Muun muassa näistä syistä olemme mukana julkaisussa, jonka tarkoituksena on tarjota päättäjille työkaluja Suomen kilpailukyvyn edistämiseen ja kansainvälisen työvoiman houkutteluun.
Mutta miksi maahanmuuton sujuvoittaminen on niin tärkeää?
1) Työllisyyden kasvu on jo pitkään nojannut maahanmuuttajiin
Julkistalouden tilanne olisi selvästi huonompi ilman maahanmuuttajia. Itse asiassa työpaikkojen määrän kasvu on koko 2000-luvun perustunut maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä työllistymiseen.
Vuosien 2000–2021 aikana vieraskielisten työllisten määrä on kasvanut 164 000 henkilöllä, kun kotimaisten kielten määrä on tippunut 15 000 henkilöllä. Työperäinen maahanmuutto on siis jo pidempään muodostanut Suomen työllisyyden kasvusta aina vain merkittävämmin osan.
2) Euroopan väestö vanhenee
Suomessa ei olla riittävästi varauduttu väestön ikääntymiseen, ja jo nyt julkistalous on mittavasti alijäämäinen sekä velkaantunut.
Keskustelua on välillä käyty hieman oudosta näkökulmasta. Aivan kuin Suomi olisi jotenkin erityisen ikääntynyt ja eri asemassa kuin muu Eurooppa. Kuitenkin Euroopan maat ovat kauttaaltaan verrattain ikääntyneitä.
Vuonna 2018 Suomi oli vanhuushuoltosuhteiden vertailussa toisena. EU-28 keskiarvo oli 30,5 prosenttia ja se on nousemassa 50 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa, että jokaista yli 65-vuotiasta kohti on enää kaksi työikäistä.
Tämän vaikutuksia ei olla täysin tiedostettu. Se muuttaa kaiken.
Jos meillä on talouskasvua, niin jatkossa yhä isompi osa siitä suuntautuu pelkästään kattamaan kasvavia eläkemenoja, sosiaali- ja terveysmenoja sekä vanhushuoltoa.
Kun oma väki ei riitä, tarvitsemme työntekijöitä ja veronmaksajia muualta.
3) Globaali kisa työperäisestä maahanmuutosta kiihtyy
Konsultointiyritys Korn Ferryn raportin mukaan vuonna 2030 maailmanlaajuinen työvoimapula on 85 miljoonaa henkilöä. Se tarkoittaa karkeasti arvioituna noin 8 500 miljardia dollaria yritysten saamatta jääviä tuloja.
Kaiken edellä mainitun valossa on ymmärrettävää, miksi Puola myöntää EU-maista eniten työperäisiä oleskelulupia EU-maiden ulkopuolelta tulevalle työperäiselle maahanmuutolle. Samanaikaisesti Saksa lisää eri keinoin maan houkuttelevuutta työperäiselle maahanmuutolle. Yksi kerrallaan Euroopan väkirikkaat maat lähtevät mukaan globaaliin kisaan työvoimasta. Kuinka käy Suomelle?
Meillä on toki puhdas luonto, turvallista ja vakaata, arvostettu koulutus ja osaaminen, tasa-arvoa sekä työelämän yhteensovittamista muun elämän kanssa. Mutta se ei jatkossa riitä. Kisa kovenee.
Tänne tulemisen pitää olla helppoa. Olemme hyviä pelkistämään asioita, miksi emme tekisi sitä maahantuloprosessien osalta? Yhden luukun periaate ja kahden viikon palvelulupaus erottuisivat maailmalla.
Kyse on vieraanvaraisuudesta heitä kohtaan, jotka haluavat tulla Suomeen rakentamaan paitsi omaa elämäänsä myös tukemaan yhteiskuntamme kehitystä. Siksi meidän kannattaa ehdottomasti panostaa maailman parhaimpien maahanmuuttoprosessien käyttöönottamiseen.
Kohti maailman parhaimpia maahanmuuttoprosesseja!
Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen – Yhden luukun periaate ja kahden viikon palvelulupaus.
Julkaisussa esitetään seitsemän konkreettista keinoa, joilla voidaan luoda Suomeen maailman parhaimmat prosessit maahanmuutolle. Niiden keskiössä on tarkastella maahanmuuttoa kokonaisvaltaisesti, yksittäisen maahan muuttavan henkilön näkökulmasta ja luoda palvelulupaus, joka ohjaisi prosessien kehittämistä.
Julkaisun laati Suomen startup-yhteisö yhteistyössä pelialan kattojärjestö Neogames Finlandin, Teknologiateollisuuden, Suomen Ekonomien ja Helsingin kaupungin kanssa. Se julkaistiin 27.2.2024.
