuneista oli tyytyväisiä työtilanteeseensa ja 60 % oli vakituisessa työsuhteessa. Töitä haki vielä 11 % ja yrittäjinä toimi 2 % vastaajista. Valmistuneista 55 % oli työllistynyt Helsinkiin, 10 % muualle pääkaupunkiseudulle ja 6 % ulkomaille. Muita suosittuja kohteita olivat Turku 5 %, Vaasa 5 % ja Tampere 5 %. Neljä viidestä (82 %) työllistyneestä vastaajasta on töissä yksityisessä yrityksessä. Työtehtävissä korostuvat odotetusti taloudelliset ja yleishallinnolliset tehtävät. Yli 80 % vastaajista koki työtehtäviensä vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin.

Vastavalmistuneiden palkka kokopäivätöistä oli keskimäärin 3720 € ja mediaani 3500 €. Pääaineittain tarkasteltaessa korkeapalkkaisimmat pääaineryhmät ovat olleet tietojohtaminen, yrittäjyys ja rahoitus, kun taas matalapalkkaisimmat pääaineryhmät ovat olleet markkinointi, laskentatoimi ja yritysjuridiikka. Naisten palkat olivat miehiä matalammat, tämä selittyy osittain erilaisilla pääainevalinnoilla (esimerkiksi rahoitus, josta valmistuneilla palkkataso on verrattain korkea, on hyvin miesvaltainen pääaine). Tehtäväalueittain tarkasteltaessa nähdään, että korkeimpia palkkoja ansaittiin yleishallinnollisissa tehtävissä.

Tietoa tutkimuksesta

Suomen Ekonomit ja kauppatieteellistä opetusta tarjoavat yliopistot toteuttavat vuosittain palautekyselyn vastavalmistuneille kauppatieteiden maistereille. Tavoitteena on selvittää kokemuksia kauppatieteellisestä koulutuksesta ja kerätä tietoa sijoittumisesta työmarkkinoille. Kyselyn avulla voidaan ylläpitää ja kehittää koulutuksen laatua.

Raportin tekijä: Daniel Pessah