Helsinkiläisessä Pennasen perheessä riittää vilskettä. Siitä pitävät huolta sekä vuoden ja kahden kuukauden ikäinen Eevert että hänen kolme- ja puolivuotias isoveljensä. Poikien juristiäiti ja ekonomi-isä ovat vaihtaneet perhevapaan vuoroa peräkkäin molempien poikien kohdalla siten, että Aki Pennanen on jäänyt kotiin poikien äidin palatessa töihin.

Esikoispojan kanssa isä oli kotona lomat mukaan lukien reilut neljä kuukautta. Nyt takana on ensimmäinen kuukausi yhteisiä päiviä kaksin Eevertin kanssa. Isoveljen päivät kuluvat päiväkodissa.

Aki Pennasen suunnitelmissa on palata controllerin ja business controllerin työhönsä Rudukselle alkuvuodesta päiväkotipaikan saamisesta riippuen.

Hän kuuluu edelleen isien vähemmistöön, sillä pidemmälle perhevapaalle jää selvästi useammin vanhemmista vain äiti. Pennanen sanoo, että halusi hyödyntää tilaisuuden viettää aikaa lapsen kanssa kunnolla.

”Tuntui, että kun tällainen mahdollisuus kerran on, haluan sen käyttää. Oli aika selvä asia minulle, että jään kotiin. Koin niin, että jotain jäisi saamatta, jos en jäisi. Vaimonikin on mielellään mennyt takaisin töihin.”

”Suhde lapseen tiivistyy”

Lapsen hoitaminen yksin ei Aki Pennasta hirvitä, mutta hän muistaa vielä, miten ensimmäisen lapsen kanssa tunne oli toinen.

”Minulla ei ollut ennen lasten saamista minkäänlaista kokemusta lapsenhoidosta. Silloinkin kun jäin yksin perhevapaalle, lapsen kokopäiväinen hoitaminen oli vielä uutta, vaikka olin jo vaippojen vaihtamiseen ja muuhun lapsenhoitoon osallistunutkin. Se vähän arvelutti, mutta siitä se lähti kulkemaan. Toisen lapsen kanssa on jo tiennyt, että asiat hoituvat kyllä.”

Pennanen uskoo, että suhde lapseen tiivistyy vanhemmalla, joka päivät hänen kanssaan viettää. Esikoinen oli isän kotona ollessa hyvin kiinnittynyt isään, mutta päiväkotiin siirtymisen jälkeen tilanne on tasaantunut. Esikoinen ei myöskään ole osoittanut kateutta siitä, että isä on pikkuveljen kanssa päivät kotona.

Pennanen sanoo huomanneensa, että isiä on lasten kanssa kotona ehkä hiukan enemmän nyt kuin vielä muutaman vuoden takaisella perhevapaallaan.

”Vielä ensimmäisen lapsen kohdalla vähän yllätti, miten harva isä lopultakin jää kotiin pidemmäksi aikaa. Ainakin täällä paikallisesti on tapahtunut muutosta. Tai sitten osaamme vain paremmin jo löytää paikkoihin, joissa on muitakin lapsiperheitä.”

Hän sanoo, ettei ole muutenkaan ihmisenä tyyppiä, joka olisi pelkästään kotona.

”Olen muun muassa taloyhtiön hallituksessa ja yhdistystoiminnassa mukana. Ne tuovat liikkumisen lisäksi elämään hyvää tasapainoa perhevapaankin aikana.”

”Oppii saamaan asioita eteenpäin”

Kun Aki Pennanen ensimmäisen lapsensa synnyttyä kertoi aiemmalla työpaikallaan perhevapaalle jäämisestä, pitkää kotiin jäämistä jonkin verran ihmeteltiin. Nyt se on hänestä vähentynyt. Isän kotiin jääminen ei enää yllätä.

Ruduksen controllerina toimiva Pennanen uskoo, että lastenhoidolla ja vanhemmuudella on myönteinen vaikutus töihin ja koko työuraan.

”Lasten kautta oppii, miten saa asioita tehokkaasti eteenpäin. On pakko saada, kun kaksi lasta vaatii melkoisen kovaa ja nopeasti jotain. Samaa voi hyödyntää työelämässäkin. Oppii ymmärtämään, että määrätyn ajan kestäneen miettimisen ja neuvottelun jälkeen asiat vain täytyy saada eteenpäin.”

Perhevapaalta paluuta voi moni jännittää ja oman osaamisen säilymistäkin kotona ollessa pelätä. Aki Pennanen näkee pelkästään positiivisena asiana sen, että työkuvioista voi irtautua muutamaksi kuukaudeksi ja katsella niitäkin hetken ulkopuolelta.

“Onhan se todella mukavaa nähdä, kun poika on oppinut rakentamaan tornin tai kuulla, kun hän sanoo jonkin uuden sanan.”

Erityisesti Pennanen iloitsee perhevapaalla olossa siitä, että saa jakaa lapsen arkisia asioita ja nähdä hänen kehitystään läheltä.

”Uskon, että sillä on vaikutusta vanhemmuuteen ja kauaskantoisia vaikutuksia muutenkin. Ainakin vanhemman pojan asiat tiedän tosi hyvin. Kolmevuotiaan elämässä tapahtuu koko ajan, ja kyllä hän kertoo iloistaan ja suruistaan yhtä avoimesti sekä minulle että äidilleen. Ja onhan se todella mukavaa nähdä, kun pienempi on oppinut rakentamaan tornin tai kuulla, kun hän sanoo jonkin uuden sanan.”

Pennanen uskoo, että hänen vaimonsa pitää isän kotiin jäämistä hyvänä asiana.

”Hän kokee hyvin positiiviseksi sen, että jaamme tasan hoitovastuuta.”

Itsekin hän suosittelee perhevapaata muillekin isille.

”Isät eivät ehkä monesti vieläkään koe omimmaksi asiaksi olla lapsen hoitovastuussa yksin. Loppujen lopuksi siitä hyötyvät kuitenkin kaikki.”

”Perhevapaan voi nähdä mahdollisuutena”

Isät käyttävät edelleen paljon äitejä vähemmän mahdollisuutta jäädä pidemmälle perhevapaalle. Myös isien kannattaisi nähdä perhevapaa mahdollisuutena, sanoo erityisasiantuntija Kosti Hyyppä, jonka työsarkaan tasa-arvoasiat Suomen Ekonomeissa kuuluvat.

”Perhevapaa on loistava tilaisuus luoda lapseen läheisempi suhde ja katsoa työelämää hetki ulkopuolelta. Kaikki oppivat kyllä oman tapansa hoitaa lasta, yhtä lailla äidit kuin isätkin.”

Vaikka perheet tekevät päätöksensä itse, Kosti Hyyppä näkee asian myös yhteiskunnallisena kysymyksenä. Jos perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin, työelämästä tulisi tasa-arvoisempaa ja myös naisten osaaminen olisi paremmin käytössä.

”Tasa-arvon kannalta on kestämätöntä, että naisten uskotaan miehiin verrattuna olevan perhevapailla eli poissa töistä paljon isomman osan työurastaan. Siitä kärsivät nykytilanteessa myös lapsettomat naiset”, Hyyppä sanoo.

Sama summa viivan alle

Kosti Hyypän mielestä vanhempien olisi hyvä puhua ja sopia mahdollisimman varhain siitä, kuinka perhevapaat jaetaan. Hän uskoo, että suurin osa isien vapaista jää käyttämättä, koska asiasta ei kunnolla puhuta eikä valintaa isän ja äidin välillä edes aktiivisesti tehdä.

Usein kuultu perustelu isän työssäkäynnille ja äidin kotiin jäämiselle on raha: monessa perheessä miehellä on edelleen parempi palkka. Jos kotiin jää pienempää palkkaa saava, eikö taloudellisesti ajatellen valinta ole järkevä?

“Voisiko isän kotonaolon nähdä sijoituksena?”

Kosti Hyyppä uskoo, että harvassa perheessä lasketaan vaihtoehtojen todelliset vaikutukset siten, että otettaisiin huomioon myös vanhempainpäivärahojen ansiosidonnaisuus ja verotuksen progressiivisuus. Varsinkin jos vaihtoehtona ovat äidin kotihoidontuki ja isän ansiosidonnainen isyyspäiväraha, melko isollakin palkkaerolla voidaan päästä rahallisesti samaan lopputulokseen.

”Ja vaikka ei päästäisikään, voisiko isän kotonaolon nähdä sijoituksena? Paljonko isä olisi valmis maksamaan muutamasta kuukaudesta kotona lapsensa kanssa?”

Kosti Hyypän mielestä asiaa kannattaa ajatella myös äidin työuran kannalta: äidin lyhyempi perhevapaa voi olla eduksi hänen uralleen.

”Kun isä on vastuussa kodista ja lapsista, äiti saa vuorostaan keskittyä työhönsä.”

Eikä tässä vielä kaikki: Hyypän mukaan on huomattu, että hoitovapaan aikainen työnjako muuttaa vanhempien keskinäistä työnjakoa tasa-arvoisemmaksi pysyvästi. Kun päävastuu perheestä on ollut vuorollaan molemmilla vanhemmilla, vastuu jakaantuu usein tasaisemmin myös tulevaisuudessa.

”Näin molemmilla on mahdollisuus keskittyä sekä uraan että perheeseen. Se edistää tasa-arvoista työelämää merkittävästi.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuvat: Vesa Laitinen

Lue lisää:

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä

Kuvataiteilija, KTM Osmo Rauhalalle suurkaupungin syke ja luomutilan hoito tuovat kaivattua kontrastia: ”Näen ihmiset osana ekosysteemiä”

Kauppatieteiden opiskelija Erik Kesti, 20: ”Sain uravalmennuksesta apua isossa päätöksessä”

Perhevapaisiin liittyvää tietoa löydät nettisivuiltamme Työelämän tietopankista.