Pari viikkoa sitten Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) julkaisivat tutkimuksen kotitalousvähennyksestä. Moni vähennyksen käyttäjä oli uutisoinnista ymmällään, sillä omien kokemusten perusteella tutkimustuloksen odotettiin olevan päinvastainen.

Vaikka kotitalousvähennystä ei näillä tiedoin kannata kuopata, jotain voimme havaita tutkimuksesta ja siitä syntyneestä keskustelusta. 

Vähennys edistää palveluiden käyttöä ja arjessa jaksamista 

Osa kotitalousvähennyksen käyttäjistä selvästi kokee, että vähennyksellä on ollut vaikutusta palvelujen käytön määrään. Ekonomien jäsenkyselyn vastaajista yli 90 % kertoi hyödyntäneensä kotitalousvähennystä viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi 82 % kotitalousvähennyksen käyttäjistä ilmoitti, että vähennys on lisännyt heidän hankkimiensa palvelujen määrää joko merkittävästi tai jonkin verran.

On huomattava, että VTT:n ja PT:n tutkimus ei tarkastellut palvelujen käytön vaikutuksia ihmisten jaksamiseen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi ruuhkavuosia eläville lapsiperheille tai muuten arjessa tukea tarvitseville kotitalousvähennys voi olla juuri se riittävä taloudellinen kannustin, joka alentaa kynnystä palvelujen ostamiselle. Parhaimmillaan kotitalousvähennys edistää arjessa ja työssä jaksamista, kun kotitaloustöihin muuten käytetty aika vapautuu levolle, harrastuksille tai perheen yhdessäololle.

Kotitalousvähennystä ei tunneta erityisen hyvin 

Mielenkiintoinen VATT:n ja PT:n tutkimuksesta esiin nouseva huomio on, että kotitalousvähennystä ja sen käyttömahdollisuuksia ei tunneta erityisen hyvin. Tietoisuus kotitalousvähennyksen määrästä ja korvausprosentista oli melko vähäistä. Vähennykseen oikeutetut eivät myöskään ole ilmoittaneet verottajalle kaikkia niitä menoja, joista vähennyksen voisi saada.

Ekonomien jäsenkyselyyn vastanneista suurin osa oli käyttänyt kotitalousvähennystä remontointiin ja kotisiivoukseen, joita tarjoavat yritykset yleensä myös mainostavat vähennystä. Huomattavasti pienempi osuus oli käyttänyt vähennystä hoivapalveluihin, joiden aktiivisemmalla ja laajemmalla käytöllä olisi todennäköisesti positiivisia hyvinvointivaikutuksia.

Kotitalousvähennyksen tuntemisen ja käytön kannalta olisi tärkeää, että vähennyksen määrää ja laajuutta ei jatkuvasti rukattaisi. Tämä toisi myös verotukseen vakautta ja helpottaisi palveluiden käytön suunnittelua.

Tutkimus kotitalousvähennyksestä on tervetullutta 

Kotitalousvähennys on ollut Suomessa käytössä jo pitkään, mutta sen vaikutuksista julkiseen talouteen on ollut tähän mennessä varsin niukasti tutkimustietoa. VATT:n ja PT:n tutkimus on ensimmäinen kattava tutkimus kotitalousvähennyksen vaikutuksista, ja siitä saatu tieto on hyvin tarpeellista. Myös täydentävää tutkimustietoa tarvitaan, jotta järjestelmää voidaan kehittää paremmaksi.

Työllisyyden parantaminen, kotitalouspalvelujen kysynnän lisääminen ja harmaan talouden vähentäminen ovat yhteiskunnan näkökulmasta tärkeitä tavoitteita, joita vähennyksen tulisi palvella. Lisää tietoa tarvitaan etenkin kotitalousvähennyksen pidemmän aikavälin vaikutuksista sekä siitä, miten palvelujen käyttäjät kokevat vähennyksen vaikutukset ostokäyttäytymiseensä ja arjen hyvinvointiin. Myös nämä näkökulmat on otettava huomioon, kun suunnitellaan kotitalousvähennyksen tulevaisuutta.