On ollut pitkiäkin aikoja, jolloin olemme pitäneet 1300 kilometrin Venäjän rajaa etunamme. Suomea on markkinoitu länteen väylänä Venäjälle ja venäläisille väylänä länteen. Putinin kaistapäinen hyökkäys Ukrainaan puristi näistä kolhuja saaneista ihanteista viimeisetkin pisarat.
Pitkän rajan mahdollisuudet muuttuivat nopeasti erilaisiksi uhkakuviksi. Maariskeistä puhutaan vielä synkemmin äänenpainoin kuin kylmän sodan aikana, jolloin markka otti ensimmäisenä paineet vastaan. Nyt pörssi on ollut levoton ja valtion lainojen korot ovat kääntyneet jyrkkään nousuun, erityisesti suhteessa Saksan maksamiin korkoihin.
Haluttaessa kuvasta saa rakennettua todella synkän, mutta silloin se erkanee todellisuudesta.
Maantieteelle emme tietenkään vieläkään voi mitään, siihen on vain taas kerran asennoiduttava uudelleen. Suomi on kuitenkin vakaa demokratia, jossa kansalaiset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet kykenevänsä voittamaan ongelmia pragmaattisella ajattelulla.
Suomalaiset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet kykenevänsä voittamaan ongelmia pragmaattisella ajattelulla.
Valtion lainojen korkojen nousuun maantiede ei tarjoa ainoaa selitystä. Julkisen talouden näkymiä ei Suomessa saa millään näyttämään valoisilta. Budjettikehyksiä on rikottu jo valmiiksi, ja nyt paineita on tulossa puolustusmenoista, sote -uudistuksesta, pandemian jälkihoidosta, pakolaisvirroista ja vihreästä siirtymästä. Suomi ei ole luottoluokittajien silmissä kolmen A:n maa, eikä sitä kannata uskotella itselleenkään.
Ennenkin on osattu korjata pahoja ongelmia
Suomalaiset yritykset ovat viime viikkojen aikana joutuneet arvioimaan strategioitaan uudelleen. Miljardien investointeja Venäjälle alaskirjataan. Lohtua ei tuo se, että isku on Venäjälle vielä kovempi ja pitkäkestoisempi.
Sijoittajat ovat vetäneet rahojaan pois niistä yrityksistä, jotka ovat Venäjälle investoineet. Se on osaltaan vaikuttanut pörssin heilahteluun, vaikka nähdyissä ”korjausliikkeissä” on voinut olla maantiedettäkin. Analyytikoilla ei tästä asiasta tunnu olevan aivan yhtenäistä kuvaa. Osa on sitä mieltä, ettei geopolitiikka ole riskejä kasvattanut.
Yritysmaailman ongelmat eivät tällä hetkellä ole likimainkaan samaa luokkaa kuin ne olivat 1990-luvun alussa.
Se on ainakin selvää, että yritysmaailmassa ongelmat eivät tällä hetkellä ole likimainkaan samaa luokkaa kuin ne olivat 1990-luvun alussa, ja silloinkin ne osattiin korjata.
Maantiede ei määrää meitä
Turvallisuutemme eteen olemme tehneet paljon. Yksi on kuitenkin vielä tekemättä. Suomi on pitkän Venäjän rajansa kanssa yhä Naton ulkopuolinen maa. Nato-maassa asuva sijoittaja ei varmasti näe Suomen jäsenyyttä samalla tavalla kuin Suomessa on totuttu näkemään. Hänen mielessään Nato on läntisen maailman itsestäänselvyys.
Suomessa koko kysymys vaikutti vain vähän aikaa sitten ideologiselta ja periaatteelliselta. Ällistyttävän nopeasti mielialat muuttuivat. Pragmaattisuus osoittautui taas kansalliseksi hyveeksi.
Kokonaan tulevaisuus ei ole käsissämme, mutta voimme tehdä paljon riskien hallitsemiseksi.
Suomalaisten on nyt vain sopeuduttava tykkänään uudenlaiseen maailmaan. Tärkeintä on unohtaa fatalismi. Vaikka maantiede on paljastanut Suomen riskiasemasta paljon, se ei määrää meitä.
Kokonaan tulevaisuus ei ole omissa käsissämme, mutta voimme tehdä paljon omien riskiemme hallitsemiseksi. Siihen työhön on nyt kaikkien keskityttävä.