Siitä oli taas onnistuneena esimerkkinä Ekonomien yrittäjyyden ideariihi, jossa joukko uteliaita mietti, miten:
• muokata palveluja sopimaan paremmin yrittäjäjäsenille.
• auttaa heitä, jotka haaveilevat, tai ovat jo siirtymässä yrittäjyyteen.
• auttaa yrittäjiä vahvistamaan yhteyksiä muihin ekonomeihin. Yrittäjyyden ideariihi on osa Suomen Ekonomien laajempaa palvelukokonaisuutta, jossa muutamme toimintaa jäsenlähtöisemmäksi ja selkeytämme toimintoja. Myös kehitämme uusia palveluita ja tapoja toimia. Kuuntelemme, minkälaisista palveluista on eniten arvoa jäsenillemme ja tuleville jäsenillemme. Mietimme, miten vastaamme ekonomien tarpeisiin koko elinkaaren ajan ja miten saamme monipuolisen osaamisen kaikkien käyttöön. Se on varmaa, että tekemisessä on mennyt jokin pieleen, kun asioista ei tiedetä ja esimerkiksi ekonomin siirryttyä elämänkaarellaan yrittäjäksi, jäsenyys on katkolla. Näin ei tarvitse olla.
Ideariihestä noussutta
Tämä ei ollut ensimmäinen yrittäjyyden työpaja. Ehkä toinen tai kolmas. On jännää seurata, kuinka aivan erilaisista lähtöasetelmista keskustelut päätyvät hyvin samankaltaisiin filosofisiin asioihin: haluun auttaa, kuulua, samaistua ja saada yksilöllistä tukea. Minulle on myös tärkeätä kuulla samankaltaisista asioista useasta eri näkökulmasta. Se vahvistaa käsitystäni ja ymmärrystä, että menemme toivottuun suuntaan. Toisaalta myös haastaa Ekonomeja. Ideariihessä keskustelimme paljon identiteetistä ja sisäisestä yrittäjyydestä. Sisäisen yrittäjyyden myötä yrittäjyyden käsite laajenee entisestään, osaksi ekonomi-identiteettiä, monipuolista osaamista, tapaa toimia ja kehittyä. Sisäisessä yrittäjyydessä näkökulmaa käännetään pohtimaan myös, mitä osaamista minulla on tarjota sinulle. Yrittäjälle lisäarvo tulee monipuolisista osaamisverkostoista. Konkreettisina keinoina verkostojen hyödyntämisestä mietimme moderoituja ja fokusoituja tapaamisista. Itselleni nousi esille uusi termi unconference, jossa passiivisen osallistumisen sijaan osallistujat vievät sisältöä tarpeidensa suuntaan ja ohjelma on löyhästi ohjattua. Lisäksi päätänsä nosti Ekonomi Hubit, jotka kokoaisivat ihmisiä työskentelemään, viettämään aikaa tai toimimaan yhdessä. Pienessä mittakaavassa kohtaamispisteet saattaisivat olla Ekonomeille nimettyjä työskentelypisteitä muiden Hubien ja työskentelytilojen sisällä. Pienen googlauksen jälkeen pohdittiin, onko verkkosivuilla tarpeellista lokeroida jäsenet työnhakijoihin, esimiehiin tai yrittäjiin? Tärkeätä on mahdollisuus samaistua, tunnistaa ja löytää itsensä yhteisöstä ja yhteisössä. Asiakas odottaa, että tunnemme ekonomien elinkaaren ja annamme muutostilanteissa yksilöllistä tukea. Juuri minulle. Yrittäjänä. Opiskelijana. Unelmoijana.
Haluammeko olla menestyvän yrittäjyyden mahdollistajia ja unelmien herättäjiä?
Minun tehtävänä on huolehtia, että jäsenen ääni näkyy yrittäjätoiminnassa. Ideariihen aihiosta luomme kiteytyksen tarpeista, joita jalostamme ja priorisoimme yhdessä. Ideariihen ja yrittäjyyden työpajat fasilitoi ja löydökset kiteyttävät Ghost Companyn Miikka Leinonen ja Jussi Tapio. Aihioita testataan Oulun Enterpisessä ja yrittäjäkyselyssä. Jos löydökset saavat riittävän suuren tärkeysarvon, ne viedään toimintaan ja testaukseen. Kaikkea ei onneksi tarvitse tuottaa itse, vaan sopivien verkostojen kanssa. Osa ajatuksista oli pitkänlinjan muutoksia, osa asioita, jotka voi viedä käytäntöön jo maanantaina.