Pienenevien ikäluokkien maassamme osaavasta työvoimasta on puutetta. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan vuonna 2019 jäi syntymättä 65 000 työpaikkaa osaajapulan takia. Työvoiman saatavuusongelma on niin suuri, että se rajoittaa Suomen talouskasvua.
Ilman nykyistä työperäistä maahanmuuttoa työikäinen väestö laskisi kymmenillä tuhansilla vuodessa. Maahanmuutosta huolimatta vuosien 2010–2019 välisenä aikana työikäisten määrä on Suomessa vähentynyt 130 000 henkilöllä. Trendi jatkuu, jos suuntaa ei muuteta.
Työperäisen maahanmuuton lisääminen parantaa työvoiman saatavuutta ja vastaa huoltosuhteen heikkenemisen tuomiin haasteisiin sekä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin.
Kehysriihestä tarvitaan kunnianhimoiset valtakunnalliset KTM-tavoitteet
Tähän hetkeen asti Suomesta on puuttunut pitkäjänteiset ja kunnianhimoiset koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tavoitteet eli KTM-tavoitteet. Jos ja kun hallituksen kehysriihestä sellaiset aikaansaataisiin työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän valmistelutyön pohjalta, niin KTM-toimintaa olisi mahdollista edistää rohkeammin yhdessä eri toimijoiden välillä.
Kun luodaan yhteinen tavoitetila, saadaan eri toimijat pelaamaan entistä enemmän samaan suuntaan. Kun toimitaan yhdessä, kaupungit osaavat ennakoida paremmin asuntotuotantotarpeita, korkeakoulut aloituspaikkamääriä ja yritykset järkevyyttä pidemmällä tähtäimellä investoida Suomeen.
Tässä muutamia näkemyksiä siitä, mihin kunnianhimoisten KTM-tavoitteiden asettaminen johtaisi.
1) Suomi menestyisi paremmin globaalissa kilpailussa kansainvälisistä osaajista
Elämme vuotta 2021. Jo yhdeksän vuoden kuluttua Afrikan manner on ainut manner maailmassa, jossa on kasvava määrä nuoria aikuisia. Globaali kisa kansainvälisestä työvoimasta on hyvin nopeasti kovenemassa. Asettamalla KTM-tavoitteet jo nyt annamme Suomelle yhdeksän vuotta aikaa virittää kansantalouden kone, julkiset palvelut ja työmarkkinat siihen, että kisaisimme globaalisti top-5 maan joukossa kansainvälisistä osaajista.
Nykytilanteessa olemme OECD-maiden vertailussa 18. houkuttelevin maa kansainväliselle korkeasti koulutetulle työvoimalle ja 3. houkuttelevin maa korkeakouluopiskelijoille.
2) Suomeen investoitaisiin enemmän ja tänne syntyisi uusia yrityksiä sekä yksityisen sektorin työpaikkoja
Tilastokeskus arvioi, että ilman suunnanmuutosta Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2031. Maa, jossa vanhusväestö kasvaa ja eläke-, vanhushuolto- sekä sotemenot myös, ei houkuttele investointeja samalla lailla kuin maa, jossa kasvaa etenkin työikäinen väestö. Tämä on yksi keskeinen ero sille, miksi esimerkiksi Ruotsin pitkän aikavälin investointi- ja kasvunäkymät ovat Suomea paremmat.
Luomalla positiivisempi tulevaisuusnäkymä kansantaloudelle saadaan myös lisää investointeja yrityksiin.
3) Luotaisiin positiivisempi tulevaisuusnäkymä myös muualle kuin Suomen isoimpiin kaupunkeihin
Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan viimeisten kolmen vuoden aikana lähes joka kolmannessa kunnassa syntyvän ikäluokan koko on jäänyt enintään yhteen koululuokalliseen ja joka toisessa kunnassa alle kahteen luokalliseen. Todellisuudessa muuttoliikkeen vuoksi luvut ovat vieläkin lohduttomampia. Ajan myötä sama paine voi vaikuttaa lopulta Suomen korkeakouluverkostoon, ellei valita uutta suuntaa.
KTM-toiminta voisi hyvin luoda mahdollisuuden myös todella pienille kunnille luoda itselleen positiivisemman tulevaisuusnäkymän. Närpiön onnistumisesta on syytä ottaa mallia. Valtakunnallisesti tähän tulisi jopa kannustaa.
Asia saa tukea kansalaisiltakin. Kaksi kolmesta suomalaisesta kannattaa aktiivista työperäistä maahanmuuttoa keinona turvata peruspalvelut ja riittävä työvoima.
Kunnianhimoisten KTM-tavoitteiden asettamisella voidaan luoda positiivisempi tulevaisuusnäkymä Suomelle. Se aikaansaisi positiivisen kierteen, jonka hedelmistä moni tuleva sukupolvi kiittää.
Kirjoitus on Lisää talouskasvua -blogisarjan toinen osa. Siinä esitetään elinkeinopoliittisia avauksia, joilla mahdollistettaisiin Suomeen nopeampi talouskasvu.
Lue myös sarjan ensimmäinen osa.
Tutustu myös:
Kansainvälisen rekrytoinnin opas tukee monimuotoista rekrytointia
Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on moninkertaistettava
We need more success in Finland – international students will help Finland succeed