Olen kiertänyt syksyn aikana kylteriyhteisöissä puhumassa ekonomien työllisyydestä sekä opiskelijoiden mielenterveyden edistämisestä. Tämän ”kenttäkierroksen” aikana moni on kertonut, että opinnoissa jaksaminen huolettaa ja työelämään siirtyminen tuntuu epävarmalta.
Huolet eivät ole uusia, ja siksi olemme ryhtyneet toimeen. Suomen Ekonomien asiantuntijat osallistuivat syksyn aikana Akavan kokoamaan työryhmään, joka valmisteli ratkaisuehdotuksia korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen.
Ehdotukset keskittyvät kolmeen kokonaisuuteen: terveys ja hyvinvointi, toimeentulo sekä työelämä. Ehdotukset on nyt toimitettu liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistille, ja työ niiden toteuttamiseksi alkaa.
Haasteita opiskelijoiden hyvinvoinnissa
Jaksamisen ja hyvinvoinnin osalta opiskelijat ovat kertoneet, että ilmapiiri on ollut stressaantunut ja resursseissa on ollut vajetta esimerkiksi opintojen järjestämisen sekä terveydenhuollon osalta. Koronan jälkeen yhteisöllisyys on parantunut, koska opetusta tarjotaan taas kampuksilla. Samalla kuitenkin tilojen ja opetushenkilöiden riittävyyden osalta on osassa yliopistoja tiukempaa ja lisäresursseja kaivattaisiin.
Akavan työryhmän ratkaisuehdotukset keskittyvät terveyden ja hyvinvoinnin osalta esimerkiksi turvalliseen ja terveelliseen opiskeluympäristöön, opiskelijoiden kokonaistavaltaiseen tukemiseen sekä YTHS:n resursointiin.
Yhä useampi työskentelee opintojen ohella
Yhä useampi kylteri tekee opintojen ohella töitä, mikä kuormittaa opiskelijoita ja voi hidastaa opintojen etenemistä. Vuonna 2023 Ekonomien hyvinvointikyselyyn vastanneista opiskelijoista 53 % oli töissä opintojen ohella joko osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti.
Kun työnteon syynä on toimeentulo, on olennaista pohtia, onko opiskelijoiden toimeentulo riittävällä tasolla ja miten asiaa voitaisi korjata. Tuoreen korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT/THL 2024) mukaan noin viidesosa opiskelijoista kertoi toimeentulonsa olleen erittäin niukkaa ja epävarmaa.
Ratkaisuehdotuksissa toimeentulon osalta on porauduttu harjoittelun palkallisuuteen, opintotukijärjestelmän kehittämiseen sekä asumiskustannusten kohtuullistamiseen.
Katse kohti kesätyönhakua
Juuri nyt monet opiskelijat siirtävät katseitaan kohti kesätyöhakua ja työllistyminen mietityttää. Kesätyökyselymme vastaajista 83 % oli työllistynyt viime kesänä. Aiempiin vuosiin verrattuna useampi kylteri jäi ilman kesätyötä.
Ensi kesän osalta pääekonomistimme Elias Erämaja on optimistisempi. Hän uskoo, että palvelualojen kesätyöpaikkojen määrä elpyy viime kesästä.
Ratkaisuehdotuksissa keskityttiin työelämän osalta esimerkiksi työelämän pirstaleisuuden vähentämiseen; määräaikaisten työsuhteiden pitäisi jatkossakin olla poikkeus, ei sääntö.
Positiivisen tulevaisuuskuvan luominen on tärkeää
Positiivisina kuulumisina kylterit ovat nostaneet esimerkiksi aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden ainejärjestöissä. Opiskelijat viihtyvät kampuksilla. Koronan ja sen jälkivaikutuksen aikana valmistumismäärät laskivat, mutta nyt myös ne ovat palautumassa normaalille tasolle.
Puheenvuoroissani olen keskittynyt luomaan positiivista tulevaisuuskuvaa ekonomien työelämästä, joka lukujen valossa näyttää varsin mukavalta. Olen muistuttanut, että omaa osaamista työnhaussa hyödynnettäväksi voi kerryttää myös esimerkiksi kurssitöistä, harrastuksista sekä ainejärjestön tehtävistä. Kannattaa myös tutustua Kylterin työnhaun palveluun, jossa mainiot uravalmentajamme jakavat vinkkejä työnhakuun.