Hellman Veera
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503858229

On tarkoituksenmukaista keskustella, miten voimme pitää huolen siitä, että asuttamamme planeetta jää asumiskelpoiseksi myös tuleville sukupolville. Kauppatieteiden näkökulmasta yksi kiinnostava tulokulma keskusteluun on vastakkainasettelu liike-elämän ja ilmastonmuutoksen välillä.

On totta, että maailma on pullollaan yrityksiä, joiden toimintaperiaatteisiin ei lukeudu elinympäristömme kunnioittaminen. Lisäksi yrityksen toiminta voi olla suoraan haitallista esimerkiksi ilmaston lämpenemistä tai luonnon monimuotoisuutta ajatellen. 

Ilmastoystävällisyys voi luoda etulyöntiaseman markkinoilla.

Onneksi olemme kuitenkin matkalla kohti sellaista liike-elämää, jossa yhä useampi yritys ajattelee ilmastoystävällisyyden enemmänkin voimavarana, joka voi luoda etulyöntiaseman markkinoilla. 

Tästä oiva esimerkki on SSAB, joka on kertonut tuovansa hiilineutraalia terästä markkinoille jo vuonna 2026, kuten tässä Helsingin Sanomien jutussa (vain tilaajille) kerrotaan. Kauppalehtikin kirjoitti pääkirjoituksessaan 25.6. (vain tilaajille tämäkin), että hiilineutraalius on puhdasta bisnesvainua.

Kestävyyskysymyksistä ja ilmastoasioiden huomioimisesta on siis eittämättä tulossa ainakin jonkinasteinen kilpailuvaltti. Työkaluja ja ohjausta kaivataan myös valtion tasolta. 

Kun kannustimet ovat kunnossa, yritysten on helpompi tehdä kestävämpiä päätöksiä.

Suomen Ekonomit ehdottaa työkalupakkiin esimerkiksi verotuksen painopisteen muuttamista haittojen verotukseen, tukea kestäviin investointeihin sekä panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Kun kannustimet ovat kunnossa, yritysten on helpompi tehdä kestävämpiä päätöksiä, vaikka ne lyhyellä aikavälillä maksaisivatkin enemmän kuin ratkaisut, jotka saastuttavat elinympäristöämme.

Tiedostava ekonomi ymmärtää vaikutusten kokonaiskuvan

Mitä ekonomeihin itseensä tulee, koulutuksessa on tärkeää panostaa siihen, että jokainen valmistunut ekonomi osaa arvioida erilaisten päätösten vaikutukset niin talouteen kuin ilmastoon ja ympäristöön lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. 

Kun koulutus antaa valmiudet huomioida koko kestävän kehityksen spektrin, jokaisen ekonomin on helpompi olla mukana tekemässä vastuullisia päätöksiä. 

Olen täysin vakuuttunut siitä, että ei aikaakaan, kun liike-elämän ja saastuttamisen välillä ei enää nähdä yhtäläisyysmerkkiä. Sen sijaan näiden kahden välillä on toivon mukaan sellainen side, jossa otetaan huomioon, että ilmastonmuutosta torjutaan samalla kun talous kasvaa ja liike-elämä voi hyvin.

Lue lisää:

Suomen Ekonomien tavoitteena on olla hiilineutraali organisaatio vuoteen 2025 mennessä

Kestävää kauppatieteiden opetusta?