Koulutus on yleisin tie asiantuntijuuteen. Enää se ei ole ainoa polku, sillä tietoa on paljon saatavilla ja se on jokaisen ulottuvilla. Tämän seurauksena asiantuntijuuden muotti on muuttunut. Mitä haasteita se tuo uskottavuuden tai syväosaamisen näkökulmasta? Asiaa avaavat B2B-myynnin asiantuntija Jan Ropponen ja koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Mika Parkkari.
”Itseään voi kutsua asiantuntijaksi milloin vain, mutta onkin eri asia miten muut sen näkevät. Jos tekee asioita, pystyy ylläpitämään asiantuntijuutta. Tekeminen opettaa kymmenen kertaa tehokkaammin kuin lukeminen tai sivusta seuraaminen”, Ropponen kertoo.
”Asiantuntijuus on uusiutumisen vaihtelua. Jos et pysty uusiutumaan nopeasti tai toimintasi ei uusiudu, niin silloin et pysy asiantuntijuudessa kiinni”, Parkkari uskoo.
Henkilöbrändäys on työelämän arkea, mutta sen väkinäisyys nostaa karvat pystyyn.
”Henkilöbrändiäkin myydään. Se on ikään kuin tuote, joka sinun pitää itsellesi hankkia tai ostaa. En jaksa uskoa brändiin hokkuspokkustemppuna”, Parkkari toteaa.
”Siinä ahdistaa se, että moni yrittää heikolla substanssilla rakentaa brändiä. Mielummin mietittäisiin oman substanssin kehittämistä ja keskityttäisiin tekemiseen. Se on vain seuraus hyvästä duunista, että siitä muodostuu jonkinlainen brändi tai hyvä mielikuva ihmisille”, Ropponen uskoo.
Keskustelua luotsaavat futuristi Perttu Pölönen ja Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen.
Voit kuunnella jaksot Spotifyssa, SoundCloudissa, Apple Podcastissa ja Google Podcastissa tai katsoa ne Youtubessa. Ehdota aihetta tai anna palautetta: taloudentekijat@ekonomit.fi