Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään tänä vuonna 22.4. ja sen teemana on osallisuus ja oikeus apuun. Viikon tarkoituksena on herättää keskustelua opiskelijoiden mielenterveydestä ja korostaa sitä, että jokainen on avun arvoinen. Suomen Ekonomit on mukana edistämässä opiskelijoiden mielenterveyttä muun muassa Terve mieli, hyvinvoiva kylteri -hankkeen kautta.
Mielenterveyskysymykset ovat nousseet tapetille mm. Koronapandemian myötä ja hyvä niin. Nykypäivänä yhä useampi uupuu jo opiskeluaikana, eikä ihmekään: siinä saa olla monena, kun hoidettavana on opintojen lisäksi hyvät arvosanat, mahdollinen järjestötoiminta, ihmissuhteet sekä oma elämä ja kesätöiden hakeminen. Helsingin Yliopiston tutkimuksen mukaan jopa 60 prosenttia opiskelijoista kokee olevansa täysin uupuneita tai uupumisriskissä.
Nämä ovat hälyttäviä lukuja. Jotain on tehtävä. Kyse ei ole pelkästään siitä, että opiskelijoilla on paljon tehtävää vaan myös siitä, että keskusteluilmapiiri ei vieläkään ole valmis sille, että uupumuksesta tai muista mielenterveyden ongelmista voitaisiin puhua täysin avoimesti. Sen lisäksi avun saamisessa voi kestää kohtuuttoman pitkään.
Yksikään ongelma ei ole liian pieni hoidettavaksi
Opiskelijoiden mielenterveyspäivän teema osallisuus ja oikeus apuun on tärkeä. Yksikään ongelma ei ole liian pieni hoidettavaksi ja jokainen ihminen ansaitsee tulla kohdatuksi. Ongelmien ja haasteiden vähättelylle ei tule antaa sijaa.
Sen sijaan, että kannustat masentunutta ystävääsi menemään metsään haukkaamaan happea, voit kysyä, miten voisit auttaa häntä hänen tilanteessaan. Läsnäolo ei vaadi tutkintoa. Et välttämättä voi tietää, miltä toisesta tuntuu, mutta voit kuitenkin yrittää ymmärtää ja sitä kautta antaa tukesi hänelle.
Puhuimme jo viime marraskuussa siitä, että elinkeino tarvitsee ehjiä ekonomeja ja olemme samaa mieltä edelleenkin. Opiskelu kauppatieteellisessä yksikössä ja sitä seuraava KTM-tutkinto ei suojaa mielenterveysongelmilta ja siksi stigmaa tulee poistaa aiheen ympäriltä.
Mielenterveysongelmat eivät tee toisesta sen huonompaa controlleria, salkunhoitajaa tai markkinointiosaajaa. Toivon, että avoin keskustelu mielenterveysongelmista jatkuu, jotta niiden tavallisuus ymmärretään. Masennus, ahdistuneisuus tai alakulo ei välttämättä näy päälle päin ja siksi onkin tärkeää, että ongelmia osataan tunnistaa. Parhaassa tapauksessa opiskelija saa avun jo ennen kuin ongelmia edes ehtii syntyä.
Muista: happinaamari ensin itselle, sitten muille
Se, että on tukena ja välittää ihmisistä ympärillään on äärimmäisen tärkeää. Ystävyys ei kuitenkaan saa kuormittaa juuri sinua liikaa ja ystävän tukeminen ei saa tarkoittaa sitä, että jätät itsesi paitsioasemaan. Lentokoneista tuttu “aseta happinaamari ensin itsellesi ennen kuin autat muita” toimii myös tässä asiassa.
Muista, että vaikka ongelmasi olisikin pienempi kuin toisen, on sen hoitaminen yhtä lailla tärkeää. Jos sinä et pidä huolta omasta hyvinvoinnistasi, kuka sen tekee?
Toivon, että muistat että sinun tunteellasi on merkitystä ja sinun ongelmasi ei ole sen pienempi kuin jonkun muun. Sinulla on yhtäläinen oikeus saada apua ja sinä olet tärkeä.
Lue myös:
Opiskelija, liity KOKO-työttömyyskassaan
Miten ihmeessä koronavuosi voisi olla paras vuosi ikinä? Näin, sanoo Saku Tuominen
#Taloudentekijät 5: ”Edunvalvonta on voimalaji” – vieraana Riku Salokannel
Uutta! Luo itsellesi profiili jäsensovelluksessa ja ota hyödyllinen ominaisuus heti käyttöön