Venäjän aloittaman sodan kesto vaikuttaa laajalti sodan taloudellisiin vaikutuksiin. Jo nyt on Suomen Pankin pääjohtaja Rehnin mukaan selvää, että sota vähintäänkin merkittävästi hidastaa Suomen talouskasvua. On ymmärrettävää, että juuri nyt ajatukset ja teot keskittyvät akuutteihin huoliin ja Ukrainan tukemiseen. On moraalisesti, taloudellisesti ja turvallisuuspoliittisesti välttämätöntä tukea Ukrainaa laajalti eri tavoin. Samalla on kansallisesti suunnattava katsetta tulevaan. Miten luodaan näkymä ripeämmälle talouskasvulle, jolla voidaan tasapainottaa julkistaloutta ja kattaa pysyvästi kasvavia menoja?
Koronapandemia lykkäsi Suomessa pidemmän aikavälin talousratkaisujen tekoa. Nyt niitä ei ole enää suotavaa lykätä. Venäjän sota Ukrainassa jopa velvoittaa suomalaisia päätöksentekijöitä pidempijänteiseen päätöksentekoon. Nyt asemoidutaan omilla päätöksillä siihen toimintaympäristöön, jossa kiihkein sotavaihe on ohitse.
Talouskasvun turvaamisella vältetään poliittisia karikkoja
Euroopassa poliittinen yhtenäisyys on ollut toistaiseksi suurta Ukrainan tukemisessa. Lähitulevaisuudessa yhtenäisyyden vaaliminen vaatii entistä enemmän poliittista pääomaa. Hankaluuksia näkyy jo. Venäjän-mielinen pääministeri Victor Orbán jatkoi neljännelle kaudelle Unkarissa. Ranskassa käydään tiukka taisto siitä, josko äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen voittaisi istuvan presidentti Macronin. Le Pen korostaa vaalikampanjassaan muun muassa ostovoiman turvaamista ja bensan hinnan laskemista. EU:n pakotepolitiikassa kansalliset lyhyen aikavälin intressit nokittavat toistaiseksi eräissä maissa tehokkaamman EU-pakotepolitiikan toteuttamista. Esimerkiksi Saksa ja Hollanti vastustavat kaasutoimitusten pysäyttämistä Venäjältä.
Suomessa nousevat ruoan ja energian hinnat ovat ensi alkua tulevasta. Voimme jatkossa ajautua tilanteisiin, joissa joudutaan reagoimaan lyhyellä aikavälillä erilaisiin ongelmiin sen sijaan, että luotaisiin nykyistä positiivisempi tulevaisuusnäkymä. Sellainen näkymä, jossa on enemmän talouskasvua, nousevia palkkoja, lisää työpaikkoja ja ripeämpää taloudellista uudistumista.
Nyt on syytä panostaa merkittävästi tulevaisuuden kasvun edellytyksiin. Jo entuudestaan oli selvää, että Suomen eläke-, sote- ja vanhushuoltomenot kaipaavat lisää resursseja. Sodan vuoksi puolustusmenot nousevat huomattavasti. Lisäksi julkinen talous on tasapainotettava ja myös tuleviin uusiin kriiseihin on varauduttava.
Valtionvarainministeriön taloudellisen katsauksen 13.4. mukaan vuonna 2025 pelkästään valtionvelan korkomenot ovat yli 800 miljoonaa euroa suuremmat aikaisempaan arvioon verrattuna kasvavien valtionvelkakorkojen takia. Kaikkien edellä mainittujen kasvavien kustannusten sekä ostovoiman turvaavien tulevien palkkaratkaisujen kattaminen kaipaa suotuisampaa talouskasvua. Siksi talouskasvun edellytyksiä on vahvistettava.
Kolme ensimmäistä askelta eteenpäin – Nato-jäsenyys, osaavan työvoiman saatavuus ja toimintaympäristön ennustettavuus
Jo nyt investointihalukkuus Helsingin seudulla toimivissa yrityksissä on laskussa. Suomen houkuttelevuus työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton sekä ulkomaisten investointien kohteena on kokenut kovan kolauksen.
Nobelin rauhanpalkinnon voittanut presidentti Martti Ahtisaari esitti jo vuonna 2014, että Suomen kannattaisi liittyä Natoon ja että jäsenyys saattaisi lisätä investointeja Suomeen. Nyt vuonna 2022 Suomi viestii mitä ilmeisimmin samaa sanomaa Ruotsin liike-elämälle.
Natoon liittyminen on taloudellisesta näkökulmasta erittäin merkittävä teko. Se vähentäisi maariskiä sijoittaa Suomeen, lisäisi houkuttelevuutta asettua Suomeen ja lisäisi investointeja Suomeen. Liittyminen on taloudellisesta näkökulmasta katsottuna kuitenkin vasta hätäensiapua tulevaisuuspanostamiselle.
Yritysten osaavan työvoiman saatavuus on eräs suurimpia kasvun pullonkauloja. Lyhyellä aikavälillä tähän on mahdollisuus vaikuttaa etenkin sujuvoittamalla työperäistä maahanmuuttoa. Kauppakamareiden alkuvuoden kyselyssä selvästi yleisin syy ulkomaisen työvoiman hyödyntämiselle oli se, että Suomesta ei saa yrityksen tarvitsemaa työvoimaa.
Käytännössä ensi alkuun on syytä toteuttaa Virtual Finland hanke erityisen nopeasti. Siinä on kyse digitaalisen maahantulon alustan käyttöönotosta, mikä helpottaisi niin ulkomaisen työvoiman, yrittäjien, tutkijoiden, opiskelijoiden kuin sijoittajien maahantuloa. Lisäksi Maahanmuuttoviraston henkilöresursseja on vahvistettava. Seuraavassa hallitusohjelmassa tavoiteaika työlupa-asioiden käsittelylle on syytä asettaa niin, että avainosaajien lupa-asiat käsitellään 48 tunnissa ja muut enintään kahdessa viikossa.
Kohti suotuisaa toimintaympäristöä
Tulevaisuusnäkymää voidaan parantaa sillä, että lisätään vakautta ja ennakoitavuutta. Siksi on syytä luoda monihallituskautinen ennakoitavuutta lisäävä verotuksen kokonaissuunnitelma. Se selkeyttäisi Suomen tulevien vuosien verotusta ja kannustaisi investoimaan nykyistä enemmän.
Lähitulevaisuudessa on kasvava tarve yhteiseurooppalaisille ratkaisuille sekä kansallisille tulevaisuusinvestoinneille. Malliesimerkkinä tästä on matka energiaomavaraiseen Euroopan unioniin ja nopeampi vihreä siirtymä. Suomen on mahdollista korvata venäläiset energiatoimitukset ja yrityksillämme on mahdollisuus toimia vihreän siirtymän suunnannäyttäjänä. Tätä rakennemuutosta on tuettava voimakkaasti EU- ja kansallisella tasolla.
Maan hallitukselle kiitos TKI-alkuaskeleesta uutta tulevaisuusnäkymää kohti. Jatkossa on varmistettava pitkän aikavälin julkisten TKI-lisäpanostusten rahoituspohja sekä se, että yritysten uusi ja pysyvä TKI-verokannustin soveltuu myös tappiota tekeville yrityksille. Tämä on tärkeää, jotta muun muassa startupit investoisivat vieläkin enemmän uusiin innovaatioihin.
Jatketaan harppauksin eteenpäin kohti ylihuomisen Suomea.
Kirjoitus on Lisää talouskasvua -blogisarjan neljäs osa. Siinä esitetään elinkeinopoliittisia avauksia, joilla mahdollistettaisiin Suomeen nopeampi talouskasvu.
Tutustu myös:
Suomen Ekonomit, Tekniikan akateemiset TEK ja Suomen Yrittäjät järjestävät 10.5. Kasvuyrittäjyys Summitin, jossa keskustellaan tulevaisuuden kasvusta. Tervetuloa mukaan seuraamaan tilaisuutta etänä!
Suomen Ekonomit kysyi jäseniltään, millaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja pitäisi tehdä Ukrainan sodan talousvaikutusten hallitsemiseksi. Suosituin keino oli Suomen Nato-jäsenyys.
Lue Lisää talouskasvua -sarjan aikaisempia blogeja: kotimainen omistajuus, työvoiman saatavuus ja TKI-panostaminen