Artikkeli on osa Ekonomien lisää talouskasvua blogisarjaa, jossa esitetään elinkeinopoliittisia avauksia, joilla Suomeen mahdollistettaisiin strategisilla päätöksillä edellytykset nopeammalle talouskasvulle.
Yritysjohtajat ja sittemmin poliittiset päätöksentekijät ovat tuskailleet hidasta tuottavuuskehitystä läpi 2010–luvun. Kun julkisella sektorilla sote-, eläke- ja vanhushuoltomenot alati kasvavat sekä syövät yhä isomman osuuden julkisen sektorin menoista, on korostettu tarve löytää tapoja kiihdyttää talouskasvua. Muutoin on riskinä, että joudumme palveluiden ja tukien leikkausten sekä veronkorotusten mittavaan kierteeseen, josta on nähty vasta ensiaskeleet.
Tämän vuoksi tarvitaan lisää kasvutekoja. Luodaan ennakoitava, kannustava ja muutoinkin kasvun edellytyksiä tukeva investointiympäristö. Tätä tukisi etenkin se, että lukuisten muiden OECD-maiden tavoin luotaisiin yritysten omalle TKI-toiminnalle verokannustin.
Budjettiriihestä kasvutekoja
TKI-panostukset ovat madelleet Suomessa 2,8 %/BKT tasolla, vaikka Suomessa ollaan sitouduttu nostamaan tämä vuoteen 2030 mennessä tasolle 4 %/BKT. Yksityisten yritysten T&K-investoinnit ovat yli kaksi kolmasosaa Suomen T&K-investoinneista. Julkisiakin investointeja on lisättävä, mutta tuottavuuskasvun merkittävimmät ajurit riippuvat siitä, tehdäänkö yrityksille houkuttelevammaksi investoida TKI-toimintaan Suomessa.
Jos verrataan kasvuennustetta ennen korona-aikaa, niin kyseisen tavoitteen toteuttaminen tarkoittaisi miljardeina euroina sitä, että yritysten tulisi tuplata vuotuiset TKI-investointinsa Suomessa reilusta 4 miljardista yli 8 miljardiin. Tämä edellyttää lisää kannustimia TKI-toiminnalle ja muutoinkin investointiympäristön tekemistä houkuttelevammaksi.
Budjettiriihessä on mahdollisuus valita, että panostetaan parempaan tulevaisuuteen. Ilmastotekojen lisäksi tarvitaan TKI-tekoja.
Alla muutamia perusteluja sille, miksi budjettiriihessä tulee tehdä päätös TKI-verovähennyksen käyttöön ottamisesta yritysten oman TKI-toiminnan käynnistämiselle tai vahvistamiselle.
1) TKI-yritysverovähennyksen hyödyt ovat suuret
Tarvitsemme lisäpanostuksia julkiseen sekä etenkin yksityiseen TKI-toimintaan. Verrokkimaihin nähden etenkin T&K-investointien väheneminen finanssikriisistä lähtien ja ICT-investointien kasvun hidastuminen ovat heikentäneet työn tuottavuuden kasvua. Ruotsiin verrattuna Suomen tuottavuuden kasvu on erityisesti heikompaa tietointensiivisissä palveluissa.
Jotta saamme asteittain nostettua TKI-panostuksia, on yrityksille mahdollistettava pitkäjänteisellä tavalla nykyistä paremmat kannustimet investoida tulevaisuuteen. Tähän TKI-verovähennystuki on oiva väline, koska se lisää kansainvälisten kokemusten perusteella tutkitusti TKI-investointeja sekä patentointia, se on teknologianeutraali tapa tukea TKI-toimintaa ja sillä on pienemmät hallintokulut kuin suorilla yritystuilla.
2) Myös teknologianeuvottelukunta esittänyt verokannustinta
Hallituksen asettama korkea tason teknologianeuvottelukunta korosti raportissaan TKI-panostusten lisäämisen merkitystä. Risto Siilasmaan puheenjohtama työryhmä päätyi esittämään yhtenä konkreettisena keinona, että otetaan käyttöön Suomelle soveltuva yritysten oman T&K-toiminnan verokannustin. Sen lisäksi työryhmä esittää, että Suomi nostaisi T&K-tavoitteensa viiteen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2033 mennessä.
Innovaatiotoiminnan kärkimaa Israel panostaa T&K-toimintaan viisi prosenttia BKT:sta. Tämän vuoksi Israelissa syntyy jatkuvasti uusia korkean tason innovaatioita, tuotteita ja palveluita, joilla on laajat positiiviset ulkoisvaikutukset.
3) Mittavammat TKI-toimintapanostukset edellytyksenä sote-menojen kattamiselle
Elämme Suomessa tilannetta, jossa sosiaali- ja terveys-, eläke- ja vanhushuoltomenot kasvavat hyvin nopeasti. Niiden suhteellinen osuus kaikista julkisen sektorin menoista kasvaa myös. Samanaikaisesti koronaa edeltäneenä aikana valtiontalous on ollut alijäämäinen 11 vuotta ja kuntatalous 19 vuotta.
Poliittisesti on toki helpompaa lisätä näitä menoja, mutta mikäli ne halutaan kestävällä tavalla kattaa, niin ensin on panostettava selvästi nykyistä enemmän TKI-toimintaan. Sitä kautta vahvistetaan tuottavuuskasvua, jonka kautta pääsisimme nykyistä paremmalle kasvu-uralle.
Konkreettisilla TKI-teoilla luodaan positiivisempi tulevaisuusnäkymä Suomelle. Se loisi muutoinkin lisää uskoa siihen, että tänne kannattaa investoida.
Kirjoitus on Lisää talouskasvua -blogisarjan kolmas osa. Siinä esitetään elinkeinopoliittisia avauksia, joilla mahdollistettaisiin Suomeen nopeampi talouskasvu.
Lue myös sarjan ensimmäinen osa ja toinen osa.
Tutustu myös:
Akavan kasvuohjelma, jossa ehdotetaan mm. yritysten TKI-verovähennyksen käyttöönottamista