Työllisyys. Suomessa olisi panostettava perhevapailta töihinpaluun turvaamiseen.
Työmarkkinajohtaja Riku Salokannel: “Vanhempien mahdollimman nopea ja sujuva paluu perhevapailta töihin ei ole tärkeää ainoastaan työllisyyden kannalta. Mitä nopeammin työntekijä palaa töihin, sitä helpompi paluu hänelle itselleen on.”
Haasteet. Ekonomeista lähes neljännes on kokenut, että työnantaja hoiti töihin paluun huonosti.
- Työ on muuttunut heikommaksi sisällöltään tai vaatimuksiltaan.
- Työpaikka on saattanut hävitä, eikä uutta tehtävää löydy.
- Perhevapaalla olevaa ei huomioida uusien tehtävien auetessa.
Koska perhevapaat eivät jakaudu tasaisesti, eniten haasteita kohtaavat äidit.
“Kärjistäen voi sanoa, että naisekonomi joutuu aloittamaan uransa alusta yhtä monta kertaa kuin hänellä on lapsia.“
Epätasa-arvo. Perhevapaiden tasainen jakautuminen vanhempien kesken
- lyhentää poissaoloaikoja
- mahdollistaa äitien palkkakehityksen
- helpottaa töihin palaamista.
Viime syksynä voimaan tullut perhevapaauudistus tuo joustavuutta mutta ei ohjaa riittävästi tasapuolisuuteen, arvioi Salokannel.
“Paras keino ohjaukseen on yleensä raha. Siksi tehokkainta olisi vähentää toiselle vanhemmalle siirrettävissä olevia vanhempainvapaita ja leikata kotihoidon tuen pituutta. Perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin.”
Lainsäädäntö. Lainsäädäntö ei suojaa perhevapaalta palaavaa riittävästi.
- Perhevapaalta palaavan tulisi saada samanlainen tehostettu irtisanomissuoja kuin raskaana olevilla on.
- Tämä estää tehokkaasti perhevapaan käytöstä johtuneet perusteettomat työsuhteen päättämiset ja helpottaa työntekijän työhön palaamista.
- Jälkisuoja ei maksa työnantajille mitään.
“Työelämässä sana syrjintä on pahasta. Jos työhön palaajien kohdalla olisi vaikkapa kuuden kuukauden ajan syrjintäolettama, perhevapaalta palaamisen haasteet vähenisivät.”
Syrjintäolettama tarkoittaa, että työnantajan täytyy pystyä perustelemaan, ettei irtisanominen johdu työntekijän käyttämästä perhevapaasta.
Artikkeli on julkaistu MustReadin edukuntavaaliuutiskirjeessä 23.3.2023.
