Illalla odotin jo aamun ensimmäistä puhelua. Olin juuri päässyt nukkumaan illan mentyä enemmän tai vähemmän pohtiessa päivän tapahtumia. Viimeinen puhelinpalaveri oli pidetty yhdeksältä illalla.
Kaiken tämän kanssa takaraivossa hakkasivat opinnot, jotka eivät edenneet hektisen työn ja harrastusten ristipaineessa.
Yritin kuitenkin rauhoittaa lukemalla ennen unen tuloa. En pystynyt keskittymään tekstiin ja rivit vain vilisivät silmissä. Nukahdin silkkaan väsymykseen kirjan jäätyä käteeni.
Koin uupumisen tunteita joulukuussa 2016, kun olin töissä opiskelijaliikkeessä. Päivät ja illat kuluivat keskusteluissa ja neuvotteluissa eri toimijoiden kanssa liittyen YTHS:n palveluiden laajentamiseen ammattikorkeakouluopiskelijoille.
Kyse oli muiden itselleni asettamista aikatauluista. Samaan aikaan opiskelin, minkä jaksoin.
Intohimo ja näyttämisen halu voivat johtaa uupumiseen
Opiskelujen, harrastuksen tai työn yhteensovittaminen ei aina siis ole helppoa. Etenkään silloin, jos tavoitteena on menestyä hyvin opinnoissa sekä hoitaa myös muut velvoitteensa, joihin on sitoutunut.
Uupuminen voi olla haaste yhteisöissä, jossa asioita hoidetaan samalla intohimosta sekä halusta onnistua. Ulkoiset kannustimet auttavat jaksamaan, mutta niilläkin on omat rajansa.
Uupuneena tekee helposti päätöksiä, jotka eivät ole kestäviä. Virheet lisääntyvät sekä keskittymiskyky herpaantuu. Itsestään ja kavereista huolehtiminen takaa aina projektista riippumatta parhaan tuloksen.
Opiskelijatoiminnassa ja työelämässä joissain piireissä voi olla vallalla kilpailun kulttuuri, jossa työmääriä vertaillaan. Levosta ja vapaa-ajasta tinkimisestä palkitaan kehuilla sekä askeleina eteenpäin uralla.
Tätä ajattelutapaa toisinnetaan myös usein opiskelija-aktiivisukupolvesta toiseen. Uudet ja innokkaat toimijat voidaan myös uuvuttaa näillä toimintamalleilla.
Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on myös pidemmällä aikavälillä kestävän opiskelukyvyn, työuran rakentamisen sekä paremman maailman tavoittelun tukipilari.
Uupuminen näkyy erilaisina oireina
Voimavarojen väheneminen voi näkyä muun muassa keskittymis- ja muistivaikeuksina, ihmissuhderistiriitoina, uniongelmina ja erilaisina fyysisinä oireina. Nämä ja uupumiseen usein kytkeytyvät kyynistymisen ja toivottomuuden tunteet syövät elämänlaatua.
Pitkittyessään jatkuva kuormittuneisuus imee elämästä, opiskeluista sekä järjestötoiminnasta ilon ja energian. Pahimmillaan uupuminen voikin johtaa muun muassa masennukseen, ahdistuneisuuteen ja riippuvuuksiin. Omasta hyvinvoinnistaan kannattaa siis pitää huolta.
Jos oma tai kaverin jaksaminen mietityttää, on ”Miten meillä oikeasti menee?” kysymys, jonka äärelle kannattaa pysähtyä. On hyvä pohtia opiskelua tai järjestötoimintaa myös oman hyvinvoinnin näkökulmasta.
Turkka Sinisalo, hankepäällikkö, Mielenterveyspooli
Psykologin neljä vinkkiä, joilla pidät huolta jaksamisestasi
- Mitkä asiat ovat minulle elämässä tärkeimpiä? Pidä huoli, että nämä asiat näkyvät myös omassa ajan- ja energiankäytössäsi.
- Pidänkö huolta perustarpeistani? Lepää ja rentoudu riittävästi, vietä aikaa itsellesi tärkeiden ihmisten kanssa.
Liikunta ja ravinto ovat myös keskeinen osa mielen hyvinvointia.
- Mitkä asiat antavat iloa ja energiaa? Pohdi miten jokaisen omat vahvuudet saadaan esille.
Kannattaa pysähtyä usein myös yhdessä onnistumisten äärelle.
- Millaiset asiat haastavat hyvinvointiani? Tukea ja apua vaikeisiin asioihin on saatavilla.
Esimerkiksi opiskelijoille Nyyti ry:n chatissa: https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/chat/
Vinkit on koonnut MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertanen.
Mielenterveysviikkoa 2020 vietetään 15.-22.11. Viikon teemana on tänä vuonna Mistä tietää? Viikon aikana nostetaan esiin kokemuksia ja tietoa siitä, mistä voi tietää milloin on syytä hakea apua, kun mieli ei voi hyvin.
Lue myös
Missä on kypärä, joka suojaa työntekijää mielenterveyden riskeiltä?